2011 1
1 KAUPPASOPIMUS SUHTEEN PERUSTA... 4 1.1 Toimituslausekkeet (Incoterms)... 4 1.2 Maksuehdon määrittely... 4 1.3 Maksutavat... 5 2 ULKOMAANKAUPAN MAKSUTAVAT... 5 Toimeksiantojen välittäminen... 5 Arvopäiväkäytäntö... 5 Kurssikäytäntö... 5 Kulukäytäntö... 5 2.1 Maksumääräykset ja shekit... 5 2.1.1 Maksumääräys... 5 2.1.2 Maksumääräys tuontikaupassa... 6 2.1.3 Maksumääräys vientikaupassa... 6 2.1.4 IBAN International Bank Account Number... 6 2.1.5 Yhtenäinen euromaksualue SEPA... 6 2.2 Ulkomainen shekki... 7 2.2.1 SWIFT-shekki... 7 2.2.2 Shekki... 7 2.2.3 Shekki tuontikaupassa... 7 2.2.4 Shekki vientikaupassa... 7 2.2.5 Shekin periminen... 7 2.3 Dokumentti- eli asiakirjamaksut... 7 2.3.1 Perittävä... 7 2.3.2 Remburssi... 9 3 CASH MANAGEMENT -PALVELUT ULKOMAANKAUPPAA KÄYVILLE YRITYKSILLE... 13 3.1 Palvelut Suomessa...14 3.1.1 Yritystili...14 3.1.2 Konsernitili...14 3.1.3 Valuuttatili...14 3.1.4 Määräaikainen valuuttasijoitustili...14 3.1.5 Ennakkotiedot saapuvista valuuttamaksuista...14 3.1.6 Maksaminen kotimaiselta tililtä...14 3.2 Palvelut ulkomailla...14 3.2.1 UniCash-palvelut...14 3.2.2 Yhteistyö Swedbankin kanssa...15 3.2.3 Muiden yhteistyöpankkien palvelut...15 3.2.4 Ulkomaisen tilin hallinnointi...15 4 ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS... 16 4.1 Lyhytaikainen valuuttamääräinen rahoitus...16 4.1.1 Lyhytaikainen valuuttaluotto...16 4.1.2 Rahoituslimiitti...17 4.2 Vientisaatavien rahoitus...17 4.2.1 Käyttöpääomarahoitus...17 4.2.2 Tunne ostajasi...18 4.2.3 Hyödy Pohjolan raportoinnista...18 4.2.4 Peri tehokkaasti...18 4.2.5 Palvelun hinnoittelu...18 4.2.6 Vientiremburssisaatavan diskonttaus...18 4.2.7 Forfaiting...18 4.3 Valuuttaluoton kustannukset ja riskit...19 5 PANKKITAKAUS / PANKKITAKUU ULKOMAANKAUPASSA... 19 5.1 Pankkitakaus...20 5.2 Pankkitakuu...20 5.3 Suora pankkitakaus tai toimeksiantotakaus...20 2
5.4 Vientikauppaan liittyviä takauksia...20 5.4.1 Tarjoustakaus Bid Bond, Tender Guarantee...20 5.4.2 Ennakkomaksutakaus Advance/Repayment/ Downpayment Guarantee/Bond...20 5.4.3 Toimitustakaus Performance Bond/Guarantee...21 5.4.4 Vastuu / takuuajan takaus Maintenance Guarantee, Warranty Period Guarantee, Retention Money Bond...21 5.5 Tuontikauppaan liittyviä takauksia...21 5.5.1 Takaukset kauppahinnan maksamisen vakuudeksi...21 5.5.2 Vekselitakaus eli avaali...21 5.6 Muita takauksia...21 5.7 Sovellettava laki...22 5.8 Takaushakemus...22 5.9 Takaukseen perustuvat maksuvaatimukset...22 5.10 Takauksen kustannukset...22 6 FINNVERAN VIENTITAKUUT... 23 6.1 Rahoitustakuu...23 6.2 Ostajaluottotakuu...23 6.3 Luottoriskitakuu...23 6.4 Investointitakuu...24 6.5 Vastatakuu...24 6.6 Remburssitakuu...24 7 RISKEILTÄ SUOJAUTUMINEN ULKOMAANKAUPASSA... 24 7.1 Valuuttakurssiin vaikuttavia tekijöitä...24 7.2 Riskit...25 7.2.1 Kurssiriski...25 7.2.2 Taseriski...25 7.2.3 Transaktioriski...25 7.2.4 Taloudellinen riski...25 7.2.5 Korkoriski...25 7.3 Kurssiriskin hallinta...25 7.3.1 Valuuttapositiolaskelma...25 7.4 Yrityksen sisäiset (operatiiviset) suojautumiskeinot...26 7.4.1 Matching eli valuuttamääräisten tulojen ja menojen yhteensovittaminen...26 7.4.2 Maksurytmin muuttaminen...26 7.4.3 Valuuttavirtojen hajauttaminen...26 7.4.4 Valuuttaklausuulit...26 7.4.5 Sopimusvaluutan valinta...26 7.4.6 Sopimus euroina...26 7.5 Ulkoiset suojautumiskeinot eli finanssisuojaukset...26 7.5.1 Valuuttatilit...26 7.5.2 Valuuttamääräinen luotto...26 7.5.3 Termiinikauppa...27 7.5.4 Valuuttafutuuri...27 7.5.5 Koron- ja valuutanvaihtosopimus (valuuttaswap)...27 7.5.6 Valuuttaoptio...27 7.6 Korkoriskiltä suojautuminen...27 7.6.1 Korkotermiini...27 7.6.2 Koronvaihtosopimus...28 7.7 Yrityksen valuuttahallinta...28 8 POHJOLA ULKOMAILLA... 28 8.1 Pohjolan pankkipalvelut Baltiassa...28 8.2 Pohjola Pankki Oyj:n edustusto Pietarissa...29 8.3 Jäsenyys Unico-pankkiryhmässä...30 VIENTIPERITTÄVÄN TOIMEKSIANTO... 31 REMBURSSIHAKEMUS... 32 INCOTERMS 2000 LAUSEKKEET... 34 3
1 KAUPPASOPIMUS SUHTEEN PERUSTA Hyvin neuvoteltu ja laadittu kauppasopimus on tärkein ulkomaankaupan tukipylväistä. Jo ennen tarjouksen tekemistä kannattaa olla yhteydessä asiantuntijoihin esimerkiksi Finprossa, kauppakamareissa ja pankeissa, jotta sopimuksen kaikkia yksityiskohtia tulisi tarkasteltua ajoissa. Kauppasopimuksissa käytettävä muoto vaihtelee sekä maittain että toimialoittain. On tärkeää, että sopimus sisältää kaikki oleelliset asiat riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti määriteltynä. Vieressä lueteltujen seikkojen lisäksi sopimuksessa on huomioitava kaikki esimerkiksi myytävästä tuotteesta, kohdemaasta ja erityisolosuhteista johtuvat erityiskysymykset. Muistilista kauppasopimuksen sisällöstä: kaupan kohde; kohteen tarkempi määrittely ja rajaus sekä mm. pakkausta ja laatua koskevat seikat kauppahinta omistusoikeus ja sen siirtyminen toimitusaika ja -lauseke (Incoterms 2010 tai 2000) maksuehdot ja maksutapa myyjän antama takuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnin seuraukset sopimuksesta vapautumisperusteet sopimuksen voimaansaattaminen riitaisuuksien ratkaiseminen; sovellettava laki ja riidat ratkaiseva tuomioistuin 1.1 Toimituslausekkeet (Incoterms) Kansainvälisen kauppakamarin, ICC:n, toimituslausekkeita käytetään kaupan osapuolten tavara-, toimenpide- ja kustannusvastuun määrittämiseen kuljetettaessa tavaroita maasta toiseen. ICC:n julkaisu nro 560 (ISBN 952-9815-22-0) sisältää INCOTERMS 2000 -lausekkeet yksityiskohtaisine tulkintoineen, ja julkaisu 715 uudet INCOTERMS 2010 -lausekkeet. Uudistetut Incoterms 2010 -lausekkeet astuivat voimaan vuoden 2011 alussa, mutta myös aiemmat Incoterms-lausekkeet ovat jatkossakin käyttökelpoisia. 1.2 Maksuehdon määrittely Hyvin suunnitellusta kauppasopimuksesta käyvät ilmi tavaran ominaisuuksiin ja toimitustapaan liittyvien yksityiskohtien lisäksi myös maksuehtoihin liittyvät asiat. Mitä paremmat maksuehdot yritys pystyy tarjoamaan, sitä paremmassa asemassa se on sellaiseen kilpailijaan nähden, joka ei pysty niissä joustamaan. Ostajan luottokelpoisuus, aiempi maksukäyttäytyminen, kauppasuhteen kesto, eri maiden erilaiset valuuttaja lisenssimääräykset sekä vakiintuneet kauppatavat vaikuttavat maksuehtoihin. Mikäli kyseessä on hankevienti tai arvokas tai tilauksesta valmistettava tavara, maksuehdon yksiselitteisyyteen ja maksutavan turvaavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ostajan luottokelpoisuustekijöiden lisäksi myös ostajan maahan kohdistuva maariski on syytä ottaa huomioon maksuehdoista sovittaessa. Maariski jaetaan poliittiseen ja taloudelliseen riskiin. Poliittisella riskillä tarkoitetaan maan halua kunnioittaa ja hoitaa sitoumuksiaan. Poliittisen riskin toteutumisen seurauksena maassa sijaitseva kauppakumppani ei vastaa sopimuksenmukaisista velvoitteistaan (esimerkiksi valuutansiirron rajoittaminen, omaisuuden kansallistaminen, sota tai muu levottomuus). Taloudellisella riskillä tarkoitetaan maan kykyä hoitaa sitoumuksiaan ja hankkia ulkomaista velkaa. Eri maihin kohdistuvista riskeistä saa tietoa mm. pankeista ja Finnverasta. Maksuehdosta sovittaessa on ratkaistava seuraavat seikat: maksuvaluutta ja maksettava määrä maksun ajankohta; maksuaika esimerkiksi 90 päivää laivauspäivästä maksupaikka mahdolliset alennukset viivästysseuraamukset (mm. mahdollisen yliaikakoron laskutapa) maksutapa; lisäksi esimerkiksi tarkat remburssiohjeet vaadittavine asiakirjoineen 4
