1(34) SARJA B 2013:7 Helsingin Sataman talousarvioehdotus 2014 ja taloussuunnitelmaehdotus 2015 2016 HELSINGIN SATAMAN JULKAISU Hallinto- ja talousosasto 20.08.2013
2(34) SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVIOEHDOTUS JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS Sivu EHDOTUS TALOUSARVIOKIRJAAN PAINETTAVISTA TEKSTI- JA TAULUKKO-OSISTA... 4 KÄYTTÖTALOUDEN PERUSTELUT... 12 INVESTOINTIEN PERUSTELUT... 14 YLEISPERUSTELUT YLEISTAVOITTEET... 20 LIIKENTEEN KEHITYS... 21 TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN... 22 TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT... 24 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 27 TASA-ARVOSUUNNITELMA... 29 KIELISUUNNITELMA... 29 TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET... 30 LAATU JA YMPÄRISTÖ... 30 TIETOJENKÄSITTELYN KEHITTÄMISHANKKEET... 31 EU-PROJEKTIT... 33 KILPAILUTTAMINEN... 34 RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA... 34
TALOUSARVIOEHDOTUS JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS 3(34)
4(34) EHDOTUS TALOUSARVIOKIRJAAN PAINETTAVISTA TEKSTI- JA TAULUKKO-OSISTA Helsingin Sataman toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2014 talousarvioon Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan sekä matkustajaliikenteen pääsatama. Satama edistää monipuolisesti elinkeinoelämää ja hyvinvointia Helsingin seudulla. Helsingin Satama luo puitteet satamatoiminnalle, kehittää liiketoimintaympäristöä, ohjaa toimintaa sekä tuottaa satamatoimintaan liittyviä palveluita. Sataman vahvuutena ovat tiheät ja monipuoliset linjaliikenneyhteydet Euroopan satamiin. Helsingin Satama on säilyttänyt johtavan asemansa Suomen satamien joukossa. Helsingin Satama toimii kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena johtokunnan avulla. Helsingin Satama vastaa satamanpidosta sekä tuottaa satamapalveluita yhdessä sataman toimijoiden kanssa. Palveluiden hinnoitteluperiaatteet ovat: - Hinnoittelu turvaa toiminnan kannattavuuden ja kilpailukyvyn, ottaa huomioon lainsäädännön sekä viranomaisten määräykset ja kohtelee asiakasryhmiä tasapuolisesti. - Hinnoittelu on pitkäjänteistä ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Kuntalain muutokseen perustuen Helsingin Sataman toiminta yhtiöitetään vuoden 2015 alusta alkaen. Toiminta osakeyhtiönä edellyttää sekä organisaation että hallintokäytäntöjen uudelleen arviointia ja ajanmukaistamista, mihin varaudutaan. Yhtiöittämisen vaikutuksia talouteen ei ole kuitenkaan ennakoitu taloussuunnitelmassa. Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2014 2016 Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen kehitys on vuosien ajan seurannut bruttokansantuotteen kasvukäyrää siitäkin huolimatta, että BKT on arvoperusteinen muuttuja ja Helsingin tavaraliikenne on tonnimääräinen muuttuja ja että ajanjaksoon sisältyy liikennesiirtymiä muista satamista Helsinkiin ja Helsingistä muualle. Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen ennakoidaan taloussuunnitelmavuosina kasvavan keskimäärin 3,1 % vuodessa. Liikennemäärä kasvaisi vuoden 2013 ennustetusta 9,4 milj. tonnista 9,6 milj. tonniin vuonna 2014 ja edelleen 10,3 milj. tonniin vuonna 2016. Bulkkitavaran määrä jää edellisvuosia pienemmäksi, sillä öljytuotteiden kaupallinen tuonti Helsinkiin meritse on loppunut. Bulkkitavara koostuu suurimmalta osalta kivihiilen tuonnista Helsingin Energian tarpeisiin. Matkustajaliikenteen odotetaan kasvavan vuodelle 2013 ennustetusta 10,8 milj. matkustajasta 10,9 milj. matkustajaan vuonna 2014 ja 11,2
5(34) milj. matkustajaan vuonna 2016. Kansainvälisen risteilyliikenteen määrän arvioidaan hieman kasvavan. Alusten yhteenlasketun nettovetoisuuden ennakoidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Helsingin Sataman suurimmat tulovirrat muodostuvat tavaramaksuista (tavaraliikenne), matkustajamaksuista (matkustajat) ja alusmaksuista (alusten nettovetoisuus). Kilpailuttaminen Satama toimii tavaraliikenteessä pääosin landlord-pohjalta eli Helsingin Satama hallinnoi maa-alueita, huolehtii laitureiden ja alueiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä vuokraa tätä infrastruktuuria muille. Varsinaisesta tavarankäsittelystä vastaavat ahtausliikkeet sekä muut logistiikka-yritykset, jotka kilpailevat keskenään. Matkustajaliikenteessä Helsingin Satama