Kaava V 40 Kirkonkylän Pappilanpellon asemakaavamuutos liikuntapaikka-alueella Perusselvitykset ja tavoitteet 16.1.2013 Ympa 11.12.2012 97 Ympa liite 1 Ympa 22.1.2013 7 Ympa om YMPA 7.12.2010 148 om i KH 20.12.2010 288 liite 4
Asia 428 / 10.02.03 / 2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa 11.12.2012 97 Ympa liite 1 Vireilletulokuulutus 18.12.2012 Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa 22.1.2013 xx Ympa om Kh xx.xx.2013 xx xxx KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS VASTINEET KAAVAN HYVÄKSYMINEN Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi. Perusselvitykset ja tavoitteet - raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Raportin on laatinut Iris Broman. Sisältö 1. Perustiedot 2 2. Lähtökohdat 3 3. Alueidenkäytön suunnittelutilanne 7 4. Liikuntapaikkasuunnittelu 9 5. Tavoitteet 11 6. Asemakaavaprosessi 13 7. Selvitykset ja lähteet 14 Liite 1: Kirkonkylän lähiliikuntapaikan yleissuunnitelma, Airix Ympäristö Oy, 5.12.2012. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
1. PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Vihdin kirkonkylä Taajamanosat: Kirkonmäki, Pappilanpelto Kylät: Pappila (434) ja Niuhala (427) Tilat: 1:137, 12:4, 14:2, 11:0, 20:1, 14:3, 1:435, 876:1, 20:1, 2:181, 9903:1 Kaavan nimi ja numero: Kaava V 40 Kirkonkylän Pappilanpellon asemakaavamuutos liikuntapaikka-alueella 1.2 Suunnittelualue Kaavamuutosalue on osa Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Suunnittelualue käsittää Vihdin yhteiskoulun, Pappilanpellon koulun, Vihdin seurakuntatalon ja Kirkkojärven rajaaman alueen. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Vihdin kirkonkylän ja Vanhalan viljelymaiseman kulttuurihistoriallista ympäristöä (Ympäristöministeriö, Museovirasto 1993, 2009) Alue on entuudestaan kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 7,5 ha. 1.3 Kaavan tarkoitus Vihdin kirkonkylän Pappilanpellon urheilukenttien alueelle on vuonna 2012 laadittu uusi liikuntapaikkasuunnitelma, jonka tavoitteena on saada kirkonkylään toimiva, käyttäjiä houkutteleva ja lähikouluja ja urheiluseuroja palveleva lähiliikuntapaikka. Kaavahanke sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymiin kaavoitusohjelmiin vuosille 2012 ja 2013. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueen voimassa oleva asemakaava vastaamaan lähiliikuntapaikan yleissuunnitelman sisältöä. Liikuntahallin ja uuden kunnallistekniikan varasto- ja huoltorakennuksen rakentaminen edellyttää rakennusten sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen osoittamista asemakaavassa. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia, ja se laaditaan kaavan käynnistämisvaiheessa. Kaavatyön aloitusvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja menettelyt. Ilmakuva suunnittelualueelta. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 2
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on osa Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa. Suunnittelualue käsittää Vihdin yhteiskoulun, Pappilanpellon koulun, Vihdin seurakuntatalon ja Kirkkojärven rajaaman alueen. Kirkkojärven ranta-alue on kirkonkylän vetovoimaisimpia virkistäytymis- ja vapaa-ajanviettoalueita. Rantaan johtavan Nietoinkujan varrella sijaitsevat yleisurheilukenttä ja pallokenttä. Kirkkojärven rannassa on Vihdin pienvenesatama, tanssilava ja rantatori. Ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen reitti ja siellä sijaitsevat myös kesäkioski, tennis- ja beach volley-kentät sekä lasten leikkipaikka. Vihdin kirkonkylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja kirkonkylän keskusta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi useine arvokkaine rakennuksineen. Asemakaava-alueen alustava rajaus kunnan opaskartalla. Vihdin kunnan mittaustoimi, 2012. 2.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Lähiliikuntapaikka sijaitsee Hiidenveden kulttuurimaisemassa Kirkkojärven rannalla. Suunnittelualueen maasto on alavaa ja tasaista, korkeus noin 33-35,5 m mpy. Maiseman alimman tason muodostaa Hiidenvesi, jonka korkeus on noin 32 m mpy. Suunnittelualuetta reunustavat savilaaksosta kohoavat kalliometsäselänteet, joista Kirkonmäki, Pappilanmäki ja Haudankallio nousevat noin 60-70 m mpy. Kirkonkylä rantavyöhykkeineen sekä välittömästi siihen liittyvät Vanhalan ja Sukselan kylät viljelymaisemineen muodostavat yhdessä merkittävän maisemakokonaisuuden. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Hiidenveden pohjoisosassa kallioperä muodostuu koillis-lounaissuuntaisista graniitti-, granodioriittija gneissivyöhykkeistä. Alueelta tunnetaan myös kalkkikiviesiintymiä. Suunnittelualueen kallioperä on pääosin kiillegneissiä (Geologian tutkimuskeskus 1994). Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartassa (1995) pääosa kirkonkylän asemakaava-alueesta sijoittuu valkoiselle, kartoittamattomalle alueelle. Maatalouden tutkimuskeskuksen maaperäkartan (1964) mukaan urheilukentän alueet sijoittuvat 3 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
