PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN KOULUJEN ICT-STRATEGIA

Samankaltaiset tiedostot
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

JOENSUUN NORMAALIKOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN STRATEGIA

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Pedagogiset iltapäivät

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Pedagogiset iltapäivät

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

Antti Ekonoja

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Koulutusta omiin tarpeisiinne

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa

Perusopetuksen ja Kyrönmaan lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön (TVT) strategia

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Ropeka. Taustakysymykset

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun tieto- ja viestintäteknologian strategia

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Antti Ekonoja

Horisontti

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet Jukka Tulivuori Opetushallitus

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kommenttipuheenvuoro. Virtuaaliopetuksen päivät

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

KTKO104. Luento

ICT-toimintasuunnitelma

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

Tieto- ja viestintäteknologia = TVT

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa Tiina Pyrstöjärvi

ICT-info opiskelijoille

eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Korkeakouluoppiminen muutoksessa Tule ja Parasta seminaari HAAGA-HELIA opetusneuvos Aija Töytäri

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen TVT-suunnitelma

Harjoittelukoulun viestintäkulttuurin muutos

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Suomalaisen koulun kehittäminen

Pedagogisen johtamisen katselmus

Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen Liikennevaloissa -tehtävä/ Kajaani

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Arkistot ja kouluopetus

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Munkkiniemen ala-aste

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

LUKIOKOULUTUKSEN KANSALLISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Tietostrategia Päivitetty

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Opetussuunnitelmauudistukseen liittyvä huoltajakysely 2014

Transkriptio:

PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN KOULUJEN ICT-STRATEGIA 2017-2020

Sisällysluettelo Johdanto 3 Visio 4 Mobiilius 4 Monialustaisuus 4 Käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus 4 Monipuoliset TVT-taidot 5 Tavoitteet 6 Nykytila 7 Toimintaympäristön tavoitteet 8 Henkilökunnan laitteet 8 Henkilökunnan ohjelmistot 8 Oppilaiden laitteet 8 Oppilaiden ohjelmistot 9 Tietoturva 9 Kehittämiskohteet 10 Henkilökunnan taidot ja koulutus 10 TVT-kehitystyöryhmä 10 Sähköinen ylioppilastutkinto 10 Pedagogiikka 11 Tukitoimet 11

JOHDANTO Tämä on Pudasjärven koulujen ICT-strategia vuosille 2017-2020. Tätä yleisstrategiaa päivitetään vähintään kolmen vuoden välein vastaamaan muuttuvia teknologisia ja pedagogisia kehitysaskelia. Päivityksestä vastaa TVT-kehittämistyöryhmä. Tarpeen vaatiessa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä ohjaavia strategioita voidaan täydentää liitteillä muuttuneiden teknologisten vaatimusten tai toimintaympäristön vuoksi. Täydennyksistä ja päivityksistä vastaa TVT-kehittämistyöryhmä.