tarjoaa kokonaispalvelun, jossa se rakentaa sekä omistaa terminaalit ja myös operoi niissä. HelSan hankintojen volyymi oli vuonna 2012 yhteensä 41,0 milj. euroa ja ne ovat lähes kokonaisuudessaan kilpailutettuja aivan pienimpiä hankintoja lukuun ottamatta. Riskien hallinta Helsingin Sataman riskienhallinnan tavoitteena on pitää sataman turvallisuustaso korkeana riskien ja vaarojen tunnistamisella, niitä analysoimalla ja toimimalla epäkohtien korjaamiseksi. Turvallinen ja häiriötön satama on keskeinen kilpailuetu asiakkaiden arvioidessa Helsingin Sataman ja satamassa toimijoiden luotettavuutta liikekumppanina; siksi se on yksi tärkeimmistä edellytyksistä asiakkuuksien ja kumppanuuksien syntymiselle. Helsingin Satama on aina tarkastellut toimintojensa riskejä joko toimintoihin kuuluvana luonnollisena osana ja/tai erillisten riskikartoitusten muodossa. Eri riskilajien kartoitukset laaditaan ja läpikäydään säännöllisesti, pääsääntöisesti kolmen vuoden väliajoin. Asiakaspalautteet ja läheltä piti -tilanteet käydään toimintajärjestelmän osana huolellisesti läpi ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Talouden sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja raportointijärjestelmää. Kaupungin strategiaohjelma Helsingin Sataman toiminnassa Strategiaohjelman toteuttaminen Helsingin Sataman toiminnassa Helsingin Satama toimii koko kaupungin elinvoimaisuutta lisäten. Satama vetää puoleensa runsaasti kaupan, teollisuuden ja logistiikan yrityksiä, jotka liitännäistoimintoineen merkitsevät seudulla elinkeinotoimintaa, asukkaita ja työllisyyttä, kysyntää ja tarjontaa sekä tasapainoista yhdyskuntarakennetta. Satama tarjoaa Helsingille kansainvälisyyttä sekä tunnettuutta ja siten vahvistaa seudun kansainvälistä kilpailukykyä.
6(34) Vuosaaren satama on vapauttanut Sörnäisten entiset satama-alueet palvelemaan asunto- ja toimitilarakentamista. Myös Länsisataman tavaraliikenteestä suuri osa siirtyi Vuosaaren satamaan. Öljysatama mukaan lukien Helsingin Satama on luovuttanut viime vuosina noin 180 ha muuhun käyttöön. Vilkkaasti toimivaa matkustajaliikennettä palvelevaa Länsisatamaa uudistetaan osana Jätkäsaaren asuinalueen rakentamista. Matkustajaliikenteen ja liikevaihdon kasvu edellyttävät myös tulevina vuosina panostusta satamainfrastruktuuriin erityisesti Länsisatamassa. Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013-2016 seuraava tavoite liittyy erityisesti Helsingin Satamaan: Helsingin ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus paranee ja metropolialueen merkitys lento-, juna- ja meriliikenteen solmukohtana vahvistuu. Kaupungin sisällä ja seudullisesti keskeisten työpaikka-alueiden saavutettavuus eri liikennemuodoin paranee. Tavoitteiden toimenpiteiksi on kvsto päättänyt, että - Länsisatamaan rakennetaan uusi matkustajaterminaali vastaamaan Itämeren kasvavia matkustajamääriä. - Selvitetään vaihtoehdot Länsiterminaalin liikenneyhteyksien sujuvuuden parantamiseksi. - Vaikutetaan valtioon, jotta Suomessa käyviltä risteilyaluksilta poistetaan väylämaksut tai niitä pienennetään. Helsingin Sataman toimenpiteet kaupungin tuottavuusohjelmassa 2014 2016 Helsingin Satama on pitkällä tähtäyksellä määrätietoisesti sopeuttanut toimintaansa jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Viime vuosina on tehty huomattavia organisaatiojärjestelyjä. Palveluja tuotetaan oman tuotannon lisäksi ostopalveluja monipuolisesti käyttämällä. Lisäksi kustannusten kurissapitämiseksi ja karsimiseksi tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti. Tuottavuus ja palvelukyky riippuvat keskeisesti henkilöstöstä. Helsingin Satamassa tuottavuudesta ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on jatkuvaa. Helsingin Sataman henkilöstösuunnitelma 2014 2016 Helsingin Sataman ydintoiminnot ovat yksiköity tavaraliikenne ja matkustajaliikenne. Helsingin Sataman organisaatio vastaa jakoa siten, että Vuosaaren satama ja matkustajasatamat ovat liiketoimintayksiköitä, joita hallinto ja talous sekä tekniset palvelut tukevat. Palveluiden edelleen tehostamiseksi organisaatiorakennetta kehitetään ja henkilöstöä käytetään yli organisaatiorajojen. Henkilöstöä koulutetaan moniosaamisen lisäämiseksi. Tavoitteena on tuottaa palvelut nykyistä pienimmillä resursseilla. Henkilöstömäärän ja rakenteen suunnittelussa varaudutaan yhtiöittämiseen.
