Henkilöstöraportti 2016
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika... 5 2.4 Ikäjakauma... 6 2.5 Eläkkeelle siirtymiset... 7 2.6 Palvelussuhteen pituus... 9 2.7 Vaihtuvuus... 10 2.8 Työpanos henkilötyövuosina... 10 3 Sairauspoissaolot ja työterveyshuolto... 10 3.1 Työterveyshuollon yhteistyö... 11 4 Henkilöstökulut... 12 4.1 Palkat... 12 4.2 Koulutusmäärärahan käyttö... 13
3 1 Johdanto Henkilöstöraportin tarkoitus on kuvata kunnan henkilöstön tilaa henkilöstöjärjestelmästä saatujen tietojen perusteella. Tilastotiedolla kuvataan mm. henkilöstön määrää, rakennetta, poissaoloja ja henkilöstökustannuksia. Henkilöstöjärjestelmästä saadut tilastot on laadittu 31.12.2016 tilanteen mukaan. Henkilöstömäärissä ovat mukana kaikki kunnan palveluksessa olevat henkilöt, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa. Henkilöstön määrällä tarkoitetaan palvelussuhteiden lukumäärää. Lukuun sisältyvät myös kaikki lomilla ja muilla vapailla olevat henkilöt, joiden palvelussuhde Kempeleen kuntaan on ollut voimassa 31.12.2016. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 2.1 Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa työskenteli (lokakuu 2015) 422 000 palkansaajaa. Henkilöstömäärä on vähentynyt viime vuosina. Vuoden 2017 henkilöstömääräksi arvioidaan 416 000. Vaikka henkilöstömäärän muutos on noin 6000 henkilöä, vakinaisen henkilöstön määrä on lisääntynyt. Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa (www.kuntatyonantajat.fi). Henkilöstömäärällä tarkoitetaan 31.12.2016 voimassa olleiden palvelussuhteiden määrää, joiden työaika on vähintään 19 tuntia viikossa. Vuoden 2016 lopussa (taulukko 1) kunnan palveluksessa oli 986 henkilöä. Henkilöstömäärä on kasvanut vuoteen 2015 verrattuna yhteensä 5 henkilöllä. Osa-aikaisten määrä on kasvanut hieman. Vuoden 2016 aikana kunta työllisti yhteensä 25 kesätyöntekijää ja 135 työllistettyä henkilöä, vuoden 2015 työllistettyjen henkilöiden lukumäärä oli 117. TAULUKKO 1. Henkilöstömäärä v. 2012 2016 2012 2013 2014 2015 2016 muutos 2015-2016 Kokoaikaiset 918 876 852 915 910-5 Osa-aikaiset 92 111 111 66 76 10 Yhteensä 110 987 963 981 986 5 Asukkaita / henkilöstö 16,2 16,8 17,5 17,4 17,5 Henkilöstö / asukasluku 6,18 % 5,95 % 5,70 % 5,7 % 5,70 % Kunta-alalla vuonna 2015 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 78,5 % ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 20,4 % henkilöstöstä, työllistettyjä oli 1,1 % (www.kuntatyonantajat.fi). Kempeleen kunnan palveluksessa olevasta henkilöstöstä vakinaisia oli 81,7 % (2015 81 %) sekä määräaikaisia ja sijaisia 18,3 % (2015 19 %). Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisia oli vuoden lopussa 79,9 % (2015 80,8 %) ja miehiä 20,1 % (2015 19,2 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 90,6 % (2015 81,7 %) ja miesten 9,4 % (2015 18,3 %).