pankkikuluista sopiminen; yleisin käytäntö on se, että kumpikin osapuoli maksaa oman maansa pankkikulut 1.3 Maksutavat Maksutavat jaotellaan maksumääräyksiin, shekkeihin, perittäviin ja rembursseihin. Toimialan kauppatapa, maksuajan järjestäminen, maksun saamisen varmuus, nopeus, kustannukset ja myyjän riskinottohalukkuus ratkaisevat käytettävän maksutavan. 2 ULKOMAANKAUPAN MAKSUTAVAT Toimeksiantojen välittäminen SWIFT (Society for Worldwide Interbank Financial Telecommunication) on pankkien sähköinen tiedonsiirtoverkko, joka on turvallinen ja nopea maksujen ja muiden sanomien välittäjä. Arvopäiväkäytäntö Ulkomaisella arvopäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin lähettäjäpankin oikeus määrätä maksusta lakkaa ja vastaanottajapankin oikeus alkaa. Maksun lähettävä pankki määrittelee kullekin maksulle ulkomaisen arvopäivän. Ulkomaan maksuissa noudatetaan yleensä kansainvälistä käytäntöä, jolloin maksajan pankki hyvittää varat toimeksiannon vastaanottavalle pankille kahden pankkipäivän kuluttua toimeksiannon veloittamisesta maksajan tililtä. Yleensä saajan pankki hyvittää varat saajan tilille arvopäivää seuraavana pankkipäivänä. Maksun hyvittämiseen saajan tilille kuluva aika riippuu kuitenkin maa- ja pankkikohtaisista käytännöistä. Kurssikäytäntö Muiden valuuttojen kuin euron osalta lasketaan lähtevän maksun vasta-arvo valuutan myyntikurssiin, tulevan maksun vasta-arvo ostokurssiin. Maksuissa, joiden vasta-arvo on yli 33 000 euroa, käytetään kuitenkin aina maksuhetken markkinakursseja. Poikkeuksena ovat maksut, joissa veloitetaan tai hyvitetään saman valuutan määräisiä valuuttatilejä. Näissä maksuissa käytetään laskennallisena kurssina keskikurssia. Kulukäytäntö Maksumääräyksessä voidaan valita kolme eri tapaa maksaa pankkikulut: SHA, OUR ja BEN. SHA - maksun lähettäjä ja maksun vastaanottaja maksavat oman pankkinsa kulut OUR - maksaja maksaa sekä lähettäjä- että vastaanottajapankin kulut BEN - maksun saaja maksaa sekä lähettäjä- että vastaanottajapankin kulut 2.1 Maksumääräykset ja shekit Maksumääräys ja shekki sopivat ulkomaankaupan maksutavoiksi silloin, kun osapuolet tuntevat toisensa eikä maariskiä ole. Niitä voidaan käyttää ennakkomaksuihin sekä maksettaessa tavaran toimituksen jälkeen. Ne ovat myös edullisia vaihtoehtoja, koska pankki toimii vain maksun välittäjänä eikä ota valvontaansa tai haltuunsa tavaraan oikeuttavia asiakirjoja. 2.1.1 Maksumääräys Maksumääräys on kotimaisen tilisiirron vastine. Se perustuu maksajan pankille antamaan toimeksiantoon välittää maksu saajalle peruuttamattomasti, ehdoitta ja rajoituksitta. Maksumääräyksiin sovelletaan lähtevien ja saapuvien ulkomaan maksujen yleisiä ehtoja, joita on saatavissa OP-Pohjola-ryhmän konttoreista. 5
2.1.2 Maksumääräys tuontikaupassa Täsmällinen tieto saajan pankkiyhteydestä on maksun nopeuden kannalta erittäin tärkeätä. Oikean vaihtoehdon valinta tuontilaskuun merkityistä monista pankkiyhteyksistä on viisasta tehdä yhdessä pankin kanssa. 2.1.3 Maksumääräys vientikaupassa Maksumääräyksen nopea saapuminen viejän tilille edellyttää, että maksajalla on oikeat pankkiyhteystiedot. OP-Pohjola-ryhmän kansainvälinen maksuliikenne hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n välityksellä. Tästä syystä ei OP-Pohjola-ryhmän konttorin nimeä kannata merkitä pankkiyhteydeksi laskussa. OP-Pohjola-ryhmää ei ulkomailla osata yhdistää Pohjolaan ja maksu saattaa ohjautua toisen pankin kautta, jolloin maksu viivästyy ja arvokkaita pankkipäiviä tuhlaantuu. Pankkiyhteystiedot tulee ilmoittaa seuraavassa muodossa: IBAN :FIxx 5xxx xxxx xxxx xx Account number: 5xxxxx-xxxxxxx with Pohjola Bank plc Helsinki, Finland SWIFT: OKOYFIHH. 2.1.4 IBAN International Bank Account Number IBAN on kansainvälinen tilinumero, jonka käyttöönotto alkoi ulkomaan maksuliikenteessä vuonna 2002. IBAN muodostetaan kotimaisesta tilinumerosta, jonka eteen lisätään tilinpitäjäpankin ISO-standardin mukainen maakoodi (Suomessa FI) sekä 2-merkkinen tarkiste. IBANin oikeellisuus tarkistetaan eri maissa aina samalla tavalla tarvitsematta tuntea eri maiden tilinumeroiden muodostamis- tai tarkistamissääntöjä. Rajojen yli kulkevan maksuliikenteen automatisointi edellyttää IBANin lisäksi myös saajapankin SWIFT (BIC)-koodin käyttöä. Laskuttaja-asiakas ilmoittaa maksajalle IBAN:insa laskulla joko paperimuodossa jaoteltuna neljän merkin ryhmiin tai konekielisessä muodossa seuraavasti: Esimerkkitili: 500 015-281 Paperimuoto: FI13 5000 1520 0000 81 Konekielinen muoto: FI1350001520000081 Op.fi -verkkopalvelussa voit kätevästi muuntaa IBAN-laskurilla tilinumeron kansainväliseen muotoon sekä IBAN-tarkastuslaskurilla varmistaa IBAN-tilinumeron oikeellisuuden. 2.1.5 Yhtenäinen euromaksualue SEPA Kotimaiset perusmaksuliikepalvelumme korvautuvat yleiseurooppalaisiin sääntöihin perustuvilla SEPApalveluilla. Vuoden 2008 alussa alkanut siirtymäaika kestää Suomessa vuoden 2011 loppupuolelle. SEPA merkitsee muutoksia asiakkaiden maksamisessa ja maksuliikkeen hoidossa. SEPA on osa suurempaa maksuliikkeen muutosta, joka koskettaa eritoten yritysasiakkaita. SEPA-alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat, ETA-maat (Islanti, Liechtenstein, Norja) sekä Sveitsi, yhteensä 31 maata. SEPA-maksun edellytykset ovat: Maksajan ja saajan pankit sijaitsevat SEPA-maissa Muut valuutat kuin EUR eivät ole mahdollisia Maksajan ja saajan nimi on ilmoitettu Saajan pankki on annettu virheettömänä SWIFT-osoitteena Saajan tili on annettu virheettömänä IBANina 6