VISIO Pudasjärven koulut ovat mobiileja ja monialustaisia, moderneja kouluja joissa on käytössä nykyaikaiset oppimista ja pedagogista työtä helpottavat tieto- ja viestintätekniset ratkaisut. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti opetuksen ja oppimisen välineenä. Koulujen henkilökunnalla sekä oppilailla on hyvät ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset taidot, joita kehitetään ja päivitetään säännöllisesti teknologioiden ja pedagogiikan kehittyessä. Oppilailla on perusopetuksen päättyessä kattavat perustaidot tietotekniikasta ja viestinnästä niin digitaalisen median kuluttajana kuin tuottajanakin. Mobiilius Kaikissa tieto- ja viestintäteknologisissa ratkaisuissa sekä toimintatavoissa pyritään tukemaan mahdollisimman mobiileja ja langattomia lähestymistapoja, jolloin laitteistoa ja tiloja voidaan hyödyntää tehokkaammin ja opetusta siirtää tarvittaessa perinteisten luokkatilojen ulkopuolelle. Monialustaisuus Maksimaalisen pedagogisen hyödyn ja mahdollisimman laajan sovelluskirjon hyödyntämisen varmistamiseksi koulujen laitteistoissa pyritään suosimaan useampaan eri käyttöjärjestelmään pohjautuvaa laitekantaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pääasiallista Windows-pohjaista laite- ja sovelluskantaa täydennetään esim. Android- ja ios-pohjaisilla laitteilla ja sovelluksilla, sikäli kun se on resurssien puitteissa mahdollista ja pedagogisen työn kannalta olennaista. Niin ikään opetukseen ja muuhun pedagogiseen työhön tarkoitetut ohjelmistot ja sovellukset pyritään valitsemaan siten, että ne toimivat mahdollisimman monella eri käyttöjärjestelmä-alustalla ja tukevat BYOD-ajattelua (Bring Your Own Device), joka mahdollistaa ja helpottaa esim. oppilaiden omien laitteiden käyttöä. Käytännöllisyys ja tarkoituksenmukaisuus Laitteissa ja muissa tieto- ja viestintäteknologisissa ratkaisuissa sekä niiden hankinnoissa painotetaan käytännöllisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta pedagogisista näkökulmista katsottuna. Monipuoliset TVT-taidot Henkilökunnalla ja oppilailla on perustiedot ja taidot tieto- ja viestintätekniikasta sekä sen hyödyntämisestä omassa työssään. Henkilökunta osaa käyttää koululle osoitettuja laitteita ja ohjelmistoja parantaakseen ja tehostaakseen omaa työtään luokkatilassa ja sen ulkopuolella.

Oppilaat ymmärtävät tietotekniikan roolin omassa työssään ja osaavat käyttää koulussa olevia laitteita ja ohjelmistoja oppimisen välineinä.

TAVOITTEET TVT-strategian tavoitteena on luoda yhtenäinen, tehokas ja käytännönläheinen sekä kokonaisvaltainen toimintaympäristö, jossa erilaiset laitteet ja opetus- sekä työskentelytavat toimivat mahdollisimman saumattomasti, joustavasti ja tehokkaasti pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Niin ikään tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle monipuoliset ja tasa-arvoiset modernin tietoyhteiskunnan sekä jatko-opintojen vaatimat tieto- ja viestintätekniset taidot. Keskeisimpinä kehitysalueina vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat laitteiden, sovellusten sekä sähköisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja monipuolinen hyödyntäminen. Pyritään tilanteeseen, jossa jokaisella oppijalla on tarpeen tulleen käytettävissään koulun tarjoama päätelaite monipuolisten sähköisten materiaalien hyödyntämiseen ja pääsy koulun tarjoamaan langattomaan verkkoon myös omilla laitteillaan. Digitaalisten oppimateriaalien ja palveluiden käyttö vakiintuu käytänteeksi.