4 TAULUKKO 2. Henkilöstön rakenne 31.12.2016 Palvelussuhteen luonne mies nainen yhteensä %-osuus Vakinainen 162 644 806 81,7 Määräaikainen 10 44 54 5,5 Sijainen 9 117 126 12,8 yhteensä 181 805 986 100 Prosesseittain tarkasteltuna vuoden 2016 lopussa (kuvio 1) vakinaisesta henkilöstöstä työskenteli peruspalveluissa 83,1 %, kunnanjohdossa 11,8 % ja ympäristöpalveluissa 5,2 %. KUVIO 1. Henkilöstö prosesseittain 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin 73,5 % työskenteli yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä. Suurimpia ammattiryhmiä olivat terveydenhuollon hoitohenkilöstö, päivähoidon ja sosiaalialan henkilöstö. Opetusalan (OVTES) sopimuksen piirissä oli 14,7 % kunta-alan henkilöstöstä. ( www.kuntatyonantajat.fi). Kempeleen kunnan vakinaisesta henkilöstöstä KVTES:in piirissä työskenteli noin 71 % ja OVTES:in piirissä oli noin 20 % vakinaisesta henkilöstöstä. Tarkasteltaessa keski-ikää sopimusaloittain havaitaan, että korkein keski-ikä oli Teknisen sopimuksen aloilla työskentelevillä, 50,7 vuotta (2015 vuonna 49 v). Alhaisin keski-ikä oli opetusalalla, 44,1 vuotta (2015 vuonna 44,8 v).
5 KUVIO 2. Eri sopimusalat ikäluokittain 31.12.2016 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika Taulukossa 3 on esitetty poissaolojen jakautuminen kaikkien palvelussuhteiden osalta. Taulukossa ovat mukana myös vuosilomat. Kaikki poissaolot vuonna 2016 olivat yhteensä 76 863 kalenteripäivää, vuonna 2015 vastaava luku oli 79 168 päivää. Poissaolojen jakautuminen kalenteripäivittäin näkyy taulukossa 3. TAULUKKO 3. Poissaolopäivät kalenteripäivää / henkilö 2016 (kaikki palvelussuhteet) poissaolot kalenteripvä poissaolot kalenteripvä / hlö lakisääteiset poissaolot 18496 18,8 Sairauspoissaolot 16654 16,9 Muut poissaolot 11958 12,1 Lomat 29755 30,2 kaikki poissaolopäivät / henkilö ka 76863 78,0 1. Lakisääteiset poissaolot sisältävät mm. tilapäiset hoitovapaat, äitiysvapaat, vanhempainvapaat, hoitovapaat yms. lakiin perustuvat poissaolot. 2. Muihin poissaoloihin sisältyvät mm. palkattomat virkavapaudet, kuntoutukset, koulutusvapaat yms. harkinnanvaraiset virkavapaudet.
6 Alla olevassa kuviossa on esitetty kokonaistyöajan jakautuminen vakinaisen henkilöstön osalta. Kokonaispoissalojen määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen nähden. Sairauspoissaolopäivät ja vuosilomapäivät ovat lisääntyneet. Kokonaistyöajan jakautuminen on laskettu teoreettisten työpäivien suhteesta työpäivien poissaoloihin. Laskennassa ei ole mukana opettajat. Kokonaistyöajan jakautuminen Sairauspoissaolot 6,1 % Lakisääteiset poissaolot 5,7 % Tehty työaika 72,5 % Vuosilomat 12 % Muut poissaolot 3,7 % KUVIO 3. Kokonaistyöajan jakautuminen, vakinainen henkilöstö Vuorotteluvapaiden käyttö on laskenut hieman edelliseen vuoteen verrattuna, jakson keskimääräinen pituus on pysynyt miltei samana. TAULUKKO 4. Vuorotteluvapaat prosesseittain (henkilömäärät) Prosessi 2013 2014 2015 2016 Kunnanjohto 0 0 5 4 Peruspalvelut 22 30 35 31 Ympäristöpalvelut 0 1 1 0 Tukipalvelut 5 6 0 0 Vuorotteluvapaat yhteensä (hlöä) 27 37 41 35 Keskimääräinen jakson pituus (pv/hlö) 146,7 146,1 166,2 167,7 2.4 Ikäjakauma Vuonna 2015 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,8 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. (www.kuntatyonantajat.fi). Vuonna 2016 Kempeleen kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta, vuonna 2015 vastaava luku oli 47,4 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 50-vuotiaita tai sitä vanhempia oli 45 % ja 60-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 8,7 %.
