Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää



Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Valuuttariskit ja johdannaiset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

(1) Katetuottolaskelma

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

EUROOPAN PARLAMENTTI

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Tuusulan kunnan pitkäaikanen rahoitus. Konsernijaosto

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Mat Investointiteoria - Kotitehtävät

Luento 9. June 2, Luento 9

Verkkokurssin tuotantoprosessi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Ensimmäiseen omaan kotiin

Määräykset ja ohjeet 4/2011

Euroryhmässä sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Järvenpään kaupungille toteutettu lainakilpailutus tarjousvertailu ja vertailulaskelmat

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Fuusio vai konkurssi? Hintakilpailun satoa

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

8. Vertailuperiaatteita ja johdannaisia

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2017 (OR. en)

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

FINGRID DATAHUB OY TILINPÄÄTÖS

FINGRID DATAHUB OY TILINPÄÄTÖS

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

Viennin rahoitusjärjestelyt /Team Finland - Valuuttasaatavien turvaaminen

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Talousmatematiikka (3 op)

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 9 Optiostrategioista

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu Säännöt ovat voimassa alkaen.

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! libera.fi

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

a) (1, 0735) , 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas

Riski ja velkaantuminen

12. Korkojohdannaiset

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Asumisen palvelumme sinulle

Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj


Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

MAKSUKYKY, MAKSUKYVYTTÖMYYS Ilpo Kähkönen YTM,KTT

Nordea Pankki Suomi Oyj

Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Leverator Oyj Osavuosikatsaus klo LEVERATOR OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS Liiketoiminta

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7192/ /2015

Valtion velanhallinnasta

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

diskonttaus ja summamerkintä, L6

32. Rahoitusriskien hallinta

Sijoitusrahaston säännöt ODIN Offshore

Nordea Pankki Suomi Oyj

Kuntarahoitus kuntien oma rahoituskumppani

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot.

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

OKON OP-PRIVATE KORKOKÄYRÄ I/2004 LAINAKOHTAISET EHDOT

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

Harjoitusten 2 ratkaisut

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

määrittelemässä alueessa? Laske alueen kärkipisteiden koordinaatit. Piirrä kuvio.

Leverator Oyj Tilinpäätöstiedote klo LEVERATOR OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liiketoiminta

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,

Pankkibarometri I/

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Lainasalkun korkoriskianalyysi

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Transkriptio:

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää

1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin rahoitusalan yrityksen välityksellä. Pankki ottaa tästä välityspalkkiota yleensä 0,3-0,5 % vuodessa, missä 0,3 (%/v) = 0,003 (1/v). Esimerkki: Pankki saa varman korkotuoton 0,003 (1/v) = 0,05015 (1/v) - 0,04985 (1/v) seuraavan swapin järjestämisestä. Yritys A 0,04985 (1/v) LIBOR Pankki 0,05015 (1/v) LIBOR Yritys B 0,052 (1/v) LIBOR+ 0,008 (1/v)

Tässä esimerkissä Yritys A on lainannut ulkopuoliselta pankilta kiinteällä korolla 0,052 (1/v), ja A haluaa vaihtaa lainansa vaihtuvakorkoiseksi. Yritys B on vastaavasti lainannut ulkopuoliselta pankilta vaihtuvalla korolla LIBOR + 0,008 (1/v), ja B haluaa vaihtaa lainansa kiinteäkorkoiseksi. Kuviossa esitetyllä swap sopimuksella A maksaa korkoa: LIBOR + 0,052 (1/v) 0,04985 (1/v) = LIBOR + 0,00215 (1/v). Vastaavasti B maksaa korkoa: 0,05015 (1/v) + LIBOR + 0,008 (1/v) LIBOR = 0,05815 (1/v). Jos esimerkiksi molemmat yritykset tekevät pankin kanssa $ 1 milj. suuruiset lainat, pankki saa tästä 0,003 (1/v) x $ 1x10 6 = 3000 ($/v).

2. Suhteellinen etu swapissä Korkoswapin syynä voi olla se, että molemmilla yrityksillä on suhteellinen etu eri markkinoilla. Oletetaan seuraava tilanne: Kiinteä korko Vaihtuva korko Yritys A 10,0 (%/v) LIBOR(6kk) + 0,3 (%/v) Yritys B 11,2 (%/v) LIBOR(6kk) + 1,0 (%/v) Molemmat yritykset haluavat lainata $ 10 milj. viideksi vuodeksi. Oletetaan, että A haluaa lainata vaihtuvalla ja B kiinteällä korolla, ja B:llä on huonompi luottoluokitus kuin A:lla. Olennaista on, että ero kahden kiinteän koron välillä suurempi kuin vaihtuvien korkojen välillä; B maksaa 1,2 (%/v) suurempaa kiinteää korkoa ja 0,7 (%/v) suurempaa vaihtuvaa korkoa. A:lla on nyt suhteellinen etu kiinteissä koroissa ja B:llä vaihtuvissa koroissa, vaikka A:lla absoluuttinen etu molemmissa.