Kuva. Rannan hiekkatie on osa Haudankalliota kiertävää kuntorataa. Kuva. Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartta (1995) Vihdin kirkonkylästä. aitosaven alueelle. Ranta-alue on hiesusavea. Savilaaksoa reunustavat etelässä Haudankallion ja Pappilanmäen sekä pohjoisessa Kirkonmäen moreenikumpareet. Kuva. Suunnittelualue on tasaista. Taustalla vasemmalla nousee Haudankallion moreenikukkula. Rakennettavuudeltaan savi on epäedullista johtuen sen heikosta kantavuudesta, märkyydestä ja routivuudesta, minkä vuoksi se vaatii usein rakennuksen perustamisen paaluille. Tarkemmat perustamisolosuhteet on selvitettävä tapauskohtaisesti rakennuslupavaiheessa. Vesistöt ja vesitalous Alue kuuluu Karjaanjoen valuma-alueeseen. Suunnittelualueelta vedet laskevat Kirkkojärveen (+ 32,2 m mpy), joka on yksi Hiidenveden neljästä pääaltaasta. Hiidenvesi on Karjaanjoen vesistön toiseksi suurin järvi (pinta-ala 30,3 km 2 ). Hiidenveden vedenlaatu on pääosin välttävä ja järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Hiidenvedellä ilmenee ajoittaisia leväkukintoja; vesi on myös luontaisesti savisameaa. Kirkkojärven pinta-ala on noin 1,6 km², maksimisyvyys 3,5 metriä ja keskisyvyys 1,5 metriä. Suunnittelualueen avo-ojista pintavaluntavedet valuvat edelleen Hiidenveteen. Kuva. Lehtipuut ja pensaat reunustavat hiekkakenttiä ja kevyen liikenteen reittejä. Kasvillisuus Suunnittelualue on Vihdin kirkonkylän ydinaluetta eikä alueella ole eteläisintä rantavyöhykettä lukuunottamatta juurikaan luonnontilaista ympäristöä. Aluetta hallitsevat nurmi- ja hiekkakentät, joita paikoin reunustavat lehtipuut ja pensaat. Kuva. Rantavyöhyke on vain paikoin luonnontilainen. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 4
2.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue osana laajempaa kylä- ja yhdyskuntarakennetta Vihdin kirkonkylässä oli vuoden 2011 lopussa noin 3800 asukasta ja se on Vihdin asutuskeskuksista Nummelan jälkeen toiseksi suurin. Kirkonkylä on onnistunut säilyttämään asemansa merkittävänä kaupan ja palveluiden keskittymänä, vaikka vuodesta 2005 kunnan hallinnollisena keskuksena on ollut Nummela. Yhdessä Pohjois-Vihdin asutuksen kanssa kirkonkylän palveluihin tukeutuu huomattavasti taajaman väestöpohjaa suurempi asukasmäärä. Kirkonkylä on Vihdin vanhin taajama. Sen sijainti on ollut keskeinen, koska sen kautta kulkivat vanhat maantiet Helsinkiin, Turkuun, Hämeenlinnaan ja Porvooseen. Kirkonkylän ensimmäiset rakennussuunnitelmat ovat vuosilta 1945-1947, jolloin alueelle oli syntynyt rakentamispainetta rintamamiesten omakotirakentamisen ja siirtoväen asuttamisen vuoksi. Suunnittelemattoman rakentamisen katsottiin vaikeuttavan asemakaavan laatimista. Kunta päättikin vuonna 1945 anoa Vihdin maanlunastuslautakunnalta, että Pappilan maista jätettäisiin asutukseen käyttämättä alue, joka jäi kunnantalon, Pappilan, Haudankallion ja Säästöpankin talon väliin. Valtuusto suunnitteli tämän alueen käyttämistä seuraavasti:...kunta tarvitsisi tätä maa-aluetta uuden, tarkoituksenmukaisen vírastotalonsa, kunnallisen apteekin, äitiysja lastenneuvolan (terveystalon), kotitalousopettajan asunnon, kunnan viran- ja toimenhaltijan asuntotalon ja kirjastotalon rakennusalueeksi sekä kunnallista urheilukenttää varten.... Kirkonkylän keskusta on näihin päiviin asti säilyttänyt historiallisen luonteensa ja ominaispiirteensä ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkonkylää halkoo keskiajalta peräisin oleva kylänraitti, joka muodostaa kylän ytimen ja jonka varrelle sijoittuu useita suojeltuja rakennuksia. Suunnittelualue on keskeinen osa Vihdin kirkonkylää ja sen palveluita. Lähiliikunta-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Vihdin yhteiskoulu ja Pappilanpellon koulu sekä Vihdin seurakuntatalo, jossa on