NYKYTILA Pudasjärven kaupungin koulujen koneet ja laitteet ovat moderneja, vaikkakin vaihtelua koulujen välillä on. ICT-tuki hoidetaan Oulunkaaren kuntayhtymän palveluna ja ICT-henkilöt ovat tavoitettavissa palvelupyyntöjärjestelmän avulla. Palvelupyyntöjen avulla korjataan ja ylläpidetään järjestelmää, usein etäyhteydellä, eikä yhteistä aikaa tai kieltä ole toiminnan kehittämiseen. Toiminnan kehittämistä kaivataan, sillä modernit laitteet jäävät täysipainoisesti hyödyntämättä järjestelmällisen suunnittelun puuttuessa. Niin ikään laitekannan pitkäjänteinen uudistaminen ja ylläpitäminen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla on erittäin haastavaa strategian puuttumisen vuoksi. Esimerkiksi alakoulujen laitekantaa uudistettiin vuonna 2013 voimakkaasti, mutta jälkeenpäin on todettu, ettei se täysin tue pedagogisia tavoitteita. Toimivan ja ajantasaisen ICT-strategian puuttuminen aiheuttaa osaltaan myös eroja koulujen välillä. Toiminnan kehittäminen nykyisillä henkilöstöresursseilla on haasteellista. Jokaisella koululla on vähintään yksi nimetty TVT-vastaava, jonka tehtävänkuvaan kuuluu tieto- ja viestintäteknologisiin laitteisiin liittyvät yksinkertaiset tukitoimet sekä tietoteknisen pedagogiikan kehittäminen, mutta yhtenäistä linjaa toimintamalleista ja työtehtävistä ei koulujen välillä ole. Eniten ongelmia aiheuttaa yhteisen kielen puuttuminen ICT-osaajien ja opettajien välillä. Erityistä haastetta on siis ICT-strategian kääntämisessä opetuskielelle ja toisaalta löytää ne kouluympäristön erityispiirteet, joita ICT-strategiaan kaivataan. Laitteet ovat pääosin hankittu leasing-järjestelmällä ja laiterotaatio on ajallisesti vaihteleva sekä epätarkoituksenmukainen. Erilaisten oppimisalustojen käyttö on tällä hetkellä vähäistä. Käytössä ovat Peda.net- ja Office 365 alustat. Lisäksi eri kouluilla on käytössä sähköisiä oppimateriaaleja, mutta sähköisiä oppikirjoja tai yhtenäistä ja suunnitelmallista strategiaa niiden käytölle ei ole. Henkilöstön innostus TVT:n monipuoliseen käyttöön on kartoituksen mukaan osin matala (Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskus, 2013). Syyt ilmiön takana ovat moninaiset ja ICT-strategian yhtenä tavoitteena on parantaa tilannetta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN TAVOITTEET Pudasjärven koulu tieto- ja viestintäteknologisen strategian päätavoitteina on luoda moderni, monipuolinen ja pedagogiikkaa tukeva tietotekninen toimintaympäristö, jossa panostetaan mobiileihin ja pilvipalveluita hyödyntäviin ratkaisuihin. Henkilökunnan laitteet Henkilökunnalla on käytössään monipuoliset, riittävän suorituskykyiset ja teknisiltä ominaisuuksiltaan nykyaikaiset laitteet, joilla he voivat tehokkaasti ja luotettavasti toteuttaa työtehtäviään ja käyttää tietoverkon palveluita ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi henkilökunnalla on tarvittaessa käytössään oppilaskäyttöön tarkoitettuja laitteita. Laitteiden tulee tukea pedagogiikkaa ja niiden hankinnassa pyritään panostamaan mobiileihin ratkaisuihin. Laitehankintojen perustana ovat yhteisesti määritellyt pedagogiset tarpeet. Laitteet tulee pystyä tarvittaessa liittämään luokka- ja muiden opetustilojen muuhun tietotekniseen varustukseen. Laitteiden tulee tukea pedagogiikkaa. Henkilökunnan ohjelmistot Henkilökunnalla on käytössään pedagogisiin töihin soveltuvat toimisto- ja muut ohjelmistot tai sovellukset, joista Office 365-ohjelmisto ja työympäristö on oleellisin. Henkilökunnan ohjelmistojen käytössä suositaan pilvipalveluiden sekä ajasta ja paikasta riippumattomien sähköisten yhteistyön mahdollistavia ratkaisuja. Oppilaiden laitteet Pudasjärven kouluilla on oppilaskäyttöä varten riittävästi suorituskykyisiä ja laadukkaita, uusien opetussuunnitelmien edellyttämiä laitteita monipuolista opiskelua ja sisällön kulutusta sekä tuottamista varten. Laitteiden tarkoituksena on tukea opetussuunnitelman toteutumista. Tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut tukevat BYOD-ajattelua (Bring Your Own Device) ja tekevät mahdolliseksi oppilaille käyttää omia henkilökohtaisia tietokoneitaan tai muita älylaitteitaan opiskelussa. Koulun pitää huolehtia tasa-arvosta esim. ryhmätyöratkaisuilla ja varaamalla koulun puolesta laitteita niille, joilla ei ole mahdollista käyttää omia laitteita.