Maksaja ja saaja vastaavat oman pankkinsa palvelumaksuista = kulukoodi SHA. 2.2 Ulkomainen shekki 2.2.1 SWIFT-shekki Mikäli saajan pankkiyhteys ei ole tiedossa, on SWIFT-shekki turvallisempi vaihtoehto kuin tavallinen valuuttashekki. Maksatustiedot lähetetään SWIFT-järjestelmän kautta ulkomaiseen kirjeenvaihtajapankkiin, joka asettaa shekin ja lähettää sen postitse maksun saajalle. SWIFT-shekki on tavallista shekkiä helpommin lunastettavissa, koska siinä on huomioitu asetusmaan omat vaatimukset. SWIFT-shekkien käsittelyssä noudatetaan asettajamaan shekkilakia. 2.2.2 Shekki Tavallisia shekkejä ei suositella käytettäviksi ulkomaan maksuliikenteessä. Ne ovat hitaita, riskialttiita ja kalliita. Koska shekit ovat riippuvaisia postinkulusta, on vaara, että ne joutuvat vääriin käsiin tai katoavat. Normaalien toimitus- ja lunastuskulujen lisäksi on myös posti- ja kirjaamiskulut laskettava kustannuksiin. Shekkiin liittyy aina kateriski. Yleensä pankit lunastavat shekkejä vain omilta asiakkailtaan. 2.2.3 Shekki tuontikaupassa Mikäli SWIFT-shekki ei ole sopiva vaihtoehto, yritys ostaa pankistaan maksunsaajalle osoitetun shekin ja lähettää sen postissa. Väärinkäytöksen mahdollisuutta voi estää siten, että shekki viivataan kahdella yhdensuuntaisella vinoviivalla, jolloin pankki lunastaa sen ainoastaan hyvittämällä saajan tiliä. Poikkeuksena on USA, jossa viivauksella ei ole samanlaista merkitystä. 2.2.4 Shekki vientikaupassa Jo kauppasopimusta solmiessaan suomalaisen viejän kannattaa pyrkiä sopimaan maksun lähettämisestä Suomeen maksumääräyksenä. Joissakin maissa, esimerkiksi Saksassa, USA:ssa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa shekin käyttö on huomattavasti tavallisempaa kuin maksumääräyksen. Ulkomainen maksaja pyrkii usein hankkimaan lisää maksuaikaa käyttämällä yksityisshekkiä (oman tilin velaksi asetettu shekki). Koska yksityisshekit otetaan pääsääntöisesti perittäviksi, tulee viejän aina shekkejä käytettäessä vaatia ostajalta pankkishekkiä. Shekkeihin sovelletaan ulkomaanshekin yleisiä lunastusehtoja, joita on saatavissa osuuspankeista. 2.2.5 Shekin periminen Jos pankki ei lunasta sille esitettyä shekkiä muotovirheen, katteen epävarmuuden tms. vuoksi, se voidaan ottaa perittäväksi. Pankit noudattavat Kansainvälisen Kauppakamarin yhdenmukaisia perittäväsääntöjä shekkiperittäviä hoitaessaan. 2.3 Dokumentti- eli asiakirjamaksut 2.3.1 Perittävä Perittävää (CAD, C/D = Cash Against Documents tai C/A = Cash Against Acceptance) käyttämällä myyjä voi varmistaa, ettei ostaja saa perittäväksi lähetettyjä asiakirjoja ennen kuin hän on maksanut perittävän tai hyväksynyt myyjän asettaman vekselin. Laivakuljetusten konossementit ovat sellaisinaan tavaraan oikeuttavia asiakirjoja. Kun viejä lähettää laivauksen alkuperäiset konossementit perittäväksi, hän voi varmistua, ettei ostaja saa tavaraa haltuunsa muuten kuin täyttämällä asiakirjojen luovutusehdon. Ostaja voi todeta perittäväasiakirjoista tavaran olevan jo matkalla määräpaikkaansa tai odottaa tavaran saapuvan perille ennen maksamista tai vekselin hyväksymistä. Kun maksutavaksi sovitaan perittävä, myyjä voi myös suostua myöntämään ostajalle maksuaikaa: asiakirjat luovutetaan ostajalle vekselin hyväksymistä vastaan. Mikäli myyjä myöntää ostajalle maksuaikaa ja haluaa samalla vakuuden maksusta eräpäivänä, hän voi lisäksi asettaa asiakirjojen lunastuksen ehdoksi ostajan pankin vekselitakauksen, avaalin. Ostajan on syytä neuvotella tästä pankkinsa kanssa etukäteen, koska avaali on pankin sitoumus ja edellyttää vakuuksia. 7
Pankki lähettää asiakirjat perittäväksi ostajan pankkiin myyjältä eli toimeksiantajalta saatujen ohjeiden mukaisesti. Perittävää käytettäessä on aina kuitenkin hyvä muistaa, että maksun saanti on aina riippuvainen ostajan maksukyvystä ja -halukkuudesta. Oikeudellisiin toimenpiteisiin saatavan perimiseksi pankit eivät ryhdy. Kansainvälisen kauppakamarin Yhdenmukaiset perittäväsäännöt määrittelevät pankkien velvoitteet ja menettelytavat toimeksiantojen käsittelyssä. Perittävän kansainväliset maksutapalausekkeet ovat: D/P, documents against payment; tarkoittaa sitä, että ostaja voi lunastaa asiakirjat ainoastaan käteissuoritusta vastaan. D/A, documents against acceptance; tarkoittaa sitä, että myyjä myöntää ostajalle maksuaikaa hänen hyväksymäänsä vekseliä vastaan. Vekselin eräpäivä on merkittävä yksiselitteisesti. Myyjä (toimeksiantaja) Toimeksianto & asiakirjat Kauppasopimus Tavarat Ostaja (maksaja) Maksu / vekselin hyväksyminen Maksu Asiakirjat Ilmoitus Myyjän pankki (lähettäjäpankki) Toimeksianto & asiakirjat Maksu Ostajan pankki (perivä pankki) Vientiperittävä Viejä antaa pankilleen kirjallisen perittävätoimeksiannon ja tavaran toimitukseen liittyvät kaupalliset asiakirjat. Toimeksiannon tulee vastata sitä, mitä kauppasopimuksessa maksusta on sovittu. Viejän on syytä tarkistaa ostajan maan asiakirjavaatimukset ennen tavaran toimittamista. Tietoja saa esim. Finprosta, ostajamaan edustustosta, ostajalta itseltään, tämän agentilta ja pankista. Pankit eivät tutki asiakirjojen oikeellisuutta. Pankit tarkastavat ainoastaan, että he ovat vastaanottaneet kaikki toimeksiannossa luetellut asiakirjat. On erittäin tärkeää, että viejä antaa pankilleen riittävät ja yksiselitteiset ohjeet perittävän hoitamiseksi. Ohjeiden antamisen helpottamiseksi tämän oppaan liitteenä on vientiperittävän toimeksiantolomake. Perimistehtävän nopeuttamiseksi viejän on syytä ilmoittaa kauppasopimuksessa mainittu ostajan pankkiyhteys tarkasti. Jos perittävän yhteydessä annetaan ostajalle maksuaikaa tämän hyväksymää vekseliä vastaan, on muistettava antaa mahdolliset protestointiohjeet sen varalta, ettei ostaja maksaisi vekseliä eräpäivänä. Myös tilitysohjeiden täsmällisyyteen tulee kiinnittää huomiota, jotta perittävän maksu voidaan aikanaan hyvittää viejän tilille viiveittä. Viejä toimittaa täyttämänsä ja allekirjoittamansa toimeksiantolomakkeen siihen liittyvine asiakirjoineen Pohjolaan, joka lähettää viejän antamien ohjeiden mukaisen toimeksiannon ostajan pankkiin (= perivä pankki). Tämä puolestaan ilmoittaa ulkomaiselle ostajalle toimeksiannon saapumisesta. 8
Pohjola lähettää viejälle kopion perivälle pankille lähettämästään toimeksiannosta. Mikäli viejä haluaa tehdä muutoksia antamiinsa perimisohjeisiin, ne on tehtävä pankin kautta. Kun ostaja on lunastanut asiakirjat, tilittää perivä pankki suorituksen Pohjolaan perittävän ehtojen mukaisesti. Pankki hyvittää tuoton mahdollisine vähennyksineen (esim. agentin tai pankin palkkio) viejän ilmoittamalle tilille. Pohjola Pankki seuraa maksua ja tarvittaessa tiedustelee perivältä pankilta maksun tilannetta ja ilmoittaa viejälle kaikki saamansa tiedot. Pohjola Pankki ilmoittaa maksuajallisen perittävän vekselin hyväksymisen viejälle heti tiedon saatuaan. Tuontiperittävä Kun kauppaneuvotteluissa sovitaan perittävän käytöstä maksutapana, suomalaisen tuojan kannattaa ilmoittaa myyjälle tarkat pankkiyhteystietonsa. Näin perittävä ohjautuu viiveittä oikeaan paikkaan. Pohjola Pankki Oyj:n kansainväliset yhteystiedot ovat: Pohjola Bank plc P.O. Box 308 FI-00013 POHJOLA, Finland SWIFT OKOYFIHH Kun asiakirjojen luovutusehtona on D/P, tulisi asiakirjat yleensä lunastaa esitettäessä. Usein perittävä maksetaan