100. KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVASELOSTUS 10.5.2017 päivättyyn kaavamuutokseen PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus 34/10/02/03/2017
2 S i v u PAIMION KAUPUNKI KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko... 3 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 5 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.2.1 Osalliset... 7 4.2.2 Vireille tulo... 7 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 9 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet... 9 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet... 10 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 10 5.1.3 Aluevaraukset... 10 5.2 Kaavan vaikutukset... 10 5.2.1 Rakennettu ympäristö... 10 5.2.2 Tekninen huolto... 10 5.2.3 Liikenne... 10 5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 11 5.2.5 Viheralueet... 11 5.2.6 Luonnonympäristö... 11 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 11
S i v u 3 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 11 5.5 Nimistö... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 11 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta... 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 10.5.2017 päivättyä asemakaavaa. 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaptenskanpolun asemakaavan muutos Kaava-alueen määrittely Asemakaavan muutos koskee korttelia 1319 Asemakaavalla muodostuu kortteli 1319 Kaavan laatija Paimion kaupunki Tekninen ja ympäristöpalvelut / Kaavoitus Juha Suominen, kaavoitusinsinööri (YKS 451) Diaari no 34/10/02/03/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.1.2017, 15.3.2017, 11.5.2017 Vireille tulo Ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoitus lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 8.2.2017 Kaavan käsittely Ympäristölautakunta 6.4.2017 Hyväksyminen Ympäristölautakunta 18.5.2017 Kaupunginhallitus 7.6.2017 Kaupunginvaltuusto 14.6.2017 Asemakaava on tullut voimaan 24.8.2017 1.2 Kaava-alueen sijainti ja koko Suunnittelualue sijaitsee Paimion keskustasta neljä kilometriä pohjoiseen Paimion Vanhainkodin läheisyydessä Askalan kylässä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1 ha. 1.3 Asemakaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavasta käytetään nimeä Kaptenskanpolku, koska kaava-alue rajoittuu samannimiseen katuun. Kaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa hoitopalvelurakennuksen rakentaminen korttelialueelle. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti
4 S i v u 1.4 Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014 Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunki on mahdollisesti myymässä Vanhainkotia, Hoivakotia ja rakentamatonta tonttia ennen kuin Sote- ja maakuntauudistus astuu voimaan. Kaavamuutos, jossa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue muutetaan lähipalvelujen korttelialueeksi, tehdään kaupungin omana työnä. Ympäristölautakunta esitti 24.1.2017 kokouksessaan että kaupunginhallitus laittaisi vireille asemakaavamuutoksen laatimisen. Kaupunginhallitus päätti 1.2.2017 ( 35) asemakaavamuutoksen aloittamisesta ja kuuluttaa vireille tulon. Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kunnallislehdessä 8.2.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) hankkeesta on laadittu 10.1.2017. OAS ja kaavan idealuonnos on ollut nähtävillä 8.2. 10.3.2017 välisenä aikana. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi lausunto. Lausunto ja vastine on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan 6.4.2017 asettaa asemakaavaehdotus julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 10.4. 10.5.2017 välisen ajan (MRL 65 ja MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta saatiin kuusi lausuntoa. Lausunnot ja vastineet on käsitelty kappaleessa 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavan 18.5.2017. Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan 7.6.2017. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 14.6.2017. Asemakaava on tullut voimaan 24.8.2017. 2.2 Asemakaava Suunnitelmassa alueelle mahdollistetaan lähipalvelurakennusten rakentaminen. Alueelle liikennöinti tapahtuu suunnittelualueen pohjoisosasta, Kaptenskanpolulta. Korttelin 1319 pinta-ala on n. 1 ha ja tonttitehokkuus e=0.40, rakennusoikeutta n. 4 000 k-m². Korttelialue on tarkoitettu lähipalvelutoimintoja varten. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kortteli on kunnallistekniikan piirissä, eikä alueelle tarvita katuverkkoa. Toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaava on saanut lainvoiman ja rakennusvalvonnan myöntämät rakennusluvat ovat lainvoimaiset.