Oppilaiden ohjelmistot Oppilaskäyttöön tarkoitetuissa tietokoneissa ja muissa laitteissa on yleisimmät sisällöntuotantoon tai -kuluttamiseen tarkoitetut ohjelmistot ja sovellukset, joita käytetään niin nykyaikaisen monipuolisen opiskelun tukena kuin myös työelämässä. Olennaisimpana oppilaiden ohjelmistona on Office 365-ohjelmisto ja työympäristö, jota käytetään pääasiallisena tietoteknisenä työvälineenä. Yläkoulun tietoteknisessä opetuksessa ja työskentelyssä huomioidaan myös sähköiset ylioppilaskokeet sekä siinä käytettävien työkalujen hallinta. Tietoteknisessä työskentelyssä suositaan pilvipalvelu-ratkaisuja niin työkalujen käytön kuin opiskelumateriaalin varastoimisenkin suhteen. Hirsikampuksen mediastudion laitteisiin on asennettu kouluprojekteissa ja valinnaisaineissa tarvittavia, vaativampaan erikoistyöskentelyyn kuten esim. grafiikka- tai videoeditointiin ja interaktiivisen sisällön tuottamiseen suunniteltuja työkaluja ja ohjelmistoja. Oulunkaaren ICT-tuen kanssa laaditaan listaus ohjelmista, jotka asennetaan oppilaskoneisiin. Listaa ylläpidetään vuosittain yhteistyössä TVT-kehittämistyöryhmän ja Oulunkaaren ICT-tuen kanssa. Tietoturva Tietoturva on ajantasainen yhdistelmä ohjelmistoja (virusturva, palomuurit, salasanat) ja käyttäjän toimintatapoja, jotka minimoivat tietoturvauhat. Tietoturva ei ole kuitenkaan työskentelyn tai oppimisen esteenä. Tietoturvajärjestelmä ja siihen liittyvät työskentelykäytänteet suunnitellaan ja ylläpidetään yhteistyössä TVT-kehittämisryhmän ja Oulunkaaren ICT-tuen kanssa.

KEHITTÄMISKOHTEET Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä uuden opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla pyritään henkilökuntaa tukemaan omien tietoteknisten taitojen kehittämisessä ja ylläpidossa. Henkilökunnan jäsenistä muodostetaan TVT-kehitystyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja ylläpitää koulujen tieto- ja viestintäteknologian pedagogista käyttöä sekä kommunikoida kehittämisehdotuksia sivistystoimen johdon suuntaan. Tietoteknisiä tukitoimenpiteitä ja prosesseja kehitetään yhteistyössä Oulunkaaren IT-tuen sekä TVT-kehitystyöryhmän kesken. Henkilökunnan taidot ja koulutus Jokaisella henkilökunnan jäsenellä on perustaidot ja ymmärrys käyttämistään laitteista ja ohjelmista siten, että hän pystyy hyödyntämään niitä pedagogisesti tehokkaasti työssään ja selvittämään mahdolliset yksinkertaiset ongelmat joita hän saattaa niitä käyttäessään kohdata. Henkilökunnan tieto- ja viestintäteknologisia taitoja ylläpidetään ja kehitetään säännöllisillä koulutuksilla ja muilla tietotaitoa lisäävillä toimenpiteillä. Henkilökunnan jäseniä rohkaistaan kehittämään tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan oma-aloitteisesti ja heitä pyritään ohjaamaan erilaisiin koulutuksiin. Koulutuksissa suositaan ensisijaisesti verkossa tapahtuvia koulutuksia. TVT-kehitystyöryhmä Pudasjärven kouluille muodostetaan oma TVT-kehitystyöryhmä, joka koostuu koulujen henkilökunnasta sekä sivistystoimen ja IT-tuen edustajasta tai edustajista. Työryhmän tehtävänä on säännöllisin väliajoin kokoontua arvioimaan ja keskustelemaan koulujen tieto- ja viestintäteknologisesta tilasta ja kehityksestä, ja tehdä tarpeen vaatiessa parannus- tai muokkausehdotuksia koulun ja sivistystoimen johdolle. Sähköinen ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseen muotoon asteittain syksystä 2016 alkaen aina kevääseen 2019 asti, josta eteenpäin kaikki ylioppilastutkinnot suoritetaan sähköisesti. Tämä siirtymä aiheuttaa suuria muutoksia koko ylioppilastutkinto-järjestelmään. Pudasjärven lukioon on hankittu riittävästi sähköisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen tarvittavia laitteita. Pudasjärven lukion sähköisen ylioppilastutkinnon paikalliset järjestämissuunnitelmat ja -käytänteet ovat tämän strategian liitteenä. Lukio-opetuksen tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sähköisten koejärjestelmien käyttöön. Pedagogiikka Pedagogiikka ja uudistettu opetussuunnitelma ohjaavat koulujen tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja hyödyntämistä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään monipuolisesti kaikissa eri