vasta tavaran saavuttua maahan. Ongelmien välttämiseksi kauppasopimuksen D/P-ehtoa kannattaa täydentää maininnalla maksun ajankohdasta, esim. näytettäessä tai tavaran saavuttua. Pohjola ilmoittaa ostajalle kirjallisesti saatuaan perittävätoimeksiannon ulkomaisesta pankista. Mikäli tuoja ilmoituskirjeen saatuaan havaitsee, ettei perittävä joltain osaltaan vastaa myyjän kanssa sovittuja periaatteita, on hänen otettava välittömästi yhteyttä myyjään, joka antaa mahdolliset muutosohjeet omalle pankilleen, joka välittää ne edelleen Pohjolalle. Halutessaan maksaa perittävän, tuoja antaa pankilleen valtuutuksen veloittaa perittävän määrä tililtään.. Veloitettuaan perittävän maksun tai saatuaan ostajan hyväksymisen vekseliin, pankki luovuttaa asiakirjat tuojalle toimeksiannon ohjeiden mukaisesti. Perittävän kustannukset Perittävästä aiheutuu pankkikuluja niin ostajan kuin myyjänkin pankissa. Yleisin käytäntö on, että kumpikin osapuoli maksaa oman pankkinsa perimät palkkiot. Asiasta tulisi aina sopia jo kauppasopimuksen maksuehdoissa. Myyjä voi pankille antamassaan toimeksiannossa edellyttää, että asiakirjoja ei saa luovuttaa ostajalle, mikäli tämä ei maksa myös perittävän kuluja. Tällaisen ohjeen tulisi luonnollisesti vastata sitä, mitä kauppasopimuksessa on sovittu. Mikäli myyjä ei anna ehdotonta ohjetta, voi ostaja Yhdenmukaisten perittäväsääntöjen mukaan kieltäytyä maksamasta kuluja. Tällöin ne jäävät toimeksiantajan eli myyjän maksettaviksi. Pankit veloittavat perittävän käsittelystä palveluhinnastonsa mukaiset palkkiot. 2.3.2 Remburssi Remburssi on maksutapa, jossa ostajan pankki sitoutuu maksamaan myyjälle edellyttäen, että tämä esittää remburssin voimassaoloaikana pankille remburssin ehtojen mukaiset asiakirjat. Ostaja määrittelee remburssin ehdot kauppasopimuksen pohjalta. Käyttäessään maksutapana remburssia ostaja voi varmistua ennakkoon siitä, että myyjä noudattaa remburssin ehtoja ja toimittaa ehdoissa määritellyt asiakirjat ostajalle saadakseen maksun remburssista. Ostaja voi esimerkiksi ennakkoon varmistua tavaran oikeasta toimitusajankohdasta. Ostaja myös osoittaa maksukykynsä avaamalla remburssin. Ostajan pankin sitoumuksena remburssi suojaa myyjää vastapuoliriskiltä, ostajan maksukyvyttömyydeltä tai -haluttomuudelta. Vahvistettu remburssi on ostajan pankin sitoumuksen lisäksi myyjän oman pankin sitoumus, joka suojaa myyjää ostajariskin lisäksi ostajan maan maa- ja pankkiriskiltä. Käyttämällä maksutapana vahvistettua vientiremburssia myyjä voi ennakkoon varmistua maksun saannista, mikäli 9
kykenee täyttämään kauppasopimuksen pohjalta laaditun remburssin ehdot. Useat vientiyritykset ovatkin riskipolitiikassaan päätyneet siihen, että vahvistettu remburssi on ainoa hyväksyttävä maksutapa tiettyihin maihin tai maanosiin suuntautuvassa viennissä. Viejäyrityksen kannattaa jo kauppaa neuvoteltaessa olla yhteydessä pankkiinsa ja tiedustella pankin halukkuutta vahvistaa remburssi sekä vahvistuksesta koituvia kustannuksia, jotta ne voidaan sisällyttää kauppahintaan. Remburssia käytetään maksutapana erityisesti silloin, kun kauppasuhde on uusi ja kumpikin osapuoli haluaa varmuuden siitä, että toinen osapuoli noudattaa sovittuja ehtoja. Remburssi on suositeltava maksutapa myös silloin, kun myyjä valmistaa ja räätälöi tuotteen tiettyyn tarkoitukseen tai tietylle ostajalle. Remburssi on ostajan pankin peruuttamaton sitoumus ja näin ollen myyjälle ei jää riskiä siitä, että ostaja peruisi kaupan myyjän jo ryhdyttyä räätälöimään kaupan kohdetta ostajan vaatimusten mukaiseksi. Peruuttamatonta remburssia ei voida peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa ilman kaikkien osapuolien suostumusta. Myyjä (remburssinsaaja) Kauppasopimus Tavarat Ostaja (toimeksiantaja) Asiakirjat Remburssihakemus Maksu Maksu Ilmoitus Asiakirjat Myyjän pankki (ilmoittava pankki /vahvistava pankki) Remburssiavaus Asiakirjat Maksu Ostajan pankki (avaajapankki) Remburssiin voi sisällyttää vain sellaisia ehtoja, joiden täyttämisen myyjä voi osoittaa asiakirjoilla. Remburssin käsittelyn yhteydessä pankkien toimenpiteet koskevat ainoastaan asiakirjoja, eivät tavaroita tai palveluita. Pankit eivät voi esimerkiksi vedota tavarassa olevaan puutteeseen ja siten kieltäytyä maksamasta jos myyjä osoittaa asiakirjoilla täyttäneensä remburssin ehdot.. Pankit kaikkialla maailmassa käsittelevät rembursseja Kansainvälisen kauppakamarin Yhdenmukaisten remburssisääntöjen mukaisesti, mikä takaa mahdollisimman yhtenäisen käytännön ja tulkinnat niin ostajan kuin myyjänkin pankissa. Maksuajankohdan mukaan remburssit jaotellaan avista- ja aikarembursseihin. Avista- eli käteisremburssissa myyjä saa suorituksen esitettyään ehtojen mukaiset asiakirjat. Myyjä saa maksun nopeammin, kun remburssin maksupaikaksi on määritelty on hänen oma pankkinsa. Aikaremburssia käytetään silloin, kun myyjä on myöntänyt ostajalle maksuaikaa, jonka umpeuduttua myyjä saa maksun. Muuttaakseen ostajalle myöntämänsä maksuajan käteissuoritukseksi myyjä voi pyytää pankkia diskonttaamaan vahvistettuun aikaremburssiin perustuvan saatavansa. 10
Eräitä remburssien erityislajeja Siirrettävissä olevaa remburssia käytetään tilanteissa, joissa remburssin saaja, myyjä ei ole varsinainen tavaran toimittaja vaan välittäjä, joka antaa pankilleen toimeksiannon siirtää remburssi alihankkijansa hyväksi. Välittäjän on hyvä neuvotella etukäteen remburssin siirrosta siirtävän pankin kanssa. Standby-remburssi on remburssin muotoinen pankkitakaus, jossa avaajapankki takaa remburssinsaajalle maksun sitoumuksen tekstissä vaadittuja, esimerkiksi remburssin toimeksiantajan laiminlyöntiä osoittavia, asiakirjoja vastaan. Vientiremburssi Viejän kannattaa jo hyvissä ajoin ennen remburssin avaushetkeä ohjeistaa ostajaa antamaan pankilleen sellaiset remburssin avausehdot, jotka viejä kykenee varmasti täyttämään. Pohjolasta on saatavissa tähän tarkoitukseen lomakepohja, joka on helppo täydentää ja lähettää sähköisesti ostajalle. Ostaja voi käyttää täydennettyä lomaketta apunaan antaessaan pankilleen remburssin avaustoimeksiantoa. Lomakkeen saa tilattua sähköpostiin kätevästi osoitteesta dokumenttimaksut(a)pohjola.fi Pohjola Pankki Oyj:n kansainväliset yhteystiedot ovat: Pohjola Bank plc P.O. Box 308 FI-00013 POHJOLA Finland SWIFT OKOYFIHH Kun Pohjola on saanut ostajan pankilta remburssinavauksen, sen aitous tarkistetaan ja siitä ilmoitetaan välittömästi viejälle. Ilmoituksen saatuaan viejän tulee heti tarkistaa remburssiteksti huolellisesti varmistaakseen, että ehdot vastaavat tehtyä kauppasopimusta. Ellei näin ole, tai jos viejä ei voi täyttää ehtoja, siitä on heti annettava tieto ostajalle, jotta tämä voi antaa pankilleen ohjeet muutoksista. Remburssi on myyjälle varma maksutapa vain silloin, kun hän pystyy täyttämään ehdot. Tekstiä tarkastettaessa on kiinnitettävä huomio ainakin seuraaviin asioihin: Remburssin voimassaoloaika on riittävän pitkä. Ellei ehdoissa toisin määrätä, asiakirjat pitää esittää pankille 21 päivän kuluessa tavaran laivauspäivästä, kuitenkin viimeistään remburssin viimeisenä voimassaolopäivänä. Kaikki asiakirjat voidaan hankkia vaaditussa muodossa. Toimituksen yksityiskohdat, esim. laivaus- ja määräpaikka sekä toimituksen ajankohta pystytään toteuttamaan remburssissa edellytetyllä tavalla. Mikäli tavara toimitetaan erissä, osatoimitusten tulee olla sallittuja. Asiakirjojen arvo ei ylitä remburssin määrää. Jos remburssi on avattu noin -määräisenä, sallitaan 10 prosentin ylitys tai alitus. Kun tavara on toimitettu, viejä esittää asiakirjat Pohjolalle, joka tarkastaa asiakirjat todetakseen ovatko ne remburssiehtojen mukaiset. Viejä saa suorituksen avaajapankin ja mahdollisen vahvistavan pankin sitoumuksen mukaisesti. 11