7 KUVIO 4. Vakinainen henkilöstö ikävuosiryhmittäin 31.12.2016 2.5 Eläkkeelle siirtymiset Kuntien eläkevakuutuksen, Kevan ennusteen mukaan noin 60 prosenttia nykyisistä kuntatyöntekijöistä jää vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle seuraavien 20 vuoden sisällä (www.kuntatyonantajat.fi). Kempeleen kunnassa eläke-ennusteiden mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana on eläköitymässä eniten henkilöstöä varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta. Eläköityvien määrä ennusteiden mukaan pysyy viime vuosien tasolla. Vuonna 2016 Kempeleen kunnassa eläkkeelle siirtyi yhteensä 21 henkilöä (2015: 24). Vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. Eläkkeelle jäätiin keskimäärin 63 vuoden iässä. Edellisenä vuonna vastaava ikä oli 64 vuotta 5 kuukautta. Muutokseen vaikuttaa yksi alhainen eläkeikä sekä useamman opettajan eläköityminen 60-vuoden iässä. Opetuksessa on vielä henkilöstöä, joiden vanhuuseläkeikä on 60-vuotta. Työuran jatkajia on ollut useissa eri henkilöstöryhmissä. Pisimpään työuria jatkaneita oli eniten KVTES:n piirissä. TAULUKKO 5. Eläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä 2005-2016 vuosi eläköityneiden keskimääräinen ikä 2005 59 v 7 kk 2006 59 v 3 kk 2007 58 v 9 kk 2008 60 v 6 kk 2009 61 v 7 kk 2010 61 v 2011 62 v 7 kk 2012 62 v 6 kk 2013 62 v 11 kk
8 2014 64 v 7 kk 2015 64 v 5 kk 2016 63 v Varhaiseläkemenoperusteista maksua eli varhe-maksua maksetaan henkilöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Työntekijän ikä ei vaikuta varhe-maksun määrään. Maksu jakaantuu kolmelle vuodelle. Mikäli henkilö palaa työhön kolmen vuoden sisällä, työantajalla on mahdollisuus saada kuntoutushyvitystä eläkevakuutusyhtiöltä. Varhe-maksuihin voidaan vaikuttaa mm. tukemalla työhyvinvointia ja miettimällä keinoja osatyökykyisten työssä selviytymiseksi. Tiivis yhteistyö esimiesten ja työterveyshuollon välillä on erittäin tärkeää, lisäksi varhainen puuttuminen työkykyasioihin hyvissä ajoin jo ennen pitkiä sairauslomia on tärkeää. Sairauspoissaolotilastoja on analysoitu yhdessä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa, ja etenkin pitkiltä sairauslomilta palaavien tukeen on kiinnitetty erityistä huomiota. Myös pitkittyvien sairauslomien osalta on tehty suunnitelmia työhön paluuseen. Työhön paluun tukena on käytetty aktiivisesti mm. osasairauspäivärahaa, työkokeiluja ja määräaikaisia tehtävien mukauttamisia, työkiertoa sekä korvaavaa työtä vaihtoehtona sairauslomalle. Varhemakut ovat nousseet vuonna 2016 ennakkotiedon perusteella noin 30 000. Vuonna 2016 Kempeleen kunta sai varhe-maksuista kuntoutushyvitystä noin 13 706 (hyvitys koski vuotta 2015). Varhe-maksut on budjetoitu vuodelle 2016 varhe-maksuennokon perusteella suoraan yksiköille, joissa kulu aiheutuu. TAULUKKO 6. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 2008 2016 vuosi 1.000 2008 237 2009 309 2010 412 2011 259 2012 266 2013 182 2014 157 2015 125 2016* 157 *2016 vuosi on eläkelaitoksen ennakko, joka voi vielä hieman muuttua. Summa on kuitenkin suuntaa antava.
