Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava

KAAVALUONNOKSEN SELOSTUS 8.11.2013 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava LAPIN LIITTO

Yhteystiedot Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi, Hallituskatu 20 B, puh. 040-359 1000, fax (016) 318 705, E-mail: juha.piisila@lapinliitto.fi Pöyry Finland Oy, PL 50, 01621 Vantaa, Jaakonkatu 3, puh. 010 33 11, fax 010 33 26 600, sähköposti: pasi.rajala@poyry.com Gold Fields Arctic Platinum Oy (www.goldfields.co.za), Ahjotie 7, 96320 Rovaniemi, puh. 020-7511200, fax 020-7511201, sähköposti: erkki.kantola@gfexpl.com

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta 6 1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue 9 1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio 11 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus 11 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely 12 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS 13 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 16 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 16 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 16 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus 19 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu 26 3.3 Vesistöt ja veden laatu 27 3.4 Kalasto ja kalatalous 27 3.5 Maa- ja kallioperä 27 3.6 Pohjavedet 28 3.7 Suojelualueet ja Natura 2000-verkoston alueet 28 3.8 Kasvillisuus 30 3.9 Eläimistö 31 3.10 Maisema ja kulttuuriympäristö 32 3.11 Elinkeinot ja virkistyskäyttö 33 3.12 Liikenne 35 4 MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET 35 4.1 Aloitusvaihe 35 4.2 Valmisteluvaihe 35 4.3 Ehdotusvaihe 36 4.4 Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely 36 4.5 Osallistuminen 37 4.5.1 Kaavoitus 37 4.5.2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 37 4.5.3 Osalliset 39 Lapin liitto Hallituskatu 20 B, PL 8056 Puhelin 040-359 1000 info@lapinliitto.fi Regional Council of Lapland 96101 Rovaniemi Faksi 016-318 705 etunimi.sukunimi@lapinliitto.fi

5 VAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ 41 5.1 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö 41 5.2 Kaavamääräykset 41 6 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 43 6.1 Kaivosalue 43 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset 43 6.1.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 47 6.1.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 51 6.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 55 6.1.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 57 6.2 Sähkölinja 58 6.2.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset 58 6.2.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset 59 6.2.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset 59 6.2.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset 60 6.2.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 60 6.3 Merkittävästi parannettava tie 60 6.4 Yhteenveto vaikutuksista 60 7 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 64 7.1 Vaihemaakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin 64 7.2 Vaihemaakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 65 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVOIHIN 69 8.1 Kaivosalue 69 8.2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue 71 8.3 Merkittävästi parannettava yhdystie 72 8.4 Sähkölinja 72 9 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 73 9.1 Kuntakaavoitus 73 9.2 Viranomaistoiminta 73 9.3 Maakuntakaavan rakentamisrajoitus 74 2

10 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMINEN, AJOITUS JA SEURANTA 74 10.1 Kuntakaavat 74 10.2 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset 75 10.2.1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 75 10.2.2 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja asetus (160/1997) 78 10.2.3 Muinaismuistolaki (295/1963) 78 10.2.4 Maa-aineslaki (555/1981) 79 10.2.5 Kaivoslaki (621/2011) 80 10.2.6 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) 80 10.2.7 Vesilaki (587/2011) ja asetus vesitalousasioista (1560/2011) 81 10.2.8 Maantielaki (503/2005) 81 10.2.9 Poronhoitolaki (848/1990) 82 10.2.10 Ydinenergialaki (990/1987) ja säteilylaki (592/1991) 82 10.2.11 Laki (468/1994) ja asetus (268/1999) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 82 10.2.12 Ympäristölupa 83 10.2.13 Muut luvat 83 10.3 Toteuttamistaikataulu ja vastuutahot 84 10.4 Seuranta 84 KIRJALLISUUS- JA LÄHDELUETTELO 85 3

LIITTEET: o Liite 1. Kaavaehdotuksesta esitetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet xx.xx.2014 o Liite 2. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio xx.xx.2014 ERILLISET LIITEASIAKIRJAT: o Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen sekä Suhangon 220 kv voimajohtohankkeen YVA-selostukset erillisselvityksineen ja yhteysviranomaisen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) lausuntoineen xx.xx.2014 o Suhangon kaivoshankkeen Simojoen Natura-arviointi lausuntoineen (Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) xx.xx.xxxx 4

ESIPUHE Lapin liiton hallitus on 22.10.2012 päättänyt Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Tämä asiakirja on Suhangon vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen kaavaselostus. Gold Fields Arctic Platinum Oy (myöhemmin GFAP) suunnittelee Suhangon kaivoksen avaamista pääosin Ranuan kunnan alueelle. Suhangon kaivoshankkeen suunniteltu toiminta käsittää pääasiallisesti Suhangon malmeissa esiintyvien palladiumin, platinan, kuparin ja nikkelin sekä kullan hyödyntämisen. Kaivos tarvitsee käyttöönsä uuden voimajohtoyhteyden ja edellyttää tien parantamista. Suhangon kaivoksen avaamisen arvioidaan olevan yli miljardin euron hanke, jossa suoraan tuotantoon liittyviä työpaikkoja syntyisi noin 800. Lisätyöpaikkoja syntyisi kaivoksen rakennusvaiheen aikana sekä kaivoksen tarvitsemissa apu- ja oheistoiminnoissa. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2017. Suhangon kaivokselle on voimassa oleva ympäristö- ja vesitalouslupa vuodelta 2005, mutta toimintaa ei ole sen mukaisesti aloitettu. GFAP suunnittelee prosessimuutoksia ja kaivospiirin laajentamista aikaisempien suunnitelmien mukaiseen toimintaan nähden, jolloin myös alueen uudelleen kaavoitus on tarpeen. Suhangon kaivoshankkeeseen liittyviä kaivoksen ja voimajohtoyhteyden teknisiä suunnitelmia sekä YVA-lain mukaisia ympäristövaikutusten arviointeja käytetään hyväksi maakuntakaavoituksessa. Kaivoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt ja sen on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2013/2014. Osana YVA-menettelyä etenee sosiaalisten vaikutusten arviointi. Lisäksi hankkeeseen liittyy voimajohtoyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka etenee samalla aikataululla. Suhankoon on laadittu asemakaava ja yleiskaavan muutos on aloitettu, mutta keskeytetty toistaiseksi. Lapin liitossa työstä vastaavat suunnittelujohtaja Riitta Lönnström, maakunta-arkkitehti Tiina Elo sekä maakuntainsinöörit Juha Piisilä ja Hanne Junnilainen. Kaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. DI Pasi Rajala ja DI Saija Miettinen-Tuoma. Kaivoksen suunnittelusta vastaa Gold Fields Arctic Platinum Oy, jossa yhteyshenkilönä toimii ympäristöpäällikkö Erkki Kantola. Kaavaa tehdään yhteistyössä niiden tahojen kanssa, joita kaava koskee. Laadittaessa maakuntakaavaa vaiheittain tai osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä. Lapin liiton hallitus on nimennyt ohjausryhmän tahot kokouksessaan 17.12.2012. 5

1 JOHDANTO 1.1 Maakuntakaavan lakiperusta Maakuntakaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus (MRL 5.2.1999/132, MRA 10.9.1999/895). Seuraavassa on esitetty keskeisiä MRL:n säädöksiä maakuntakaavoitusta koskien. Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevista asioista. (MRL 1, Lain yleinen tavoite) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. (MRL 5 I mom., Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 6

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma eli maakuntaohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen aluekehityslaissa. Lapin maakunnan suunnittelusta huolehtii Lapin liitto. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava konkretisoi valtakunnalliset tavoitteet ja sovittaa ne yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta se on lähtökohtana muulle maakunnan suunnittelulle. Kuva 1. Maakuntasuunnittelun prosessikuvaus. Maakuntakaavoitus on yleispiirteistä ylikunnallista alueidenkäytön suunnittelua, jolla on pitkä aikatähtäys. Sitä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Maakuntakaava taas ohjaa kuntakaavoitusta niissä asioissa, joilla on valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntasuunnitelma on hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma 2030 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa 25.11.2009. Maakuntasuunnitelma antaa maakunnalliset tavoitekehykset osa-alueittain tehtäville maakuntakaavoille. Lapin maakuntaohjelma 2011-2014:ssa kuvataan yksityiskohtaisemmin, kuinka ja millä kärkihankkeilla maakuntasuunnitelman strategiaa toteutetaan. 7

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 4. mom.) Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. (MRL 29, Maakuntakaavan esitystapa) Maakuntakaava voidaan laatia myös tiettyä alueidenkäyttömuotoa tai -muotoja, kuten Suhangon kaivoshankkeen tapauksessa kaivosaluetta ja siihen liittyviä yhteystarpeita ja voimajohtoa koskevana ns. vaihemaakuntakaavana. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista (MRL 32 ). Kaavaselostus (MRA 10 ): Maakuntakaavan selostuksessa esitetään: 1) selvitys alueen oloista, ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta; 2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot; 3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä; 4) kaavan vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkittävät vaikutukset; 5) selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin, voimassa olevaan maakuntakaavaan ja kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoitukseen sekä kuntien suunnitteluun; 6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä; 7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348) 8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta; 9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia suunnitelmia. Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa. Kaavaselostukseen on liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348) 8

1.2 Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan suunnittelualue Kuva 2. Lapin maakuntakaavatilanne seutukunnittain. Suunnittelualue, jolle myös hankkeen suorat vaikutukset pääasiassa kohdistuvat, on rajattu likimääräisesti kartalle. Lapin maakuntakaavoitus etenee seutukunnittain (ks. kuva 2). Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se tulee voimaan tullessaan kumoamaan voimassa olevat Länsi-Lapin maakuntakaavan (ent. seutukaava) ja Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavan. Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin maakuntakaavat, sekä Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava, Rovaniemen vaihemaakuntakaava ja Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava ovat voimassa. Suhangon vaihemaakuntakaava ulottuu Rovaniemen, Tervolan ja Ranuan kuntien alueelle. Suhangon kaivoshanke sijaitsee Ranuan kunnan luoteisosassa, ulottuen pieniltä osin myös Tervolan kunnan itäosaan sekä Rovaniemen kaupungin eteläosaan. Linnuntietä etäisyys Ranuan keskustaajamaan on noin 20 km ja Rovaniemelle noin 40 km. Lähimmälle 9

lentoasemalle Rovaniemellä on ajoteitse matkaa noin 65 km ja Rovaniemen juna-asemalle noin 55 km (kuva 3). Alue on syrjässä asutuskeskittymistä ja on pääosin rakentamatonta. Lähimmät kylämäiset alueet ovat luoteispuolella sijaitsevat Välijoki (n. 12 km nykyisestä kaivospiiristä) ja Haukitaipale (n. 15 km), pohjoispuolella oleva Narkaus (n. 18 km), itäpuolella oleva Portimo (n. 13 km), kaakkoispuolella oleva Peurajärvi (n. 9 km) sekä eteläpuolella oleva Mauru (n. 12 km). Kaivoksen koillispuolella sijaitseviin suurempiin keskittymiin Rovaniemen Kilvenaapaan on matkaa n. 14 km ja Saukkojärvelle n. 11 km. Nykyistä kaivospiiriä lähinnä olevat asuinrakennukset sijoittuvat sen pohjoispuolella sijaitsevaan Palovaaran kylään. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee muutama asuinrakennus Yli-Portimojärven ympäristössä. Maakuntakaavan alueellinen laajuus tarkentuu suunnittelun edetessä. Todennäköisesti vaihemaakuntakaava tulee käsittämään varsinaisen kaivosalueen lisäksi lähinnä tarvittavia tietai voimajohtoyhteyksiä. Kuva 3. Suunnittelualueen alustava rajaus keltaisella 10

1.3 Vaihemaakuntakaavan laatimisorganisaatio Maakuntakaavan laadinnasta vastaa Lapin liitto, jossa yhteyshenkilöinä toimivat Riitta Lönnström, suunnittelujohtaja Tiina Elo, maakunta-arkkitehti Juha Piisilä, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, maakuntainsinööri Maakuntakaavaa laatii Pöyry Finland Oy, jossa työhön osallistuvat mm. Pasi Rajala, operatiivinen johtaja Saija Miettinen-Tuoma, projektipäällikkö Kaavoitustyötä ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat (varajäsenet suluissa): Ranuan kunta, Veli Saarijärvi (Risto Niemelä) Ranuan kunta, Veijo Illikainen (Paula Haarahiltunen) Ranuan kunta, Sirpa Hakala (Keijo Ruonala) Rovaniemen kaupunki, Esko Lotvonen (Erkki Lehtoniemi) Rovaniemen kaupunki, Maarit Simoska (Liisa Mariapori) Rovaniemen kaupunki, Juhani Juuruspolvi (Mikko Rapo) Tervolan kunta, Maire Kössö (Heikki Hepoaho) Tervolan kunta, Mika Simoska (Marjatta Vaajoensuu) Tervolan kunta, Virpi Mäki-Iso (Ari Kurth) Lapin ELY / liikenne- ja infrastruktuuri, Jorma Leskinen (Ulla Alapeteri) Lapin ELY / elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Eija Virtasalo (Keijo Alanko) Lapin ELY / ympäristö ja luonnonvarat, Kaija Pekkala (Timo Jokelainen) Lapin Pelastuslaitos, Jouko Erkkilä (Timo Rantala) Paliskuntain yhdistys, Marja Anttonen (Anna-Leena Jänkälä) Isosydänmaan paliskunta, Markus Haapaniemi Narkauksen paliskunta Suomen metsäkeskus Lappi, Anssi Juujärvi (Ulla Huusko) Metsähallitus, Kristiina Hoikka 1.9.2013 lähtien, Liinu Törvi 31.8.2013 saakka (Erkki Luukkonen) Lapin yrittäjät ry, Jari Kelahaara (Pirjo Lappalainen) Fingrid, Mika Penttilä (Aki Laurila) Asiantuntijat: Rovaniemen kaupunki, Tarja Outila Gold Fields Arctic Platinum Oy, Erkki Kantola 1.4 Vaihemaakuntakaavan laatimisen tarkoitus Vaihemaakuntakaava tarvitaan, koska hanke sijoittuu usean kunnan alueelle ja siinä käsitellään maakunnallisesti merkittäviä alueidenkäyttökysymyksiä. Voimassa olevassa Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa ja hyväksytyssä Länsi-Lapin maakuntakaavassa on kaivosalue osoitettu. Lainvoimaisissa maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa ei ole kuitenkaan varauduttu siihen kaivosalueen laajentamiseen, jota kaivosyhtiö nyt suunnittelee. Suhangon vaihemaakuntakaavassa voidaan mm. tarkentaa ja laajentaa em. kaavojen varauksia. 11

Suhangon vaihemaakuntakaava koskee Suhangon kaivoshankkeen vaatimia muutoksia maakuntakaavoihin Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen kuntien alueella. Maakuntakaava laaditaan vaihekaavana eli kaavassa käsitellään lähtökohtaisesti vain Suhangon kaivoshankkeeseen liittyvät asiat. Maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin maakuntakaavan, Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan niiltä osin kuin uudessa kaavassa muutoksia osoitetaan. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan tehtävänä on: osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen sekä siihen liittyvien laitosten ja muiden toimintojen sijoittuminen alueelle osoittaa yleispiirteisesti kaivoksen edellyttämät tieyhteydet ja tarvittaessa kytkennät teknisiin verkostoihin tarvittaessa ratkaista alueen muu maankäyttö yhdyskuntarakenteen sekä luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvojen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla tulkita aluetta ja hanketta koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ohjata alueen yleis- ja asemakaavoitusta 1.5 Työn kulku, vuorovaikutus ja hallinnollinen käsittely YVA-menettelyt ja tekninen suunnittelu Kaivosta ja voimajohtoa koskevat ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA-menettelyt) on käynnistetty vuonna 2012 ja niiden on arvioitu valmistuvan vuodenvaihteessa 2013/2014. Menettelyt päättyvät yhteysviranomaisena toimivan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen annettua lausuntonsa YVA-selostuksista. Simojoen Natura-aluetta koskien on laadittu Natura-arviointi osana kaivoksen YVA-menettelyä. Kaivoksen tulotien (Palovaarantie) tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2004 ja rakennussuunnitelma vuonna 2005. Tiesuunnitelma on lainvoimainen vuoden 2013 loppuun asti. Rakennussuunnitelma ja Ylijoen siltasuunnitelma päivitetään ja sillalle haetaan uusi ympäristölupa. YVA-menettelyjen tuloksia, muiden kaavojen selvityksiä sekä liikenneyhteyksiä ja kaivosta koskevia suunnitelmia hyödynnetään maakuntakaavaa laadittaessa. Suhangon kaivoshankkeen sekä siihen liittyvän voimajohtohankkeen YVA-menettelyt ja maakuntakaavoitus vuorovaikutusmenettelyineen sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen. Vuorovaikutusta on kuvattu luvussa 4.5.2. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan eteneminen Lapin liiton hallitus päätti 22.10.2012 Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta Aloituskokous 30.11.2012 Rovaniemellä Ohjausryhmän 1. kokous 21.2.2013 Ranualla (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos) Lapin liiton hallitus 11.3.2013 (vaihemaakuntakaavoituksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 9.4.2013 Rovaniemellä Kaavaneuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä (valmisteluaineisto) Ohjausryhmän 2. kokous 9.10.2013 Ranualla 12