Remburssiasiakirjat Asiakirjoja koskevat säännökset sisältyvät Kansainvälisen kauppakamarin Yhdenmukaisiin remburssisääntöihin vuodelta 2007 julkaisu 600. Koska pankki sitoutuu maksuun vain remburssiehtojen mukaisia asiakirjoja vastaan, on asiakirjoja laadittaessa oltava erityisen huolellinen. Asiakirjoja tarkastaessaan pankki kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin perusseikkoihin: Kauppalasku Laskuttaja on remburssinsaaja ja lasku on osoitettu remburssin toimeksiantajalle. Laskun täytyy olla remburssin valuutassa. Tavarankuvauksen täytyy vastata remburssissa olevaa kuvausta. Kuljetusasiakirjat Remburssisääntöjen artiklat 19 27 määrittelevät kunkin kuljetusasiakirjatyypin hyväksyttävyyden edellytykset. Yleisesti on huomioitava seuraavat seikat: Kuljetusasiakirjan ja laskun tavarankuvaukset eivät saa olla keskenään ristiriitaiset. Kuljetusasiakirja on osoitettu remburssin määräämälle osapuolelle. Laivaajan tulee siirtää ns. order -konossementti. Notify -osoite, johon tavaran saapumisesta ilmoitetaan, on remburssin ehtojen mukainen. Kuljetusasiakirja on puhdas, siinä ei ole merkintöjä tavaran tai pakkauksen puutteellisesta kunnosta. Tavaraa ei ole laivattu kannelle, elleivät remburssin ehdot sitä nimenomaan salli. Kuljetusasiakirjan merkintä rahdin maksamisesta vastaa remburssin ehtoja ja toimituslauseketta. Vakuutuskirja/vakuutustodistus Remburssisääntöjen artikla 28 määrittelee vakuutusasiakirjan ja vakuutuskatteen hyväksyttävyyden edellytykset. Jos vakuutuskirja on annettu useampana alkuperäiskappaleena, tulee ne kaikki esittää. Jos remburssissa vaaditaan vakuutustodistus tai selvitys vakuutuksen olemassa olosta, hyväksytään vakuutuskirja sen sijaan. Vakuutusasiakirjan antopäivä on viimeistään kuljetusasiakirjan osoittama lastaus-, lähetys- tai haltuunottopäivä. Vakuutusasiakirja on samassa valuutassa kuin remburssi. Vakuutuksen vähimmäismäärä on CIF- tai CIP-arvo plus 10 %, tai 110 % remburssista vaadittavasta määrästä tai laskun bruttosummasta, ellei muuta ole määrätty. Vakuutus kattaa kaikki remburssissa mainitut riskit. Vakuutusasiakirjassa voi olla viittaus mihin tahansa rajoitusehtoon. Jos vakuutus on asetettu viejälle, siinä pitää olla siirto, ellei remburssin ehdoissa toisin määrätä. 12
Asete Asettaja ja siirtäjä on remburssinsaaja. Asetteen muoto on ohjeiden mukainen. Määrä ja valuutta ovat yhdenmukaiset laskun kanssa. Asetteessa on viittaus remburssiin. Asete on asetettu remburssin määräämälle osapuolelle. Mikäli vaaditaan muita asiakirjoja kuin laskuja, kuljetus- ja vakuutusasiakirjoja, niiden antaja, sanamuoto ja sisältö tulee määritellä remburssissa. Asiakirjat eivät saa olla keskenään ristiriitaisia. Tuontiremburssi Tuoja antaa pankilleen toimeksiannon kätevimmin verkkopalvelun välityksellä. Verkkopalvelun käyttö edellyttää verkkopalvelusopimuksen tekemistä sekä dokumenttimaksujen asiointipalvelun käyttöönottoa. Verkkopalvelun käyttöön otosta saa lisätietoa pankin yhteyshenkilöltä. Ellei verkkopalvelu ole käytössä voi toimeksiannon antaa perinteisesti remburssihakemuslomakkeella, jossa määritellään tarkoin remburssin muoto ja ehdot, esimerkiksi voimassaoloaika, mahdollinen maksuaika, asiakirjat sekä toimituslauseke. Vaikka remburssi on kauppasopimuksesta erillinen toimite, tulee ohjeiden vastata sovittua, näin vältytään turhilta muutoksilta. Hakemukseen voi liittää tilausvahvistuksen, proformalaskun tain muun selvityksen kaupan ehdoista. Tämän oppaan liitteenä on tuontiremburssin hakemuslomake, joka helpottaa ohjeiden antamista. Tuontiremburssi on yrityksen puolesta annettu pankin sitoumus, joka näin ollen edellyttää pankissa normaalia luottopäätösmenettelyä ja ostajalta asianmukaiset vakuudet. Remburssilimiitti nopeuttaa käsittelyä, mikäli ostaja käyttää remburssia maksutapana säännöllisesti. Pankki perii katteen siinä vaiheessa, kun myyjä esittää remburssin ehtojen mukaiset asiakirjat tai maksuajallisessa remburssissa kaksi pankkipäivää ennen maksun eräpäivää. Luotollisen, eli kattamattoman remburssin kurssiriski on ostajalla. Ostaja voi maksaa remburssin katteen pankilleen vakuudeksi jo avausvaiheessa, tällöin puhutaan katetusta remburssista. Kate maksetaan ulkomaille vasta siinä vaiheessa, kun myyjä on remburssin ehtojen mukaisesti täyttänyt omat velvoitteensa. Katettu remburssi suojaa ostajaa myös kurssiriskiltä.. Remburssin kustannukset Remburssista syntyy kustannuksia sekä ostajan että myyjän pankissa. Kansainvälisen kauppakamarin säännösten mukaan kustannuksista vastaa toimeksiantaja, ostaja. Remburssia käytettäessä myyjä usein myöntyy käteisalennukseen, jota hyödyntämällä ostaja voi kattaa remburssin kustannuksia. Kustannusten jakamisesta tulisi ehdottomasti sopia jo kauppasopimuksessa. Useimmissa tapauksissa kumpikin kaupan osapuoli maksaa oman pankkinsa perimät kulut ja palkkiot. 3 CASH MANAGEMENT -PALVELUT ULKOMAANKAUPPAA KÄYVILLE YRITYKSILLE Cash Managementin tehokas hoitaminen edellyttää ajantasaista tietoa yrityksen likviditeetistä sekä maksuliikkeen joustavaa ja tehokasta hoitamista. Cash Management -palvelukokonaisuutemme tarjoaa välineet päivittäisen likviditeetin hoitoon, välittää tiedot likviditeetistä kassasuunnittelua varten sekä mahdollistaa maksatukset ja tietojen siirrot suoraan yrityksen reskontrien ja pankin välillä. 13