7(34) Helsingin Sataman tilankäyttösuunnitelma 2014 2018 Satamatalossa Helsingin Sataman omassa käytössä olleet toimistotilat on niiden vapauduttua vuokrattu. Jatkossakin vapautuvat tilat on tarkoitus vuokrata tehokkaaseen käyttöön. Ylipäätään toimitilojen tilankäyttö sopeutetaan liikenteen vaatimusten mukaisesti. Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköinen asiointi Tietotekniikkaohjelman toteuttaminen / Sähköisen asioinnin kehittämishankkeet Tavoitteet ja mittarit Helsingin Sataman tietoteknistä ympäristöä kehitetään jatkuvasti. Uusia hankkeita saattaa tulla esille nopeastikin. Merkittäviä hankkeita tarkastelukaudella ovat taloushallinnon järjestelmien uusiminen, checkin toimintojen kehittäminen ja tietoteknisen infrastruktuurin jatkokehitys. Talousarvion seurannassa tarkasteltavat tavoitteet: Sitovat toiminnalliset tavoitteet Liiketoiminnan tavoitteet vuodelle 2014 Tot. Tot. Ennuste Tavoite 2011 2012 2013 2014 Asiakastyytyväisyyden taso (asteikolla 4 10) 7,94 8,06 8,0 8,0 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 3,2 3,2 2,9 2,8 Liikevaihto/henkilö, 1 000 458 482 503 524 Muut toiminnalliset tavoitteet Tot. Ennuste TAE TSE TSE 1 000 2012 2013 2014 2015 2016 Perustamislainan korko 0 0 0 0 0 Peruspääoman tuotto 6 317 6 317 6 317 6 317 6 317 Perustamislainan lyhennys 0 0 0 0 0 Yhteensä 6 317 6 317 6 317 6 317 6 317 Helsingin sataman liikenteen arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Tot. Ennuste TAE TSE TSE 2012 2013 2014 2015 2016 Kokonaistavaraliikenne, 1 000 t 10 832 10 300 10 400 10 850 11 050 Yksiköity tavaraliikenne 1 000 t 9 756 9 400 9 600 10 100 10 300 Bulkkitavaraliikenne 1 076 900 800 750 750 Matkustajaliikenne, 1 000 matkustajaa 10 608 10 800 10 930 11 040 11 150 Saapuneet alukset, 1 000 nt 106 257 113 500 113 500 113 500 113 500 Helsingin Satama keskittyy liiketoiminnassaan varmistamaan asiakaskunnan tyytyväisyyden ja pysyvyyden. Sataman kilpailukyky ja kannattavuus turvataan kustannustehokkuudella, hinnoittelulla ja markkinoin-
8(34) nilla. Matkustajaliikenteen sujuvuus satamissa varmistetaan tarvittavilla järjestelyillä, joista merkittävin hanke on Länsisataman kehittäminen. Vuosaaren sataman ensisijaisena tehtävänä on alueella toimivien yritysten toimintaedellytysten varmistaminen niiden tarpeita vastaaviksi. Vuosaaren sataman rakentamiseen on sitoutunut huomattavasti pääomaa, mikä heikentää alkuvuosina sijoitetun pääoman tuottoa. Määrä- ja taloustavoitteet sekä tuottavuuden seuranta Määrä- ja taloustavoitteet Tehokkuus/taloudellisuus Helsingin Sataman talouden kehitys arvioidaan seuraavaksi: Tuloslaskelma TP Ennuste TAE TSE TSE 1 000 euroa 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihto 87 179 86 850 88 060 89 711 90 704 Valmistus omaan käyttöön 701 800 800 800 800 Liiketoiminnan muut tuotot 132 23 4 4 4 Varsinaiset kulut -38 455-39 164-39 991-40 021-39 954 Poistot -31 631-32 100-33 200-33 600-34 700 Liikeylijäämä 17 926 16 409 15 673 16 894 16 854 Rahoitustuotot 781 220 400 400 200 Rahoituskulut Korkokulut lainoista rahoituslaitoksilta -2 263-1 500-1 700-2 200-1 900 Korkokulut kaupungin lainasta 0 0 0 0 0 Korvaus peruspääomalle -6 317-6 317-6 317-6 317-6 317 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä ennen varauksia 10 128 8 812 8 056 8 777 8 837 Poistoeron muutos 11 932 11 932 11 932 11 932 11 932 Varausten muutos 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 22 060 20 744 19 988 20 709 20 769 Liikevaihto kasvaa suotuisasti taloussuunnittelukaudella. Liikevaihdon ennustetaan kasvavan vuodelle 2013 ennustetusta 86,9 milj. eurosta 88,1 milj. euroon vuonna 2014 ja edelleen 90,7 milj. euroon vuonna 2016. Ylijäämä ennen varauksia laskee talousarviovuonna 8,1 milj. euroon vuodelle 2013 ennustetusta 8,8 milj. eurosta markkinakorkojen oletetun nousun ja poistojen lisääntymisen johdosta. Taloussuunnittelukaudella ylijäämä ennen varauksia kehittyy suotuisasti. Ylijäämä ennen varauksia on 8,8 milj. euroa vuonna 2016.