henkilömäärä 9 2.6 Palvelussuhteen pituus Vuonna 2016 vakinaisen henkilöstön palveluaikarakenne prosesseittain osoittaa, että peruspalveluissa oli prosentuaalisesti eniten henkilöstöä, joiden työ- ja virkasuhde oli kestänyt Kempeleen kuntaan yli 5 vuotta. Eniten alle 5 vuoden virka- ja työsuhteita prosentuaalisesti vuonna 2016 oli kunnanjohdossa. KUVIO 5. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Kempeleen kuntaan 31.12.2016 Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen palveluaika vuonna 2016 Kempeleen kuntaan oli 12,3 vuotta. Yli 10 vuoden palveluajalla oli 51,1 % vakinaisesta henkilöstöstä ja yli 30 vuoden palveluajalla 8,1 %. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto 31.12.2016 250 200 150 100 50 0-02 vuotta 02-04 vuotta 05-09 vuotta 10-14 vuotta 15-19 vuotta 20-24 vuotta 25-29 vuotta henkilömäärä 82 62 215 136 90 65 56 KUVIO 6. Vakinaisen henkilöstön työhistoria Kempeleen kunnassa 31.12.2016
10 2.7 Vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 päättyi vakinaisia virka- ja työsuhteita yhteensä 41 (2015 yht. 37). Vaihtuvuus vakinaisen henkilöstön määrään suhteutettuna oli 5,1 %. Päättyneistä palvelussuhteista 21 päättyi eläköitymiseen. Palvelussuhteita päättyi tasaisesti eri toimialoilla. 2.8 Työpanos henkilötyövuosina Henkilöstömäärä vaihtelee vuoden aikana, henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin henkilöstön lukumäärä poikkileikkauspäivällä 31.12. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet muutetaan vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Vuonna 2016 Kempeleen kunnassa todellinen työpanos oli 817 henkilötyövuotta, joka on 18 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuotena. Työpanos on 80,7 % koko vuoden aikana kertyneistä henkilötyövuosista kun vastaava luku vuonna 2015 oli 80,1. Luku on sitä pienempi mitä enemmän erilaisia poissaoloja henkilöstöllä on vuoden aikana. TAULUKKO 7. Henkilötyövuodet 2014 2016 Henkilötyövuodet HTV1 HTV2 HTV3 2014 995 939 803 2015 998 935 799 2016 1013 948 817 HTV1 luku kuvaa vuoden aikana palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä. HTV2 luku kuvaa palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä (vähennetty palkattomat poissaolot esim. opintovapaa, hoitovapaa, vuorotteluvapaa, palkaton vanhempainvapaa). HTV3 luku kuvaa todellisia toteutuneita henkilötyövuosia eli saatua työpanosta (luvusta on vähennetty kaikki poissaolot, myös loma-ajat). 3 Sairauspoissaolot ja työterveyshuolto Sairauspoissaolopäivien määrässä ei ole tapahtunut vuoden isoa muutosta. Kasvua oli vuonna 2016 yhteensä 597 kalenteripäivää. Suurimmat sairauspoissaolon syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja hengityselinsairaudet. TAULUKKO 8. Sairauspoissaolopäivien muutos v. 2013 2016 1.1. - 31.12.2013 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2015 1.1.2016-31.12.2016 muutos 2015-2016 Sairauspoissaolot (pv) 13 459 15 788 16 057 16 654 597