kokous-, juhla- ja kerhotiloja sekä kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Seurakuntatalon yläpuolella rinteessä sijaitsee vuodelta 1854 oleva pappilarakennus. Pappilassa on lapsi- ja perhetyön toimistot sekä lapsille sopivat toimintatilat, kuten perhekerho- ja päiväkerhotilat. Vihdin pappila on toiminut 150-vuotisen historiansa aikana mm. kirkkoherrojen virka-asuntona, virastokäytössä ja asuintalona. Suunnittelualueen rakennuskanta Suunnittelualue on pääosin urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta eikä sillä ole asuinrakennuksia. Kaavamuutosalueella sijaitsevat pukuhuonerakennus, varastorakennus ja kesäkioski. Pukuhuonerakennus on käyttökiellossa huonon kuntonsa vuoksi. Myös kunnallistekniikan käytössä oleva varastorakennus on huonokuntoinen ja lisäksi liian pieni kunnallistekniikan koneiden huoltoon ja säilytykseen. Suunnittelualueella on rantaan ja Rantatoriin liittyviä rakennelmia kuten puhujakoroke ja osittain veden päällä oleva tanssilava. Kirkkojärven rannassa on kunnan hoidossa oleva pienvenesatama. Kunta on vuodesta 2010 alkaen tarjonnut Kirkkojärven rannasta noin 1500 m2 tonttia kahvilan tai ravintolan rakentamiseksi ja toiminnan harjoittamiseksi. Korkeatasoinen ravintola/kahvilatoiminta täydentäisi alueen palvelutarjontaa. Ravintolakäytön yhteydessä olisi myös mahdollista järjestää asukkaita, matkailua ja Hiidenveden virkistyskäyttöä tukevaa toimintaa (esimerkiksi polkupyörien, kanoottien ja peli-/leikki-/kalastusvälineiden vuokrausmahdollisuus). Virkistys Kirkonkylän sijainti Hiidenvetenä jatkuvan Kirkkojärven rannalla antaa puitteet ja mahdollisuuksia vetovoimaiselle virkistäytymis- ja vapaaajanviettoalueelle. Kirkonkylän ranta-alue on tärkeä lähiasukkaille, mutta houkuttelee kävijöitä kauempaakin. Alueella järjestetään yleisötapahtumia etenkin kesäisin. Rannalla kulkee kevyenliikenteen reitti ja siellä sijaitsevat rantatori, lasten leikkipaikka ja venesatama. Hiidenvesi mahdollistaa veneilyn, melonan ja muun vesillä liikkumisen. Haudankallion eteläpuolella, Kirkkojärven lahdelmassa, sijaitsee kirkonkylän uimaranta. Kirkonkyläläisten tärkeinä lähiulkoilualueina toimivat ranta-alueen ohella myös lähistön metsäiset mäkialueet. Haudankalliolla kiertää kuntopolku, ja aivan vieressä, suunnittelualueella, sijaitsevat tenniskenttä, yleisurheilukenttä ja pallokenttä, joka jäädytetään talvisin luistelukäyttöön. Alueella on myös jääkiekkokaukalo. Kirkonkylän urheilukentän historia ulottuu aina vuoteen 1947, jolloin kunta päätti hankkia maaalueen kunnallista keskusurheilukenttää varten ja myös rakentaa kentän. Elokuussa 1948 kunnanvaltuusto antoi luvan töiden aloittamiseen ja keskusurheilukenttä valmistui vuonna 1951. Myöhempinä vuosikymmeninä alueelle valmistui lisää kenttiä. 5 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
Kirkonkylän liikuntapaikat on suunniteltu uusittaviksi, etenkin yleisurheilukenttä alkaa olla käyttöikänsä päässä. Suunnittelun pohjaksi on kartoitettu alueen liikuntaolosuhteisiin liittyviä tarpeita, jotta alue lähiliikuntapaikkana palvelisi jatkossa mahdollisimman hyvin eri käyttäjäryhmiä. Alueelle on toivottu sijoitettavan mm. seuraavia uusia toimintoja: skeittipuisto parkcour-alue rullaluistelurata, jolla olisi talvikäyttöä matkaluisteluratana liikuntahalli liikuntavälineitä iäkkäille ihmisille Lisäksi alueelle toivottiin seuraavia parannuksia: tekonurmea jalkapalloilijoille yleisurheilukentän peruskorjausta nykypäivän vaatimukset täyttäväksi kenttää pesäpalloilijoille jääkiekkokaukalon säilyttämistä kuntoradan linjauksen muuttamista tenniskentän siirtoa helpommin valvottavalle paikalle Liikenneverkko Kirkonkylän katuverkon rungon muodostavat Helsingintie (mt 1224), Nurmijärventie (mt 1222) ja Nummelantie (mt 11 198). Helsingintie ja Nurmijärventie ovat yhdystieluokkaisia maanteitä. Nummelantie on kokoojatyyppinen taajamatie. Suunnittelualueen kannalta keskeisiä katuja ovat Niuhalanraitti kirkonkylän sisäisenä kokoojakatuna ja siitä erkaneva Nietoinkuja, joka on rantatorille päättyvä katu. Nietoinkujan kautta hoidetaan sekä Vihdin yhteiskoulun että Pappilanpellon koulun huoltoliikenne. Vihdin yhteiskoulun sisäänkäynti on Nietoinkujan puolella. Pappilanpellon koulun saattoliikenne hoidetaan Karjalantien ja Parkintien kautta. Seurakuntatalon edessä on yleinen pysäköintialue, joka palvelee lähinnä Vihdin yhteiskoulun ja urheilu- ja virkistysalueen liikennettä. Lisäksi Rantatorin ja urheulukentän välissä on joitakin pysäköimispaikkoja. Rantatorin kautta liikennöidään venesataman veneiden lasku- ja nostopaikalle, mutta muutoin Rantatorilla ei ole pysäköintiä. Venesatama on kaikille avoin, ja laiturissa on 2-4 vierasvenepaikkaa. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma -raportissa (2012) on esitetty merkittävimmät (tavoiteltavat) liikenneturvallisuustoimenpiteet tie- ja katuverkossa. Kirkonkylään esitetään toimenpiteitä kevyen liikenteen ja liittymien turvallisuuden parantamiseksi, ajonopeuksien hillitsemiseksi ja joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Vihdin kirkonkylästä on linja-autoliikenneyhteydet sekä Nummelan ja Helsingin suuntaan että Karkkilan ja Porin suuntaan. Tekninen huolto Asemakaavamuutosalue sijaitsee rakennettujen katujen ja olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Vesijohtovesi tulee alueelle Nummelasta, kunnan päävedenottamosta Luontolasta. Jätevedet puhdistetaan Kirkonkylän jätevedenpuhdistamossa. Vihdin kirkonkylässä ei ole kaukolämpöverkostoa. Kuva. Suunnittelualue on kunnallistekniikan piirissä. Ympäristöhäiriöt Nuorison kokoontuminen ja mopoilu Rantatorilla aiheuttaa paikallisia järjestyshäiriöitä lähikiinteistöille. Melu ja roskaaminen häiritsee esimerkiksi läheisen, vammaisille ja ikääntyneille tarkoitetun palvelutalo Hopearinteen toimintaa. Alueella oikaistaan kevyenliikenteenväyliä pitkin autoilla, mikä aiheuttaa liikenneturvallisuusongelmia ja ajouria nurmikäytäviin. Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistus on Vihdin kunnalla lukunottamatta Pappilan kiinteistöä 1:137 (434), jonka omistavat yhdessä Vihdin kunta ja Vihdin seurakunta. Kiinteistö 1:137 käsittää Haudankallion alueen ja ulottuu siitä kapeana suikaleena Rantatorin kulmaan. Kuva. Kunta omistaa kaavamuutosalueen maapohjan. Kunnan maanomistus on esitetty kuvassa vaaleanvihreällä. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 6
3. ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa (Uudenmaan vahvistettu maakuntakaava ja Uudenmaan vahvistettu 1. vaihemaakuntakaava) kaavamuutosalue sijoittuu Vihdin kirkonkylän keskustatoimintojen alueelle. Kuva. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 2012 sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ehdotus). Kaavamuutosalue on maakuntakaavassa kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Hiidenveden Kirkkojärven rannalla sijaitseva Vihdin kirkonkylä sekä välittömästi siihen liittyvät Vanhalan ja Sukselan kylät vijelymaisemineen muodostavat yhdessä merkittävän maisemakokonaisuuden (valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 1993, 2009). Vahvistetussa maakuntakaavassa Kirkkojärven rannan tuntumaan on osoitettu viheryhteystarve, joka yhdistää Nummelan ja Vihdin kirkonkylän välisen ulkoilureitin. Kaavamuutosalueen lähistölle sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös (Vihdin rauniokirkko). Hiidenvesi on maakuntakaavassa osoitettu vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. 3.2 Yleiskaava Vihdin kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan yleiskaavan 10.11.1986. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton eikä siten ohjaa asemakaavamuutoksen laatimista. Kuva. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Vihdin kirkonkylä ja Vanhalan viljelymaisema, ulottuu kaavamuutosalueelle. Kuva. Pappilanpellon ja Kirkonmäen taajaman osia koskeva asemakaavan muutos. 3.3 Asemakaavat Kaavamuutosalueella ovat voimassa Pappilanpellon ja Kirkonmäen taajaman osia koskeva asemakaavan muutos, kaava V 36 (kv hyv. 30.1.2006) sekä Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava V 42 (kv hyv. 15.3.2010). Myös Haudankallion alueella on voimassa oleva asemakaava, kaava V 10. Pappilanpellon ja kirkonmäen taajaman osia koskevassa asemakaavan muutoksessa yleisurheilu- ja pallokenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Urheilu- ja virkistyspalvelualueille on asemakaavassa osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m2. Asemakaavassa alueelle on kaavoitettu uusi katuyhteys, Karpinpolku, Nietoinkujalta Pappilanpellon koulun tontille. Urheilukenttien alueita on laajennettu itään Karpinpolulle saakka. Ranta on osoitettu puistoalueeksi (VP) lukuunottamatta Rantatoriin välittömästi liittyvää aluetta, 7 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