9(34) Rahoituslaskelma TP Ennuste TAE TSE TSE 1 000 euroa 2012 2013 2014 2015 2016 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä 17 926 16 409 15 673 16 894 16 854 Poistot 31 631 32 100 33 200 33 600 34 700 Rahoitustuotot ja -kulut Korvaus peruspääomalle -6 317-6 317-6 317-6 317-6 317 Korkokulut lainoista rahoituslaitoksilta -2 263-1 500-1 700-2 200-1 900 Korkokulut kaupungin lainasta 0 0 0 0 0 Muut 781 220 400 400 200 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -15 902-22 460-23 250-29 155-37 380 Rahoitusosuudet inv.menoihin 0 0 6 980 1 656 0 Käyttöom. myynti (jäännösarvo) 3 0 0 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta 25 860 18 452 24 986 14 878 6 157 Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen lainojen muutos -19 845-19 845-19 845-19 845-19 845 Kunnalta saatujen lainojen vähennys 0 0 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -4 150 1 247 245 898 1 341 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -23 995-18 598-19 600-18 947-18 504 Kassavarojen muutos 1 865-146 5 386-4 069-12 347 Toiminnan laajuustiedot Helsingin sataman liikenteen arvioidaan kehittyvän seuraavasti Kehityksen tunnusluvut Tot. Ennuste TAE TSE TSE 2012 2013 2014 2015 2016 Liikevaihdon muutos, % 0,8-0,4 1,4 1,9 1,1 Liikeylijäämä,% liikevaihdosta 20,6 18,9 17,8 18,8 18,6 Liikevaihto/henkilö, 1 000 482 503 524 545 560 Sijoitetun pääoman tuotto,% 3,2 2,9 2,8 3,1 3,1 Omavaraisuusaste, % 65,5 68,1 70,9 73,8 76,6 Tunnusluvuista liikevaihto, liikevaihto henkilöä kohden ja omavaraisuusaste kehittyvät suotuisasti taloarviovuonna. Sen sijaan liikeylijäämäprosentin ja sijoitetun pääoman tuoton ennakoidaan laskevan hieman. Taloussuunnittelukaudella kaikki tunnusluvut kehittyvät suotuisasti.
10(34) Resurssit Helsingin Sataman investoinnit ovat seuraavat: Tot. Enn. TAE TSE TSE. 2012 2013 2014 2015 2016 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Maa- ja vesialueet 1 109 4 250 3 350 6 350 3 750 Laiturit 10 052 10 100 13 150 10 650 550 Rautatiet 0 0 400 0 100 Rakennukset 2 244 5 000 2 900 500 26 500 Sähköverkko ja satamavalaistus 1 402 1 450 2 450 650 500 Muut kiinteät rakenteet 358 825 400 10 400 5 400 Irtain käyttöomaisuus 459 675 460 465 440 Aineeton käyttöomaisuus 42 160 140 140 140 Sataman yleiset työt 236 0 0 0 0 Yhteensä 15 902 22 460 23 250 29 155 37 380 Helsingin Sataman investoinnit talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kohdistuvat matkustajasatamiin Länsisatamassa ja Eteläsatamassa sekä Vuosaaren tavarasataman toiminnallisiin muutoksiin ja täydennysrakentamiseen. Varsinkin Tallinnaan suuntautuvaan matkustajaliikenteen kasvu ja Jätkäsaaren kaupunginosan kehittäminen edellyttää investointeja Länsisatamaan. Länsisataman vuoden 2014 aikana valmistuvan laajennusalueen käyttöönotto vaatii investointeja laiturirakenteisiin, kenttäalueisiin, matkustajasiltoihin ja terminaaleihin. Investointien suuruuden arvioidaan olevan vuosien 2014-2018 aikana noin 130 milj. euroa. Osa investoinneista rahoitetaan EU:n TEN-T rahoituksella. Helsingin kaupunki jätti keväällä Helsingin ja Tallinnan satamien yhteisen hakemuksen Motorways of the Seas-ohjelmaan 2012-2015 sisältyvälle TWIN-PORT hankkeelle. EU-komissio esittää Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämiselle 11,3 miljoonan euron rahoitusta. Helsingin Sataman osuus tästä on noin 2/3. Lisäksi osa investoinneista on mahdollista toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Suunnittelujakson investoinnit rahoitetaan Helsingin Sataman tulorahoituksella. Vuosaaren satamassa on suunnitteilla porttijärjestelmän uudistaminen sekä logistiikka-alueen kehittäminen. Satama palvelee asiakkaita, joiden tarpeet edellyttävät usein investointivalmiutta hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Kaupunkisuunnittelussa tehtävät päätökset vaikuttavat myös sataman maankäyttöön.