3.1 Palvelut Suomessa Tilit ja maksujen kerääminen: ulkomailta saapuvat maksut voi ohjata joko euromääräiselle yritystilille tai valuuttatilille. 3.1.1 Yritystili Yritystili on yrityksen maksuliiketili, jonka tili- ja korkoehdoista sovitaan tilipankin kanssa. 3.1.2 Konsernitili Konsernitili on kassanhallinta- ja maksuvalmiusratkaisu, jonka avulla konserni voi hallita tytäryhtiöiden ja yksiköiden maksuliiketilien yksikkötilien likviditeettiä yhden pankkitilin avulla. Konsernin varojen keskittäminen yhdelle tilille mahdollistaa paremmat korko- ja sijoitustuotot. Konserni säästää ulkoisissa rahoituskustannuksissa, koska konsernitilin avulla yksiköiden tileillä olevia varoja voidaan tasata. Konsernitiliin voidaan liittää myös ulkomaisen tytäryhtiön nimissä oleva tili. 3.1.3 Valuuttatili Valuuttatili on shekkitililuonteinen maksuliiketili, jonka voi avata missä tahansa vaihdettavassa valuutassa. Vaihdettava valuutta on valuutta, joka on esteettä vaihdettavissa Yhdysvaltain dollareiksi. Valuuttatilin avulla voi suojautua kurssiriskeiltä ja säästää valuutanvaihtokustannuksissa esimerkiksi ohjaamalla samaa valuuttaa olevat valuuttamääräiset tulot ja menot saman tilin kautta. 3.1.4 Määräaikainen valuuttasijoitustili Suomalaisella yrityksellä tai yhteisöllä on mahdollisuus avata osuuspankissa valuuttasijoitustili kaikissa Pohjolan noteeraamissa valuutoissa. Korko on eurokorkopohjainen talletuskorko, joka määräytyy sijoitettavan summan ja sijoitusajan mukaan. Korko on kiinteä koko sijoitusajan. 3.1.5 Ennakkotiedot saapuvista valuuttamaksuista Saapuvien ulkomaanmaksujen ennakkotiedot voi noutaa eräsiirtopalvelustamme samana päivänä kun maksu saapuu pankkiin. Näin yritys voi hyödyntää saamiansa tietoja kassanhallinnan suunnittelussa, esimerkiksi valuutta- ja varainhallinnassa, ostajariskien hallinnassa ja toimitusaikataulujen optimoinnissa. 3.1.6 Maksaminen kotimaiselta tililtä Konekielinen maksaminen on yritykselle edullisin tapa maksaa ulkomaan maksuja. Yritys voi tallentaa Pohjolaan maksut omalla pankkiyhteysohjelmallaan tai siirtää maksut suoraan ostoreskontrasta pankkiin maksettavaksi. Maksetuista laskuista tulostetaan elektroninen maksupalaute, jonka avulla yritys voi päivittää maksut automaattisesti ostoreskontraansa. 3.2 Palvelut ulkomailla 3.2.1 UniCash-palvelut OP-Pohjola-ryhmä tarjoaa UniCash-palvelua yhteistyössä kansainvälisten UniCash-pankkien kanssa: UniCash-verkosto tarjoaa yli 40 000 toimipaikan Euroopan ja USA:n laajuisen verkoston ja paikallisen asiantuntemuksen 27 pankissa, 25 eri maassa. Yritys voi avata UniCash-tilin ulkomaille oman osuuspankkinsa kautta. Ulkomaisen pankin perimät palkkiot ovat jo ennakkoon Pohjolan tiedossa, eikä tilin avauksesta aiheudu ylimääräisiä hallinnollisia kuluja. Valtaosassa UniCash-pankkeja tilinavaus onnistuu suomenkielisillä dokumenteilla, mikä säästää yrityksen aikaa ja rahaa. Kun kaikki tarvittavat dokumentit ovat valmiita, ulkomainen pankki avaa tilin jopa muutamassa päivässä. Ulkomaiselle tilille voidaan kerätä maksuja paikallisilta asiakkailta tai maksaa maksuja paikallisille toimittajille. Tiliä on mahdollista hallinnoida yrityksen omalla pankkiyhteysohjelmistolla Suomesta käsin. UniCash-tilille kertyneet varat saadaan kotiutettua OP-Pohjola-ryhmässä olevalle tilille ilman arvopäivämenetyksiä. 14
UniCash-tili soveltuu sekä vientiä että tuontia harjoittavalle yritykselle. UniCash-tili voidaan avata myös suomalaisen yrityksen ulkomaiselle tytäryhtiölle. UniCash-palveluita ovat tili UniCash-pankissa, päivittäinen konekielinen tiliote, maksut tilille paikallisina maksuina, kotiuttaminen Suomeen ilman arvopäivämenetyksiä automaattisesti tai itsepalveluna omalla pankkiyhteysohjelmalla, tilin saldontasauspalvelu automaattisesti tai itsepalveluna omalla pankkiyhteysohjelmalla, maksujen maksaminen ulkomaiselta tililtä paikallisina maksuina ja suomenkielinen asiakastuki. 3.2.2 Yhteistyö Swedbankin kanssa OP-Pohjola-ryhmän kumppani Baltiassa on Baltian suurin pankkikonserni, Swedbank-konserni. Yhteistyön myötä asiakkaillamme on käytössään Swedbankin laaja palveluverkko ja palveluvalikoima. Tilin avaus ja neuvontapalvelut voidaan hoitaa helposti oman osuuspankin kautta ja tiliä voidaan hallinnoida joko oman pankkiyhteysohjelman (esim. Kultalinkki, Opus Capita tai Analyste) tai Swedbankin Internet-palvelun välityksellä. Merkittävä etu asiakkaille ovat nopeat siirrot OP-Pohjola-ryhmän ja Swedbank-konsernissa olevien tilien välillä. Baltian maksujen hinnat ja cut off -ajat ovat ennalta sovittuja. Lisätietoja tarjolla olevista palveluista saa lähimmästä osuuspankista. 3.2.3 Muiden yhteistyöpankkien palvelut Yritys voi avata tilejä myös muihin Pohjolan ulkomaisiin yhteistyöpankkeihin oman tilipankkinsa välityksellä. Tilejä voi käyttää vientisaatavien keräämiseen ja laskujen maksamiseen sekä ulkomaisen tytäryhtiön kassanhallintaan. Lisätietoja saa lähimmästä osuuspankista. 3.2.4 Ulkomaisen tilin hallinnointi Yritys voi noutaa tiliotteen ulkomaisesta tilistä Transaction reporting -palvelun välityksellä. Ulkomaisen tilin saldo- ja tapahtumatiedot voidaan noutaa omalla pankkiyhteysohjelmistolla yhdessä kotimaan tilien tietojen 15
kanssa. Tiliotteiden välittäminen onnistuu kaikkien niiden ulkomaisten pankkien kanssa, jotka pystyvät välittämään/vastaanottamaan SWIFTin (pankkien välinen tiedonsiirtoverkko) MT940-sanoman. Eri pankit lähettävät tiliotetietoja omien cut-off-aikojensa mukaisesti, mutta pääsääntöisesti tiliotteet ovat yrityksen noudettavissa aamulla. Yritys voi maksaa laskuja ulkomaiselta tililtään tai kotiuttaa tilinsä varoja osuuspankissa olevalle tilille Payment Request- palvelun avulla. Yritys tekee maksutoimeksiannon ulkomaiseen pankkiin omalla pankkiyhteysohjelmistollaan. Pohjola välittää toimeksiannon SWIFTin (eli pankkien välisen tiedonsiirtoverkon) välityksellä ulkomaiseen pankkiin, joka toteuttaa pyydetyn maksu-/kotiutustoimeksiannon. Ulkomaisen pankin ja Pohjolan cut-off- aikoja noudattamalla varat saadaan kotiutettua osuuspankissa olevalle tilille jopa saman päivän aikana. Palvelu pohjautuu SWIFTin MT101-sanomaan. Edellä mainittujen palveluiden käyttöönotto edellyttää valtakirjan toimittamista ulkomaiseen pankkiin. 