Arviointitieto kehittämisen perustaksi Tutkimusprofessori Ritva Jakku-Sihvonen 19.3. klo 10.15
Mitä arviointitieto on? Arviointitoiminnan tarkoitus on tuottaa tulkinnallista informaatiota kehittämistä koskevan päätöksenteon perustaksi. Arviointitieto kuvaa sitä, miten toiminta vastaa sille asetettuja tavoitteita. Arviointitieto on monipuolista, realistista ja ajantasaista. Arviointiraportit sisältävät kehittämissuosituksia.
Monipuolista ja kattavaa tietoa Koulutusta tulee arvioida suunnitelmallisesti ja koulutuksen tavoitteisiin nähden kattavasti. Arvioinnin tulee olla monipuolista, avointa ja oikeudenmukaista. Arviointitiedon tulee olla luotettavaa ja vertailukelpoista. (Asetus 150/2003, 3.)
Riippumattomuus ja/vai objektiivisuus Ulkopuolisuus ---- Asiantuntevuus Manipuloimattomuus --- Vailla painostusta Objektiivisuus mahdollisimman puolueetonta ja lähteet ja analyysimenetelmät avoimesti kuvaavaa tietoa.
Arviointi ja tutkimustieto Arviointi vain harvoin yleistettävää tietoa Arviointi konteksti- ja aikasidonnaista Tutkimus yleistettävää tietoa
Miksi tuotetaan? Erilaisista järjestelyistä ja sisällöistä riippumatta on pystyttävä takaamaan, että yksityisten kansalaisten koulutuksellinen oikeusturva ja tasa-arvo toteutuvat. Päätöksentekijät tarvitsevat tietoa koulutuksen tuloksista kyetäkseen arvioimaan sitä, miten koulutustarjonta vastaa kansallisia ja kansainvälisiä tarpeita. (Kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä 1998, 1.)
Millaista tietoa oppimistulosten arviointijärjestelmät tuottavat nyt? Perusopetuksessa otantaperustaisesti tietoa osaamistavoitteiden saavuttamisesta, asenteista, opetusjärjestelyistä Ammatillisen kulutuksen oppimistuloksista kattava tietoa kaikkien tutkinnon osien päätteeksi suoritettavien näyttöjen avulla Tietoa koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta: alueelliset vertailut, koulujen/oppilaitosten välisten erojen seuranta, sukupuolenmukaiset vertailut ja kieliryhmien väliset vertailut
Myönteinen esimerkki: Kemian oppimistulokset Lukion tila arvioinnin yhteydessä 1994 havaittiin kemian oppimistulosten heikkous ja opettajien kelpoisuusongelma Luma opetuksen kehittämishankkeessa paneuduttiin etsimään keinoja mm. kemian opetuksen kehittämiseen :opettajien koulutus, opetuksen menetelmällinen kehittäminen, nyt mm. LUMA-keskuksia, ympäröivä yhteiskunta mukana Perusopetuksen tyttöjen ja poikien oppimistuloksissa ei eroa 2012, opettaja kelpoisuudet kohentuneet
Perusopetuksesta myös kielteistä tietoa Koulujen välinen eriytymiskehitys kasvussa Matematiikan oppimistuloksissa epäilyttäviä merkkejä taitojen heikkenemisestä Oppilaiden osaaminen ja asenteet sukupuolittuneet
Matematiikan arviointikokeen ratkaisuosuudet niillä oppilailla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole ylioppilas tai joiden molemmat vanhemmat ovat ylioppilaita. (Jorma Kuuselan analyysi 2011)
Ammatillinen koulutus Nykyinen oppimistulosten arviointitietojärjestelmä vaatii täydennystietoa ja kehittämistoimia esim: arviointiasteikkoa tarkistettava, näyttötilanteita tarkasteltava kriittisesti opiskelijoiden ammattitaitoa täydentävien opintojen taitojen arviointia tehostettava
Arviointitietotuotannon tuottaminen paranee? Arviointikeskukseen kaikki koulutusmuodot Koulutuksen tila hankkeet mahdollisia Laadunvarmistuksen metodinen kehittäminen tärkeää Arviointitietojen hyödyntämiseen tähtäävää täydennyskoulutusta tehokkaasti Viestintä lähempänä päätöksentekijöitä
Tietoperustaisen toiminnan kehittämisen funktioita voidaan luonnehtia seuraavasti: (ks. esim. Parker 2008, 75) Tiedon kartuttaminen ja jalostaminen kehittämisen tarpeisiin. Tiedon kontribuutiot kehittämispolitiikkaan ja käytäntöihin. Kehittämisen auktorisointi ja perusteet. Verkostoitumisen ja dialogin edistäminen tutkijoiden, asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja käytännön toimijoiden välillä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.