jolle saa rakentaa kahvilan tai ravintolan (KL-6). Rannan puistoaluetta on levennetty urheilualueelle päin. Puisto yhdistää Haudankallion virkistysalueen Kirkonkylän ranta-alueeseen (maakuntakaavan viheryhteystarve huomioitu asemakaavassa). Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos tuli tarpeelliseksi kunnanviraston korttelialueen käyttötarkoituksen muuttamisen myötä, kun kunnan hallintopalvelut siirtyivät kirkonkylältä Nummelaan. Korttelialueen kehittämisen ohella kaavamuutoksella haluttiin tutkia, voidaanko Kirkkojärven venerannan ja paikoitusalueen sekä muiden niihin liittyvien alueiden järjestämisellä saavuttaa parannusta alueen oloihin ja näin luoda puitteet ranta-alueen kehittämiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Kaavamuutoksella on turvattu puistoalueiden riittävyys kirkonkylän keskustassa. Kaavamuutokseen on otettu urheilukentän aluetta mukaan, koska se rajoittuu rannan puistoon ja ranta-aukioon, mutta suuria muutoksia ei tässä kaavassa urheilualueisiin kohdistunut. Kuva. Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos. 3.4 Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. 3.5 Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 3.6 Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin kunnanhallituksen asettaman ilmastostrategiatoimikunnan laatima Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020 (kv 2010) sisältää katsauksen ilmastostrategiatyön taustoihin, tavoitteet ja tahtotilan sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Strategiassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vihdin suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Ilmastostrategiassa on asetettu seuraavat toiminnalliset tavoitteet, johon kaavoituksella voidaan vaikuttaa: Liikenteen kasvihuonepäästöjä Kuva. Ote ajantasa-asemakaavasta Vihdin kirkonkylässä. vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. Uudenmaan ympäristökeskus on laatinut ohjeen alimmista suositeltavista rakentamiskorkeuksista Uudenmaan suurimmilla järvillä. Suosituksen mitoituskriteerinä on käytetty keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvakorkeutta. Määritettyyn tulvakorkeuteen on lisätty harkinnanvarainen korkeus 0,3-1,0 metriä järvestä ja käytettävissä olevista havainnoista riippuen. Laajojen ulapoiden kohdalla on lisätty vielä aaltoiluvara. Ohjeen mukaan Hiidenvedellä alin suositeltava rakentamiskorkeus on N60+ 33,50 m. Keskivedenkorkeus MW on 31,84 m ja HW1/50 on 32,74 m. Suositeltavalla alimmalla rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakennetta. Ohje on huomioitava uuden liikuntahallin alinta rakentamiskorkeutta määritettäessä. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 8
4. LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELU 4.1 Liikuntapaikkasuunnittelun tausta Opetusministeriön arvion mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista enemmistö liikkuu terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Yhtenä keskeisenä syynä ongelman taustalla nähdään puute lähiympäristöön sijoittuvista liikuntapaikoista. Erityisesti lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta edellyttää kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä toimintaympäristöistä. Tähän haasteeseen on opetusministeriö pyrkinyt viime vuosina vastaamaan lähiliikuntapaikkarakentamista edistämällä. Vuodesta 2000 saakka on opetusministeriön liikuntapaikkarakentamisen strategiassa korostettu lähiliikuntapaikkojen merkitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ELY-Keskukset myöntävät vuosittain avustuksia liikuntapaikkojen perustamishankkeisiin. Suurin osa avustuksista on suunnattu laajojen käyttäjäryhmien hankkeisiin, kuten esimerkiksi uimahallien peruskorjaamiseen ja lähiliikuntapaikkojen toteuttamiseen. 4.2 Lähiliikuntapaikan määritelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkaa koskevissa strategia-asiakirjoissa vuodelta 2011 lähiliikuntapaikka on määritelty seuraavasti: Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Lähiliikuntapaikan fyysinen toteutus lähtee paikallisista tarpeista ja lähtökohdista, mutta keskeisinä tavoitteina korostuvat aina myös lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. 