4 ULKOMAANKAUPAN RAHOITUS Ulkomaankauppaa käyvän yrityksen rahoitusvaihtoehdot ovat nykyään monipuoliset. Oikean rahoitusmuodon valinta auttaa hallitsemaan ulkomaankauppaan liittyviä kurssi- ja valuuttariskejä sekä nopeuttaa myyntisaamisten tulouttamista. Eri rahoitusvaihtoehdot tarjoavat mahdollisuuksia sekä viennin valmistusaikaisiin rahoitustarpeisiin että toimituksen jälkeiseen rahoitukseen. Viejä voi rahoittaa viennistä aiheutuvia lyhytaikaisia saatavia tai koko viennin saatavakantaa sekä esimerkiksi investoinneista aiheutuvia pitkäaikaisia rahoitustarpeita. Myös tuonnissa tuojalla on myyjän myöntämän maksuajan lisäksi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Tuontikaupassa maksuajan saaminen on yksi keino rahoittaa toimintaa, mikäli myönnetyt käteisalennukset tai arvio laskutusvaluutan kurssikehityksestä eivät muuta tilannetta. Erityisesti suurissa maksuissa kurssimuutosten vaikutus voi olla tuntuva ja silloin kurssimuutosten vaikutus voidaan eliminoida tallettamalla maksuun tarvittavat varat valuuttatilille. Jos ulkomainen myyjä vaatii ennakkomaksun, sille kannattaa vaatia pankkitakaus. Vientikaupassa maksuajan myöntäminen ostajalle on suomalaiselle viejälle kilpailukeino tilanteissa, joissa eri kilpailijoiden laatu- ja hintataso on tasainen. Sitä voivat yleensä tarjota yritykset, joiden taloudellinen asema on hyvä tai jotka pystyvät rahoittamaan toimituksensa ulkopuolisista rahoituslähteistä. Jos osa kauppahinnasta on maksettu ennakkona, ostaja yleensä vaatii ennakkomaksun vakuudeksi pankkitakauksen. Yrityksillä on käytettävissä sekä euro- että valuuttamääräistä rahoitusta tarpeidensa mukaan. Valuuttamääräinen rahoitus sopii hyvin muihin kuin euroalueen maihin ulkomaankauppaa käyvälle yritykselle sekä lyhyt-, että pitkäaikaiseen rahoitustarpeeseen. Valuuttamääräisellä rahoituksella voidaan poistaa kurssiriski, esimerkiksi käyttämällä viennin rahoituksessa valuuttaluottoa, joka on samassa valuutassa, samalle ajalle ja samalle valuuttamäärälle kuin vientisaatava. Kaikki valuutat noteerataan euroa vastaan. Luotonottajan kannattaa jo tarjouksen tekovaiheessa keskustella rahoitukseen liittyvistä asioista osuuspankissa, jossa on asiantuntemusta sopimusehtoihin liittyvissä asioissa ja lisäksi tietoa käytettävissä olevista rahoituslähteistä. Pankin sitoutuminen hankkeeseen alusta asti myös nopeuttaa jatkossa päätösten toimeenpanoa. 4.1 Lyhytaikainen valuuttamääräinen rahoitus 4.1.1 Lyhytaikainen valuuttaluotto Lyhytaikaisen valuuttaluoton luottovaluuttana voidaan käyttää kaikkia kansainvälisiltä valuutta- ja pääomamarkkinoilta saatavia valuuttoja. Luotonottaja voi itse valita luottovaluutan omien tarpeidensa mukaisesti esimerkiksi vientisaatavien laskutusvaluutan mukaan. Lyhytaikaisen valuuttaluoton laina-aika on enintään yksi vuosi. Tavallisesti luotto on 3, 6 tai 12 kuukauden pituinen. Luotto on kertalyhenteinen. Korko muodostuu luottovaluutan korosta kansainvälisillä raha- ja valuuttamarkkinoilla lisättynä asiakaskohtaisella marginaalilla. Korko pysyy samana koko sovitun lainaajan. 16
Lyhytaikaista valuuttaluottoa voidaan käyttää käyttöpääoma-, kausi- tai muuhun yrityksen tarvitsemaan lyhytaikaiseen rahoitukseen sekä vientitoimitusten tai tuontiostojen rahoittamiseen. Viennin rahoitukseen käytettävän luoton vakuutena voidaan käyttää tavanomaisten vakuuksien lisäksi esimerkiksi ulkomaisen ostajan hyväksymää ulkomaisen pankin takaamaa (ns. avalisoitua) vekseliä tai Finnveran takauksia tai takuita kuten esim. riskinjakotakausta tai ostajaluottotakuuta. Finnveran tuotteista on kerrottu enemmän kohdassa Finnveran vientitakuut. 4.1.2 Rahoituslimiitti Jos ulkomaankauppaa käyvällä yrityksellä on jatkuva tai usein toistuva lyhytaikaisen rahoituksen tarve, voi yritys sopia pankin kanssa limiitistä. Rahoituslimiitti on yritykselle joustava ratkaisu rahoituksen hankkimiseksi. Limiitti voidaan myöntää lyhytaikaisena enintään vuoden pituisena tai pitkäaikaisena. Limiitin ehdoista riippuen limiitin käyttämättömältä osalta voidaan periä limiittiprovisio. Limiitistä voidaan nostaa eri pituisia ja eri suuruisia luottoja tarpeen mukaan. Limiitistä tehdään sopimus ja vakuus pantataan aina koko limiitille, jolloin yksittäisten luottojen nostaminen ja uudistaminen limiitin puitteissa on helppoa. Tavanomaisten vakuuksien lisäksi limiitin vakuutena voidaan käyttää myös Finnveran takauksia tai takuita. 4.2 Vientisaatavien rahoitus Vientisaatavarahoitus soveltuu käyttöpääoman rahoitukseen vientiyritykselle, jonka ostaja-asiakkaat ovat pääasiassa OECD-maissa. 4.2.1 Käyttöpääomarahoitus Vientisaatavarahoituksessa rahoitetaan yrityksen vientilaskut. Näin ulkomaisille ostajille annettavat pitkät maksuehdot eivät pääse vaikuttamaan yrityksen maksuvalmiuteen. Rahoitus toimii siten, että myyjä avaa laskusaatavarahoituslimiitin Pohjolaan. Tavaran toimituksen jälkeen laskuista luototetaan 60-80 prosenttia. Myyjä käyttää luottoa tarpeensa mukaan. Siirretyt laskut ovat luoton pääasiallinen vakuus. Myyjä voi laskuttaa valitsemassaan valuutassa. Vientilaskujen lisäksi samassa limiitissä voidaan rahoittaa myös kotimaan laskutus. Edut myyjälle: yrityksen maksuvalmius paranee, yritys pystyy hyödyntämään eurooppalaiset pitkät maksuajat vientikaupassaan (60-90 päivää), samassa limiitissä voidaan rahoittaa myös kotimaan laskutus, siirretyt laskut ovat luoton pääasiallinen vakuus, palvelupaketin hinta on kilpailukykyinen, rahoituksen lisäksi yritys saa käyttöönsä monipuolisen palvelukokonaisuuden, palvelupaketin kokonaiskustannukset säästävät usein rahaa verrattuna siihen, että myyjä tuottaa palvelut itse 17
Pohjolan tarvitsemat tiedot vientisaatavarahoitusta haettaessa: Myyjästä tilinpäätöstiedot ja tiedot vientilaskutuksesta. Ostajista ostajan virallinen nimi ja osoite, arvio vuosittaisesta myyntivolyymista ostajittain, tarvittava ostajalimiitin määrä ja käytettävä laskutusvaluutta 4.2.2 Tunne ostajasi Ostajien limiittien määrityksessä käytetään Dun & Bradstreetin luottolausuntoja. Lisäpalveluna voidaan välittää myyjälle ajantasaiset D & B:n luottolausunnot ulkomaisista ostajista. 4.2.3 Hyödy Pohjolan raportoinnista Pohjola hoitaa siirrettyjen laskujen myyntireskontran ja raportoi ostajien maksukäyttäytymisestä myyjälle. Myyjä saa käyttöönsä valmiit raportit kirjanpitoaan ja seurantaa varten suoraan Pohjolan verkkopalvelun kautta. Tiedot on mahdollista saada ajantasaisesti Pohjola Pankin verkkopalveluna niin laskujen siirron ja seurannan kuin raporttien tulostuksen osalta. Sähköiset tiedonsiirtopalvelut ovat myyjän kannalta kustannustehokkaita ja säästävät aikaa. 4.2.4 Peri tehokkaasti Vientilaskujen siirto Pohjolalle nopeuttaa myyntisaatavien kiertoa. Rahoituspalveluun sisältyy laskujen perintä 60 päivää eräpäivästä. Myyjä voi halutessaan käyttää jatkoperinnässä kohdemaassa toimivaa perintäyhteistyökumppaniamme. 4.2.5 Palvelun hinnoittelu Pohjola Pankki veloittaa myyjältä koron käytetystä luotosta kuukausittain jälkikäteen. Laskupalkkio määräytyy laskujen määrän, koon ja kierron perusteella. Pohjola välittää myyjälle päivitetyt luottotiedot, perintäpalvelut ja luottovakuutuksen normaalihintoja edullisemmin. 4.2.6 Vientiremburssisaatavan diskonttaus Muuttaakseen ostajalle myöntämänsä maksuajan käteissuoritukseksi viejä voi diskontata vahvistettuun aikaremburssiin perustuvan saatavansa. Diskonttaus voi tapahtua vasta sitten, kun viejä on esittänyt pankille toimituksen jälkeen remburssiehtojen mukaiset asiakirjat. Remburssipalkkioiden lisäksi peritään diskonttauskulut, jotka muodostuvat luottovaluutan hankintakorosta euromarkkinoilla ja käsittelymaksusta. 4.2.7 Forfaiting Forfaiting-rahoitus sopii silloin, kun viejä on antanut ostajalle maksuaikaa, mutta haluaa itse käteissuorituksen. Tällöin viejä edellyttää ostajalta saamisasiakirjaksi vekselin tai promissory noten, jossa on ostajan pankin takaus eli avaali. Viejä myy asettamansa ja ostajan hyväksymät vekselit pankille, joka ostaa ne ilman takautumisoikeutta viejään nähden. Pankki ostaa vekselit diskonttaamalla niiden nimellisarvot nykyhetkeen. Diskonttokoron ja siten forfaiting-rahoituksen kustannuksiin vaikuttavat luottovaluutan hankintakorko euromarkkinoilla, pankin marginaali, jonka suuruus riippuu mm. vekselin takaajaan ja sen maahan liittyvistä poliittisista ja kaupallisista riskeistä, lisäpäivien määrä, joka riippuu siitä, millaisia kokemuksia pankilla on ostajan maan maksuliikkeen sujuvuudesta ja vekselikohtainen käsittelymaksu. 18