Lapin liiton hallitus 18.11 (valmisteluaineisto nähtäville) Maakuntakaavan laatimisen vaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa 4. 2 SUHANGON KAIVOSHANKKEEN KUVAUS Toiminnan alettua merkittävimmät kaivostoiminnot Suhangossa tulevat olemaan avolouhokset, malmin kuljetus sekä useat kiviaineksen rikastusprosessit. Toimintoihin kuuluvat myös kaivannaisjätteiden eli sivukiven ja rikastushiekan sijoittaminen sekä vesien hallinta. Suhangon malmeissa esiintyy palladiumia, platinaa, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kaivoksen ja rikastamon toiminta-ajaksi on arvioitu 26-33 vuotta, minä aikana malmin kokonaislouhinta tulee olemaan n. 250-310 miljoonaa tonnia ja sivukiven kokonaislouhinta n. 990-1250 miljoonaa tonnia. Suhangon kaivokselle on vuonna 2005 myönnetty ympäristölupa ja vuonna 2006 kaivoskirja (ks. Kaivospiiri, kuva 4). Vuonna 2011 on jätetty Suhanko II kaivospiirihakemus (ks. Kaivospiirin laajennus Suhanko II). Lisäksi olemassa olevaan ympäristölupaan haetaan muutosta malmin rikastusprosessin muutoksen ja toiminnan laajennuksen osalta. GFAP:n valtaus- ja valtaushakemusalueella (ks. Valtausalue) on tehty kairauksia ja kaivoksen laajentamista ko. alueelle tutkitaan. Näiden lisäksi yhtiö on jättänyt uuden kaivoslain mukaisen malminetsintälupahakemuksen (ks. Malminetsintälupahakemus). Lisäksi yhtiöllä on Tukesin myöntämä Iso-Suhanko niminen varausalue (ks. Varausalue), joka kattaa alueita voimassaolevan kaivospiirin ja valtausten pohjois- ja itäpuolilta. Varauksella varmistetaan riittävän laaja alue kaivostoiminnan suunnittelua varten. 13

Kuva 4. Suhangon alueen valtaukset, voimassa oleva kaivospiiri, kaivospiirihakemuksen alue ja varausalue. Suunnitellut louhokset on merkitty kuvaan harmaalla. Suhanko-hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely, jossa tutkitaan eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. YVA-menettelyssä arvioitavat päävaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0: Alueen nykytila Vaihtoehto 0+: Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset, malmia yhteensä 103 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 189 ha Toiminta-aika 11 12 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 415 ha (vain tavanomainen sijoitus) Sivukivialueet 570 ha Vaihtoehto 1 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, malmia yhteensä 250 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 386 ha Toiminta-aika noin 26 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 570 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 770 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 110 ha Pintamaan läjitysalueet 324 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 102 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaihtoehto 2 Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi ja Tuumasuo, malmia yhteensä 304 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 543 ha Toiminta-aika noin 32 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 870 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 510 ha Pintamaan läjitysalueet 433 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus 14

Vaihtoehto 2+ Konttijärven ja Ahmavaaran louhokset laajempina sekä Suhanko Pohjoinen, Vaaralampi, Tuumasuo ja Pikku-Suhanko, malmia yhteensä 309 Mt, louhosten kokonaispinta-ala 616 ha Toiminta-aika noin 33 vuotta Vaahdotuksen rikastushiekka-allas 845 ha (Konttijärven louhos mukana) tai 900 ha (louhos ei mukana) Sivukivialueet 1 627 ha Pintamaan läjitysalueet 450 ha Hydrometallurginen jäännössakka-allas 140 ha Ylijoen ja Kotiojan siirto Vaaralammen kuivatus, Suhankojärven pohjoisosan kuivatus Kaikissa vaihtoehdoissa louhinta on suunniteltu tehtäväksi avolouhintana. Kaikissa vaihtoehdoissa 0-vaihtoehtoa lukuun ottamatta malmin louhintamäärä on 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 2+ tarkastellaan vaahdotuksen rikastushiekan sijoittaminen Konttijärven louhokseen ja maan päällisiin altaisiin tai pelkästään maanpäällisiin altaisiin. Vaahdotuksen rikastushiekka-altaan sijainnille ei käsitellä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Vaihtoehdot alavaihtoehtoineen on kuvattu tarkemmin YVA-selostuksessa. Kaivoksen investointipäätös tehdään keväällä 2013 valmistuneen alustavan toteutettavuusselvityksen ja varsinaisen toteutettavuusselvityksen jälkeen arviolta vuonna 2014. Kaivoksen rakentamisen tavoiteajankohta on 2015-2017 ja tuotannon suunniteltu alkamisajankohta v. 2017. Arvion mukaan kaivoksen ja rikastamon toiminta-aika on 26-33 vuotta. Kaivoksen rakennustöiden aikana (n. vuodet 2015-2017) työvoiman tarve on suurimmillaan, noin 1600 henkilöä + epäsuorat työllisyysvaikutukset. Kaivoksen toiminnan aikana (n. vuodet 2018 2039...2048) työvoiman tarpeen on arvioitu olevan noin 805 työntekijää + epäsuorat työllisyysvaikutukset, tasaisesti louhintatoiminnan loppuun saakka. Louhoksia on tarkoitus louhia sarjassa eli ei kaikkia samanaikaisesti, minkä vuoksi työllistämisvaikutus ei juuri vaihtele. Kaivos edellyttää myös 220 kv voimajohtoyhteyden rakentamista noin 46 km matkalle Petäjäskoskelta Konttijärvelle (kuva 5). Voimajohtohankkeesta suoritetaan erillinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. 15

Kuva 5. Suunnitellun voimajohtolinjauksen YVA:ssa arvioitavat vaihtoehdot kaivokselta Petäjäskoskelle, jossa se yhdistyisi valtakunnan verkkoon. 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tämän luvun kappaleet 3.2-3.12 perustuvat kaivos- ja voimajohtohankkeiden YVA-selostusten nykytilan kuvauksiin. Täydelliset kuvaukset löytyvät YVA-selostuksista. 3.1 Alueidenkäytön suunnittelutilanne 3.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Tavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: Aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energiaverkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys; Merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai Valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. 16

Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaavan sisältövaatimuksissa on korostettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen. 1. Toimiva aluerakenne; 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5. Helsingin seudun erityiskysymykset; ja 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Suhangon kaivoshankkeen kannalta korostuvat kaivostoiminnan ja infrastruktuurin tarpeet, poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen sekä luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, minkälaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Suuri osa erityistavoitteista koskee maakuntakaavoitusta. Suhangon kaivoshanketta koskevat seuraavat tavoitteet: Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 17

Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Otetaan huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Otetaan huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Huomioidaan sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. 18

Luvussa 7.2 on arvioitu sitä, miten Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet toteutuvat. 3.1.2 Maankäyttö ja kaavoitus Suhangon suunniteltu kaivosalue on syrjässä asutuskeskittymistä ja se on pääosin rakentamatonta. Suunnitellulla kaivosalueen laajennusalueella sijaitsee viisi asuinrakennusta Yli-Portimojärven ympäristössä. Lomarakennuksia laajennusalueella on noin 25 sijoittuen lähinnä Yli-Portimojärven ja Suhankojärven ympäristöihin. Kuva 6. Asuin- ja lomarakennukset Alueen tärkeimmät maankäyttömuodot ovat poronhoito ja metsänhoito. Suhangon voimassaolevan kaivospiirin alue on muutamaa yksityisten maanomistajien omistamaa tilaa lukuun ottamatta GFAP:n omistuksessa. Rikastamon alue kuuluu GFAP:lle. Kaivoksen suunnitellun laajennusalueen omistavat lähes kokonaan yksityiset maanomistajat. Alueella on myös Metsähallituksen hallinnassa olevia alueita sekä yhteismetsiä. Ylijoki, Yli- Portimojärvi sekä Konttijärvi-Konttijoki-Vähäjoki ovat osittain Metsähallituksen hallinnassa. Muutama tila laajennusalueella kuuluu yrityksille. GFAP ei omista lainkaan maata laajennusalueella, mutta kaivostoimintojen alueella sillä on ensisijaisesti tarkoitus hankkia sitä itselleen. Suhangon kaivoksen suunniteltu toiminta-alue kuuluu Rovaniemen ja Länsi-Lapin maakuntakaava-alueisiin. Rovaniemen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 2.11.2001. Rovaniemen maakuntakaavaa on täsmennetty Rovaniemen vaihemaakuntakaavalla, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.5.2010. Vireillä on 19

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laadinta. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty 26.11.2012 maakuntavaltuustossa. Alueella on voimassa 25.2.2003 seutukaavana vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 14.11.2003 ja Tervolan kunnanvaltuustossa 30.12.2003. Osayleiskaavan muutos on hyväksytty Ranuan kunnanvaltuustossa 2009. Suhangon kaivosalueen osayleiskaavan muutos- ja laajennustyö on ollut vireillä, mutta työ on keskeytetty toistaiseksi. Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja kaava on lainvoimainen. Kaivoksen suunnitellulla laajennusalueella on voimassa oleva Yli- Portimojärven rantakaava, joka tulee kumottavaksi laajennuksen toteutuessa. Alueen voimassa ja vireillä olevien kaavojen tilanteesta on taulukkoesitys luvussa 10.2.1 (taulukko 6). Maakuntakaavat Rovaniemen maakuntakaava ja Rovaniemen vaihemaakuntakaava Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa Suhangon kaivosalue (lukuun ottamatta kaivosyrityksen suunnittelemaa kaivosalueen laajennusta) on merkitty kaivosalueeksi (EK) (kuva 7). EKmerkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja - alueet. Suunnitellun kaivosalueen laajennuksen halki lounais-koillissuunnassa on merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). 20

Kuva 7. Ote Rovaniemen vaihemaakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. 21

Muilta osin on voimassa Rovaniemen maakuntakaava, jossa hankealue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi MT (kuva 8). Hankealueen pohjoispuolella on osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL 4146. Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Kuva 8. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen. Alustavan aikataulun mukaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava olisi hyväksyttävänä vuoden 2015 lopussa. 22

Länsi-Lapin maakuntakaava Tervolan kunnassa hankealue kuuluu Länsi-Lapin seutukaavaan (nyk. maakuntakaava), jossa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi (kuva 9). Kuva 9. Ote voimassa olevasta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Länsi-Lapin maakuntakaavaa ollaan uusimassa. Länsi-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä kesäkuussa 2012 ja Lapin maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan 26.11.2012. Maakuntakaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Vahvistuessaan Länsi-Lapin maakuntakaava kumoaa Länsi-Lapin seutukaavan. Hyväksytyssä maakuntakaavassa kaivosalue on pääosin osoitettu kaivosalueen merkinnällä EK (kuva 10). EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. EK-alueelle on lännestä osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä sekä yhdystien yhteystarvemerkintä valtatieltä nro 4. Pieneltä osin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkinnällä M. Lisäksi alue kuuluu kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Hankealueen halki on Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu viivamerkintä paliskunnan raja / esteaita. Merkinnällä osoitetaan paliskuntien välinen raja tai esteaita. Merkintää koskee määräys: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan tai muun pysyvän 23

poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalla pyritään estämään. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. Kuva 10. Ote maakuntavaltuuston 26.11.2012 hyväksymästä Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Suhangon kaivosalueen likimääräinen rajaus on merkitty kartalle rajauksella. Yleiskaava Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaavassa on osoitettu kaivosalue merkinnällä EK. Osa nyt suunnitellun laajennuksen alueesta on Palolammen ympäristössä merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Osayleiskaava-alue kattaa vain osan suunnitellusta kaivosalueesta. 24

Kuva 11. Ranuan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava, ja vuonna 2009 hyväksytty osayleiskaavan muutos Kuva 12. Tervolan kunnan puoleinen, vuonna 2003 hyväksytty Suhanko kaivoshankkeen osayleiskaava 25

Suhanko -kaivoshankkeen osayleiskaavaan on ollut vireillä kaavamuutokset Ranuan ja Tervolan kunnissa. Osayleiskaavoitus on päätetty keskeyttää toistaiseksi. Osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen tavoitteena oli osoittaa Suhangon kaivoksen alue yleiskaavaan 21.12.2006 annetun kaivoskirjan kaivospiirin rajauksen mukaisena. Asemakaava Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon kaivosalueen asemakaavan 10.6.2013 ja se on lainvoimainen. Asemakaavalla osoitetaan kaivoksen rikastamon ja siihen liittyvien rakennusten sijoittuminen ja määrä. Koko asemakaavan alue on merkinnällä T-kaiv: Teollisuusja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, konepaja- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Kuva 13. Suhangon kaivoksen asemakaava (Ranuan kunnanvaltuusto 10.6.2013). Vaihemaakuntakaavan alueella on voimassa 20.10.1994 vahvistettu Yli-Portimojärven rantakaava. Voimajohtoreitin alue Voimajohtoreitillä ei ole muita voimassa olevia kaavoja. 3.2 Ilmasto ja ilmanlaatu Suhangon kaivosalue sijoittuu lauhkean havumetsäilmaston vyöhykkeeseen. Talvet ovat kylmiä ja kesät lauhkean lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on noin 1 C ja alueen keskimääräinen vuosisadanta 622 mm. Maa on lumen peitossa lokakuun puolivälistä huhtikuun puoleen väliin. Hankealueen vallitsevin tuulen suunta on lounaasta. Ilmanlaatu alueella on pääosin hyvä. Ranuan kunnan alueella ei sijaitse ilmanlaatuun merkittävästi vaikuttavaa teollisuutta. Eniten hankealueen ilmanlaatuun vaikuttaa liikenne ja turvetuotanto. Lisäksi alueelle tulee kaukokulkeumaa. 26

3.3 Vesistöt ja veden laatu Kaivoshanke sijaitsee vedenjakajalla Simo- ja Kemijoen vesistöalueiden rajalla. Alue sijoittuu pääosin Simojoen vesistöalueelle Ruonajoen valuma-alueen yläosalle. Osia kaivosalueesta on myös Ylijoen, Väliojan, Suhankojoen, Portimojärven - Toljanjärven ja Ali Konttijoen valumaalueilla. Hankealueella sijaitsevia järviä tai lampia ovat Palolampi, Yli-Portimojärvi, Ahmalampi, Niittylampi, Suhankojärvi, Särkilampi, Vaaralampi, Takalampi, Konttijärvi ja Piilolampi. Hankealueen ulkopuolelle jäävät Saukkojärvi, Pitkälampi, Tainijärvi, Portimojärvi ja Suhankolampi. Hankkeen vaikutusalueen suurimmat virtavedet ovat Kemijoki, Simojoki, Ylijoki, Ruonajoki ja Suhankojoki. Lisäksi alueella on pienempiä virtavesiä, kuten Ylijokeen laskeva Kotioja ja Ruonajokeen laskevat Välioja ja Saukko-oja. Kaivosalueen lähivesien metallipitoisuudet olivat suoritetun näytteenoton perusteella pääsääntöisesti alhaisia, mutta monin paikoin tavattiin luontaisesti kohonneita kupari-, nikkeli-, koboltti ja sinkkipitoisuuksia. Vähäjoesta, Ruonajoesta ja Suhankojoesta mitattiin kohonneita kadmiumpitoisuuksia ja Takalammesta kohonneita lyijy- ja arseenipitoisuuksia. 3.4 Kalasto ja kalatalous Suhangon kaivosalueen jokien koskikalasto on pääosin niukka. Lajistoon kuuluvat taimen, harjus, lohi, hauki, ahven, made, mutu, kivennuoliainen ja kivisimppu. Kalastoltaan monipuolisin on Konttijoen ylin alue Konttijärven alapuolella. Ruonajoen yläosalla oli 2000- luvun alussa elinvoimainen, omaleimainen ja eristynyt taimenpopulaatio, joka on sittemmin taantunut. Taimen kuitenkin lisääntyy edelleen luontaisesti Ruonajokeen laskevassa Kuorinkilamminojassa. Kaivosalueen järvien ja lampien yksikkösaaliit olivat verkkokoekalastuksissa pääasiassa korkeita. Kaikilla alueilla kalasto koostuu pääasiassa ahvenesta. Siikaa saadaan vain satunnaisesti Niittylammesta. Ruonajokisuun alapuolisen Simojoen keskiosan rakennetuista kiinteistöistä 44 % kalastaa Simojoella. Kalastus on pääasiassa vapa- ja katiska-kalastusta. Talouskohtainen keskimääräinen saalis vuonna 2010 oli 18 kg. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin Simojoella turvetuotannon kuormitusta, veden heikkoa laatua ja vesistön liettymistä. Simojoen rapukanta on taantunut v. 2008 puhjenneen rapuruton vuoksi. 3.5 Maa- ja kallioperä Kaivosalueen maaperä koostuu pääosin viime jääkauden aikana kerrostuneesta pohjamoreenista, joka verhoaa laaksoja ja vaara-alueita, sekä post-glasiaalisista turpeista. Pohjoisemmassa osassa maaperä koostuu pääasiassa moreenista ja alavammilla alueilla turpeesta. Eteläosassa on pääasiassa eloperäisiä maalajeja paksuine turvekerroksineen. Soiden välissä kulkee matalia moreeniselänteitä. Muutama kalliopaljastuma löytyy alueen kaakkoisosasta. Kallioperän osalta Suhanko on osa Portimon kerrosintruusiota, joka sijaitsee arkeeisen gneissikompleksin ja proterotsooisen peräpohjan liuskealueen kontaktilla. Portimon kerrosintruusio kuuluu laajaan Tornio-Näränkävaaran mafiseen - ultramafiseen vyöhykkeeseen, joka ulottuu Koillis-Ruotsista aina Kuolan niemimaalle asti. Suhangon intruusio on noin 1 000 m paksu ja koostuu (alhaalta ylös) ns. Portimon juonista arkeeisellä pohjalla, jonka päällä ovat marginaalinen ja kerroksellinen sarja. Konttijärven intruusio on ohuempi (noin 150 m) ja sisältää marginaali- ja kerroksellisen sarjan. Pohjan kivilajit ovat pääosin raitaisia gneissejä ja myöhäisarkeeisia granitoideja. Suhanko-Konttijärvi -intruusion kattopuolen kivet ovat pääosin arkeeisia granitoideja. Säteilyturvakeskus on laatimassa alueelle radiologisen perustilaselvityksen. 27