4.3 Lähiliikuntapaikan sijoittuminen ja toiminnot Ensisijaisia lähiliikuntapaikkojen sijoituskohteita ovat esimerkiksi koulujen piha-alueet. Asuinalueilta löytyvät yleiset puisto- ja viheralueet ovat myös hyviä kohteita lähiliikuntapaikoille. Yhdistämällä puistojen tarjomaa viherympäristöä lähiliikuntapaikkojen toiminnallisuuteen, voidaan luoda asuinalueille kaikille avoimia, viihtyisiä ja liikunnallisia olohuoneita. Koulupihojen ja puistoalueiden ohella hyviä lähiliikuntapaikkojen sijoituskohteita voivat olla asuinalueilla jo olemassa olevat liikunta-alueet, kuten pallokentät tai yleisurheilukentät, joiden toimintavarustusta lähiliikuntapaikkahankkeilla täydennetään. Lisäksi toimivia lähiliikuntapaikkojen sijoituskohteita voivat olla myös kylä- ja seuratalojen piha-alueet tai muut erilaiset asuinaluiden toiminnalliset kokoontumispaikat. Lähiliikuntapaikoille soveltuvia toimintoja ovat esimerkiksi erilaiset palloilun pienpelialueet, liikunnalliset leikkipaikkavälineet, ulkokuntolaiteet, rullalautailupaikat, hiihtomaat ja pulkkamäet sekä muut monipuolisesti erilaisia käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntamahdollisuudet. 4.4 Liikuntapaikan kaavoitukselliset lähtökohdat Puistoalueille ja muille taajaman sisäisille viheralueille suunnitelluille lähiliikuntapaikkahankkeille luodaan edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asemakaavoitusprosesseissa. Kaavaan merkitty aluevaraus antaa eri maankäyttömuotojen välisessä kilpailutilanteessa liikuntapaikalle sellaisen pysyvyyden, että siihen on mielekästä sijoittaa liikuntapaikkarakentamisen määrärahoja. Yleinen alue, kuten esimerkiksi katu-, tori- tai puistoalue, on suunniteltava ja toteutettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä. Kunnan tulee laatia yleisen alueen toteuttamiseksi suunnitelma, jos tämä on alueen erityisen merkityksen vuoksi tarpeen. Yleissuunnitelma asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti nähtäville. Mahdollisuus osallistua puiston tai yleisen alueen suunnittelun valmisteluun voidaan järjestää myös asemakaavoituksen yhteydessä. 4.5 Kirkonkylän Pappilanpellon lähiliikuntapaikan asemakaavoitus ja yleissuunnittelu Kaavamuutosalueelle on laadittu kirkonkylän lähiliikuntapaikan yleissuunnitelma vuonna 2012. Yleissuunnitelman tavoitteena on ollut saada kirkonkylään toimiva, käyttäjiä houkutteleva ja alueen kouluja palveleva lähiliikuntapaikka. Vihdin kunnan liikuntalautakunta on hyväksynyt lähiliikuntapaikan suunnitelmat, joiden avulla kunta voi hakea hankkeen toteuttamiseksi valtionavustuksia. Kirkonkylän Pappilanpellon kaavamuutoshankkeessa lähiliikuntapaikka aiotaan sijoittaa jo asemakaavoitetulle, kunnan omistuksessa olevalle urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle. Alueelle laadittu lähiliikuntapaikan yleissuunnitelma on 9 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
kaavoitushankkeen pohjana. Kaavan laatimisprosessissa luodaan juridiset edellytykset yleissuunnitelman sisältämien rakennushankkeiden toteuttamiseksi sekä järjestetään yleissuunnittelun ja kaavoituksen edellyttämä, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus osallisten kanssa. 4.6 Yleissuunnitelman pääasiallinen sisältö Pappilanpellon urheilu- ja virkistyspalvelujen alue täyttää jo nykyisellään mm. seuraavat lähiliikuntapaikkaa puoltavat seikat ja kriteerit: sijaitsee olemassa olevalla liikunta-alueella ja koulu- ja puistoalueiden välittömässä yhteydessä sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä, on helposti saavutettavissa, on suunniteltu niin, että se soveltuu laajoille käyttäjäryhmille, tarjoaa useiden liikuntapaikkojen osalta vapaan käytön, on aktiivisesti käytössä: päiväaikaan välituntija opetuskäytössä ja kouluajan ulkopuolella koko lähiympäristön yhteisenä vapaa-ajan liikuntapaikkana, sijoitettavien toimintojen kartoittamiseksi keväällä 2012. Lisäksi 14.6.2012 pidettiin Vihdin kunnanvirastolla yleisötilaisuus rullalautailua harrastaville. Tilaisuudessa keskusteltiin Vihdin kunnan tulevista skeittialueista, joista yksi sijoittuu kirkonkylän lähiliikunta-alueelle. Tilaisuudessa suunnittelijat saivat arvokasta tietoa lajin harrastajilta suunnittelun pohjaksi. Suunnittelun yhteydessä pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja alueen käytön järjestämiseksi. Lopullinen yleissuunnitelma sisältää seuraavat toiminnot: Liikuntahalli, joka palvelee koulujen tarpeita sekä urheiluseurojen iltakäyttöä. Liikuntahallin pukuhuoneet sekä sosiaali- ja toimistotilat palvelisivat myös alueen ulkokenttien käyttäjiä. Täysmittainen jalkapallokenttä (tekonurmi) Peruskorjattu yleisurheilukenttä