LUONNOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 117 TONTTI 2 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PITKÄKATU 18-22 KAAVATUNNUS 06:099 KAAVAN PÄIVÄYS 20.4.2017 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 20.4.2017
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan korttelin 117 tonttia 2 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 6. kaupunginosan korttelin 117 tontti 3. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi PITKÄKATU 18-22 Kaavan tunnus 06:099 Kaavan päiväys 20.4.2017 Kaavan laatija Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5047 email: etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Keskisuomalainen 17.6.2016 vireilletulo Hyväksymis- Ltk 9.5.2017 päivämäärät Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaan- ja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Alueen on vuokrannut Education Facilities Oy. Asemakaavan muutoksella pyritään mahdollistamaan Pitkäkadun toisella puolella olevan ammattiopiston ja suunnittelualueen ammattikorkeakoulun sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten että tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavamuutoksesta käytetään nimeä Pitkäkatu 18-22.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 ASEMAKAAVA... 5 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 2.1.3 Maisema ja luonnonympäristö... 6 2.1.4 Liikenne ja pysäköinti... 7 2.1.5 Tekninen huolto ja erityistoiminnat... 7 2.1.7 Maanomistus... 7 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 10 3.2.1 Osalliset... 10 3.2.2 Vireilletulo... 10 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 11 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 11 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 3.4 ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET... 12 3.4.1 Asemakaavaluonnos... 12 3.4.2 Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan... 12 3.4.3 Luonnosvaiheen palaute... 12 3.4.4 Ehdotusvaiheen palaute... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 4.1 KAAVAN RAKENNE... 13 4.1.1 Mitoitus... 13 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 13 4.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 13 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 13 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 14 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA... 14
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan seurantalomake 4) kaavakarttaluonnos, pienennös 5) tonttijakokartta
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutosalueen maanomistus on Jyväskylän kaupungin. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten ja tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,6 ha. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa 17.6.2016. Asemakaavan muutosluonnos kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 9.5..2017. Asemakaavaluonnos MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 23.5.-26.6.2017 välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä.. Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä... Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa.. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (6) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaan- ja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. Opaskartta. 2.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitseva opetusrakennus on valmistunut 1980-luvulla ja sen on suunnitellut arkkitehti Raimo Halonen. Rakennuksella ei ole suojeluarvoja. Opetusrakennus sijaitsee Pitkäkadussa kiinni ja sen takapiha avautuu puiston suuntaan. Takapihalla sijaitsee ulkoilmakonserttipaikka, joka on visuaalisesti osa Moirislammenpuiston ympäristöä. Kuvia suunnittelualueelta. 2.1.3 Maisema ja luonnonympäristö Kaavoitettava alue on maastoltaan loivasti pohjoiseen nousevaa. Maaperä on koillisosassa moreenia, muualla silttiä, hiekkaa ja hietaa. Tontin puusto on pääasiassa lehtipuuta.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (7) 2.1.4 Liikenne ja pysäköinti Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteenyhteydet. Suunnittelualue on hyvin joukkoliikenteellä saavutettavissa, sillä joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat Voionmaankadulla tontin kohdalla. Suunnittelualueen pysäköinti on ajantasakaavassa tällä hetkellä sallittu sekä tontilla, että viereisen korttelin(81) Nuuskakujan lähettyvillä olevalla LP-alueella. 2.1.5 Tekninen huolto ja erityistoiminnat Alue on kytketty yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 2.1.7 Maanomistus Suunnittelualue on Jyväskylän kaupungin omistuksessa ja tontin on vuokrannut Education Facilities Oy. Viistokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (8) 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa (24.9.2014) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Ote maakuntakaavasta. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty 14.11.2005) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Ote yleiskaavasta. Asemakaavassa (21.9.2009) alueelle on osoitettu kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO). Rakennusoikeutta on 4350. Tontin pohjoisosaan on osoitettu istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää ja tontin itälaidalle on merkitty kaksi säilytettävää puuta. Pysäköimispaikka on etelälaidalla. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 140 ker-
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (9) rosalaneliömetriä. Lisäksi viereisessä korttelissa 81 sallitaan korttelin 117 pysäköintiä LP-alueella. Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009. Tonttijako- ja rekisteri Kaavan yhteydessä laaditaan sitova tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu 22.6.2016. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen vieressä on vireillä Seminaarinmäen kampusalueen suojelukaavan laatiminen.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (10) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE, SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan laatimiseen on lähdetty suunnittelualueen vuokralaisen toimesta (Education Facilities Oy). Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennetoimialan sisäisessä palaverissa 19.5.2016. Asemakaavahakemus on käsitelty asemakaavoituksen sisäisessä palaverissa 30.5.2016. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Sonera Elisa Muut: Jyväskylän Yläkaupungin asukasyhdistys ry 3.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa 17.6.2016 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016 - talvi2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2017)
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (11) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Kaavan vaikutukset. Hakijan asettamat tavoitteet Muutoksella pyritään mahdollistamaan sekä viereisen korttelialueen ammattiopiston että suunnittelualueen ammattikorkeakoulun toimintojen sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi suunnittelualueelle. Ammattiopisto kärsii sisäilmaongelmista. Selvitysten perusteella on sekä taloudellisesti että opetuksen monipuolistamisen kannalta järkevintä osoittaa toiminta keskitetysti samaan kortteliin.