3.6 Pohjavedet Varsinaisella hankealueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Hankealueen läheisyydessä on yksi luokiteltu pohjavesialue, Palovaara, jota ei hyödynnetä talousveden ottoon. Lisäksi hankealueen luoteispuolella Porojärven-Joutsenlammen alueilla on useita luokiteltuja pohjavesialueita, lähimmillään noin 2,5 km päässä hankealueelta. Suhangon voimassa olevan kaivospiirin alueella, Konttijärven ja Ahmavaaran louhosten lähistöllä havaittu pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Laajennettava kaivosalue sijaitsee pääosin Simojoen valumaalueella, joten myös pohjavesien virtaus tapahtuu pääasiassa Simojen valuma-alueen vesistöjen suuntaan. Vuosien 2000 2002 analyysien ja vuoden 2013 selvitysten perusteella alueen kaivojen ja lähteiden vedenlaatu on pääasiassa hyvä verrattuna esimerkiksi juomaveden laatustandardeihin. Pääosaa analysoiduista metalleista havaittiin vain hyvin pieniä pitoisuuksia. Rautaa ja mangaania on paikoin runsaasti, mikä on tyypillistä Suomen pohjavesille. Veden ph on matalahko. Yksittäisissä pisteissä alumiinin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät talousvesinormit. 3.7 Suojelualueet ja Natura 2000-verkoston alueet Suojelualueet Suhangon kaivostoimintojen pohjoisosassa sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue, Joenpolvenvitikon suojelualue, joka koostuu neljästä alueesta (YSA206540, YSA206541, YSA206647, YSA206652). Muita suojelualueita ei sijoitu välittömästi kaivostoimintojen alueelle. Hankealueen ympäristössä on myös muita yksityisiä luonnonsuojelualueita: Korvenkehto (YSA206633) sijaitsee Suhangon kaivosalueen pohjoispuolella alle 1 km etäisyydellä, noin 4 km etäisyydellä lounaaseen sijaitsee Puljunpalon aarnialue (YSA206825), noin 5 km lounaaseen Pahalehto (YSA206552) ja noin 7 km kaakkoon Koivulan luonnonmetsä (YSA206631) sekä Mutjunrannan aarnimetsä (YSA206557). Osittain alueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Ahmalampien kumpumoreenialue (MOR-Y13-073) sekä Metsoohjelmaan sisältyvät Metsähallituksen hallinnassa olevat Konttikivalon ja Pitkälammen suojelumetsät. Suojelumetsät tullaan perustamaan luonnonsuojelulailla suojelualueeksi. Hankealueen länsipuolella sijaitsee Tainijärven ympäristön laaja luonnontilainen suoalue. Alueen suot on suojeltu Metsähallituksen omalla maankäyttöpäätöksellä, mutta alueella ei tällä hetkellä ole virallista suojelustatusta. 28

Kuva14. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet. Natura-alueet Natura 2000 verkostoon kuuluvista alueista lähimpänä hankealuetta sijaitsee Tuiskukivalon närheikkö (FI1301814, SCI) reilut 4 km hankealueelta luoteeseen. Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 7230 Letot 7 % 7310 Aapasuot 15 % 9010 Boreaaliset luonnonmetsät 37 % 91DO Puustoiset suot 40 % Natura-alueen suojeluperusteena on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajista mäntyhuppukuoriainen. Simojoen Natura-alue (FI1301613, SCI) kulkee hankealueen kaakkois- ja eteläpuolella lähimmillään noin 6 km etäisyydellä. Natura-alueen suojeluperusteena ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 100 % sekä liitteen II lajeista kirjojokikorento ja 1 uhanalainen laji. Noin 9,5 km hankealueelta lounaaseen sijaitsee Saariaapa - Hattuselkä (FI1301612, SCI) Natura-alue. Natura-alueen suojeluperusteena ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 1 % 3260 Pikkujoet ja purot <1 % 7230 Letot 2 % 7310 Aapasuot 60 % 29

9010 Boreaaliset luonnonmetsät 20 % 91DO Puustoiset suot 16 % Natura-alueen suojeluperusteena on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajista saukko ja haavansahajumi sekä kaksi uhanalaista lajia. Noin 16 km:n etäisyydellä lounaaseen sijaitsee Runkauksen Natura-alue (FI1301601), joka on perustettu Runkauksen luonnonpuistoksi (LPU120019). FINIBA- ja IBA-alueet Hankealueen lähin kansainvälisesti arvokas lintualue eli IBA-alue on noin 3 km etäisyydellä länteen sijaitseva Runkaus-Saariaapa-Tainijärvet (www.birdlife.fi). Alue on myös kansallisesti arvokas lintualue eli FINIBA-alue. Muita arvokkaita lintualueita on Litokaira IBA- ja FINIBA-alue, joka sijaitsee noin 20 km etäisyydellä hankealueelta etelään. 3.8 Kasvillisuus Hankealue sijoittuu kasvimaantieteellisesti pohjois- ja keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen rajalle. Alue on Etelä- ja Pohjois-Suomen välistä vaihettumisvyöhykettä, jossa esiintyy sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja ja kasvillisuustyyppejä. Hankealue muodostuu suurimmaksi osaksi suo- ja metsäalueista. Metsät ovat yleisilmeeltään karuja ja mäntyvaltaisia. Myös reheviä metsiä esiintyy paikoin, lähinnä Ylijoen ja pienempien ojien ja purojen varsilla. Metsät ovat vaihtelevan ikäisiä ja ne ovat lähes koko alueella voimakkaassa metsätalouskäytössä. Alueella esiintyy runsaasti luonnontilaisia ja luonnontilaisen kaltaisia suoalueita, vaikka useat suot ovat metsätaloustoimien vuoksi ojitettuja. Pienehköjä järviä ja lampia on useita. Hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä on useita uhanalaisten ja muutoin huomioitavien putkilokasvi-, kääväkäs-, jäkäläja sammallajien esiintymiä. Hankealueella on muutamia luonnonsuojelulain 42 nojalla rauhoitetun lajin ja luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajien esiintymiä. 30

Kuva 15. Hankealueella ja sen läheisyydessä esiintyvien uhanalaisten ja huomioitavien lajien esiintymät. Tiedot Eliölajit-tietojärjestelmä (Lapin ELY 29.6.2012) ja selvitysalueelle tehdyt maastokäynnit vuosina 2010-2013 (Pöyry Finland Oy). Suhangon kaivoshankkeen alueella esiintyy Rassi ym. (2010) mukaan maassamme äärimmäisen uhanalainen ja luonnonsuojelulain 47 :n erityisesti suojeltava pohjanhyytelöjäkälä, jonka esiintymät ovat vaarassa tuhoutua. Luontodirektiivilajeihin kuuluvaa tikankonttia ei esiinny kaivosalueella, mutta sen välittömässä läheisyydessä. Neidonkenkä kuuluu luontodirektiivilajeihin ja sillä on esiintymä kaivosalueella sekä sen välittömässä läheisyydessä. Myös luontodirektiivilajeihin kuuluvilla lettorikolla sekä kiiltosirppisammalella on esiintymä kaivosalueella. Rauhoitetuista lajeista kaivosalueella on esiintymiä suovalkulla ja metsänemällä. Veripunakämmekällä on esiintymä kaivosalueen ulkopuolella. Uhanalaisista kasvilajeista kaivosalueella esiintyy eniten vaarantunutta suopunakämmekkää. 3.9 Eläimistö Suhangon alue kuuluu eliömaantieteellisessä jaottelussa Tornion-Kainuun ja Perä-Pohjolan vyöhykkeiden vaihettumisalueelle. Hankealueen maalinnuston kokonaistiheys on tyypillinen sen maantieteelliseen sijaintiin nähden. Suolintulajien osuus Suhangon alueen pesimälinnuista on suuri. Sitä vastoin metsien linnusto on lajistollisesti ja määrällisesti alueelle tavanomaista. Alueen vesistöjen pesivä vesi- ja rantalinnusto taas on niukka. Hankealueella on tavattu linnustoselvitysten yhteydessä 1 erittäin uhanalainen, 7 vaarantunutta, 10 silmälläpidettävää, 31

9 alueellisesti uhanalaista, 20 EU:n lintudirektiivin ja 20 Suomen vastuu lintulajia. Alueella on luonnonsuojelulain tarkoittama rauhoitetun petolinnun pesäpuu. Luontodirektiivin liitteen IV lajit kuuluvat ns. tiukan suojelun piiriin. Niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Hankealueella levinneisyytensä perusteella luontodirektiivin liitteen IV eläinlajeista voisivat esiintyä ilves, karhu, susi, saukko, pohjanlepakko, viitasammakko, luhtakultasiipi, jättisukeltaja sekä kirjojokikorento, joista on selvitetty saukon, lepakoiden ja viitasammakon esiintymistä. Saukon on havaittu esiintyvän Ylijoen alueella. Lepakkohavainnot keskittyivät Konttijärven välittömään ympäristöön sekä Palovaaran alueelle. Viitasammakon osalta tavattiin kaksi lähekkäin sijaitsevaa kutupaikkaa Takalammen kaakkoisrannalta. Liito-oravan potentiaalisia elinympäristöjä kartoitettiin kevään ja kesän 2013 selvitysten aikana, vaikka lajin tunnettu levinneisyysalue ei ulotu kaivoshankkeen alueelle. Selvityksissä ei tehty havaintoja liito-oravasta. 3.10 Maisema ja kulttuuriympäristö Maisemamaakuntajaottelussa hankealue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden seutuun ja siellä Kivalon vaaraseutuun. Hankealueen maisemarakenteen perustasona voidaan nähdä alueen suot ja lukuisat pienet järvet. Maasto on kohtalaisen tasaista ja hankealueella on hyvin vähän varsinaisia maamerkkejä. Kivalojen vaarajakso alueen pohjoispuolella kohoaa noin 240 260 m korkeudelle ja muodostaa suurmaisemassa merkittävän maastonmuodon ja maisemakuvallisen rajan. Eteläpuolella hankealue ei rajaudu maisemakuvallisesti muusta ympäristöstä. Näkymiä hankealueelle avautuu vain muutamin paikoin ympäristöstä, mm. Kivalojen korkeimmilta kohdilta, muutamilta laajemmilta peltoaukeilta sekä paikoin Rovaniemi Ranua -kantatieltä. Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Hankealueella on tunnistettu kuusi yksittäistä kiinteää muinaisjäännöstä Konttijärven ja Piilolammen tuntumassa hankealueen luoteiskulmassa. 32

Kuva 16. Kiinteät muinaisjäännökset hankealueella ja sen läheisyydessä. 3.11 Elinkeinot ja virkistyskäyttö Ranuan kunnan elinkeinoista alkutuotannon osuus on merkittävä, noin viidennes (21 %). Alkutuotantoon luokitellaan kuuluvaksi esimerkiksi maa- ja metsätalous sekä poronhoito. Palvelusektorin osuus on Ranualla noin 65 %. Vuonna 2011 Ranualla toimi 258 yritystä. Ranuan työttömyysaste (16 %) oli vuonna 2010 hieman Lapin maakunnan työttömyysastetta (13 %) korkeampi. Hankealue on osittain yksityismetsätalouden ja porotalouden käytössä. Hankealue kuuluu Ranuan riistanhoitoyhdistyksen alueeseen ja se sijaitsee Isosydänmaan ja Narkauksen paliskuntien alueella. 33

Kuva 17. Narkauksen ja Isosydänmaan paliskuntien poronhoito suunnitellun kaivosalueen (violetilla rasteroitu) lähialueella ( Narkauksen ja Isosydänmaan paliskunnat 2013). Alueella on hyvät edellytykset mm. metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun keräilyyn. Luonnontuotteita hyödynnetään alueella sekä virkistys- 34

että kotitarvekäyttöön. Hankealueella ei ole matkailu- tai yritystoimintaa yksittäisiä vuokramökkejä lukuun ottamatta. 3.12 Liikenne Kaivoksen lähialueen suurimmat tiet ovat kantatie 78 Rovaniemi-Ranua sekä seututie 924 Simo-Nuupas. Hankealueen lähellä on myös useita pienempiä yhdysteitä, kuten 19758 Palovaara, 19652 Reutuaapa, 19588 Mauru ja 19589 Peurajärvi. Lisäksi alueella on metsäautoteitä, jotka ovat Metsähallituksen omistuksessa. Tieyhteys kaivosalueelle rakennetaan voimassa olevan tiesuunnitelman mukaisesti Palovaaran tieltä (19758). Suunnitelman mukaan tie kunnostetaan kt 78:lta (Ranua Rovaniemi) Ylijoen sillalle. Kunnostaminen sisältää tielinjan oikomisen, leventämisen, päällystämisen ja Ylijoen sillan uusimisen. Ylijoen sillalta rakennetaan uusi tieyhteys rikastamolle. Yhteydestä 8,5 km luokitellaan yleiseksi tieksi ja viimeiset 2,5 km rikastamon portilta eteenpäin yksityiseksi tieksi. Hankealueen läheisyydessä olevilla teillä liikennemäärät ovat nykytilanteessa vähäisiä. 4 MAAKUNTAKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Lapin liiton hallitus päätti 22.10.2012 Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavoituksen vireilletulosta kuulutettiin 17.3.2013. Ohjausryhmän 1. kokous (alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma) pidettiin 21.2.2013 Ranualla. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.4.2013 Rovaniemellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 17.3.2013. 4.2 Valmisteluvaihe Vaihemaakuntakaavan sisällöstä pidettiin kaavaneuvottelu 12.8.2013 Rovaniemellä. Poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu pidettiin niinikään 12.8.2013 Rovaniemellä. Ohjausryhmän 2. kokous (valmisteluaineisto) pidettiin 9.10.2013 Ranualla. Neuvottelujen ja ympäristövaikutusten arvioinneista saatujen tulosten perusteella alustava kaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto viimeisteltiin. 35

Kuva 18. Ote Suhangon vaihemaakuntakaavaluonnoksesta 17.10.2013. Lapin maakuntahallitus käsittelee vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistoa kokouksessaan 18.11.2013, jonka jälkeen valmisteluaineisto on tarkoitus asettaa nähtäville ja järjestää yleisötilaisuus yhdessä hankkeen YVA-selostusten yleisötilaisuuden kanssa marras-joulukuussa 2013. 4.3 Ehdotusvaihe Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen ja sitä koskevien neuvottelujen perusteella tehdään kaavaan tarvittavat muutokset. Kaavaehdotus on tarkoitus asettaa nähtäville helmikuussa 2014. 4.4 Hyväksymis- ja vahvistamiskäsittely Vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavaan tehdään mahdolliset muutokset. Alustavan aikataulun mukaan Suhangon vaihemaakuntakaava olisi hyväksyttävänä Lapin liiton valtuustossa toukokuussa 2014. Tämän jälkeen kaava viedään ympäristöministeriön vahvistamiskäsittelyyn. 36

Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Aikataulu Kaavoitusvaiheet Aloituskokous Maakuntahallitus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu OAS nähtävillä Sidosryhmäneuvottelut (mm. Phl 53 ) Valmisteluaineisto nähtävillä Neuvottelu YM Ehdotus nähtävillä Ehdotus valtuustoon 2012 2013 2014 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 Aloitusvaihe Kaavan valmistelu Kaavaehdotus 2014 2015 2015-2016 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 n. 06/15-07/16 Kaavoitusvaiheet Kaavan vahvistaminen YM:ssä Muutoksenhaku Kuva 19. Maakuntakaavoituksen vaiheet ja tavoiteaikataulu 4.5 Osallistuminen 4.5.1 Kaavoitus Seuraavassa on kuvattu maakuntakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määriteltyjä vuorovaikutusmenettelyjä. Suhangon vaihemaakuntakaavan, osayleiskaavojen ja asemakaavan laadinnassa on tavoitteena käsitellä alueidenkäytölliset asiat seuraavasti: maakunnalliset ja ylikunnalliset seikat ratkaistaan maakuntakaavoituksessa, yleiskaavoissa käsitellään Suhangon maankäytön yleispiirteinen järjestäminen ja asemakaavassa rikastamoaluetta koskevat seikat yksityiskohtaisesti. Kaivosalue tulee ulottumaan kolmen kunnan (Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen) alueelle. Vaihemaakuntakaava ulottuu kaikkien kuntien alueelle ja asemakaava Ranualle. Yleiskaavoitustarve ei ole vielä selvä, asia ratkaistaan myöhemmin. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto, jonka jälkeen kaava lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaavat hyväksytään kaavan sijaintikunnassa. Ranuan kunnanvaltuusto on hyväksynyt Suhangon asemakaavan 10.6.2013 ja kaava on lainvoimainen. 4.5.2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus Maakuntakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina, kuulutuksina, tiedotteina ja artikkeleina, kuntien kaavoituskatsauksien yhteydessä, sanomalehdissä, paikallislehdissä ja kuntien tiedotuslehdissä, Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla, radiossa, Lapin liiton (www.lapinliitto.fi) ja kuntien internet-kotisivuilla. Viralliset kuulutukset tehdään suomen kielellä. Kuulutukset julkaistaan Lapin liiton ja kuntien ilmoitustauluilla sekä seuraavissa lehdissä: Jokiposti, Kaleva, Lapin Kansa, Lappilainen, Pohjolan Sanomat ja Uusi Rovaniemi. Mahdolliset muissa maissa julkaistavat kuulutukset annetaan maiden omien käytäntöjen mukaan. 37