Rullaluistelu-/matkaluistelurata Kuntorata (pitkä/lyhyt) Kivituhkakenttä (pesäpallorajoin) Jääkiekkokaukalo Skeittialue, jossa otettu huomioon myös muiden lajien, kuten BMX-pyöräilyn vaatimuksia Tenniskenttä (hiekkatekonurmi) Lasten leikkipaikka Beach volley -kentät Katukoripallokenttä (Vihdin yhteiskoulun pihaalue) Kunnallisteknisten koneiden varikkorakennus Pysäköintialueet Kirkonkylän lähiliikuntapaikka on alunperin suunniteltu rakennettavaksi neljän vuoden aikana 2013-2016. Toteuttaminen on vaiheistettu kustannusten tasoittamiseksi. Yleissuunnitelman mukainen vaiheistus on seuraava: Kuva. Ote lähiliikuntapaikan yleissuunnitelmasta 5.12.2012. Airix Ympäristö Oy. Kokonaisuudessaan suunnitelma selostuksineen on tämän raportin liitteenä. 1) Yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, rullaluistelurata, kuntorata 2) Kunnallistekniikan koneiden varikkorakennus, pysäköintialue, tenniskenttä 3) Kivituhkakenttä, jääkiekkokaukalo, skeittialue 4) Liikuntahalli Liikuntapaikan uudistaminen on suunniteltu kunnan liikuntatoimen, katujen ja yleisten alueiden suunnittelijoiden, kaavoituksen sekä alueen liikuntatoimijoiden kanssa yhteistyössä. Tavoitteena on saada kirkonkylään toimiva, käyttäjiä houkutteleva ja kouluja palveleva lähiliikuntapaikka. Kirkonkylän kenttäaluetta käyttäviltä urheiluseuroilta, Vihdin yhteiskoululta, Pappilanpellon koululta, Pappilanpellon päiväkodilta ja Myrskylänmäen perhekeskukselta pyydettiin mielipiteitä alueelle KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 10
5. TAVOITTEET Asemakaavoitus on alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on muun muassa osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan sekä hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Kirkonkylän Pappilanpellon asemakaavamuutoksessa keskeisimpänä tavoitteena on mahdollistaa alueelle laaditun lähiliikuntapaikan yleissuunnitelman toteutuminen. Asemakaavalla mahdollistetaan käyttäjiä houkuttelevan, monikäyttöisen lähiliikuntapaikan rakentaminen sekä liikuntahallin ja kunnallistekniikan varikkorakennuksen rakentaminen. Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on edistää kulttuuriympäristön säilymistä, kehittämistä ja hoitoa sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja niihin sopeuttavalla tavalla. Maakuntakaava on ohjeena muutettaessa Vihdin kirkonkylän asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavan tavoitteet yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle Uudenmaan maakuntakaavan mukaan keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen ympäristökuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimivuuteen kuten jalankulku-, pysäköinti-, huolto- ja julkisen liikenteen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutilatarjontaan. Lisäksi on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että maakuntakaavan mukainen viheryhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Lisäksi on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen rakenteen ja kyläkuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilyminen turvataan. Mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten tulee sopeutua kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Muut tavoitteet Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan alueelle laaditun lähiliikuntapaikan yleissuunnitelman ja siinä esitettyn rakentamisen toteutuminen. Asemakaavamuutoksen tulee vastata koulujen ja asukkaiden sisäliikuntatilojen rakentamistarpeisiin. Myös kunnallistekniikan rakentamistarpeet tulee huomioida. 11 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
Lähiliikuntapaikan toiminnallisen jäsentelyn tulee perustua turvallisuuden, terveellisyyden, viihtyisyyden ja kasvatuksen vaatimuksiin ja lähtökohtiin. Lähiliikuntapaikan suunnittelussa tulee huomioida lähikoulujen sisääntuloalueet ja näkymät sekä myös koulujen mahdollisen myöhemmän laajentamisen suunta ja tila. Liikennesuunnittelussa tulee ottaa huomioon koulujen oppilas-, saatto- ja huoltoliikenteen sekä liikuntapaikkojen ja venesataman asiointi- ja huoltoliikenteen turvallinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Kun asemakaavamuutos laaditaan nyt alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään (MRL 54 ). MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset *) Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. *) Huomioitava myös asemakaavamuutoksessa, kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kuva. Kaavamuutosalue ja Rantapuisto ovat osa Vihdin kirkonkylän ydinkeskustaa ja sen palvelutarjontaa. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 12