11(34) Tuottavuus Tot. Ennuste TAE TSE TSE 2012 2013 2014 2015 2016 Tuottavuus = suoriteindeksi/menoindeksi Suoriteindeksi (2011 = 100) 99,3 97,6 97,7 99,4 100,2 Menoindeksi (2011 = 100) 97,3 95,4 95,1 96,2 97,1 Tuottavuusindeksi (2011=100) 102,0 102,3 102,8 103,3 103,2 Korkokulujen ja poistojen kasvu vaikuttavat heikentävästi tuottavuusindeksi kehitykseen. Mikäli markkinakorkokannan oletettaisiin pysyvän vuoden 2013 tasolla, tuottavuusindeksi vuosina 2014-2016 olisi 103,3, 104,6 ja 104,3. Toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen strategiaohjelman talousmittareihin Helsingin Sataman toiminnalliset tavoitteet ovat linjassa kaupungin strategiaohjelman kanssa ja tukevat omalta osaltaan sen toteutumista.
12(34) KÄYTTÖTALOUDEN PERUSTELUT Tuotot Tuottojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon liikenteen ja suoritteiden muutokset. Perustana käytetyt liikennemäärät ovat sivulla 7 olevassa taulukossa. Yksikkötavara ja matkustajaliikenteen kasvusta johtuen tavara- ja alusmaksutulot kehittyvät suotuisasti. Alusliikenteen ja sen myötä alusmaksujen oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Sivutoiminnan laskutustyöt ja sekalaiset tulot vähenevät. Muissa tulolajeissa ei oleteta tapahtuvan suurempia muutoksia. Talousarvioehdotuksen 2014 liikevaihto (88,1 milj. euroa) on 1,2 milj. euroa vuoden 2013 tuoreinta ennustetta suurempi. Taloussuunnittelukaudella liikenteen ennustetaan edelleen lisääntyvän ja liikevaihdon kasvavan tämän myötä 90,7 milj. euroon vuonna 2016. Kulut Helsingin Sataman käyttötalouden kulubudjetti on laadittu tiukaksi mutta siten, että tuloa tuottavat satamapalvelut voidaan kuitenkin turvata. Talousarvioehdotuksessa vuoden 2014 varsinaiset kulut ovat yhteensä 40,0 milj. euroa eli kasvua 2,1 % vuoden 2013 ennusteesta. Henkilöstömenot on laskettu kunakin vuonna palveluksessa olevaksi arvioidun henkilömäärän perusteella ja talousarviovuonna on varauduttu maltillisiin palkantarkistuksiin. Palveluissa on varauduttu normaalitalven mukaisiin jäänmurto- ja alueiden puhtaanapitokustannuksiin. Muihin kuluihin on laatimisohjeiden mukaan huomioitu yhdistysten jäsenmaksut (135 000 euroa). Poistot on arvioitu kirjanpitolain mukaisesti suunnitelman mukaisina poistoina. Korot ovat Vuosaaren sataman rakentamista varten vuosina 2007-2009 otettujen lainojen korkoja. Käyttöomaisuuden vakuutusrahastomaksuksi on talousarviovuodelle ennakoitu 280 000 euroa. Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuoden 2008 marraskuun lopulla. Vuosina 1996-2007 tehtiin investointivarauksia eli ei-kassavaikutteisia kulukirjauksia yhteensä 247,8 milj. euroa. Investointivarauksen tekeminen on ennenaikainen ei-kassavaikutteinen kulukirjaus, joka pienentää ko. tilikauden tulosta. Investointivaraus on purettava, kun investointi, jota varten varaus on tehty, toteutuu. Investointivarauksen purkamisella korjataan ennenaikainen kulukirjaus, joka tehtiin investointivarausta muodostettaessa. Ohjeiden mukaan suurten hankkeiden investointivarauksen purkaminen on tehtävä muuttamalla investointivaraukset poistoerovaraukseksi. Kertynyttä poistoeroa puretaan tuloslaskelman kautta investointivarauksella katettavan käyttöomaisuuden pitoaikana tasasuurin erin. Tämä tarkoittaa sitä, että investoinneista tehdään normaalit suunnitelman mukaiset poistot ja investointivarauksen purkamisen vaikutus jaksottuu ko. investoinnin pitoajalle. Poistoerovarausta tuloutetaan siinä suhteessa, kuin investointivarauksella on katettu hankintamenoa. Toisin sanoen, jos investointivarauksella on katettu vain osa hankintamenosta, niin poistot ovat vuosittain aina suuremmat kuin poistoerovarauksen tuloutus.