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus S i v u 5 Suunnittelualue sijaitsee keskustasta noin neljä kilometriä pohjoiseen Askalan kylässä, Askalantien ja Kaptenskanpolkun kulmassa. Suunnittelualue on rakentumaton. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on harjumaisen muodostuman päällä. Paimionjokilaakson kulttuurimaiseman reuna-alue on lähellä mutta suunnittelualueelta ei ole näköyhteyttä jokilaaksoon. Alue on luonnontilainen ja mäntyvaltainen. Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- ja eliölajien esiintymisympäristöjä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolella on vanhainkoti, palveluasuntoja ja rivitaloja. Alueen ympäristöhäiriöitä pääsääntöisesti aiheuttavat liikennemelut, jotka kantautuvat lähellä kulkevasta Kemiö-Tarvasjoki maantiestä n:o 181. Vesihuoltoverkostot sekä sähkö- ja televerkot kulkevat suunnittelualueen reunalla. Liite 3. Vesihuolto- ja kaukolämpöverkko Liite 4. Sähkö- ja televerkot 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on Paimion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 10.6.2013 käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Vaihemaakuntakaavaehdotus on julkisesti nähtävillä 2.6.2017 saakka. Suunnittelualueelle ei esitetty muutoksia vuoden 2004 maakuntakaavaan, on osoitettu edelleen taajamatoimintojen alueena (A). Kuva 4. Ote vaihemaakuntakaavaehdotuksesta, ei mittakaavassa. Suunnittelualue sinisellä. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto käynnisti 7.12.2015 luonnonarvojen- ja varojen vaihemaakuntakaavatyön laadinnan. Vaihemaakuntakaavan käynnistämisen tarve liittyy erityisesti biotalouden ja kiertotalouden aiheuttamien alueellisten luonnonvarojen käytön lisääntymiseen. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville 30.4.2016.
6 S i v u Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Vistan osayleiskaavan muutos, joka on Turun hallinto-oikeuden päätöksellä 2.4.2014 vahvistunut. Kuva 5. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Yleiskaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät: Liite 2. Ote Vistan osayleiskaavasta, 2014. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Oinila, Vanhainkodin rakennuskaava vuodelta 1997. Kuva 6. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Ei mittakaavassa, suunnittelualue sinisellä. Asemakaavassa suunnittelualueelle kohdistuvat seuraavat merkinnät:
S i v u 7 Rakennusjärjestys Paimion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.6.2011. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaavoituksen pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Alueelta ei ole laadittu erillisiä selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaptenskanpolun asemakaavamuutoksella mahdollistetaan tulevaisuudessa lähipalvelurakennusten (esim. hoivarakennus) rakentaminen. Korttelialueen kerroslukua on tarpeellista korottaa kahteen ja tonttitehokuutta nostaa, jotta alue saadaan tehokkaaksi rakennettua. Asemakaavamuutos on käynnistetty kaupungin toimesta tammikuussa 2017. Kaupunginhallitus päätti kaavoituksen aloittamisesta 1.2.2017. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueen kiinteistöjen omistajat sekä haltijat Paikkakunnalla vaikuttavat yhdistykset Paimion kaupungin ao. hallintoelimet Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Varsinais-Suomen maakuntamuseo Caruna Oy 4.2.2 Vireille tulo Asemakaava on tullut vireille 8.2.2017. Vireille tulosta on ollut ilmoitus kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla 8.2.2017. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavasta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä idealuonnos, jotka ovat asetettu nähtäville 8.2. 10.3.2017 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi lausunto, jota on käsitelty kappaleessa 4.2.4 Viranomaisyhteistyö. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaehdotus, muistutukset ja lausunnot Kaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 10.4. 10.5.2017 välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa, joita on käsitelty kappaleessa 4.2.4 Viranomaisyhteistyö.
8 S i v u 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu Kaavasta on viranomaisten kanssa neuvoteltu 17.1.2017. Viranomaisten antamat lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Caruna, 10.2.2017 Tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Oy:n toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Kaavaehdotus Varsinais-Suomen liitto, 27.3.2017 Varsinais-Suomen liitto ilmoitti, ettei lausuntopyyntö anna aihetta lausunnon antamiseen, koska liitolla ei ole kaavasta huomautettavaa eikä se ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 4.5.2017 Varsinais-Suomen ELY-keskuksella ei ole omalta toimialaltaan kaavamuutoksesta huomautettavaa. Varsinais-Suomen maakuntamuseo, 2.5.2017 Varsinais-Suomen maakuntamuseolla ei ole omalta toimialaltaan kaavamuutoksesta huomautettavaa. Varsinais-Suomen pelastuslaitos, 20.4.2017 Pelastusviranomainen katsoo, ettei sillä ei ole toimivaltaansa kuuluvaa huomauttamista asemakaavan muutosehdotuksesta. Tekninen lautakunta / tekninen johtaja, 8.5.2017 Tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole huomauttamista kaavaehdotukseen, sillä kaavoitus on laadittu yhteistyössä infra- ja vesihuoltohenkilökunnan kanssa ja kunnallistekniset asiat ovat huomioitu kaavaehdotuksessa.