11 Sairauspoissaolot ovat nousseet hieman henkilöä kohden edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntaalalla vuonna 2015 keskimäärin sairauspoissaoloja oli 16,5 kalenteripäivää / henkilö (www.kuntatyonantajat.fi). TAULUKKO 9. Sairauspoissaolopäivät / henkilö / vuosi vuosi kalenteripäivää / henkilö työpäivää / henkilö 2006 14,2 2007 16,9 2008 14,0 2009 15,4 2010 19,0 2011 16,1 2012 17,0 2013 13,6 2014 16,4 12,6 2015 16,4 12,6 2016 16,9 Vuonna 2016 sairauslomia eniten oli 11-60 päivää kestävien ryhmässä 26,8 % (2015: 29,6 %). Pitkien poissaolojen määrä kasvoi hiukan 8,9 % (2015: 6 %). TAULUKKO 10. Sairauspoissaolojakautuma prosesseittain ja alaprosesseittain 2015 Prosessi / alaprosessi kalenteripäivät päivää/hlö Kunnanjohto 3557 30,7 Ateria-ja puhdistuspalvelut 3255 40,2 Muu kunnanjohto 302 8,6 Peruspalveluprosessi 12 484 15,2 Johto ja opetus 3388 10,7 Varhaiskasvatus 4555 19,5 Terveys ja toimintakyky 3009 19,3 Ikääntyneiden hoiva ja huol. 710 16,1 Sosiaalinen turvallisuus 376 8,7 Vapaa-aika 446 19,4 Ympäristön toimiv. ja turvall. 613 12,0 kaikki yhteensä 16 654 16,9 Ateria- ja puhdistuspalveluiden henkilöstön sairauspoissaolomäärät ovat kasvaneet selvästi. Vuodelle 2017 on sovittu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa pilottihanke, jolla pyritään vaikuttamaan henkilöstön työssäjaksamiseen ja sairauspoissaolojen määrään. 3.1 Työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuollon yhteistyötä on tiivistetty vahvasti esimiesten ja työterveyshuollon välillä ja painopisteenä on ollut ennaltaehkäisevä työ. Henkilöstön työssä jaksamista ja työssä jatkamista on tuettu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Erityisesti varhaisen tuen merkitys on korostunut ja sairauslomilta työhön paluuta on tuettu mm. osasairauspäivärahalla, työkokeiluilla, työn
12 mukauttamisilla, työtehtävien vaihtamisella. Työhön paluun tukena on järjestetty aktiivisesti verkostoneuvotteluita. Lisäksi verkostoneuvotteluita on käyty siinä vaiheessa kun työntekijän työkyvyssä alkaa olla merkkejä työkyvyn alenemisesta ja sairauspoissaoloja ei vielä ole tai on vain vähän. Työterveyshuollon sopimus päättyi Attendo työterveyspalveluiden kanssa 31.12.2016. Palvelu ostetaan 1.1.2017 alkaen Oulun Työterveydestä. Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet tasaisesti, taulukko 11. TAULUKKO 11. Työterveyshuollon kustannukset v. 2006 2016 vuosi 1.000 2006 140 2007 171 2008 198 2009 292 2010 311 2011 375 2012 412 2013 489 2014 505 2015 523 2016 535 4 Henkilöstökulut 4.1 Palkat Henkilöstömenot olivat koko kunnassa 43,7 milj. euroa. Vakinaisen henkilöstön kuukausipalkat ja tuntipalkat jäivät alle budjetin. Erilliskorvaukset sekä sijaisten ja määräaikaisten palkat ylittyivät. TAULUKKO 12. Palkkojen toteutuma 2016 (1.000 ) Talousarvio 16 Talousarvio ja muutokset Toteutuma Poikkeama Luottamushenkilöt (kokouspalkkiot) 201 201 165 36 Vuosipalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset 0 0 43-43 Kertapalkkiot (henkilöstön kokouspalkkiot) 47 47 57-10 Vakinaisten kk-palkat 2 930 29 276 28 446 830 Erilliskorvaukset 1 108 1 116 1 263-147 Sijaiset 1 265 1 300 1 619-319 Määräaikaiset 1 120 1 341 1 452-111 Tuntipalkat 842 842 823 19 Työllisvaroin palkatut 110 110 107 3 Tukihenkilöiden palkkiot 0 0 12-12 Yhteensä 7623 34233 33987 246 Lomapalkkavelan muutos 2015 2016 Lomapalkkavelkaan lasketaan lomapalkkavarausta varten maksamatta oleva lomapalkka edellistä edeltävältä lomanmääräytymisvuodelta, edelliseltä vuodelta ja nykyiseltä lomanmääräytymisvuodelta. Mukaan lasketaan myös maksamattomat lomarahat.