13(34) Vuosaaren satamaa varten tehdyt investointivaraukset siirrettiin vuosien 2008 ja 2009 tilinpäätöksissä kokonaisuudessaan poistoerovarauksiin. Poistoerovarausta tuloutetaan suunnittelukaudella vuosittain 11,9 milj. euroa. Tulos Liikeylijäämän ennakoidaan olevan talousarviovuonna 15,7 milj. euroa ja ylijäämän ennen poistoeroja ja varauksia 8,1 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä poistoerojen kirjauksen jälkeen on 20,0 milj. euroa. Taloussuunnitteluvuosina 2015 ja 2016 talous kehittyy suotuisasti poistojen kasvusta huolimatta. Liikeylijäämän ennakoidaan olevan kumpanakin vuonna 16,9 milj. euroa ja ylijäämän ennen poistoeroja ja varauksia kumpanakin vuonna 8,8 milj. euroa. Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen tilikauden ylijäämä on 20,7 milj. euroa vuonna 2015 ja 20,8 milj. euroa vuonna 2016. Suunnittelukaudella 2014-2016 korkokuluja on Vuosaaren sataman lainoista yhteensä 5,8 milj. euroa. Rahoituslaskelma Helsingin Satama otti vuosina 2007-2009 lainaa yhteensä 240 milj. euroa Vuosaaren sataman rakentamista varten. Lainaa alettiin lyhentää vuodesta 2010 alkaen. Talousarviovuoden lopussa lainaa on jäljellä 156,8 milj. euroa ja 117,1 milj. euroa taloussuunnitelmakauden lopussa vuonna 2016. Jäsenmaksujen erittely Talousarvioehdotukseen sisältyvät seuraavat arvioidut jäsenmaksut vuodelle 2014: Helsingin Satama - Helsingfors Hamn 2014 Cruise Europe 3 300 International Harbour Masters Association IHMA 200 Meriliitto-Sjöfartsförbundet ry 300 PIANC-Suomen osasto 500 Satamajäänsärkijä S/S Turso yhdistys ry 300 Straightway Finland ry 1 2 000 Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry Finlands Inköps och Logistikförening rf 1 200 Suomen Satamaliitto ry - Finlands Hamnförbund rf 110 000 Suomen Vesitieyhdistys - Vattenvägföreningen i Finland ry 500 Baltic Ports Organization 1 700 International Association of Ports and Harbors, IAPH 6 300 AIVP/IACP International Association Cities & Ports 2 700 LIMOWA Ry 6 000 Yhteensä 135 000 1 Khs Stn 2.5.2006 620
14(34) INVESTOINTIEN PERUSTELUT Investoinnit 2014-2023 Matkustajasatamat INVESTOINNIT TP Enn. TAE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE 1 000 euroa 2012 2013 2019 2020 2021 2022 2023 Maa-ja vesialueet 1 072 4 000 1 800 5 500 3 500 2 500 1 500 2 000 500 500 500 500 Laiturit 8 285 10 000 13 000 10 500 500 500 750 6 000 1 000 1 500 1 500 2 500 Rakennukset 2 244 5 000 2 900 500 26 500 26 500 30 000 3 500 4 500 4 500 2 500 3 000 Sähköverkko ja satamavalaistus 1 341 850 800 450 400 2400 0 0 0 0 0 0 Muut kiinteät rakenteet 358 825 400 10400 5400 5700 0 300 0 300 0 300 Irtain käyttöomaisuus 438 610 400 415 390 390 390 390 390 390 390 390 Aineeton käyttöomaisuus 42 160 140 140 140 140 140 140 140 140 140 140 Yhteensä 13 780 21 445 19 440 27 905 36 830 38 130 32 780 12 330 6 530 7 330 5 030 6 830 Vuosaaren satama INVESTOINNIT TP Enn. TAE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE TSE 1 000 euroa 2012 2013 2019 2020 2021 2022 2023 Maa-ja vesialueet 37 250 1 550 850 250 5 250 5 250 10 250 5 250 250 250 250 Laiturit 1 767 100 150 150 50 50 50 50 50 50 50 50 Rautatiet 0 0 400 0 100 0 100 0 100 0 100 0 Sähköverkko ja satamavalaistus 61 600 1650 200 100 0 100 0 0 100 0 100 Irtain käyttöomaisuus 21 65 60 50 50 50 50 50 50 50 50 50 Muut yleiset työt 236 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 2 122 1 015 3 810 1 250 550 5 350 5 550 10 350 5 450 450 450 450 Matkustajasatamat ja Vuosaaren satama yhteensä 15 902 22 460 23 250 29 155 37 380 43 480 38 330 22 680 11 980 7 780 5 480 7 280 Helsingin Sataman investoinnit talousarviossa ja taloussuunnitelmassa kohdistuvat matkustajasatamiin Länsisatamassa ja Eteläsatamassa sekä Vuosaaren tavarasataman toiminnallisiin muutoksiin ja täydennysrakentamiseen. Suunnittelukauden merkittävimmät investointikohteet ovat Länsisataman uusi matkustajaterminaali ja pysäköintilaitos, sekä Länsisataman laajentamiseen liittyvä laiturirakentaminen. Vuosaaren satamassa on suunnitteilla porttijärjestelmän uudistaminen sekä logistiikka-alueen kehittäminen. Suunnittelukauden lopulla varaudutaan sataman vesiliikennealueen syventämiseen liittyviin ruoppausja muutostöihin. Satama palvelee asiakkaita, joiden tarpeet edellyttävät usein investointivalmiutta hyvinkin lyhyellä varoitusajalla ja siten kaikkia investointikohteita ei voida tietää talousarviota ja etenkään taloussuunnitelmaa laadittaessa. Edellä esitetystä johtuen investointiohjelman toteutumiseen saattaa tulla huomattaviakin muutoksia talousarvioehdotukseen verrattuna suunnittelun tarkentuessa.