Tämä suhteellinen etu voi johtaa seuraavaan swap sopimukseen. A lainaa kiinteällä 0,1 (1/v) korolla ja B lainaa korolla LIBOR + 0,01 (1/v). Tämän jälkeen yritykset tekevät seuraavan swapin, joka oletetaan aluksi tehdyksi ilman välittäjää. 0,0995 (1/v) 0,1 (1/v) Yritys A Yritys B LIBOR (1/v) + 0,01 (1/v) LIBOR (1/v) Tällöin A maksaa korkoa LIBOR (1/v) + 0,1 (1/v) 0,0995 (1/v) = LIBOR + 0,0005 (1/v) ja B maksaa LIBOR (1/v) + 0,01 (1/v) LIBOR (1/v) + 0,0995 (1/v) = 0,1095 (1/v). A maksaa siis LIBOR + 0,0003 (1/v) (LIBOR + 0,0005 (1/v)) = 0,0025 (1/v) pienempää vaihtuvaa korkoa kuin ilman swappiä, ja B maksaa 0,112 (1/v) - 0,1095 (1/v) = 0,0025 (1/v) pienempää kiinteää korkoa kuin ilman swappiä. Swap sopimus hyödyttää siis molempia ja yhteenlaskettu etu on 0,005 (1/v).

3. Pankki suhteellisen edun swapin välittäjänä Oletetaan edellisen esimerkin mukainen tilanne, ja pankki toimimaan välittäjänä. Em. swapin hyöty voidaan mitata seuraavasti: a - b, missä a on erotus kiinteissä koroissa ja b erotus vaihtuvissa koroissa. Siis a = 0,012 (1/v) ja b = 0,007 (1/v). Tällöin a b = 0,005 (1/v), minkä hyödyn yritykset jakavat puoliksi siten, että molemmat hyötyvät 0,0025 (1/v). Jos A ja B käyttävät pankkia swapin välittäjänä siitä syystä että, yritykset eivät itse tiedä ko. swapistä kiinnostuneita yrityksiä, mutta pankki kykenee sellaisen löytämään, seuraava tilanne on mahdollinen.

Yritys A 0,0993 (1/v) LIBOR (1/v) Pankki 0,0997 (1/v) LIBOR (1/v) Yritys B 0,1 (1/v) LIBOR+0,01 (1/v) Tässä swapissä pankki saa välityspalkkiona korkoa LIBOR LIBOR + 0,0997 0,0993 (1/v) = 0,0004 (1/v). Yritys A maksaa vaihtuvaa korkoa LIBOR + 0,1 0,0993 (1/v) = LIBOR + 0,0007 (1/v) ja Yritys B maksaa kiinteää korkoa LIBOR + 0,01 LIBOR + 0,0997 (1/v) = 0,1097 (1/v). A:n hyöty alkutilanteeseen ilman swappiä verrattuna on LIBOR + 0,003 (1/v) (LIBOR + 0,0007 (1/v)) = 0,0023 (1/v), ja B:n hyöty on: 0,112 (1/v) 0,1097 (1/v) = 0,0023 (1/v). Laskettuna yhteen kaikki edut saadaan 2 x 0,0023 + 0,0004 (1/v) = 0,005 (1/v), mikä on swapin kokonaishyöty. Kaikki osapuolet siis hyötyvät swapistä, mutta se olisi ollut yrityksille edullisempi ilman pankkia.

4. Valuuttaswapit Plain vanilla valuuttaswapissä sekä pääoma- että korkomaksut eri valuutoissa otetuista lainoista vaihdetaan keskenään. Pääomat vaihdetaan yleensä swapin alku- ja loppuhetkillä, ja yleensä pääomat ovat suunnilleen saman suuruiset lähtöhetken valuuttakurssilla mitattuna. Esimerkki. 1.2.1999 tehdään 5 vuoden valuuttaswap, jossa Yritys A maksaa kiinteää 11,0 (%/v) korkoa Englannin punnissa ja saa kiinteää 8 (%/v) vuosikorkoa USA:n dollareissa. Korot maksetaan kerran vuodessa ja pääomat ovat 10 milj. ja $ 15 milj. (pääomien ei tarvitse olla yhtä suuret). Tilannetta vastaa seuraava kuvio. Yritys A $ 0,08 (1/v) 0,11 (1/v) Yritys B

Swapin alussa pääomat kulkevat päinvastaisiin suuntiin kuin korot kuviossa. Alussa A lainaa B:lle $ 15 milj. ja B lainaa A:lle 10 milj. Joka vuosi B maksaa Alle 0,08 (1/v) x $ 15 x 10 6 = $ 1,2 x 10 6 ($/v), ja A maksaa B:lle 0,11 (1/v) x 10 x 10 6 = 1,1 x 10 6 ( /v). Swapin loppuhetkellä A maksaa B:lle koko lainapääoman 10 milj. takaisin samoin B maksaa A:lle $ 15 milj. Swapillä voidaan myös muuttaa varojen luonnetta Esim. Yritys A sijoittaa 10 milj. Englantiin saaden siitä koron 11 (%/v) seuraavat 5 vuotta. Jos yritys uskoo USA:n dollarin vahvistuvat suhteessa Englannin puntaan ko. aikana, yritys voi tehdä edellä kuvatun swapin vaihtamalla korkotuottonsa $ 15 milj. saatavaan 8 (%/v) dollarikorkoon ko. ajanjakson aikana.