6.1 Suunnittelun tarve 6. ASEMAKAAVAPROSESSI Vihdin kirkonkylän Pappilanpellon lähiliikunta-alueelle on vuonna 2012 laadittu uusi liikuntapaikkasuunnitelma, jonka tavoitteena on saada kirkonkylään toimiva, käyttäjiä houkutteleva ja lähikouluja ja urheiluseuroja palveleva lähiliikuntapaikka. Asemakaavamuutoksella päivitetään alueen voimassa oleva asemakaava vastaamaan liikuntapaikkasuunnitelman sisältöä. Liikuntahallin ja uuden kunnallistekniikan varasto- ja huoltorakennuksen rakentaminen edellyttää rakennusten sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen osoittamista asemakaavassa.. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaavahanke sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymiin kaavoitusohjelmiin vuosille 2012 ja 2013. 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, lähialueen asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), ympa 11.12.2012 97, liite 1. 6.4 Kaavaprosessin vaiheet Kirkonkylän Pappilanpellon liikuntapaikka-alueen asemakaavamuutos (V 40) laadintatyö on käynnistetty joulukuussa 2012. Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuuluttaa kaavan vireille, ympa 11.12.2012 97, liite 1. Kaava V 40 kuulutettiin vireille 18.12.2012. 6.5 Pohjakartta Alueen pohjakartta saatetaan ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. Kuva. Ranta-alueella kulkee kevyen liikenteen yhteys. 13 KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40
7. SELVITYKSET JA LÄHTEET Alimmat susoiteltava rakentamiskorkeudet Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan suurimmilla järvillä, Uudenmaan ympäristökeskus, Kari Rantakokko, 2004. Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt, Museovirasto. www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/ rakennusperinto/rakennettu_hyvinvointi/liikuntaymparistot Kaava V 36. Pappilanpellon ja Kirkonmäen taajaman osia koskeva asemakaavan muutos (kv hyv. 30.1.2006) Kaava V 42. Kirkonmäen, Pappilanpellon ja Alhonmäen taajamanosien asemakaava ja asemakaavan muutos (kv hyv. 15.3.2010). Kirkonkylän lähiliikuntapaikan yleissuunnitelma, AIRIX Ympäristö, 5.12.2012. Koulunpihat lähiliikuntapaikkoina, suunnitteluopas, Opetusministeriö, Nuori Suomi ry. Vihdin kirkonkylän kehittäminen, loppuraportti, kh 10.1.2005. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan I vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2010. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto 1993, 2009. Vihdin historia 1918-1965. Eino Ketola, Maanjaon aika, toinen osa 1939-1965. Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset, 2003, päiv. kv 2.4.2012. Vihdin kunnan ilmastostrategia. Kv 14.6.2010. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, raportteja 63/2012. www.lähiliikuntapaikat.fi Liikuntatieteellisellä Seuralla ja Museovirastolla on vireillä yhteinen, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -hanke. Teemahankkeessa selvitetään missä ja millaisia ovat ne liikuntaympäristöt, joita Suomessa rakennettiin sotien jälkeen, ja tutkitaan ja analysoidaan liikuntaympäristöjä ja niihin sisältyviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja rakennusteknisiä merkityksiä ja arvoja. Sotien jälkeinen liikuntapaikkarakentaminen on ollut keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä ja mittava investointi. Sotien jälkeiseen rakentamiseen kohdistuu kaikkialla korjaus- ja purkupaineita. Kunta-, palvelu- ja yhdyskuntarakenteen muutokset koskettavat ja jopa uhkaavat monia liikunnallisia peruspalveluita. Liikuntaympäristöjä koskevat tiedot ja arvot liittyvät myös maankäytön suunnitteluun, yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiseen ja eheyttämiseen sekä taajama- ja kyläverkostojen kehittämiseen. Liikuntapaikkojen arvon ja merkityksen ymmärtäminen osana rakennettua kulttuuriympäristöä on tärkeä lähtökohta alueita koskevassa jatkosuunnittelussa. Hankkeen edistymistä tullaan seuraamaan ja siinä syntyviä, mahdollisesti Pappilanpellon kaavatyötä koskevia tietoja pyritään hyödyntämään kaavan valmistelussa. Kuva. Keskusurheilukenttä kirkonkylässä 1951. Yksityiskokoelma. Lähde: Vihdin historia 1918-1965. KIRKONKYLÄN PAPPILANPELLON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA V40 14