Kaivoshanketta koskevat (ei viralliset kaavaa koskevat) tiedotussivut sidosryhmille löytyvät osoitteesta www.suhanko.net. Aloitusvaihe Hankkeesta ja maakuntakaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin yleisötilaisuudessa Portimon kylätalolla 11.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin ja se asetettiin nähtäville kaavan vireilletuloilmoituksen yhteydessä 17.3.2013. Osalliset voivat lausua siitä kirjallisesti mielipiteensä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 9.4.2013. Neuvottelun muistio on Lapin liiton internet-kotisivuilla. Valmisteluvaihe Kaavan valmisteluaineistosta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville marras-joulukuussa 2013. Yleisötilaisuudessa valmisteluaineistoa esitellään. Aineistosta voi jättää kirjallisen mielipiteen. Viranomaiset jättävät aineistosta lausunnot. Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksesta tiedotetaan ja se asetetaan nähtäville helmi-maaliskuussa 2014. Yleisötilaisuudessa ehdotusta esitellään. Ehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Viranomaiset jättävät ehdotuksesta lausunnot. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestetään. Muu vuorovaikutus Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osana tehtävä sosiaalisten vaikutusten arviointi koskee koko hanketta ja sen eri osia. Sen yhteydessä järjestetään mm. poroneuvotteluja, osallisten pienryhmätyöskentelyä ja haastatteluja, joiden tuloksia hyödynnetään myös kaavoituksessa. Maakuntakaavoituksen yhteydessä järjestetään poronhoitolain 53 mukaiset poroneuvottelut. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään kaavaneuvotteluja viranomaisten ja muiden osallistahojen kanssa. Suhangon kaivoshankkeen sekä siihen liittyvän voimajohtohankkeen YVA-menettelyt ja maakuntakaavoitus vuorovaikutusmenettelyineen sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto (ml. kaavaluonnos) on tarkoitus asettaa nähtäville yhtä aikaa YVA-selostusten kanssa marras-joulukuussa 2013. YVA-selostuksia ja vaihemaakuntakaavaluonnosta esittelevät yleisötilaisuudet on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan pitää yhdessä. Kaavoituksessa hyödynnetään YVA-menettelyistä saatavia tietoja. Kaavoituksen eteneminen on ajoitettu siten, että YVA-menettelyjen selvitysaineisto on ollut käytettävissä kaavaluonnosta laadittaessa ja että yhteysviranomaisen YVA-selostuksista antamat lausunnot saadaan ennen kuin kaavaehdotus menee nähtäville tai viimeistään ennen kuin kaava viedään hyväksymiskäsittelyyn. Näin kaavaratkaisuissa voidaan parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon YVA-menettelyistä saadut tulokset. Kuvassa 20 on esitettynä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyiden ja vaihemaakuntakaavoituksen eteneminen suhteessa toisiinsa. 38

Kuva 20. Suhangon YVA-menettelyjen ja kaavoituksen suunnitteluvaiheet ja kytkennät. 4.5.3 Osalliset Osallisia ovat 1) maanomistajat, 2) ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, 3) viranomaiset sekä 4) yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Taulukkoon 1 on koottu laajasti niitä tahoja, joiden suunnittelun alkuvaiheessa voidaan olettaa olevan osallisia. 39

Taulukko 1. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan osalliset ja osallistuminen Osalliset Maanomistajat: Metsähallitus, yksityiset maanomistajat, jakokunnat, yhteismetsät, muut vaihemaakuntakaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet kaavaluonnoksesta ja muistutukset kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Vaihekaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset ja hankkeessa niihin verrattavat yritykset ja yhteisöt: Maakuntakaava-alueen kunnat ja naapurikunnat, Fingrid, Geologian tutkimuskeskus, Paliskuntain yhdistys, Lapin aluehallintovirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lapin maakuntamuseo, Lapin maanmittaustoimisto, Lapin metsäkeskus, Lapin pelastuslaitos, Liikennevirasto, Metsähallitus, Museovirasto, Pohjoinen tullipiiri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen huoltorykmentti, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta, säteilyturvakeskus, työ- ja elinkeinoministeriö, sekä muut valtion alue- ja keskushallinnon viranomaiset Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Lapin Luonnonsuojelupiiri, Lapin lintutieteellinen yhdistys, Birdlife, Simojoen kalastusalue, Ruonakosken osakaskunta, Maurun Jahti ry, Narkaus-Kämän Erä ry, Suhangon metsästys- ja kalastusseura ry, Suomen riistakeskus Lappi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Narkauksen ja Isosydänmaan paliskunnat, metsänhoitoyhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset, Lapin rakennusperinneyhdistys, Peurajärvi-Mauru kylätoimikunta, Portimo-Saukkojärvi-Tolja kylätoimikunta, Narkaus-Kämän kylät ry, Välijoki- Haukitaipaleen kyläyhdistys ry, Ranuan yhteisöjä, ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, Ranuan yrittäjät ry, energiayhtiöt ja jätehuoltoyhtiöt Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa, ministeriöiden lausunnot vahvistamisvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa 40

5 VAIHEMAAKUNTAKAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ 5.1 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava yhdessä yleis- ja asemakaavojen kanssa luo alueidenkäytölliset edellytykset Suhangon kaivoksen avaamiselle. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu Suhangon kaivostoiminnan aloittamisen edellyttämät kaivosalueen aluevaraukset (EK), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), kaivoksen tarvitseman voimajohdon ohjeellinen/vaihtoehtoinen linjaus sekä yhdystietasoinen merkittävästi parannettava tieyhteys. Kaivosalue on osoitettu EK-merkinnällä. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja alueet. Kaivosalueen rajauksessa on otettu huomioon Metsähallituksen hallinnassa olevat Konttikivalon ja Pitkälammen suojelumetsät. Metsähallituksella on tarkoitus perustaa suojelumetsät luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi. Pitkälammen suojelumetsä on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle ja Konttikivalon suojelumetsän kaavaan sisältyvä osa ympäristöineen on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisen alueen merkinnällä M, yhteneväisesti Länsi-Lapin maakuntakaavan merkintätavan kanssa. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. Vaihtoehtoisia voimajohtolinjauksia on luonnoksessa esitetty kaksi. Linjaukset osoitetaan vain välille Konttijärvi-Närhikköaapa, sillä siitä eteenpäin Petäjäisen Jaatilansaareen ne kulkevat olemassa olevan linjauksen vieressä ja/tai voimassa olevassa maakuntakaavassa esitetyn linjauksen mukaisesti. Itäinen linjaus on voimajohto-yvasta poiketen osoitettu kiertämään itäpuolelta Metsähallituksen omalla päätöksellään suojeleman Tuiskukivalon dialogialueen. Muilta osin voimajohdot noudattavat YVA-menettelyssä tarkasteltuja linjauksia. Kaavassa on osoitettu kumottavaksi Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä. Yhteystarve on korvattu voimajohdon ohjeellisella/vaihtoehtoisella merkinnällä. Kaavassa on osoitettu merkittävästi parannettava tieyhteys Suhangon kaivosalueelta kantatie 78:lle olemassa olevan Palovaarantien (19758) kohdalle. Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu yhdystien yhteystarvemerkintä kaivokselta Tervolan läpi länteen valtatielle nro 4 jää voimaan. 5.2 Kaavamääräykset Maankäyttö- ja rakennuslain 30 :n mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). 41

Maakuntakaavamääräykset ovat osa oikeusvaikutteista maakuntakaavaa. Niillä voidaan ilmaista alueen käytön periaatteita tai halutessa tarkentaa kaavamerkinnöillä ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja antaa tällä tavoin kaavalle täsmällisempää sisältöä. Kaivosalueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu mm. muinaismuistoja, luonnonsuojelualueita ja erityisiä luontokohteita sekä uhanalaisia eläimiä ja kasveja (mm. valtakunnallisesti arvokas moreenimuodostuma Ahmalampien kumpumoreenialue ja maassamme äärimmäisen uhanalainen ja vuonna 2012 kiireellisesti suojeltavaksi lajiksi luokiteltu pohjanhyytelöjäkälä). Kaavassa on annettu seuraava yleismääräys: Maakuntakaavan toteuttamisessa tulee ottaa huomioon luonto- (ml. Natura 2000-alueet) ja kulttuuriympäristöarvot (ml. muinaisjäännökset). Kaivosalueen EK-merkintää koskee määräys: Alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. MRL 33.2 mukaan: Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Alueelle laadituissa selvityksissä tavattiin kaksi lähekkäin sijaitsevaa viitasammakon kutupaikkaa Takalammen kaakkoisrannalta. Lisäksi saukosta ja pohjanlepakosta on havaintoja suunnitellulla kaivosalueella. Kaavassa annetaan seuraava määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin mukaisesti alueella olevat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit, joihin ei saa kohdistaa momentissa mainittua toimenpidettä ilman luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista menettelyä. LSL 49.3 mukaan: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa 1 momentin kiellosta sekä 2 momentissa tarkoitettujen eläin- ja kasvilajien osalta 39 :n, 42 :n 2 momentin sekä 47 :n 2 ja 5 momentin kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Vastaavasti lintudirektiivin artiklassa 1 tarkoitettujen lintujen osalta voidaan myöntää poikkeus sanotun direktiivin artiklassa 9 mainituilla perusteilla. EK-alueella esiintyy kiiltosirppisammalta. Kaavassa annetaan määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaisesti alueella olevat luontodirektiivin liitteen IV(b) lajit, joihin ei saa kohdistaa momentissa mainittua toimenpidettä ilman luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukaista menettelyä. EK-alueen sisään sijoittuu Joenpolvenvitikon yksityinen suojelualue. Joenpolvenvitikon suojelualueella esiintyy erityisesti suojeltava laji, pohjanhyytelöjäkälä, josta ei kuitenkaan ole tehty luonnonsuojelulain mukaista rajauspäätöstä. Suojelualuetta koskien EK-alueelle on annettu kaavamääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnonsuojelulain 10 :n 1 momentin 3. kohdan mukainen luonnonsuojelualue. Yksityisen suojelualueen lakkauttaminen ja rauhoitusäännösten lieventäminen on mahdollista Luonnonsuojelulain 27.1 :n ELY-keskuksen myöntämällä päätöksellä. Luonnonsuojelulain 27 :n mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi alueen omistajan tai sen, jolla asiassa on intressi, hakemuksesta taikka ympäristöministeriön esityksestä kokonaan tai osittain lakkauttaa yksityisen omistaman alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmääräyksiä, jos alueen luonnonarvot ovat oleellisesti vähentyneet tai jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Simojoen Natura-aluetta koskien on laadittu Natura-arviointi. Aluetta koskien annetaan määräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava, ettei merkittävästi 42

heikennetä Simojoen Natura-alueen niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura-2000-verkostoon. Alue on poronhoitoaluetta. Kaivos tulee todennäköisesti toteutumaan vaiheittain siten, että louhokset louhitaan vuoronperään. Täten toimintoja voidaan ja tulee suunnitella siten, että poronhoito EK-alueella häiriintyisi mahdollisimman vähän rakentamistöiden aikaan ja kulloinkin toiminnassa olevien kaivostoimintojen alueen ulkopuolella. Kaavassa annetaan seuraava määräys: Kaivosalueen suunnittelussa, toteuttamisessa ja toteuttamisen ajoituksessa on turvattava poronhoidon alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. 6 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaisesti: Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ): Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa keskitytään itse kaivosalueen ja sen edellyttämien tukitoimintojen ja rakenteiden rakentamisen mahdollistavien aluevarausten sekä kaivoshankkeen edellyttämien liikenneyhteyksien ja voimajohtolinjauksen vaikutusten arviointiin. Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRA 1 ): Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6.1 Kaivosalue Kaivosaluetta koskeva vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin Suhangon kaivoshankkeen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (GFAP Oy, Pöyry Finland Oy 2013). Vaikutukset on yksityiskohtaisemmin kuvattu YVA-selostuksessa. 6.1.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset Sosiaaliset sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset Suhangon kaivoshankkeen sijaintialue Lapin maakunnassa on hyvin laaja sosiaalisesta näkökulmasta katsottuna. Välittömän vaikutuksen alaisten vaikutuskohderyhmien lukumäärä 43

on melko pieni, toisaalta uuden kaivoshankkeen alueellista vaikutusta voidaan pitää suurena. Mitä lähempänä tulevaa kaivospiirin aluetta vaikutusten kohdealue on, sitä merkittävämpiä ovat mahdolliset välittömät negatiiviset vaikutukset. Tarkasteltaessa alueellisia vaikutuksia laajemmalla maantieteellisellä alueella, kuten sopivaa päivittäistyömatkan pituutta, vaikutuksia voidaan pitää ennemmin positiivisina kuin negatiivisina. Suunnitellun kaivospiirin alueen läheisyydessä asuviin asukkaisiin ja maanomistajiin kohdistuvat suorat vaikutukset ovat haasteellisia, mutta ratkaistavissa varhaisen vaiheen neuvottelujen ja lievennystoimien avulla. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna aivan kaivospiirin alueen läheisyydessä sijaitsevasta Palovaaran kylästä voi tulla kriittisin tekijä pitkällä aikavälillä, mikäli Palovaaran asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat asuvat siellä kaivostoiminnan laajenemisen jälkeen. Yhteisön näkökulmaa kokonaisuutena tarkasteltaessa kaivoshankkeeseen kohdistuvat positiiviset odotukset ylittävät mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Yhteisökohderyhmät ovat huolissaan ympäristövaikutuksista, mikäli kaivosyhtiö ei noudattaisi ympäristönormeja ja lupaehtojen mukaisia menettelytapoja huolellisesti. Merkittävimmät vakituisiin asukkaisiin, loma-asukkaisiin, metsänomistajiin ja kiinteistönomistajiin kohdistuvista vaikutuksista aiheutuvat kaivoksen esirakennusvaiheessa. Suurimmat muutokset liittyvät maa-alueiden käyttömuodon muutoksiin ja heikentyviin virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Hankealueen ja sen lähialueen maanomistajat kokevat erityisesti metsästyksen ja kalastuksen osalta muutoksen merkittävänä. Vakituiset ja lomaasukkaat eivät jää kaivospiirin alueelle kaivoksen rakennus- ja toiminta-ajaksi. Maan arvo tulee todennäköisesti muuttumaan ja kaivosyritys vuokraa tai ostaa maa-alueet ennen rakennusvaihetta. Toimintavaiheessa Palovaaran kylään saattaa kohdistua kaivostoiminnoista johtuvia haittavaikutuksia. Vaikutukset korostuvat noin 10 vuoden kaivostoiminnan jälkeen, jolloin Suhanko-Pohjoinen avolouhos on suunniteltu otettavan käyttöön. Mikäli Palovaaran kiinteistönomistajat jäävät toimintavaiheen aikana alueelle, heidän elinolonsa ja viihtyvyytensä heikentyvät melun, pölyn, tärinän ja räjäytysten vaikutusten vuoksi. Alueen luonnonympäristö muuttuu ja alueen maisema-arvot heikentyvät. Kaivoshankkeella on Ranuan, Rovaniemen, Tervolan ja Simon alueen väestörakennetta kohentava vaikutus. Alueen työllisyystilanne paranee rakentamisvaiheen alkaessa. Samanaikaisesti alueen työpaikkaomavaraisuus kehittyy. Kaivosprojekti lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, lisää alueen ostovoimaa ja kehittää alueen (Ranua, Rovaniemi, Tervola ja Simo) elinkeinorakennetta. Kaivoshankkeen myötä liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät eri toimialoilla. Hankkeen myötä alueen verotulot todennäköisesti lisääntyvät muun muassa työllisen työvoiman kasvavan sisäänmuuton myötä. Lisäksi tulotason arvioidaan kasvavan. Asuntojen lisääntyneen kysynnän ja tarjonnan myötä Ranuan, Rovaniemen, Tervolan ja Simon alueen taloudellinen aktiivisuus lisääntyy. Vaikutus lähikunnissa on osittain riippuvainen liikenneyhteyksistä. Mikäli esimerkiksi tieyhteyttä Tervolaan parannetaan, voi siitä muodostua merkittävä työmatkaliikenteen reitti Suhangon kaivosalueen ja Tervolan välillä. Alueen kunnista Ranua ja Rovaniemi ovat todennäköisesti suurimmat hyötyjät kaivoshankkeen luomien suorien ja välillisten työpaikkojen ja pysyvän asumisen suhteen. Koska paikkakunnilla on merkittävät kokoerot, ovat koettavat työpaikkakehityksen aiheuttamat muutokset oletettavasti suuremmat Ranualla. Vastaavasti Rovaniemellä muutokset mahdollisesti sulautuvat suurempaan kaupunkiympäristöön pieniä paikkakuntia joustavammin. Julkisen sektorin palveluiden tarjontaan saattaa muodostua pullonkauloja palveluiden kysynnän nopean lisääntymisen myötä. Julkisten investointien tarve saattaa kasvaa, mutta kysynnän ja tarjonnan suhde tasoittuu voimakkaan taloudellisen vaikutuksen vakaantuessa. 44