13 TAULUKKO 13. Lomapalkkavelan laskennassa olevat lomapäivät Tilinpäätös 2015 Tilinpäätös 2016 Ero 2015-2016 Säästövapaat 1083 619-464 Kuluvan kauden lomapäivät 4720 5094 374 Uudet lomapäivät 15458 15566 108 Yhteensä lomapäiviä 21 261 21 279 18 Henkilöstöä on kannustettu käyttämään säästövapaiksi kertynyttä vuosilomaa. Säästövapaita on pidetty 464 päivää verrattuna edellisen tilinpäätöksen tilanteeseen. Lisäksi henkilöstölle asetettiin tavoitteeksi, että 31.12.2016 kyseisen lomakauden lomia on pitämättä maksimissaan 10 päivää ja käytäntö on voimassa kunnes toisin ohjeistetaan. TAULUKKO 14. Lomapalkkavelka ja eläkekulut jaksotetut palkat jaksotetut eläkekulut yhteensä 2014 4 046 008 910 917 4 956 925 2015 3 834 397 883 570 4 717 967 2016 3 468 614 826 079 4 294 693 Lomapalkkajaksotuksen loppusumma on vuoden 2016 loppuun pienentynyt 423 274. Lomapalkkavelan laskuun vaikuttaa eniten vuoden 2017 lomarahaleikkaus, joka on -30 % kuntaalalla. Tilinpäätöksen osalta lomapalkkavelkaan on huomioitu yhdeksän lomakuukauden osalta lomarahan vaikutus. Henkilöstöhallinnon ohjeet ja toimenpiteet esimiehille lomapalkkavelan hallintaan vuodelle ovat edelleen samat kuin aiempana vuotenakin: Työaikaliukuman tarkentaminen ja työaikasaldojen kerääminen, ei mahdollisteta lomien kompensoimista saldokertymillä. Vuosilomat pidetään työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti, myös työhyvinvoinnin näkökulmasta asia on tärkeä. Lomia ei siirretä säästöön, lomat pidetään lomavuoden aikana. Esimiehet seuraavat oman ryhmänsä vuosilomatilannetta ja huolehtivat, että lomasuunnitelmat tehdään virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. 4.2 Koulutusmäärärahan käyttö Koulutusmäärärahojen käyttö jäi alle varattujen määrärahojen. Vuonna 2016 koulutusmäärärahoja käytettiin 85 % budjetoidusta määrästä, joka on selkeästi enemmän kuin edellisinä vuosina. TAULUKKO 15. Koulutusmäärärahojen käyttö v. 2011-2016 TA+muut. toteuma käyttö% 2011 216 180 143 238 66,3 % 2012 218 472 147 823 67,7 % 2013 218 872 122 666 56,0 % 2014 222 402 116 429 52,4 %
14 2015 215 222 143 074 66,5 % 2016 215 489 183 183 85 % Koulutusmäärärahojen käyttö peruspalveluissa oli 96 % ja ympäristöpalveluissa 97,6 %. Kunnanjohdossa on varattuna koulutusmäärärahoja myös kunnan yhteisiin koulutuksiin. TAULUKKO 16. Koulutusmäärärahojen käyttö prosesseittain v. 2011-2016 Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Kunnanjohto Tukipalvelut 2011 käyttö 85,7 % 36,6 % 28,7 % 53,5 % 2012 käyttö 78,9 % 63,2 % 43,6 % 50,8 % 2013 käyttö 63,5 % 40 % 59,4 % 38,7 % 2014 käyttö 51,1 % 38,7 % 44,8 % 70,2 % 2015 käyttö 75,0 % 68,7 % 50,4 % 2016 käyttö 96 % 97,6 % 62,7 %