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (12) Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen laatimisen tavoitteena on mahdollistaa koulun laajentuminen tarvittavalle tasolle. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti viihtyisään ja mielenkiintoiseen ympäristöön, joka huomioi ympärillä olevien rakennusten lisäksi myös alueen keskeisen, kaupunkikuvallisesti merkittävän sijainnin ja ottaa huomioon vieressä olevan valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. 3.4 ASEMAKAAVALUONNOS JA SEN VAIKUTUKSET 3.4.1 Asemakaavaluonnos Suunnittelualueen käyttötarkoitusmerkintä on kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO). Rakennusoikeutta on osoitettu 7000kem2 ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen kerrokseen sijoittaa IV-konehuoneen. Kerrosluku on 1/1k III. Tontin pohjoisosassa on johtorasite. Tontin etelälaitaan on osoitettu puurivi ja jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. Kevyenliikenteenyhteys Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on säilytettävä. Liittymäkiellot ovat sekä Pitkäkadun pohjoispäässä että Voionmaankadun puoleisella tontin osalla. Moirislammenpuiston puoleisella tontin osalla on istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä puisto- ja harjuympäristössä. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/350kem2 ja enintään 20 autopaikkaa saa sijoittaa korttelin 81 Nuuskakujan puoleiselle tontin osalle. Polkupyöriä on varattava vähintään 1 paikka kutakin 50kem2 kohti. Korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon joko erillisenä rakennuksena tai kiinteistömuuntamona. 3.4.2 Kaavaluonnoksen vaikutusten arviointi ja vertailu ajantasa-asemakaavaan Vaikutukset negatiivinen (-) neutraali (0) positiivinen (+) luonnonolot Istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää poistuu ja tilalle tulee pienempi istutettava alueen osa, jolle tulee istuttaa alueelle tyypillisiä kasvilajeja. Säilytettävät puut on poistettu, mutta toisaalta tontin lounaislaitaan on osoitettu istutettava puurivi. Vaikutukset ovat näiltä osin jonkin verran negatiiviset luonnonoloihin. (-) kaupunkikuva Kaupunkikuva tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. (+) liikenne ja pysäköinti Tontin autopaikat sallitaan sijoitettavan kokonaan viereiseen kortteliin, joka vaikuttaa korttelin 81 liikennemäärään lisäävästi. Suunnittelualueen autoliikenne vähenee. Autopaikkavaatimusta on ajanmukaistettu ja kevennetty. Kaavaratkaisuun on lisätty polkupyöräpaikoille määräys. Vaikutukset ovat liikenteeseen ja pysäköintiin neutraalit. (0) 3.4.3 Luonnosvaiheen palaute 3.4.4 Ehdotusvaiheen palaute
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (13) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE 4.1.1 Mitoitus Kaavoitettavan alueen koko on n. 0,6 ha. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa koulurakennuksen laajentuminen niin, että korttelialue pysyy arkkitehtuuriltaan korkeatasoisena. Kaavamääräyksillä ohjataan alueen toteutusta siten, että asemakaavan tavoitteet toteutuvat. 4.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET
06:099 / PITKÄKATU 18-22 / ASEMAKAAVASELOSTUS 20.4.2017 (14) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen voi käynnistyä kaavan tultua voimaan. 5.2 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutusta seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Asemakaavoituksen ja Rakennusvalvonnan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista asioista on keskusteltava Asemakaavoituksen edustajien kanssa.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.4.2017/ 16.6.2016 (1) Pitkäkatu 18-22 ASEMAKAAVAN MUUTOS 6. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 117 TONTILLE 2 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 06:099 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Voionmaanja Pitkäkadun risteysalueella noin 200 metrin päässä ruutukaavakeskustasta. Alueella sijaitsee Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikinopetuksen toimitilat. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muutoksella pyritään mahdollistamaan Pitkäkadun toisella puolella olevan ammattiopiston ja suunnittelualueen ammattikorkeakoulun sijoittuminen yhdeksi rakennuskokonaisuudeksi. Kaavamuutosalue on kooltaan noin 0,6 hehtaaria ja on kaupungin omistuksessa. Tavoitteena on osoittaa alueelle sekä lisärakennusoikeutta koulun laajentamista varten että ajanmukaistaa viherrakentamista koskevia kaavamerkintöjä ja tutkia paikoituksen osoittamista suunnittelualueen ulkopuolelle. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (24.9.2014) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (hyväksytty 14.11.2005) suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Asemakaavassa (21.9.2009) alueelle on osoitettu kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YYO) ja kerrosluku on 1/3k III. Rakennusoikeutta on 4350. Tontin pohjoisosaan on osoitettu istutettava alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää ja tontin itälaidalle on merkitty kaksi säilytettävää puuta. Pysäköimispaikka on etelälaidalla. Lisäksi viereisessä korttelissa 81 sallitaan korttelin 117 pysäköintiä LP-alueella. Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu (pp). Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Seminaarinmäen alueen liito-oravatarkistus 2015 Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on kaupunkikuvallisesti tärkeässä paikassa, yhdessä kaupungin sisääntuloportissa. Alueen lähellä sijaitsevat keskustan monipuoliset palvelut mm. kaupalliset-, opetus- ja virkistyspalvelut. Tontin vieressä sijaitsee Moirislammenpuisto, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta ra-
06:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 20.4.2017/ 16.6.2016 (2) kennettua kulttuuriympäristöä, Jyväskylän yliopiston aluetta. Suunnittelualueella sijaitseva opetusrakennus on valmistunut 1980-luvulla ja sen on suunnitellut arkkitehti Raimo Halonen. Rakennuksella ei ole suojeluarvoja. Opetusrakennus sijaitsee Pitkäkadussa kiinni ja sen takapiha avautuu puiston suuntaan. Takapihalla sijaitsee ulkoilmakonserttipaikka, joka on visuaalisesti osa Moirislammenpuiston ympäristöä. 4.Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen museo Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Sonera Elisa Muut: Jyväskylän Yläkaupungin asukasyhdistys ry 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - kaupunkikuva - liikenteen järjestämiseen - luontoon Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kesä 2016 talvi 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa (tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä) sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (syksy 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2017)
06:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 20.4.2017/ 16.6.2016 (3) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Jaana Nyman, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5047, (014) 266 5042 email internet mari.raekallio@jkl.fi jaana.a.nyman@jkl.fi www.jyvaskyla.fi/kaavoitus
179-6-81-9 179-6-81-14 179-6-81-15 179-6-9906-0 179-6-117-2 -6-79-1 179-6-80-5 179-6-79-2 179-6-80-6 179-5-9903-0 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Teema: Ajantasa-asemakaava Mittakaava: 1:1000 Pvm: 21.4.2017 10:22
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 19.04.2017 6.KAUPUNGINOSA KORTTELI 117 TONTTI 2 SEKÄ KATU-ALUE(Pitkäkatu 18- Kaavan nimi 22) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,5935 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,5935 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,5935 100,0 7000 1,18 0,0000 2650 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0,5935 100,0 7000 1,18 0,0251 2650 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0251 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,5935 100,0 7000 1,18 0,0000 2650 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä 0,5935 100,0 7000 1,18 0,0251 2650 YYO 0,5935 100,0 7000 1,18 0,0251 2650 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0251 Kev.liik.kadut -0,0251 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Tontin raja. Kaupunginosan numero. -81-14 Korttelin numero. 179-6-81-15 179-6-117-2 Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Jolle tulee istuttaa kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä alueen puisto ja harjuympäristössä. Istutettava puurivi. 179-6-80-5 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo sallittu. Kevyenliikenteenyhteys Pitkäkadun ja Moirislammenpuiston välillä on säilytettävä. 179-6-80-6 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 179-5-9903-0 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Eri kortteliin kuuluvien tonttien välinen raja. YYO korttelialueella polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1 paikka kutakin 50 kem2 kohti. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1ap/350 kerrosalaneliömetriä kohti. Enintään 20 autopaikkaa saa sijoittaa korttelin 81 Nuuskakujan puoleiselle tontin osalle niin, että peruutustila saa olla Nuuskakujan katualueen puolella. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelialueella yhtenäinen kokonaisuus ja niiden tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia ja muotokieleltään moderneja. Rakennusten julkisivujen tulee olla vaaleita. Osa alueen raja.
Rakennusoikeuden lisäksi saa rakennuksen kerrokseen sijoittaa IV konehuoneen. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Tontilla tulee suosia kasvilajeja, jotka ovat tyypillisiä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön, Jyväskylän yliopiston alueen puisto ja harjuympäristössä Korttelin 117 Moirislammenpuiston puoleista tontin rajaa ei saa aidata, piha alue tulee olla luonteva osa puistoa. YLEISMÄÄRÄYKSET YYO korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon joko erillisenä rakennuksena tai kiinteistömuuntamona. Muuntamon tulee sopeutua ympärillä olevaan arkkitehtuuriin ja se ei saa sijaita erillisenä rakennuksena Voionmaan tai Pitkäkadun puoleisella korttelin osalla. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.