15(34) Matkustajasatamat Maa- ja vesialueet (1 000 ) Kenttä- ja liikennealueet 1 300 5 500 3 500 2 500 0 Rahat on tarkoitettu kenttä- ja liikennealueiden suunnitteluun ja rakentamiseen sisältäen tarvittavat liikenteen ohjauslaitteet, päällysteet, istutukset ja viemäröinnin. Investoinnit kohdistuvat pääasiassa Länsisataman nykyisen alueen ja matkustajasataman laajennuksen aiheuttamiin muutostöihin, jotka alkavat vuonna 2014 ja ne valmistuvat vuonna 2017. Länsisataman väylä 500 0 0 0 1 500 Rahat varataan Länsisatamaan johtavan väylän kehittämiseen. Laiturit (1 000 ) Matkustajasataman laajennus Länsisataman alusten kiinnitysjärjestelmä Eteläsataman laituri EO2 10 000 7 500 0 0 0 Valtamerenlaiturin jatkeen edellyttämän ruoppaus- ja täyttötyöt tehdään vuonna 2013. Laiturirakentaminen aloitetaan vuonna 2014 ja se valmistuu vuonna 2015. 0 2 500 0 0 0 Rahat varataan alusten automaattisen kiinnitysjärjestelmän toteuttamiseksi lauttapaikalle LJ7. 2 500 0 0 0 0 Satamatalon kohdalla oleva paalulaituriulokkeen ja vanhan laiturirakenteen välissä oleva ponttiseinä ja laiturin kansirakenteet korjataan. Työt ovat käynnistyneet vuonna 2013 Laiturirakenteiden ennakoimattomat peruskorjaus- ja muutostyöt 500 500 500 500 750
16(34) Laitureiden peruskorjaukset päätetään ensisijaisesti vuosittain tehtävien kuntotarkastusten ja sukeltajatutkimusten perusteella. Varsinaisten peruskorjaustöiden lisäksi rahalla uusitaan laiturivarusteita kuten suojain- ja kiinnityslaitteita, veden- ja sähköjakelupisteitä, laituriportaita sekä toteutetaan niitä pienehköjä muutostöitä, joita kulloinkin liikenteessä oleva aluskalusto edellyttää. Rakennukset (1 000 ) Länsisataman uusi terminaali ja pysäköintilaitos L4 Länsiterminaalin muutostyöt 0 0 26 000 26 000 27 000 Länsisataman uuden terminaalin ja pysäköintilaitoksen suunnittelu- ja rakentamistyöt ajoittuvat vuosille 2016-2018. Terminaalia on alustavasti kaavailtu 15 000 m²:n suuruiseksi. M2 Varasto ja ajotunneli 900 0 0 0 2 000 Nykyisessä matkustajaterminaalissa tehdään muutoksia ja peruskorjaustöitä ennakoiden myös uuden terminaalirakennuksen aiheuttamia muutoksia. 1 500 0 0 0 0 Raha on varattu varaston M2 korjaukseen sekä ajotunnelin korjaus- ja kunnostustyötä varten. Ennakoimattomat tilamuutokset ja perusparannukset 500 500 500 500 1 000 Useat sataman investoinnit perustuvat sellaisiin liikenteessä tapahtuviin muutoksiin, joita satamanpitäjän on mahdoton ennakoida, mutta joiden toteuttaminen on sataman palvelutason ja asiakassuhteen säilyttämisen kannalta välttämätöntä. Muutoksia aiheuttavat varustamoiden kohdesatamien ja aikataulujen muutokset sekä niistä johtuvat ja/tai erilliset viranomaismääräysten muutokset. Varustamoiden aikataulu- ja linjamuutokset tapahtuvat yleensä erittäin lyhyellä varoitusajalla. Rahat on varattu sellaisiin hankkeisiin, joista ei talousarviota laadittaessa ole ollut tarkkaa tietoa.