Kunnallinen velka asukasta kohden kasvaa kaivoshankkeen käynnistysvaiheessa, sillä palveluiden tarjontaa joudutaan kasvattamaan lisääntyneen kysynnän myötä. Myös julkisten investointien tarve infrastruktuuriin kasvaa. Muutaman toimintavuoden jälkeen kaivoksen vaikutukset kunnallistalouteen tasoittuvat ja muuttuvat positiivisemmaksi. Lisääntyvä alueelle suuntautuva muutto, kasvavat keskimääräiset tulot ja kehittyvä työllisyystilanne lisäävät maksetun kunnallisveron määrää. Verotulojen kasvu koskee myös yritysveroja. Kaivoksen suora työllistävyys on arvioitu 800 henkilötyövuodeksi melko tasaisesti koko kaivostoiminnan ajan. Rakennusaikana työllistyvien määrän arvioidaan olevan noin 1600. Yleisimmin käytetty arvio kaivoshankkeiden epäsuorasta työllistävyydestä erityisesti palveluihin on 1,8 kertaa kaivoksella suoraan työllistyvien määrä. Kaivostoiminta usean vuosikymmenen kestävänä aiheuttaa pysyviä vaikutuksia lähialueen asuinalueisiin ja palvelutasoon. Kaivostoiminnan päättyessä voi kuitenkin tulla äkillisiäkin muutoksia, jotka saattavat edellyttää erityisiä sopeuttamistoimia sekä yksityis- että julkisella sektorilla. Väestörakenteen muutoksia on useiden epävarmuustekijöiden vuoksi vaikea arvioida lopullisten vaikutusten osalta. Taulukko 2. Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten merkittävyys Suhangon kaivoshankkeen toimintavaiheen aikana. Oletuksena on YVA:ssa tarkasteltu laajin toteutusvaihtoehto. Punainen väri merkitsee huomattavaa negatiivista vaikutusta, oranssi kohtalaista ja keltainen vähäistä negatiivista vaikutusta. Sininen väri merkitsee positiivista vaikutusta. Rajoitukset virkistyskäyttöön Kulkuoikeuksien rajoitukset Maanomistukseen perustuvien oikeuksien menetys (kalastus ja metsästys) Paikalliset liikenteen lisäykset ja muutokset Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset kiinteistöjen ja metsien arvoon Valmistavat toimet: pintamaat ja osa puustosta Pölyn, melun ja tärinän vaikutukset Räjäytysten vaikutukset Vaikutus luonnonvesien käyttöön Vaikutukset yhteisöihin Ranualla, Rovaniemellä, Tervolassa ja Simossa Porotalous Vaikutukset aluetalouteen Kaivoshankkeen toteutuminen aiheuttaisi paliskuntien laidunalueiden menetyksiä. Erilaisista laiduntyypeistä hankealueelle jäisi eniten talvilaitumia. Rakentamisen aikana alkava 45

työkoneiden ja muun liikenteen aiheuttama kaivosalueen välttäminen jää kaivospiirin osalta pysyväksi ja porojen on toiminta-alueen laajentumisen myötä totuttava käyttämään muita alueita kaivospiirin ulkopuolella. Kaivosalueen lisääntyvä liikenne aiheuttaa häiriötä porojen laidunnukselle myös laajemmalla alueella. Hankkeen vaikutukset porotalouteen voivat ilmetä yleisenä poronhoidon vaikeutumisena ja taloudellisen kannattavuuden heikkenemisenä, laidunalueiden vähenemisenä ja sitä kautta mahdollisena poromäärien vähenemisenä, sekä esimerkiksi poronhoidon aita- ym. rakenteisiin tarvittavina muutoksina tai porojen laidunkäytöksen muutoksina, sekä näiden edellä mainituista asioista johtuvina muina vaikutuksina. Jo rakentamisvaiheessa on tehokkaan vuoropuhelun sekä ajallisen ja alueellisen vuorottelun avulla soviteltava eri toimintojen mahdollisimman sujuva yhtäaikainen toiminta ja esteettömyys. Poronhoito elinkeinona ja kulttuuriperinnön kannalta merkittävänä elämäntapana kokee kaivoksen toiminnan vaikutukset äärimmäisinä. Kaivosyhtiön on kiinnitettävä erityistä huomiota poronhoitoon ja siihen on kohdistettava yhteisesti sovittuja lievennystoimenpiteitä. Kaivosalueen suunnittelulla ja toiminta-alueiden käyttöönoton vaiheistamisella voidaan merkittävästi lieventää etenkin merkittävän laajojen laidunalueiden menettämisestä aiheutuvia haittoja. Melu ja tärinä Melun leviämisalueet kasvavat varsinaisen hankelaajuuden mukaan. Tähän vaikuttavat erityisesti avolouhosten, sivukivikasojen ja niiden välisten kaivosautoreittien lukumäärä ja sijoittelu. YVA:n vaihtoehdossa VE1 toiminnan alkuvaiheessa melun leviäminen ja keskiäänitason LAeq laskennalliset tulokset meluherkissä kohteissa ovat kaikista lasketuista vaihtoehdoista pienimmät johtuen avolouhosten määrästä ja sijoittumisesta. Laskentatulosten perusteella on mahdollista, että valtioneuvoston melun yöajan ohjearvoja ei ylitetä missään kaivosalueen ulkopuolisessa kohteessa. Merkittävin ja laajin melun leviäminen on vaihtoehdoissa VE2 sekä VE2+, joissa etenkin Tuumasuon avolouhoksen sijoittuminen lähelle Palovaaran läheisiä asuinkiinteistöjä voi aiheuttaa melun yöajan ohjearvon ylityksiä. Myös Saukkojärven kohdalla keskiäänitason tilanne voi ylittää loma-asuinkohteiden yöajan ohjearvon johtuen Suhanko-Pohjoisen sivukivialueista sekä avolouhoksesta. Laskennan perusteella voidaan todeta, että muiden kaivosalueen ulkopuolisten meluherkkien kohteiden osalta ei todennäköisesti ylitetä ohjearvoja yöaikana, jolloin on voimassa alemmat keskiäänitason ohjearvot. Ympäristöön leviävää tärinää syntyy mm. kallion louhinnasta ja liikenteestä. Rovaniementien varrella lähin asutus (Saukkojärven alue) sijaitsee yli 3 km etäisyydellä avolouhoksista eikä räjäytyksillä ole käytännön vaikutuksia tämän alueen ihmisiin eikä rakennuksiin. Räjäytyksistä ei arvioida aiheutuvan häiritseviä vaikutuksia Palovaaran alueelle YVA:n vaihtoehdossa VE1. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+ tärinän voimakkuus on aika-ajoin epämiellyttävää Palovaaran alueella, mutta ei aiheuta vaaraa tämän alueen rakennuksille. Terveysvaikutukset Tuumasuon avolouhoksen sijoittuminen lähelle Palovaaran läheisiä asuinkiinteistöjä voi aiheuttaa melun yöajan ohjearvon ylityksiä. Myös Saukkojärven kohdalla keskiäänitason tilanne voi ylittää loma-asuinkohteiden yöajan ohjearvon johtuen Suhanko Pohjoisen sivukivialueista sekä avolouhoksesta. Kokonaisuudessa eri vaihtoehtojen ja vaiheiden meluvaikutusten aiheuttamia terveysvaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Nykyisen ympäristöluvan mukaisessa laajuudessa kaivostoiminnan aiheuttamalla tärinällä ei arvioida olevan vaikutuksia lähialueiden ihmisiin. Palovaaran alueella tärinän voimakkuus voi 46

kuitenkin olla aika-ajoin epämiellyttävää YVA:n vaihtoehdoissa VE2 ja VE2+. Vaikutusten arvioidaankin näin olevan kohtalaisia laajimmissa vaihtoehdoissa. Kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten mahdollisia terveysvaikutuksia on arvioitu pölymallinnusten avulla. Kaikissa mallinnetuissa tilanteissa sekä kokonaisleijuman että hengitettävien hiukkasten osalta ohje- ja raja-arvojen ylitykset rajoittuvat pienelle alueelle toiminnan läheisyydessä kaivosalueen rajojen sisällä, eikä ylityksiä tapahdu asutuksen (Palovaara, Yli-Portimojärvi, Suhankojärvi) alueella. Kaivosvesien purkamisella ympäristöön on mitä todennäköisimmin suoria terveysvaikutuksia vain tilanteessa, jossa Konttijärven tai Konttijoen ja erityisesti joen yläjuoksun vettä käytetään juomavetenä. Suunnitellut lievennystoimenpiteet huomioiden vaikutukset arvioidaan tällöinkin korkeintaan kohtalaisiksi. Epäsuorat vaikutukset esim. kalastuksen osalta arvioidaan vähäisiksi. Kaivosvesien vaikutukset lähivesien pintaveden talous- tai virkistyskäyttöön (mm. uima-, löylyja pesuvesi) arvioidaan myös terveysvaikutuksiltaan vähäisiksi. Kaivostoimintojen vaikutukset kaivosalueen sisäisiin kaivoihin tulevat olemaan väistämättömiä. Palovaaran pohjavesialueen läheisyydessä olevan kaivon vesimääriin vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida olevan. Muihin alueella oleviin kaivoihin vaikutukset eivät ole todennäköisiä, koska ne sijaitsevat etäällä louhoksista ja toiminnosta ja ovat pääosin kuilukaivoja, joten ne saavat vetensä maaperästä. Kaivostoiminnan terveysvaikutukset kaivovesien osalta arvioidaan vähäisiksi YVA:n vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE2+. Suhangon alueen malmin ja moreenin uraanipitoisuus on pieni eikä uraania ole suunniteltu otettavan talteen. Alueelta kerättyjen ympäristönäytteiden tulosten perusteella voidaan todeta, että alueella ja sen ympäristössä radioaktiivisuuspitoisuudet ovat tyypillistä ympäristössä esiintyvää tasoa. Alueella olevia luonnontuotteita kuten marjoja, kaloja ja riistaa voidaan käyttää normaaliin tapaan. 6.1.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaatu Merkittävimmät pölypäästöt aiheutuvat malmin ja sivukiven louhinnasta, kuljetuksesta, läjityksestä, malmin ja tarvekiven murskauksesta sekä rikastushiekan varastoinnista. Tehtyjen mallinnusten perusteella ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen ylityksiä saattaa hetkellisesti tapahtua kaivosalueen ulkopuolella alueen rajan tuntumassa. Vuorokausipitoisuuksin perustuvien ohje- tai raja-arvojen ylityksiä ei tapahdu missään kaivosalueen ulkopuolella, ei myöskään lähiseudun asutuksen alueilla. YVA:n päävaihtoehtojen VE1, VE2 ja VE2+ välillä pölypäästöissä ei ole suuria eroja, koska louhittava malmin määrä vuositasolla on sama. Muista ilmaan johdettavista päästöistä määrältään suurimpia ovat työkoneista aiheutuvat pakokaasupäästöt. Konekannan kehittyessä pakokaasupäästöt tulevat pienenemään. Prosessin kaasumaiset päästöt, räjäytysten kaasumaiset päästöt ja lämmöntuotanto ovat päästöinä ja leviämisen kannalta vähäisiä pölyyn verrattuna, eikä päävaihtoehtojen osalta ole erona kuin toiminnan kesto. Vaihtoehdossa VE0+ ei muodostu prosessin päästöjä lainkaan ja räjäytysten kaasumaiset päästöt ovat noin 70 % pienempiä kuin vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE2+. Vesistöt, kaivoksen vesitase ja veden laatu Suhangon kaivoshankkeen rikastusprosessin vesitase on pääosin nettopositiivinen eli vesiä joudutaan varastoimaan kaivosalueelle tai purkamaan ympäristöön. Vesitase on nettonegatiivinen vain toiminnan alkuvaiheessa (toimintavuodet 1 2) sekä tilanteessa, jossa toimintaa on käynnissä vain Suhanko-Pohjoisen (toimintavuodet 18 22) louhoksella. Rikastusprosessin prosessivesi otetaan pääosin vaahdotuksen rikastushiekka- ja 47

vesivarastoaltaasta. Hydrometallurgisen prosessin tarvitsema vesi otetaan vastaavasti hydrometallurgisen jäännössakan altaasta. Tilanteissa, joissa kaivosalueen vesivarastot ovat riittämättömät, prosessin tarvitsema raakavesi otetaan Konttijärvestä. Rikastusprosessista vesiä voidaan purkaa ympäristöön ainoastaan vaahdotuksen rikastushiekka-altaasta. Vedet johdetaan tällöin vesienkäsittelyn kautta Konttijärveen ja siitä edelleen Kemijokeen. Prosessivesien lisäksi kaivoshankkeen aikana muodostuu aluekuivatusvesiä pintamaiden, kuten turpeen ja moreenin sekä sivukiven läjitysalueilta. Aluevedet johdetaan pääosin Simojoen vesistöalueelle. Suhangon kaivosalue sijaitsee vedenjakajalla Kemijoen ja Simojoen vesistöalueiden rajalla. Kaivos sijaitsee näin latvapurojen ja pienten lampien ja järvien läheisyydessä, joiden luontaiset virtaamat ovat hyvin alhaisia ja veden viipymä järvissä ja lammissa on pitkä. Kaivostoiminta pienentää kaivosalueen latvavesien valuma-alueita alentaen virtaamia. Lisäksi rikastusprosessin raakavedenotto Konttijärvestä toiminnan alkuvaiheessa alentaa myös osaltaan järven vedenpinnankorkeuksia ja Konttijoen latvaosien virtaamia. Huomioitavaa kuitenkin on, että prosessivesien ja aluevesien purkaminen Kemijoen ja Simojoen vesistöalueille tasoittavat osaltaan valuma-alueiden pienentymisen aiheuttamaa vesimäärien laskua kaivosalueen lähivesissä. Kaivoshankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Kemijoen ja Vähäjoen eikä Simojoen virtaamiin. Suhangon kaivoshankkeen aikana syntyy pintavesikuormitusta Kemijoen vesistöalueelle pääosin rikastusprosessin yliteveden johtamisesta. Prosessivesien mukana kulkeutuu Kemijoen vesistöalueelle lähinnä sulfaattia, kiintoainetta, typen yhdisteitä sekä metalleja. Vaikutukset Vähäjoen ja Kemijoen vedenlaatuun arvioidaan vähäisiksi hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna. Lähempänä kaivosta (Konttijoki ja Konttijärvi) vaikutukset ovat suurempia. Prosessivesien vaikutukset Konttijärven fysikaalis-kemialliseen tilaan arvioidaankin huomattaviksi. Kaivostoiminnan vaikutukset Kemijoen vesistöalueen jokien, lampien ja järvien vedenlaatuun, vesimääriin, piileviin, pohjaeläimiin ja kalastoon hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteissa on esitetty alla olevassa kuvassa. 48

Kuva 21. Kaivostoiminnan vaikutukset Kemijoen vesistöalueen jokien, lampien ja järvien vedenlaatuun, vesimääriin, piileviin, pohjaeläimiin ja kalastoon hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteissa. Vaikutusalue on esitetty kuvassa punaisella. Simojoen vesistöalueelle ei aiheudu prosessivesipäästöjä. Kaivoshankkeesta aiheutuvat pintavesipäästöt Simojoen vesistöalueelle aiheutuvat aluekuivatusvesien purkamisesta Ylijokeen, Ruonajokeen, Väliojaan ja Suhankojokeen. Aluevesien purkamisella ei ole merkittävää vaikutusta Simojoen vedenlaatuun hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna. Suhangon kaivoshankkeen pintavesivaikutukset pysyvät eri päävaihtoehdoissa muuttumattomina, mutta jatkuvat ajallisesti pidempään laajemmissa hankevaihtoehdoissa (VE2 ja VE2+). Vaaralammen ja Pikku-Suhangon sivukivialueiden sijoituksen alavaihtoehdot eivät myöskään vaikuta aluevesien kokonaiskuormitukseen Simojoen vesistöalueelle. Alavaihtoehdoilla on kuitenkin vaikutusta aluevesien purkusuuntiin. Kaivostoiminnan vaikutukset Simojoen vesistöalueen vedenlaatuun, vesimääriin, piileviin, pohjaeläimiin ja kalastoon hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteissa on esitetty alla olevassa kuvassa. 49

Kuva 22. Kaivostoiminnan vaikutukset Simojoen vesistöalueen vedenlaatuun, vesimääriin, piileviin, pohjaeläimiin ja kalastoon hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna vastaanottavien vesien keskivirtaamatilanteissa. Vaikutusalue on esitetty kuvassa punaisella. Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi Louhosten kuivatus vaikuttaa pohjaveden pinnantasoihin. Pohjavesialenemia arvioidaan maksimitilanteissakin esiintyvän lähinnä kaivosalueen sisällä. Teoreettiset alenemat ulottuvat Konttijärven ja Tuumasuon osalta hieman kaivosalueen pohjoispuolelle mutta käytännössä alenemia näillä alueilla tuskin havaitaan. Pintamaiden, sivukiven, rikastushiekan, hydrometallurgisen jäännössakan ja marginaalimalmin läjitykset sekä vesivarastoallas muuttavat paikallisesti maaperä- ja pohjavesiolosuhteita ja niillä voi olla vaikutusta maaperän ja pohjaveden laatuun. Suhangon alueella maaperä on tiivistä moreenia, jossa pohjavesien virtaus ja siten myös haitta-aineiden leviäminen on rajallista. Vaikutusalueet maaperään ja pohjaveteen YVA:n vaihtoehdoissa VE0+, VE1, VE2 ja VE2+ on esitetty alla olevassa kuvassa. 50

Kuva 23. Kaivostoiminnan vaikutukset maaperään ja pohjaveteen YVA:n eri vaihtoehdoilla. 6.1.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Linnusto ja eläimistö Kokonaisuutena kaivoshanke vaikuttaa hankealueen linnustoon ja eläimistöön merkittävästi heikentävästi. Myös lajisto muuttuu. Vaikutukset ovat pääsääntöisesti palautumattomia. Vaikka pääosa alueen metsistä ja kankaiden reunasoista on nykytilanteessa muokattu metsätalouskäyttöön, on alue luonnonympäristöä. Alueella on mm. laajoja luonnontilassa olevia suoalueita, jotka ovat etenkin linnustollisesti merkittäviä. Tuumasuon louhoksen ja sen toimintojen alle jäävät Tuumasuo, Pikku-Suhangon toimintojen alle jää Rytisuo sekä Ahmavaaran toimintojen alle Siliäniemenaapa, jotka kaikki ovat linnustollisesti arvokkaita soita. Toisaalta rikastushiekka-altaista voi muodostua vesilinnuille, kahlaajille ja lokkilinnuille sopivia elinympäristöjä jo kaivostoiminnan aikana, mutta erityisesti sen loputtua. 51

Kuva 24. Hankkeen vaikutusalueet linnustoon ja eläimistöön. Linnustovaikutukset VE0+: Linnustovaikutuksiltaan vähäisin, sillä toiminnot rajoittuvat Konttijärven ja Ahmavaaran alueille, joilla ei ole esim. linnustollisesti arvokkaita soita. VE1: Suhanko Pohjoinen louhoksen sivukivialueen alle jää linnustollisesti merkittävät suoalueet Heiniaapa ja Latva-aapa. VE2: Suojeltu petolinnun pesäpuu jää Vaaralammen sivukivivaihtoehtoalueen VAA2 alle. Vaaralammen sivukivivaihtoehdossa VAA1 on vaikutuksia linnustollisesti arvokkaalle Rytisuon eteläosalle. Myös Tuumasuon elinympäristöt muuttuvat pysyvästi. VE2+: Pikku-Suhanko louhos ja sivukivialuevaihtoehto PIK3 muuttavat linnustollisesti arvokkaan Rytisuon elinympäristön. Sivukivialuevaihtoehdoista vaikutuksiltaan vähäisin olisi PIK1. Eläimistövaikutukset Hirvet: Kaivospiirin länsiosan rakentaminen vaikuttaa hirvien talvehtimisalueeseen aluetta pienentäen. (VE0+, VE1, VE2 ja VE2+) Pohjanlepakko: Konttijärven alueen rakentaminen heikentää vähäisesti pohjanlepakkojen elinympäristöjä (VE0+, VE1, VE2 ja VE2+). Ylijoen siirto vähentää lepakoille potentiaalisia elinympäristöjä (VE1, VE2 ja VE2+). 52