Caruna, 24.4.2017 S i v u 9 Caruna esittää, että kaavaan lisättäisiin merkintä, joka sallii muuntamon rakentamisen PL-alueelle. Tarkistetaan kaavamääräyksiä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia, joista tätä asemakaavaa koskettaa kohta 2.: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen erityistavoitteella tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Eheyttämällä hyödynnetään myös olemassa olevia liikenneväyliä, putkistoja, verkostoja ja muita rakenteita. Kaupungin tavoitteena on osoittaa suunnittelualue lähipalvelurakennusten korttelialueeksi, jolle voisi rakentaa esim. hoivarakennuksen. Lisäksi kerroskorkeus nostettaisiin yhdestä kahteen ja rakennusoikeuden tehokkuusluku 0,20:sta 0,40:een. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksessa ei tutkittu muita vaihtoehtoja, koska tavoitteissa oli mietitty, minkä tyyppistä rakentamista kaavamuutoksella halutaan myöhemmin toteuttaa. 4.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaratkaisussa haluttiin pitää korttelialue samana kuin voimassa olevassa kaavassa, myös istutettavan alueen osa. Koska korttelialue on iso, uudisrakennuksen tai rakennusten toteuttaminen on mahdollista ilman että rakennusalueen rajoja muutetaan. Korttelialueen osoittaminen lähipalvelurakennuksille tukee jo alueella olevaa hoivapalvelua. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua levennetään, jotta olemassa olevat valaisimet ja kaapelit eivät jää korttelialueelle rasitteeksi. 4.5.1 Esitetyt mielipiteet ja vastineet Ei tullut mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
10 S i v u 4.5.2 Esitetyt muistutukset ja vastineet Ei tullut muistutuksia kaavaehdotuksesta. 4.5.3 Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Ei tehty muutoksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnitelmassa vielä rakentumaton korttelialue muutetaan lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (PL), jonne liikennöinti tulee tapahtumaan Kaptenskanpolulta. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 1 hehtaaria ja alueen rakennusoikeus on osoitettu tehokkuuslukuna. AR -alue: Kaavalla poistuu korttelialuetta 10 180 m² ja rakennusoikeutta 2 036 k- m². PL alue: Kaavalla muodostuu korttelialuetta 10 035 m² ja rakennusoikeutta 4 014 k-m². Katualue Kaavalla muodostuu jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katua 145 m² 5.1.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava antaa edellytykset lähipalvelurakennusten lisärakentamiselle alueelle jossa on jo samanlaista toimintaa entisestään. 5.1.3 Aluevaraukset PL Lähipalvelurakennusten korttelialue Suunnittelualueelle on osoitettu yksi (1) lähipalvelurakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla (e=0,40) ja kerrosten enimmäismäärä on kaksi (II). Katualueet Askalantien suuntaisena suunnittelualueen reunassa kulkee kevyen liikenteen väylä jonka valaisimet ja kaapelit ovat nykyisessä kaavassa korttelialueella. Kaavassa valaisimet ja kaapelit osoitetaan kuuluvaksi jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle katualueelle. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos tulee vaikuttamaan lähialueen rakennettuun ympäristöön. Lähialue mukaan lukien alueella tulee lisääntymään hoivapalvelut. Rakennusten sijoittamisista koskevilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä luodaan uusi lähipalvelualue. 5.2.2 Tekninen huolto Suunnittelualue on rakentamaton, mutta alueen tarvitsema infra on jo rakennettu. 5.2.3 Liikenne Liikenne tulee rakentamisen myötä lisääntymään Kaptenskanpolulla ja Askalantiellä.
5.2.4 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut S i v u 11 Kaavalla on vaikutusta alueen lähialueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Korttelialueen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä kaupunkimaisemmaksi. Kaava-alue on lähellä kaupunkikeskustaa, jossa keskustan palvelut ovat helposti saavutettavissa. 5.2.5 Viheralueet Kaavassa ei ole osoitettu viheralueita. Suunnittelualueen koillisosassa mäkialue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M) ja moottoritien varteen on jätetty suojaviheralue (EV) mahdollisia johtovarauksia sekä muita suojaustarpeita varten. 5.2.6 Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksella luonnonympäristö rakentuessaan muuttuu merkittävästi. Huolellisella suunnittelulla alueen sankka puusto harvenee, mutta korttelialueelle voidaan jättää merkittävästi luonnontilaista metsää. Rakentamiseen osoitetulla alueella piha-alueiden luonnonympäristöön vaikuttavat oleellisesti ihmisen toimet. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen toiminta ei aiheuta suuria häiriöitä lähialueelle. Liikennöinti alueelle tulee lisääntymään, josta muodostuu luultavasti suurin ympäristön häiriötekijä. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita ja ilmenevät kaavaluonnoksesta. 5.5 Nimistö Asemakaavassa ei ole osoitettu katuja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1 Toteuttamisen ajoitus ja seuranta Asemakaava valmistuu hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2017 aikana. Alueen jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen mahdollisesti syksyllä 2017. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo myös lupaehtojen noudattamisesta. Paimiossa 30.8.2017 Markku Kylén Tekninen johtaja Juha Suominen Kaavoitusinsinööri