17(34) Sähköverkko ja satamavalaistus (1 000 ) Muut kiinteät rakenteet (1000 ) Maihinnoususiltojen rakentaminen 800 450 400 2 400 0 Rahat on tarkoitettu muuntamoiden, jakelulaitteiden ja jakeluverkon uusimiseen ja laajentamiseen sekä aluevalaistuksen kunnostamiseen ja rakentamiseen. Vuonna 2017 varaudutaan laajentamaan maasähkön käyttöä. 0 10 000 5 000 5 300 0 Rahat on varattu maihinnoususiltojen muutostöihin ja matkustajien turvallisuuden parantamiseen. Vuosien 2015-2017 investoinnit kohdistuvat Länsisataman uuden terminaalirakennuksen matkustajakäytävien ja maihinnoususiltojen suunnittelu- ja rakennustöihin. Kiinteät rakenteet 400 400 400 400 0 Irtain käyttöomaisuus (1 000 ) Aineeton käyttöomaisuus (1 000 ) Rahat on tarkoitettu erilaisten laitteiden kuten aitojen, porttien, liikennepuomien ja tarkastussiltojen hankintaan, muutostöihin ja perusparannuksiin. 400 415 390 390 390 Rahat on varattu työkoneiden ja kaluston hankintaan, eri osastojen atklaitteiden, muun kaluston ja poistettavien ajoneuvojen tilalle hankittavien uusien ajoneuvojen hankintaan. 140 140 140 140 140 Aineeton käyttöomaisuus käsittää pääasiassa atk-ohjelmia.
18(34) Vuosaaren satama Maa- ja vesialueet (1 000 ) Väylät ja vesialueilla tehtävät työt Rautatielogistiikka-alue Kentät ja liikennealueet Rautatiet (1 000 ) 0 0 0 5 000 5 000 Rahat on varattu Vuosaaren sataman vesiliikennealueiden syventämiseen liittyvien ruoppaus- ja rakentamistöiden aloittamiseen. 1 200 600 0 0 0 Varaudutaan rautatiekuljetusten edellytysten parantamiseen tähtääviin toimiin suunnitelmakaudella. Vuosaaren sataman Länsipuolelle on varattu tilaa yhdistettyjen kuljetusten terminaalin rakentamiselle. Toteutus ja rakentamisaikataulu kytkeytyvät vireillä olevaan Pohjois-Suomeen suuntautuvan säännöllisen tavarajunaliikenteen käynnistymiseen. 350 250 250 250 250 Rahat on varattu Vuosaaren sataman käytönaikaisiin toiminnallisiin muutostöihin ja täydennysrakentamiseen mm. laituri- ja kenttäalueilla. Rakentamisella palvellaan asiakkaiden muuttuneita tarpeita. 400 0 100 0 100 Sähköverkko ja satamavalaistus (1 000 ) Irtain käyttöomaisuus (1 000 ) Rahat on varattu yhdistettyjen rautatiekuljetusten lisäämiseen tähtäävien kehittämistoimien vaatimien lisäraiteiden ja raiteiden turvalaitteiden rakentamiseen. 1 650 200 100 0 100 Rahat on tarkoitettu alueiden valaistuksen ja sähkön jakeluverkon muutostöihin ja laajentamiseen. Vuonna 2014 varaudutaan toteuttamaan porttijärjestelmän kehittämiseen tähtääviä toimia yhdessä alueen käyttäjien kanssa. 60 50 50 50 50 Rahat on varattu kunnossapitoon liittyvään kaluston hankintaan.
YLEISPERUSTELUT 19(34)
20(34) YLEISTAVOITTEET Liikeidea Missio Arvot Tavoitetila - Visio Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan sekä matkustajaliikenteen pääsatama. Helsingin Satama luo puitteet satamatoiminnalle, kehittää liiketoimintaympäristöä, ohjaa toimintaa sekä tuottaa satamatoimintaan liittyviä palveluita. Asiakaslähtöisyys Tuloksellisuus Luotettavuus Yhteistyö Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Itämeren satamien edelläkävijä ja halutuin yhteistyökumppani. Toimintaympäristön muutos vuodesta 2014 vuoteen 2016 Strategiset hankkeet 2013-2015 Toiveikkuus maailmantalouden elpymisestä on siirtynyt, taloustilanteen uskotaan paranevan vuosikymmenen puolivälissä. Se lisäisi taloudellista toimeliaisuutta myös Suomessa. Helsingin satama säilyttää satamien keskuudessa kilpailukykynsä konttiliikenteessä. Kumipyöräliikenteessä kilpailuasema vahvistuu rikkidirektiivin tullessa voimaan vuonna 2015. Laivamatkailun suosio jatkuu edelleen voimakkaana ja matkustajien määrä linjaliikenteessä jatkaa kasvuaan. Helsingin Sataman kehittämisen ja investointien painopiste on matkustajasatamissa ja erityisesti Länsisatamassa. Tavara- ja matkustajaliikenteen joustavaan sujumiseen otetaan käyttöön uusia automaatioratkaisuja. Ympäristöarvojen merkitys korostuu edelleen ympäristölupien uusimisen ja rikkidirektiivin käyttöönoton myötä. Liiketoimintaympäristön kehittäminen vaikuttamalla ja tekemällä yhteistyötä asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa Länsisataman kehittäminen ja kapasiteetin lisääminen Aktiivinen markkinointi ja sen kehittäminen yhteistyössä toimijoiden kanssa Vuosaaren sataman markkinaosuuden kasvattamiseksi Ympäristöasioiden korostaminen toimintaympäristön seurannassa, vaikuttamisessa, omassa toiminnassa ja päätöksenteossa Johtamiskäytäntöjen virtaviivaistaminen Kannustavan toimintakulttuurin edistäminen