oppiaineissa, ja sitä pyritään kehittämään etsimällä jatkuvasti uusia ja jatkokehittämällä jo olemassa olevia ratkaisuja sekä toimintatapoja. Tieto- ja viestintäteknologia toimii monipuolisten työtapojen luontevana välineenä ja osana oppimisprosessia myös luokkahuoneen ulkopuolisessa opiskelussa. Tieto- ja viestintäteknologia tukee pedagogista työtä monipuolisesti ja kattavasti, vahvistaen hyväksi todettujen opetusmenetelmien käyttöä sekä mahdollistaen uusien opetusmenetelmien hyödyntämisen. Tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut tukevat mahdollisuuksia hyödyntää ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita monipuolisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Keskeisinä alueina tieto- ja viestintäteknologian käytössä opetuksessa ovat erilaiset sähköiset oppimisympäristöt, hyöty- ja oppimispelit tai -sovellukset, pilvipalvelut sekä tietoverkkojen hyödyntäminen ilmiöpohjaisessa oppimisessa. Oppimisen ja opetuksen lähtökohtina ovat erityisesti vuorovaikutus ja oppijalähtöisyys sekä yhteisöllinen oppiminen. Tukitoimet Tukitoimet on järjestetty siten, että teknisten tai ohjelmistopohjaisten ongelmien ratkaisuista vastaa Oulunkaaren IT-tuki. Tämän lisäksi Pudasjärven kouluilla on omia TVT-vastaaviksi nimettyjä henkilökunnan jäseniä. TVT-vastaavien tehtävänä on tunnistaa, diagnosoida ja yrittää korjata pienet laitteistoon tai ohjelmistojen käyttöön liittyvät ongelmat, sekä toimia paikallisina kouluttajina ja avustajina henkilökunnan TVT-tietoihin ja taitoihin liittyvissä asioissa. Koulukohtainen tuki voidaan järjestää myös muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. TVT-vastaaville on osoitettu resursseja pienten ongelmatilanteiden hoitoon sekä pienimuotoisten henkilökunnan koulutustilaisuuksien ja opastusten järjestämiseen. TVT-vastaavat jakavat tietotaitoaan myös koulun oppilaille. Tämänkaltaisella lähestymistavalla saadaan nopeammin ja tehokkaammin puututtua pieniin kouluissa esiintyviin tieto- ja viestintäteknologisiin ongelmiin ja ylläpidettyä henkilökunnan sekä oppilaiden jatkuvaa kehittymistä TVT:n pedagogisen käytön suhteen. Oulunkaaren ICT-tuki pystyy näin ollen keskittymään laajamittaisempiin ja vaativampiin tukitoimiin, ja vastaa kouluilla esiintyviin IT-ongelmiin, jos TVT-vastaavat eivät pysty niitä tietotaitonsa avulla ratkaisemaan. TVT-vastaavat toimivat yhteyshenkilöinä Oulunkaaren ICT-tuen suuntaan.