Viitasammakko: Takalammen vesivarastoallas todennäköisesti hävittää lajin elinympäristön (VE0+, VE1, VE2 ja VE2+). Suhanko-Pohjoinen alueen rakentamisen alle jää viitasammakolle potentiaalisia elinympäristöjä (VE1, VE2 ja VE2+). Liito-orava: Ei vaikutuksia Saukko: Ylijoen osalta pysyvä elinympäristön muuttuminen (VE1, VE2 ja VE2+). Muihin vesistöihin, joissa saukon on todettu esiintyvän, ei kohdistu suoria elinympäristöä muuttavia vaikutuksia. Kalasto ja kalastus Takalampi toimii prosessin ylitevesien selkeytysaltaana, joten sen kalataloudellinen arvo menetetään. Raakavedenotto Konttijärvestä toiminnan alkuvaiheessa voi alentaa merkittävästi lähinnä Konttijoen virtaamia. Konttijoen yläosalla on luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta, joiden elinolosuhteet heikkenevät alivirtaamakausina virtaaman pienenemisen vuoksi. Suomen lajien uhanalaisuusluokituksen mukaan napapiirin eteläpuoliset sisävesien taimenkannat on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi. Vähä- ja Kemijoen virtaamiin kaivostoiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta, eikä virtaamamuutoksilla ole siten vaikutusta ko. jokien kalastoon. Suhangon kaivoksen vaahdotusprosessin ylitevesien johtamisen vaikutukset Kemijoen ainevirtaamiin jäävät niin vähäisiksi, että niillä ei arvioida olevan vaikutusta Kemijoen kalastoon tai kalastukseen. Virtaaman pieneneminen yhdessä aluekuivatusvesien johtamisen kanssa lisää riskiä, että Ruonajoen merkitys taimenen elinalueena menetetään kokonaan. Ruonajokeen laskevassa Kuorinkilamminojassa on edelleen paikallinen taimenkanta (tammukkakanta), johon kaivostoiminnalla ei ole suoranaista vaikutusta. Virtaamamuutosten ei arvioida muuttavan merkittävästi Suhankojoen eikä Ylijoen kalaston rakennetta. Suhankojärven osittaisen kuivatuksen vuoksi sen kalataloudellinen tuotto pienenee. Ylijoen siirron seurauksena Ylijoen kalataloudellinen tuotto menetetään vanhan uoman osalta, mitä osin kompensoi uuteen uomaan kotiutuva kalasto. Kotiojan alaosan lyhyt siirto ei vaikuta merkittävästi Kotiojan kalastoon. Ruonajokeen johdettavien aluevesien mukana jokeen tulee lähinnä sulfaatti-, kiintoaine- ja typpipäästöjä. Kuormitus osaltaan heikentää taimenen elinolosuhteita Ruonajoen yläosalla. Aluevesien kuormituksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Yli- ja Suhankojoen vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätkutuisten kalalajien kantoihin. Kokonaisuutena aluevesien johtamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Simojoen kalakantoihin. Kaivosalueen pienvesissä harjoitetaan pienimuotoista kalastusta, jonka edellytykset heikkenevät lähinnä Konttijärvellä, Konttijoella, Ruonajoella, Ylijoella ja Suhankojärvellä. Tietoisuus kaivostoiminnasta voi jo sinällään vähentää kalastushalukkuutta kaivoksen lähialueen pienvesissä. Kalojen käyttökelpoisuuteen aluevesien johtamisella ei arvioida olevan vaikutusta. Simojoella kalastuksella on suuri merkitys joen virkistyskäytön ja matkailun kannalta. Kaivoksen aluevesien johtamisella ei ole merkittävää vaikutusta Simojoen kalakantoihin, joten kaivostoiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta Simojoen kalastukseen. Kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus Kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat kokonaisuutena mittavat. Hankkeen seurauksena nykyiset luonnonympäristöt muuttuvat teollisuusympäristöksi. Alueiden alkuperäinen kasvillisuus joko poistetaan, peitetään tai se voi jäädä osittain veden alle esimerkiksi pintavalutuskentillä. Kasvillisuuden ja luontotyyppien kannalta aluemenetykset ovat keskeinen vaikuttava tekijä. Aluemenetyksiin verrattuna huomattavasti vähäisempiä ovat hankkeesta aiheutuvat välilliset luontovaikutukset. Välillisiä vaikutuksia ovat louhosten kuivatuksen seurauksena muuttuva 53

pohjaveden virtauskuva, ilmapäästöt ja pölyäminen, vesistövaikutukset, liikenne sekä läjitysalueilta ympäristöön kohdistuvat vaikutukset; lähinnä pinta- ja pohjavesivalunnassa tapahtuvat muutokset sekä varjostus. Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat aluerakentamisesta ja siitä aiheutuvasta elinympäristöjen tuhoutumisesta tai muuttumisesta. Alueella on useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (pienvesien lähiympäristöt, ruohokorvet, rantaluhdat, kivikot) sekä vesilain mukaisia lähteitä. Osa kohteista jää rakentamisen ulkopuolelle. Tärkeimmät kasvilajit, joihin kohdistuu vaikutuksia hankkeesta ovat: - erityisesti suojeltava pohjanhyytelöjäkälä (koskee YVA:n vaihtoehtoja VE1, VE2 ja VE2+) - rauhoitettu suovalkku (VE0+, VE1, VE2, VE2+) - luontodirektiivin liitteiden II ja IV laji kiiltosirppisammal (VE2, VE2+) - vaarantunut suopunakämmekkä (VE0+, VE1, VE2, VE2+) Vaikutusten merkittävyydet uhanalaisiin kasvilajeihin ja luontotyyppeihin on esitetty taulukossa 3. Uhanalaisten kasvilajien osalta vaikutusten merkittävyyttä nostaa pohjanhyytelöjäkälän uhanalaisuusstatus (äärimmäisen uhanalainen ja erityisesti suojeltava). VE1: Suhanko Pohjoinen louhoksen ja sivukivialueen alle jää erityisesti suojeltavan pohjanhyytelöjäkälän esiintymiä sekä Ylijoen varren arvokkaita luontotyyppejä. VE2: VE1 vaikutusten lisäksi Tuumasuon louhoksen ja sen toimintojen alle jää alueellisesti arvokkaat suoalueet Tuumasuo ja Koivikkosuo, jotka ovat runsasravinteisia ja lajistollisesti monipuolisia. VE2+: VE2 vaikutusten lisäksi Pikku-Suhanko louhos ja louhoksen pohjoispuolinen sivukivialuevaihtoehto muuttavat luonnontilaisen Rytisuon. Taulukko 3. Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin. Punainen väri merkitsee huomattavaa vaikutusta, oranssi kohtalaista ja keltainen vähäistä vaikutusta. Tarkastelutilanne VE0+ VE1 VE2 VE2+ Uhanalaiset kasvilajit Suojelualueet Luontotyypit Suojelualueille mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia Suhangon kaivoshankkeessa ovat suorat alueita hävittävät vaikutukset, pölypäästöt, pohjaveden alenemisesta aiheutuvat vaikutukset ja melu. Yleisesti hanke vilkastuttaa ihmistoimintaa lähialueella ja alueen erämainen luonne muuttuu. Joenpolvenvitikon luonnonsuojelualue jää Suhanko-Pohjoinen louhoksen ja osin sivukivialueen alle. Silloinkin, jos sivukivialue ei kokonaan peitä suojelualuetta, Ylijoen uoman siirto suojelualueen läheisyydessä muuttaa olosuhteita suojelualueella. Toisessa vaihtoehdossa Ylijoen uoman siirto ei vaikuta suojelualueeseen, mutta sivukivialue tuhoaisi sen kokoaan. Korvenkehdon yksityiselle luonnonsuojelualueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Konttikivalo ja Pitkälampi suojelumetsille vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi, lähinnä kyse on meluvaikutuksista. Kauempana sijaiseville yksityisille luonnonsuojelualueille (Puljunpalon aarnialue, Pahalehto, Koivulan luonnonmetsä, Mutjunrannan aarnimetsä), valtakunnallisesti 54

arvokkaalle moreenimuodostumalle (Ahmalampien kumpumoreeni-alue) tai FINIBA / IBAalueille ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia hankkeesta. Taulukko 4. Vaikutukset suojelualueisiin. Punainen väri merkitsee huomattavaa vaikutusta ja keltainen vähäistä vaikutusta. Valkoinen väri tarkoittaa sitä, ettei suojelualueeseen arvioida kohdistuvan vaikutusta. Tarkastelutilanne VE0+ VE1 VE2 VE2+ Joenpolvenvitikko Korvenlehto Konttikivalo ja Pitkälampi Simojoen Natura-alue Simojen Natura-arviointi Suhangon kaivoshankealue sijoittuu Simojoen Natura-alueen (FI 130 1613) pohjoispuolelle. Natura-alue sisältyy Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Suojelualueen pinta-ala on 1153 ha. Kaivospiirin laajennusalueelta Simojokeen on Ylijoen ja Portimojärven kautta matkaa noin 10 km. Ruonajokea pitkin kaivosalueelta on matkaa Simojokeen noin 16 km. Simojoen vesistö on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Simojoki on yksi harvoja rakentamattomia keskisuuria jokivesistöjä Suomessa. Simojoki on Tornionjoen ja Kiiminkijoen ohella ainoita jokivesistöjä, joihin Itämeren lohi nousee vielä kudulle. Simojoen vesistö ja sen suualueen merialue sisältyvät erityissuojelun vaativiin vesistöihin. Suhangon kaivoshankkeesta ei aiheudu prosessivesipäästöjä Simojoen vesistöalueelle. Kaivoshankkeesta aiheutuvat pintavesipäästöt Simojoen vesistöalueelle aiheutuvat aluekuivatusvesien purkamisesta Ylijokeen, Ruonajokeen, Väliojaan ja Suhankojokeen. Näiden vesien vaikutukset Simojoen virtaamiin oletetaan jäävän alhaisiksi. Myös purkuvesien vaikutukset Simojoen typpi- ja fosforivirtoihin, metallikuormituksiin sekä kiintoainepitoisuuksiin arvioidaan olevan vähäisiä. Kokonaisuudessaan hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena olevalle Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille eikä suojeluperusteena oleville lajeille. Natura-alueen eheyteen hankkeella arvioidaan varovaisuusperiaatteen nojalla olevan vähäinen kielteinen vaikutus. 6.1.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Yhdyskuntarakenne, kaavoitus ja maankäyttö Kaivoshanke aiheuttaa rajoituksia nykyiselle maankäytölle kaivostoimintojen alueella. Erityisesti tämä koskettaa alueella asuvia ja loma-asukkaita. Lisäksi metsä- ja porotalouden harjoittaminen sekä alueen virkistyskäyttö varsinaisella kaivosalueella rajoittuu. Vaikutuksia ei voi kokonaisuuden kannalta pitää erityisen haitallisina tai suurina. Kaivosyhtiöllä on tarkoitus hankkia kaivostoimintojen alueelta maat omistukseensa ja näin korvata menetys maanomistajille. Myös poronhoidon osalta voidaan sopia korvauksista laidunalueiden menettämisestä. Kaivostoiminnan aikana eri maankäyttömuotoja ja toteuttamisen vaiheistusta on mahdollista suunnitella ja jossain määrin sovittaa yhteen. Kaivoshanke edellyttää vaihemaakuntakaavan ja jo hyväksytyn Suhangon kaivoshankkeen asemakaavan lisäksi mahdollisesti yleiskaavojen muuttamista. Alueella on voimassa Suhanko- 55

kaivoshankkeen osayleiskaavat Ranuan ja Tervolan kunnissa. Yleiskaavan muuttaminen on aloitettu, mutta se on päätetty toistaiseksi keskeyttää. Yleiskaavojen muuttamisen (ja laajentamisen) tarpeellisuus on vielä epävarmaa. Asiaan voivat vaikuttaa mm. Suhangon vaihemaakuntakaavan sisältö ja laajuus sekä kaivostoimintojen tarkemmat tekniset suunnitelmat. Kaivostoimintojen alueen sisään sijoittuu Yli-Portimojärven rantakaava-alue (nyk. rantaasemakaava), jonka sisältö on ristiriitainen kaivostoimintojen kanssa. Kaava-alue sijoittuu vaihemaakuntakaavassa osoitettavan EK- eli kaivosalueen sisään ja rantakaavan osoittamat toiminnot (pääasiassa loma-asuminen) eivät sovellu kaivosalueen sisälle. Rantakaava tulisi olemaan ristiriidassa tulevan vaihemaakuntakaavan sekä laajennetun kaivospiirin perustamisen kanssa. Kaivostoiminnan laajentuessa kaivos-yva:n vaihtoehtojen 1, 2 tai 2+ mukaisesti on kaava kumottava. Kaavan kumoamisesta vastaa Ranuan kunta. Palovaaran kylän kohdalle ei ole suunniteltu kaivostoimintoja, mutta vaihemaakuntakaavassa se sisältyy kaivosalueeseen (EK). Periaatteessa asukkaat voivat asua Palovaarassa kunnes kaivostoiminta haittaa terveyttä. Laajimmillaan kaivostoiminnot sijoittuvat niin lähelle kylää, että vaikutukset ovat merkittävät. EK-alueeseen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus, jonka mukaan kaivosalueella ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Maankäyttö- ja rakennuslain 33.2 mukaan: Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta hankkeella on pääosin positiivinen vaikutus. Hanke on merkittävä koko seudun kannalta. Uusien työpaikkojen myötä asukkaita muuttaa Ranuan ja Tervolan keskustaajamiin, Rovaniemelle, kyliin, taajamiin ja haja-asutusalueille sekä Simoon. Tämä voi aiheuttaa pientä painetta kaavoittaa asuin- teollisuus- tai palvelualueita lähikuntiin. Uusien työpaikkojen ja asukkaiden myötä alueen infrastruktuuri ja palvelutaso paranevat ja elinkeinotoiminta vilkastuu. Mikäli Tervolan suunnan tieyhteyttä parannetaan, olisi sillä myönteinen vaikutus Tervolan suunnan elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteelle, kunhan yhdyskuntasuunnittelu on hallittua. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta YVA:ssa tarkastelluilla vaihtoehdoilla ei ole eroa, sillä työllistävyysvaikutus vuositasolla on arvioitu samaksi ja vain kaivoksen toiminta-aika vaihtelee. Liikenne Kaivoksen kaikissa YVA:ssa tarkastelluissa laajennusvaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE2+) raskaan liikenteen kokonaismäärä on arviolta noin 40 ajoneuvoa vuorokaudessa sisältäen sekä kemikaali- että rikastekuljetukset. Raskas liikenne jakaantuu tasaisesti eri vuorokauden ajoille, kuitenkin pääsääntöisesti välille 07:00 22:00, jolloin kaivostoiminta lisää raskaan tuntiliikenteen määrää keskimäärin 3 ajoneuvolla /ajosuunta. Tuntiliikenne kasvaa näin kuudella raskaalla ajoneuvolla. Raskaan liikenteen kuormituksen lisäys on yleisesti katsoen pieni eikä vaikuta alueen tiestön välityskykyyn. Lisäksi liikennettä muodostuu henkilökunnan kuljetuksista henkilöautoilla. Henkilöautoliikenteen määrän arvioidaan olevan 360 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yksityisautoilun määrää voidaan kuitenkin vähentää, mikäli otetaan käyttöön henkilökunnan linja-autokuljetukset. Liikenne jakaantuu karkeasti työvuorojen mukaan kolmeen erään päivässä. Alustavasti on arvioitu, että noin 70 % työmatkaliikenteestä tulee Rovaniemen suunnasta ja 30 % Ranualta. 56