Forfaiting-rahoituksen edut viejälle: viejä saa maksuajallisesta vientikaupastaan suorituksen heti kun on toimittanut tavaran, viejän maksuvalmius paranee, forfaiting-rahoitus ei sido viejän vakuuksia, viejä vapautuu kauppaan liittyvistä ostajasta ja/tai ostajan maahan liittyvistä poliittisista ja kaupallisista riskeistä, forfaitingrahoituksen avulla viejä voi vähentää, vientikauppaan liittyvää valuuttakurssiriskiä, viejä voi sisällyttää diskonttauskulut kauppahintaan sekä viejä voi käyttää forfaiting-rahoitusta myynninedistämisessä. 1) Viejän on hyvä varmistua jo ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista oman pankkinsa valmiudesta ja halukkuudesta ostaa kauppahinnan maksuun liittyvät vekselit. 2) Kauppasopimukseen yksilöidään maksuehdot tarkasti ja sovitaan tarvittavista asiakirjoista 3) Ennen tavarantoimitusta ostaja toimittaa hyväksymänsä ja pankkinsa takaaman vekselin viejälle 4) Tavarantoimituksen jälkeen viejä toimittaa toimitukseen liittyvät asiakirjat ja vekselin pankkiinsa 5) Viejän pankki maksaa viejälle vekselin määrän diskonttauskuluilla vähennettyinä ilman takautumisoikeutta viejään nähden. 6) Viejän pankki perii maksun ostajalta tai takaajalta vekselin eräpäivänä 4.3 Valuuttaluoton kustannukset ja riskit Valuuttaluoton kustannukset muodostuvat korosta, johon lisätään asiakaskohtainen marginaali, järjestelypalkkiosta ja toimitusmaksusta. Valuuttaluoton kustannuksiin vaikuttaa kyseisen luottovaluutan hankintakorko markkinoilla sekä kurssimuutosten aiheuttama kurssiriski. Kurssiriski johtuu siitä, että eri valuuttojen arvo euron suhteen muuttuu koko ajan. Kurssiriskiä voidaan kuitenkin pienentää käyttämällä oikein valittua luottovaluuttaa ja valitsemalla valuutta valuuttasaamisten mukaan. Mikäli luotto on vaihtuvakorkoinen, valuuttojen korkomuutokset luoton voimassaoloaikana vaikuttavat luoton kokonaiskorkoon. Kunkin valuutan korkoon vaikuttavat mm. valuutan kotimaan taloudellinen ja poliittinen tilanne sekä kansainvälisten rahamarkkinoiden tilanne. Mikäli luotto on kiinteäkorkoinen, korkomuutokset eivät vaikuta luotosta perittävään korkoon. Pitkäaikaisten valuuttaluottojen korkoriskiä voi hajauttaa ottamalla sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia luottoja. Luottoajalta maksettavien korkojen eurovasta-arvo riippuu paitsi luottovaluutan korosta myös kunkin koronmaksuhetken kurssitasosta. Edellä mainittujen luottovaluutan valinnan ja korkojen hajauttamisen lisäksi ja niitä täydentämään yritys voi suojautua riskeiltä erityisillä suojausinstrumenteilla. Näitä ovat esimerkiksi valuuttatermiinit, vastatalletukset sekä korko-optiot. Näistä ja muista suojautumisvaihtoehdoista on kerrottu tarkemmin kohdassa Riskeiltä suojautuminen ulkomaankaupassa. 5 PANKKITAKAUS / PANKKITAKUU ULKOMAANKAUPASSA Pankkitakaus on pankin asiakkaansa (taattava) puolesta kotimaisen tai ulkomaisen edunsaajan hyväksi antama takaus tai takuu, jossa pankki takaajana sitoutuu rahamääräiseen vastuuseen. Pankkitakaus ulkomaille annetaan viejän tai tuojan puolesta tämän ulkomaisen sopimuskumppanin hyväksi. Viejä tai tuoja voi pyytää pankkitakauksia myös ulkomaiselta sopimuskumppaniltaan tämän sopimusvelvoitteiden täyttämisen vakuudeksi. Viejän ja tuojan on hyvä varmistua oman pankkinsa avustuksella takauksen oikeellisuudesta ja sitovuudesta. 19
5.1 Pankkitakaus Pankkitakaus, jonka pankki antaa taattavansa puolesta, on kotimaiselle edunsaajalle annettuna yleensä muodoltaan omavelkainen ja pääsitoumukseen nähden liitännäinen. Tämä tarkoittaa sitä, että takauksen edunsaajalla on tällaisen sitoumuksen nojalla oikeus hakea erääntynyttä saatavaansa joko taattavalta tai suoraan takaajapankilta. Takaajapankilla on tällöin mahdollisuus esittää edunsaajaa kohtaan samat väitteet kuin taattavalla. 5.2 Pankkitakuu Kansainvälisessä kaupankäynnissä käytetään yleisesti first demand eli heti vaadittaessa maksettavia takuusitoumuksia, joiden perusteella pankki ei voi kieltäytyä maksusta saatuaan muodollisesti oikein laaditun vaatimuksen. Pankki joutuu tällaisen pankkitakuun mukaan maksamaan sitoumuksensa perusteella edunsaajan vaatimuksesta selvittämättä, onko taattava syyllistynyt sopimuksen rikkomiseen tai laiminlyöntiin. 5.3 Suora pankkitakaus tai toimeksiantotakaus Yleensä sopimuskumppanien välillä käytetään ns. suoraa pankkitakausta, jolloin pankki antaa asiakkaansa puolesta takauksen suoraan ulkomaisen sopimuskumppanin hyväksi. Joissakin maissa lainsäädäntö, valuuttasäännökset tai yleinen kauppatapa estävät vastaanottamasta suoraan ulkomaista vakuutta. Tämä koskee useimmiten sopimuskumppania, joka on valtion omistama yritys, liikelaitos tai julkisyhteisö. Tällöin takaus voidaan järjestää pankin kirjeenvaihtopankin välityksellä ns. toimeksiantotakauksena. Pankki antaa ulkomaiselle pankille ohjeet antaa pankkitakaus vastatakuutaan vastaan. Pankki toimeksiantajapankkina sitoutuu korvaamaan ulkomaiselle takaajapankille sen, mitä tämä antamansa takauksen perusteella on joutunut maksamaan. Toimeksiantotakaukset ovat yleensä muodoltaan first demand -takuita ja niihin sovelletaan varsinaisen takuun antajan maan lakia. 5.4 Vientikauppaan liittyviä takauksia 5.4.1 Tarjoustakaus Bid Bond, Tender Guarantee Takaus korvaa vahingon, jos viejä peruuttaa tarjouksensa, ei allekirjoita sopimusta tarjouksen hyväksymisen jälkeen tai hanki sopimuksen edellyttämää toimitustakausta. Tarjoustakaus on yleensä 2-5 % tarjouksen arvosta. Takaus on voimassa tarjouksen antamisesta tarjouksen hyväksymiseen asti. 5.4.2 Ennakkomaksutakaus Advance/Repayment/ Downpayment Guarantee/Bond Sopimusosapuolet voivat sopia, että osa kauppahinnasta maksetaan ennakkoon. Ennakkomaksu mahdollistaa valmistusaikaisen rahoituksen. Takaus turvaa tilaajalle ennakkomaksun takaisinsaannin, jos toimitus ei ole sopimusehtojen mukainen tai toimitusta ei tapahdu. Takaus on ennakkomaksun suuruinen, 20