YVA:ssa on myös tarkasteltu vaihtoehto, jossa nykyistä Tervolan suuntaan johtavaa metsätietä, joka johtaa Reutuaapa -yhdystielle (19652) sekä edelleen Koivu-Suolijoki yhdystielle (19651), parannetaan. Tämän reitin kautta raskas liikenne ohjataan Tervolan kautta kulkevalle radalle, josta kuljetukset jatkuvat esimerkiksi junakuljetuksina tai valtatielle 4. Tässä vaihtoehdossa raskaan liikenteen suuntatuessa Tervolan suuntaan, osa (10 %) työmatkaliikenteestä on laskettu siirtyvän ko. reitille, ja Rovaniemelle suuntautuvan osuuden pienenevän 60 % työmatkaliikenteestä. Länsi-Lapin hyväksytyssä maakuntakaavassa (ei vielä lainvoimainen) on osoitettu tien yhteystarvemerkintä Suhangon kaivokselta Tervolan läpi länteen valtatielle 4. Suhangon kaivos-yva:ssa arvioitiin neljä eri kuljetusreittivaihtoehtoa Suhangon kaivokselta valtatietasolle/rautatielle saakka. Missään vaihtoehdossa liikenteen lisäys ei aiheuta liikenteen sujuvuudelle sellaisia liikenteellisiä ongelmia, jotka eivät olisi hallittavissa tien kohtuullisin parantamistoimenpitein. Kaivoshanke lisää liikennemääriä ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät samassa suhteessa. Kaikissa vaihtoehdoissa tieliikenteen melualueiden leveydet ja niiden muutokset nykytilanteeseen nähden ovat suhteellisen vähäisiä, eivätkä ne aiheuta merkittäviä häiriöitä ympäristölle eivätkä asutukselle. Myöskään liikenteellinen välityskyky ei luo esteitä kaivoshankkeelle. 6.1.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Hanke aiheuttaa merkittäviä maisemavaikutuksia, kun ympäristön luonne muuttuu. Muutokset ovat merkittäviä sekä seudullisella että paikallisella tasolla tarkasteltuna. Mitä laajempana hanke toteutuu, sitä hallitsevampi se on Ranuan seudun miljöökokonaisuudessa ja sitä laajemmalle alueelle välittömät vaikutukset kohdistuvat. Toteutuessaan laajimpien toteutusvaihtoehtojen mukaisena hankealue kattaa laajalti Kivaloiden ja Simojokilaakson välistä luonnonympäristövyöhykettä. Toteutuessaan YVA:n vaihtoehdon VE 1 mukaisena kaivosalueen ja ihmisen toimintojen vyöhykkeiden (Ranua- Rovaniemi-tie, Simojokilaakso) välissä säilyy laajemmin itä-länsi-suuntaista luonnonympäristövyöhykettä kuin vaihtoehdoissa VE2 ja VE 2+. Hankkeen toteutuessa YVA:ssa tarkastellun vaihtoehdon VE 0+ mukaisena muodostaa hankealue oman teollisen toiminnan saarekkeensa, joka ei kokonsa ja sijaintinsa johdosta ole seudun miljöökokonaisuudessa yhtä hallitseva kuin laajemmat vaihtoehdot. Hanke ei aiheuta merkittäviä visuaalisia vaikutuksia seudun asutusvyöhykkeiden suunnista katsottuna. YVA:n vaihtoehdoissa VE 2 ja VE 2+ Vaaralammen louhoksen sivukiven läjitysalue vaikuttaa virtuaalimallitarkastelujen perusteella jonkin verran näkymiin Portimojärven yli kohti hankealuetta. Visuaaliset vaikutukset hankealueen sisällä ovat merkittävät, ja myös lähiympäristön avoimilta alueilta, kuten soilta, pieniltä järviltä tms. saattaa aueta näkymiä kohti hankealueen korkeita läjitysalueita ja rakenteita. Ympäristön metsäisiltä alueilta katsottuna puusto katkaisee yleensä tehokkaasti näkymiä kohti hankealuetta. Hanke aiheuttaa vaikutuksia Konttijärven eteläpuolella sijaitsevaan, kesän 2013 inventoinnissa (Mikroliitti Oy) löydettyyn muinaisjäännöskohteeseen (kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösinventoinnin kohde Tervola 511 Konttijärvi): YVA:n vaihtoehdossa VE 0+ etäisyyttä kaivostoiminnoilta muinaisjäännöskohteelle on enemmän kuin vaihtoehdoissa VE 1, VE2 ja VE2+, joissa rikastushiekka-allas ulottuu muinaisjäännöskohteen alueelle asti. Hankealueella tai sen vaikutusalueella ei sijaitse maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita. 57

6.2 Sähkölinja Sähkölinjaa koskeva vaikutusten arviointi perustuu suurelta osin 220 kv:n voimajohtohanke Petäjäskoski-Konttijärvi ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (GFAP Oy, Pöyry Finland Oy 2013). YVA:ssa vaikutukset on kuvattu yksityiskohtaisemmin. 6.2.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuvat vaikutukset Asuminen ja elinolot sekä virkistyskäyttö Voimajohdon vaikutukset toiminta-aikana ihmisten viihtyisyyteen ja elinoloihin arvioidaan vähäisiksi, koska voimajohdon läheisyyteen ei sijoitu asumista. Poronhoitoon sekä virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Luonnonantimien keräilyyn (marjat, sienet, yms.) linjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia, koska voimajohto ei sijoitu virkistyskäytön kannalta herkkien kohteiden alueelle tai kulje retkeilyreittien halki. Voimajohdon välittömään läheisyyteen ei myöskään sijoitu retkeilyrakennelmia lukuun ottamatta Pitkäjärven vuokrakämppää. Voimajohdon läntisemmällä vaihtoehdolla arvioidaan olevan vaikutuksia kohteen erämaiseen luonteeseen, jotka ilmenevät lähinnä maisemavaikutusten kautta. Voimajohto ei estä virkistyskäytön jatkumista näillä alueilla. Voimajohdolla ei ole vaikutusta moottorikelkkailu-urien linjauksiin. Vähäjoen virkistys- ja retkimelontaan linjalla ei ole vaikutuksia, koska voimajohto ylittää joen yhdessä kohdassa muodostaen näin paikallisen maisemakuvan muutoksen jokimaisemassa. Lisäksi asiantuntijahaastattelun mukaan joen käyttö melontakohteena on suhteellisen vähäistä. Sosiaalisten vaikutusten kannalta vaihtoehtoisilla linjauksilla ei ole merkittäviä eroja. Metsästys Hirvi on taloudellisesti tärkein riistaeläin alueella ja alueen metsästysseurat saavatkin merkittävän osan tuloistaan myymästään hirvenlihasta. Muulla riistalla, kuten kanalintujen ja jäniksen metsästyksellä ei ole suurta taloudellista merkitystä, mutta sitäkin suurempi virkistysarvo, mitä YVA:n yhteydessä järjestetyssä metsästäjätapaamisessa luonnehdittiin hyvin merkittäväksi. Ajokoirametsästäjiä on paljon ja määrä on ollut kasvussa. Voimalinjasta ei metsästäjien näkemysten mukaan aiheudu haitallisia vaikutuksia. Metsästäjien näkemysten mukaan voimalinjan vaikutukset voivat olla positiivisia, koska hirvet hyötyvät raivatulle linjalle syntyvästä taimikosta. Lisäksi voimajohtoaukeilta avautuvaa näkyvyyttä voidaan hyödyntää metsästyksessä hyvinä passipaikkoina. Kokonaisuudessaan metsästykseen ei arvioida aiheutuvan haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehtojen välillä ei ole eroja. Voimajohdon rakentamisen aikaiset vaikutukset Voimajohtoa rakennettaessa tilapäistä haittaa voi aiheutua asumisviihtyisyydelle, virkistykselle, luonnolle sekä poroelinkeinolle. Nämä mahdolliset haitat aiheutuvat työkoneiden liikkumisesta, työmaaliikenteestä, materiaalien kuljetuksista ja itse rakentamisen melusta, pölyämisestä ja estehaitoista. Voimajohdon rakentamisesta aiheutuvat suurimmat hetkelliset haitat rajoittuvat rakennettavan voimajohtoreitin lähialueelle sekä sinne johtaville teille. Pääsääntöisesti liikutaan johtoaukealla, jolle voidaan tehdä tilapäisiä rakenteita (teitä tai siltoja), sekä voimajohdolle johtavilla teillä. 58

Rakentamisen ajankohdasta riippuen metsästystoimintaan voi kohdistua jonkin verran haitallisia vaikutuksia. Rakentamista voidaan kuitenkin jaksottaa kiivaimman metsästyskauden ulkopuolelle. Yksityiselle metsätaloudelle voi aiheuta haittaa rakentamisen työvaiheista. Työkoneet voivat vaurioittaa puustoa ja teitä. Rakennustyöstä aiheutuvien vahinkojen määrä pyritään minimoimaan ja syntyneet vahingot korjataan tai korvataan maanomistajille. Voimajohdon rakentamisen aikaiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen arvioidaan lievästi haitallisiksi ja tilapäisiksi. Välijoentielle ja sen varren asukkaille voi myös kohdistua haitallisia vaikutuksia materiaalikuljetusten ja työmaaliikenteen osalta, jotka voivat vaikuttaa asukkaiden viihtyisyyteen ja elinoloihin, liikenneturvallisuuteen sekä yleiseen tiestön kuntoon. Vaikutusten kohdistuminen riippuu materiaalikuljetusten ajankohdasta sekä käytettävistä reiteistä. 6.2.2 Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Voimajohtoreitti ei ylitä yhtään luokiteltua pohjavesialuetta. Voimajohdon rakentamisesta ei aiheudu haittaa pohjavesialueille. Maaperään kohdistuvat vaikutukset ovat paikallisia ja pylväspaikkojen välittömään ympäristöön kohdistuvia. Rakennusaikana maaperän pintakerros ja kasvukerros voivat vaurioitua ajoneuvojen vaikutuksesta, mutta kyseiset haitat arvioidaan paikallisiksi ja vähäisiksi. Kallioperään linjalla ei ole vaikutuksia. Pintavesien osalta voimajohdon reitti kulkee pienempien ojien yli sekä Vähäjoen yli. Veden laatuun aiheutuvia vaikutuksia voimajohdolla ei käytännössä ole. Voimajohdon rakentamisvaiheessa lähelle rantaa tulevien työkoneiden ja raivaustöiden vaikutuksesta jokien ylityskohdissa vesistöön voi huuhtoutua kiintoainetta joka voi aiheuttaa samentumia. Vaikutusten merkitys on hyvin vähäinen. Pylväiden betoniset perustuselementit kaivetaan 1,5-2 metrin syvyyteen ja yhden pylvään perustamisen aiheuttama kaivuuala haruksineen ja turvaetäisyyksineen suuruusluokaltaan on 100-200 m². Suolla perustusrakenteet ulottuvat pääsääntöisesti kovaan pohjaan saakka joko paaluttamalla tai vaihtamalla turve kantavaan maa-ainekseen. Linjausvaihtoehtojen suunnittelussa ja pylväspaikan maaperää tutkittaessa on huomioitava pienvesikohteet (purot, lähteet, kosteikot), joissa eroosioherkkyyteen sekä suojaavan puuston säilyttämiseen tulee kiinnittää huomioita. Tutkimustulosten mukaan betonista ei liukene haitallisia aineita ympäristöön. Voimajohdon rakenteissa ei käytetä ympäristölle haitallisia aineita, joten toimintavaiheesta ei aiheudu pohjaveden tai maaperän pilaantumisriskiä. Rakentamisaikana työkoneissa on mm. polttoainetta ja öljyä, joita onnettomuustilanteessa voi päästä maaperään. Työkoneet varustetaan imeytysturpeella tai vastaavalla. 6.2.3 Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Voimajohdon rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ovat hakkuun kaltaisia. Pylväspaikkojen rakentaminen aiheuttaa paikallisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään. Suurimmat vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin aiheutuvat uuden voimajohtolinjan raivauksesta ja rakentamisesta. Uusi linjaus ylittää puronvarsia, avokallioita, jotka ovat metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, sekä luonnontilaisia vähäpuustoisia soita. 59

Vaihtoehtoisilla osuuksilla on useita arvokkaiksi luontokohteiksi rajattuja alueita. Suhangon voimajohto-yva:ssa todettiin, että itäisempi linjausvaihtoehto ylittää Metsähallituksen omalla päätöksellään suojeleman Tuiskukivalon dialogialueen ja voimajohdon rakentaminen vaikuttaisi dialogialueen luonnontilaan. Vaihemaakuntakaavassa linjaus on osoitettu kiertämään dialogialueen. Linnustolle ja eläimistölle aiheutuvat vaikutukset johtuvat lähinnä törmäyksistä johtimiin sekä johtokäytävän raivaamisesta syntyvistä elinympäristön muutoksista. Metsälajit joutuvat siirtymään muualle, mutta pensaikoita, taimikoita ja muita avoimempia alueita suosivat lajit, kuten hirvet, voivat jopa hyötyä muutoksesta. Uuden linjan varrella pesivälle uhanalaiselle lajille voi aiheutua haitallisia vaikutuksia. Linnustolle aiheutuvalla törmäyskuolleisuudella ei arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia. Törmäysherkillä kohdilla törmäyksiä voidaan tehokkaasti ehkäistä merkitsemällä langat huomiopalloin. Rakentamisaikana linnustolle ja eläimistölle aiheutuu häiriövaikutusta, joka on kuitenkin väliaikaista. 6.2.4 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta uudella sähkölinjalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Läntisempi linjausvaihtoehto on ristiriidassa voimassaolevien osayleiskaavojen kanssa. Mikäli vaihtoehtoon päädytään, tulee yleiskaavojen muuttamistarve Ranuan ja Tervolan kunnissa selvittää. Sähkölinjan rakentamisen aikana etenkin teiden 19654 ja 19758 liikennemäärät kasvavat selvästi. Tämä vaikuttaa heikentävästi liikenneturvallisuuteen erityisesti asutuskeskittymien alueilla. Myös tiestön kuntoon voi aiheutua vaikutuksia. Muutoin vaikutukset ovat pieniä. Toiminnan aikana liikennevaikutuksia ei juuri arvioida olevan. 6.2.5 Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Voimajohto ei aiheuta merkittäviä maisemavaikutuksia, sillä se ei merkittävästi muuta aluekokonaisuuksien luonnetta, muuta maiseman hierarkiaa, vaikuta maiseman mittakaavaan tai aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia maisemakuvaan. Metsäisellä luonnonalueella voimajohto heikentää luonnonympäristökokonaisuuden yhtenäisyyttä, mutta ottaen huomioon yleensä suppea visuaalinen vaikutusalue ja luonnonympäristökokonaisuuden laajuus, ei voimajohdon maisemavaikutuksen voida katsoa olevan luonnonympäristökokonaisuuden kannalta merkittävästi haitallinen. Myöskään arvokohteisiin ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 6.3 Merkittävästi parannettava tie Merkittävästi parannettavalla tiellä ei arvioida olevan mainittavia vaikutuksia. 6.4 Yhteenveto vaikutuksista Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan vaikutuksista kaivosalueen ja sähkölinjan osalta. Maakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset liittyvät näihin varauksiin. 60

Taulukko 5. Yhteenveto Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan vaikutuksista kaivosalueen ja sähkölinjan osalta. Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä yhdyskunta- ja energiatalouteen kohdistuvat vaikutukset Kaivosalue Seudullisesti positiivinen vaikutus, kaivospiirin läheisyydessä osin negatiivinen. Ranuan, Rovaniemen, Tervolan ja Simon alueen väestörakennetta kohentava vaikutus. Alueen työllisyystilanne paranee ja alueen työpaikkaomavaraisuus kehittyy. Lisää tuotteiden ja palveluiden kysyntää, alueen ostovoimaa ja kehittää alueen (Ranua, Rovaniemi, Tervola ja Simo) elinkeinorakennetta. Alueen verotulot todennäköisesti lisääntyvät muun muassa työllisen työvoiman kasvavan sisäänmuuton myötä. Lisäksi tulotason arvioidaan kasvavan. Asuntojen lisääntyneen kysynnän ja tarjonnan myötä Ranuan, Rovaniemen, Tervolan ja Simon alueen taloudellinen aktiivisuus lisääntyy. Ranua ja Rovaniemi todennäköisesti suurimmat hyötyjät kaivoshankkeen luomien suorien ja välillisten työpaikkojen ja pysyvän asumisen suhteen. Suurimmat paikalliset muutokset liittyvät maaalueiden käyttömuodon muutoksiin ja heikentyviin virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Merkittävät porojen laidunmaiden menetykset ja poroelinkeinon häiriintyminen, joita pyrittävä lieventämään mm. vaiheistuksella. Sähkölinja Toiminnan aikaiset vaikutukset ihmisten viihtyisyyteen ja elinoloihin sekä poronhoitoon, metsästykseen ja virkistykseen ovat vähäiset. Rakennusaikana lievästi haitallista ja tilapäistä haittaa voi aiheutua asumisviihtyisyydelle, virkistykselle, yksityiselle metsätaloudelle sekä poroelinkeinolle. 61

Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset Ilmanlaadun raja- ja ohjearvojen ylityksiä saattaa hetkellisesti tapahtua kaivosalueen ulkopuolella alueen rajan tuntumassa. Vuorokausipitoisuuksiin perustuvien ohje- tai rajaarvojen ylityksiä ei tapahdu kaivosalueen ulkopuolella. Ei merkittävää vaikutusta Kemijoen ja Vähäjoen eikä Simojoen virtaamiin. Vaikutukset Vähäjoen ja Kemijoen vedenlaatuun vähäisiä hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna. Konttijoella ja Konttijärvellä vaikutukset suurempia. Prosessivesien vaikutukset Konttijärven fysikaalis-kemialliseen tilaan huomattavat. Simojoen vesistöalueelle ei prosessivesipäästöjä. Aluevesien purkamisella ei merkittävää vaikutusta Simojoen vedenlaatuun hydrologisilta olosuhteiltaan normaalina vuonna. Paikallisia vaikutuksia maaperään ja pohjavesiin. Ei haittaa pohjavesille eikä pintaveden laadulle. Maaperään kohdistuvat vaikutukset paikallisia ja pylväspaikkojen välittömään läheisyyteen kohdistuvia. Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin kohdistuvat vaikutukset Kokonaisuutena vaikuttaa hankealueen linnustoon ja eläimistöön merkittävästi heikentävästi. Kasvillisuuteen ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset kokonaisuutena mittavat. Huomattava negatiivinen vaikutus Joenpolvenvitikon luonnonsuojelualueelle. Kokonaisuudessaan ei merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Simojoen Natura- Suurimmat vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin aiheutuvat linjan raivauksesta ja rakentamisesta. Linnustolle ja eläimistölle aiheutuvat vaikutukset johtuvat lähinnä törmäyksistä johtimiin sekä johtokäytävän raivaamisesta syntyvistä elinympäristön muutoksista. Uuden linjan varrella pesivälle uhanalaiselle lajille voi aiheutua haitallisia vaikutuksia. 62

alueen suojeluperusteena olevalle Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit luontotyypille eikä suojeluperusteena oleville lajeille. Vähäinen kielteinen vaikutus Natura-alueen eheyteen. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kaivosalue aiheuttaa rajoituksia asumiselle, loma-asumiselle, metsä- ja porotaloudelle sekä virkistyskäytölle. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta positiivinen vaikutus hankkeen ollessa merkittävä työllistäjä koko seudun kannalta. Merkittävimmät vaikutukset Ranualle ja Rovaniemelle, jonkun verran Tervolaan ja Simoon. Saattaa edellyttää vaihemaakuntakaavan lisäksi osayleiskaavojen muuttamista. Edellyttää Yli-Portimojärven rantakaavan kumoamista. Liikenteen lisäys ei aiheuta liikenteen sujuvuudelle sellaisia liikenteellisiä ongelmia, jotka eivät olisi hallittavissa tien kohtuullisin parantamistoimenpitein. Liikenteellinen välityskyky ei luo esteitä kaivoshankkeelle. Hanke aiheuttaa merkittäviä maisemavaikutuksia, kun ympäristön luonne muuttuu. Muutokset ovat merkittäviä sekä seudullisella että paikallisella tasolla tarkasteltuna. Hanke aiheuttaa vaikutuksia Konttijärven eteläpuolella sijaitsevaan muinaisjäännöskohteeseen (kivikautinen asuinpaikka). Alue- ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta ei merkittäviä vaikutuksia. Läntisempi linjausvaihtoehto on ristiriidassa voimassaolevien osayleiskaavojen kanssa. Mikäli vaihtoehtoon päädytään, tulee yleiskaavojen muuttamistarve Ranuan ja Tervolan kunnissa selvittää. Sähkölinjan rakentamisen aikana etenkin teiden 19654 ja 19758 liikennemäärät kasvavat selvästi. Tämä vaikuttaa heikentävästi liikenneturvallisuuteen erityisesti asutuskeskittymien alueilla. Myös tiestön kuntoon voi aiheutua vaikutuksia. Muutoin vaikutukset ovat pieniä. Metsäisellä luonnonalueella voimajohto heikentää luonnonympäristökokonaisuuden yhtenäisyyttä, mutta maisemavaikutus ei ole merkittävästi haitallinen. Arvokohteisiin ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 63

7 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSIIN JA VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN 7.1 Vaihemaakuntakaavan suhde maakuntakaavan sisältövaatimuksiin Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ): Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesija maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa laadittaessa. Vaihemaakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on esitetty luvussa 7.2. Vaihemaakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitetty huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin, joita ovat mm. alueen työllisyysnäkymät, elinkeinoelämän muut erityispiirteet (mm. metsätalous, matkailu, porotalous) sekä alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet. Vaihemaakuntakaavoitus on yhteen sovitettu maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Vaihemaakuntakaavan suhde suunnittelualueella voimassa ja vireillä oleviin maakuntakaavoihin on esitetty luvussa 8. Vaihemaakuntakaavan laatimisen pohjaksi on selvitetty luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten sekä maisema-alueita koskevat perustamispäätökset ja niiden maakuntakaavoitukselle asettamat reunaehdot. Hankkeeseen liittyvien Suhangon kaivoksen ja voimajohdon YVA-menettelyjen ja niitä täydentävien selvitysten (mm. Naturaarviointi) avulla on voitu tunnistaa alueen kehittämiseen liittyvät reuna-ehdot ja tutkia kaivokseen liittyvän voimajohtoyhteyden sijoitusratkaisuja. Esimerkiksi luontotekijöillä on ollut ohjaava merkitys sijoitusvalintoja tehtäessä. Kaavan suhde alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen on selvitetty kaavan tarkoitus huomioon ottaen erityisesti YVAmenettelyjen ja niihin liittyvien selvitysten perusteella. Kaavan toteuttamisesta aiheutuvat myönteiset ja kielteiset vaikutukset on kuvattu tässä kaavaselostuksessa. Vaihemaakuntakaavassa painottuvat sen erityisluonteen mukaisesti maakunnan 64

elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen sekä vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö. Vaihemaakuntakaavassa on myös määritelty sisältövaatimuksista peräisin olevia alueidenkäytöllisiä reunaehtoja hankkeen toteuttamiselle. Sisältövaatimusten toteutuminen on varmistettu hankkeen YVA-menettelyjen avulla. Kielteisiä ympäristövaikutuksia on voitu lieventää tehdyillä valinnoilla ja kaavassa osoitetuilla ratkaisuilla sekä reunaehdoiksi asetetuilla määräyksillä mm. poroelinkeinoon liittyen. Kaavaa laadittaessa on otettu huomioon alueiden käytön taloudellisuus muun muassa siten, että tie- ja voimajohtoyhteyksien linjauksissa on pyritty ottamaan nykyiset yhteydet sekä toteuttamiseen ja alueen olosuhteisiin liittyvät taloudelliset ja tekniset realiteetit (kuten maaperäolosuhteet, topografia ja luontoarvojen sekä porotalouden kaavaratkaisuja ohjaava merkitys tutkituilla alueilla tai linjauksilla) mahdollisimman hyvin huomioon. Kaavaa laadittaessa on selvitetty kaavan toteuttamisvastuut. Kaavan toteuttamista on kuvattu tarkemmin luvussa 10. 7.2 Vaihemaakuntakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Seuraavassa on arvioitu sitä, miten vaihemaakuntakaavaan liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaivoshankkeessa toteutuvat. Toimiva aluerakenne Yleistavoite Toteutuminen Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon hajaasutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Edistää aluerakenteen tasapainoista kehittämistä, alueen kilpailukykyä, kansainvälistä asemaa ja seudullista elinkeinotoimintaa. Sijainti Rovaniemen ja Ranuan välissä antaa mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia rakenteita. Perustuu Suhangon maaperän malmiesiintymiin. Ei merkittävää vaikutusta kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutukseen eikä kyläverkostoihin. Olemassa olevia rakenteita hyödynnetään (voimajohto, tiestö). Edistää elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamista. Vaikuttaa kaivosalueella rajoittavasti porotalouteen. Tuo uusia asukkaita maaseudulle. 65

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoite Toteutuminen Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Erityistavoite Kaivoksen sijainti perustuu pääasiassa malmivarantojen sijoittumiseen. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödynnetään, mutta hanke ei edistä elinkeinotoiminnan sijoittumista olevan yhdyskuntarakenteen sisään eikä hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Toiminnan luonteen vuoksi tämä ei ole mahdollistakaan. Toteutuminen Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Kaivostoiminta aiheuttaa melua, tärinää ja ilman epäpuhtauksia, joita on mahdollista teknisin ratkaisuin lieventää. Melualueille ei sijoiteta melulle herkkiä toimintoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoite Toteutuminen Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Kaivosalueella ja voimajohtoreitillä ei ole merkitystä kansalliselle kulttuuriympäristölle tai rakennusperinnölle. Luontoarvoiltaan huomionarvoiset alueet on tunnistettu ja ne on mahdollista huomioida toteutussuunnittelun yhteydessä. Varsinaisilla kaivostoimintojen alueilla alkuperäiset elinympäristöt muuttuvat tai luontoarvot katoavat. Voimajohtoreitin linjaus yhdistyy olemassa olevaan voimajohtokäytävään. Uudella osuudella luontoarvot tulee huomioida voimajohtopylväiden sijoittelussa. 66

Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoite Kaivostoiminnassa kallioperän arvomineraalit hyödynnetään. Geologia määrää kaivostoiminnan sijainnin. Prosessivesien purkaminen Kemijoen vesistöalueelle heikentää erityisesti Konttijärven ja Konttijoen vedenlaatua. Aluevesien purkaminen Simojoen vesistöalueelle heikentää vedenlaatua lähinnä Ruona-, Suhanko- ja Ylijoen yläjuoksuilla. Kemijoen tai Simojoen tilatavoitteisiin kaivosvesien purkamisella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Toteutuminen Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä inventoituja valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Kaavamääräyksin lievennetään vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävien luonnonperinnön arvoihin. Voimajohtolinjauksella ei ole vaikutusta luonnonsuojeluohjelmien kohteisiin. Valtakunnalliset inventoinnit on huomiotu. 67

Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Kaivostoiminta rajoittaa virkistyskäyttöä kaivostoimintojen alueella. Kaivostoiminnoille suunnitellut alueet eivät kuitenkaan ole ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviä tai yhtenäisiä luonnonalueita. Kaivosvesien purkamisen vaikutukset rajoittunevat kaivosalueen läheisiin pieniin jokiin (Konttijoki), jokien (Ruona-, Suhanko- ja Ylijoki) latvaosiin sekä pieniin lampiin ja järviin (Konttijärvi). Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppiä Natura 2000- luonnonsuojeluverkostossa edustavan Simojoen vedenlaatuun ei kaivosvesillä arvioida olevan vaikutusta. Kaivostoimintojen alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Palovaaran III-luokan pohjavesialue sijaitsee n. 1km etäisyydellä louhoksesta, mutta siihen ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Voimajohtoreitti vaihtoehtoineen ei ylitä luokiteltuja pohjavesialueita. Voimajohtoreitti kulkee pienempien ojien sekä Vähäjoen yli. Alueella ei ole laajoja peltoalueita. Metsätalousaluetta poistuu kaivostoiminnan tieltä. Voimajohtolinjaus halkaisee metsä- ja suoalueita. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Erityistavoite Toteutuminen Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Kaavassa osoitetaan kaivostoiminnan edellyttämä uusi voimajohtolinjaus tutkittujen ja toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen mukaisena. Hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman hyvin olemassa olevia johtokäytäviä. 68

Huomioidaan sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Sään ääri-ilmiöt on otettu huomioon. Kaivosalueen alle jää jonkin verran asutusta ja arvokkaita luontokohteita. Voimajohtolinjaus on suunniteltu välttämään asutusta, maaston korkeimpia kohtia, luonnon arvokohteita, laajoja suo- ja peltoalueita ja lampien tai järvien ylityksiä. Muinaisjäännökset on inventoitu ja kohteita sijoittuu kaivosalueen sisään. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoite Toteutuminen Saamelaisten kotiseutualueen alueidenkäytössä otetaan huomioon saamelaisille alkuperäiskansana kuuluva oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan saamelaisten perinteisten elinkeinojen kehittämisedellytysten turvaamiseksi. Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset. Poronhoito varsinaisella kaivosalueella ei ole mahdollista ja laidunmaita menetetään niiltä osin. Kaivosaluetta koskien annettu määräys lieventää vaikutuksia. Voimajohtoreitillä poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset säilyvät. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat hanketta vain osin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä ovat mm. elinkeinoelämään, luontoon, asutukseen sekä virkistykseen kohdistuvat vaikutukset sekä kaivoksen rakentamiseen ja toimintaan liittyvät haitat ja riskit. Hanke edistää osin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, osin se on niiden kanssa ristiriidassa. 8 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVOIHIN Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava on laadittu vaihekaavana, joten alueella voimassa olevat maakuntakaavat jäävät sen alueella voimaan muutoin paitsi kumottavilta osiltaan. Seuraavassa on kuvattu tarkemmin vaihemaakuntakaavan suhde alueen maakuntakaavoihin kaavamerkinnöittäin. Suhde kuvataan lainvoimaisiin Rovaniemen maakuntakaavaan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan, sekä hyväksyttyyn, mutta ei lainvoimaiseen Länsi-Lapin maakuntakaavaan. Alueella on vireillä Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatiminen. Kaava tulee voimaan tullessaan kumoamaan Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Suhangon vaihemaakuntakaava jää voimaan. 8.1 Kaivosalue Suhangon kaivostoiminnot sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavan kaivos (EK)- alueelle ja maaja metsätalousvaltaiselle (M)- alueelle, Rovaniemen vaihemaakuntakaavan kaivos (EK)- alueelle, sekä Rovaniemen maakuntakaavan maa- ja metsätalous (MT)- alueelle. 69

Suhde Rovaniemen vaihemaakuntakaavaan Suhangon kaivostoiminnot sijoittuvat Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa kaivosalueelle (EK 1913). EK-merkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet halutaan suojata sellaisilta rakentamisen, suojelun ja muun maankäytön pysyviltä muutoksilta, jotka vaarantavat kaivostoiminnan harjoittamisen. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja -alueet. o Vaihemaakuntakaavalla kumotaan Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa osoitettu kaivosalueen aluevaraus EK 1913. Suhde Rovaniemen maakuntakaavaan Suhangon kaivostoiminnot sijoittuvat Rovaniemen maakuntakaavassa maa- ja metsätalousalueelle (MT 5091). Merkinnällä osoitetaan alueita, jotka on tarkoitettu erityisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen ja jonka pelto- tai muut alueet halutaan erityisesti suojata sellaisilta rakentamisen ja muun maankäytön aiheuttamilta pysyviltä muutoksilta, jotka vaikeuttavat maa- ja metsätalouden harjoittamista. Myös maa- ja metsätalouden erityistarkoituksiin, kuten opetukseen, tutkimukseen tai jalostustoimintaan tarkoitetut maa- ja metsätalousalueet osoitetaan tällä merkinnällä. MT-alueita koskee määräys: Merkinnällä osoitetaan Rovaniemen maakuntakaavassa ensisijaisesti puuntuotantoon tarkoitetut alueet. Pyrkimyksenä on suojata nämä alueet sellaiselta rakentamiselta ja muulta maankäytöltä, joka pysyvästi vaikeuttaisi metsätalouden harjoittamista. o Vaihemaakuntakaavalla kumotaan Rovaniemen maakuntakaavassa osoitettua maa- ja metsätalousalueen (MT 5091) varausta niiltä osin kuin vaihemaakuntakaavassa osoitetut kaivosalueet sijoittuvat sille. Rovaniemen maakuntakaavan määräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Lisäksi on selvitettävä, millä ehdoilla suojelualueelta tai muulta rajoituksia omaavalta alueelta mahdollisesti löytyvän geologisen varannon hyödyntäminen on mahdollista. Toinen määräys toteaa: Porotalouden sekä muiden luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava. Lisäksi: Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Hankealueen pohjoispuolelle on Rovaniemen maakuntakaavassa osoitettu kolme maankamaran ainestenottoaluetta (EO). Noin 3 km hankealueesta kaakkoon on osoitettu Simojoen luonnonsuojelualue merkinnällä SL 4146. Lähimmät kyläalueet on osoitettu noin 5 km hankealueesta itään (AT 408 eli Portimo) sekä etelään (AT 411 eli Peurajärvi). Noin 5 km hankealueesta etelään on osoitettu pohjavesien suojelualue sp. Suhde Länsi-Lapin maakuntakaavaan Suhangon kaivostoiminnot sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavassa pääosin kaivosalueelle (EK 1913). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja alueet. EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pieneltä osin Suhangon kaivostoiminnot sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M 4508). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja 70

metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin. o Vaihemaakuntakaavalla kumotaan Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kaivosalueen aluevaraus EK 1913 sekä maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M 4508) varausta niiltä osin kuin vaihemaakuntakaavassa osoitetut kaivosalueet sijoittuvat sille. Suhangon kaivostoimintojen halki on Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu viivamerkintä paliskunnan raja / esteaita. Merkinnällä osoitetaan paliskuntien välinen raja tai esteaita. Merkintää koskee määräys: Moottorikelkkailu- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissa kohdissa paliskunnan esteaidan tai muun pysyvän poroaidan kuten työ- ja laidunkiertoaidan ja että porojen kulku aidan läpi reitin kohdalla pyritään estämään. Merkintä jää voimaan. Alue kuuluu Länsi-Lapin maakuntakaavan kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Merkinnällä osoitetaan sellaisia vyöhykkeitä, joissa on todettu merkittäviä malmi- ja mineraalivarantoja. Noin 3 km hankealueesta pohjoiseen on osoitettu Perämaan vanhojen metsien luonnonsuojelualue merkinnällä SL, sekä Poroharjun poroerotuspaikka merkinnällä ph. Länsi-Lapin maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä todetaan: Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava, kuitenkin huomioon ottaen alueen erityispiirteet. Lisäksi: Poronhoitoalueella on turvattava poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet. Valtion maiden osalta on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa. 8.2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Vaihemaakuntakaavan maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) sijoittuu Länsi-Lapin maakuntakaavan kaivosalueelle (EK 1913). Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla jo on kaivostoimintaa tai joilla on todettu, arvioitu tai inventoitu sellaisia malmi- ja mineraaliesiintymiä, että kaivostoiminta on todennäköistä. Alueet sisältävät myös kaivostoiminnan kannalta tarpeelliset rikastuslaitokset, läjitys- ja rikastushiekka-alueet sekä liikenneväylät ja alueet. EK-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Osa kyseisestä alueesta on Metsähallituksen hallinnassa olevaa Konttikivalon suojelumetsää, joka on tarkoitus perustaa luonnonsuojelulailla suojelualueeksi. o Vaihemaakuntakaavalla kumotaan Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu kaivosalueen aluevaraus EK 1913. 71

8.3 Merkittävästi parannettava yhdystie 8.4 Sähkölinja Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa on Suhangon vaihemaakuntakaavan kaivosalueen halki lounais-koillissuunnassa merkitty Suhangon kaivoksen merkittävästi parannettava yhdystie (yt). Yhdystie (yt) on osoitettu myös Suhangon vaihemaakuntakaavassa, mutta lyhyemmälle osuudelle, vain Suhangon vaihemaakuntakaavassa osoitetun kaivosalueen rajalle saakka. o Vaihemaakuntakaavalla kumotaan Rovaniemen vaihemaakuntakaavassa välille Suhanko - Kantatie 78 osoitettu merkittävästi parannettava yhdystie yt. Länsi-Lapin maakuntakaavassa on lännestä valtatieltä nro 4 EK-alueelle johtavaksi merkitty yhdystien yhteystarvemerkintä. Yhteystarvemerkintä jää voimaan. Suhangon vaihemaakuntakaavan sähkölinjan ohjeellinen/vaihtoehtoinen varaus sijoittuu Rovaniemen vaihemaakuntakaavan EK-alueelle, Rovaniemen maakuntakaavan MT-alueelle ja Länsi-Lapin maakuntakaavan M-alueelle. Länsi-Lapin maakuntakaavassa on lännestä Vammavaaralta EK-alueelle johtavaksi osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä. o Suhangon kaivosalueen vaihemaakuntakaavalla kumotaan Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitettu voimajohdon yhteystarvemerkintä. Kuva 25. Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavaluonnoksen 17.10.2013 merkinnät Länsi-Lapin maakuntakaavan (hyväksytty, mutta ei lainvoimainen), Rovaniemen maakuntakaavan ja Rovaniemen vaihemaakuntakaavan päällä. 72