Maitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy



Samankaltaiset tiedostot
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Tankki täyteen kiitos!

Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

ProAgria Huittinen , Karvia

Hyödyllinen puna-apila

ScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kaura lehmien ruokinnassa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen

Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?

Rehuanalyysiesimerkkejä

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Sari Kajava, Annu Palmio

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Rehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 2

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Märehtijät osana ruokaturvaa

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Maississa mahdollisuus

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Aperehuruokinnan periaatteet

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön

Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Rehuteollisuuden näkökantoja

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

Mikrolevät lypsylehmien ruokinnassa: 2. Valkuaisen hyväksikäyttö

Transkriptio:

Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus) tarvitaan/sopii hyvälaatuista valkuaisrehua, ts. pötsin mikrobivalkuainen ei riitä ohitusvalkuainen lisää tuotosta ja lisää sitä erityisesti siinä tilanteessa jossa syönti nousee biologiset marginaalivasteet silti aika vaatimattomat, mutta koska maidon hinta korkea (ja nesteellä on myös arvoa) maitotuotto-rehu paranee (rypsi 0.092, käsitelty rypsi 0.089 ja soija 0.076) ruokinnansuunnittelussa kannattaa olla tarkkana! varsin isokin panoksen muutos voi aiheuttaa vain pienen paraneman tuloksessa, JA tämä on vain mallin (Lypsikki, KarjaKompassi) antama ennuste, lehmä kertoo totuuden tarve arvioida malleja kriittisesti saatavuus/riittävyys/hinta (kotimainen vs. tuontitavara) laatusopimukset, esim. GM-rehujen kielto lehmä / lihanauta pärjää ilmankin, tuotanto laskee noin 5-10% yksimahaisilla tuotos romahtaa ilman lisävalkuaista Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 2

Lehmien valkuaisen (OIV) saanti (MTT 2010) Suurin osa, noin 70 % pötsistä ulos virtaavasta ah-typestä on pötsin mikrobeista peräisin, ts. lehmän ruokkiminen on pötsin ruokkimista (siis OIVmv) Pötsissä sulavan orgaanisen aineen määrä suoraan ratkaisee mikr. OIV:n saannin (mutta lasketaan D-arvosta) Noin 30% pötsistä ulosvirtaavasta ah-typestä on peräisin rehuista (OIVov) Rehujen välillä on hajoavuuseroja (HVO-osuus), mutta ne eivät ole niin suuria kuin nailonpussimenetelmä olettaa Mm. säilörehun liukoisesta N:stä osa ohittaa pötsin (HVO yliarviointi) NP menetelmän laskentamalli aliarvioi valkuaisrehujen HVO:n Valio Oy 02.09.2014 3

Valkuaistäydennyksen vaikutus syöntiin ja tuotokseen (Huhtanen ym. 2011) Valk.pit Rasvapitoisuus Rypsi 0.023 0.030 3.41 0.82 136-1.35 Rypsi LK 0.032 0.034 3.73 0.56 133-1.57 Soija 0.011 0.011 2.09 1.09 98-0.96 Säilörehusyönti* Kokonaissyönti* Maitotuotos** Valk.tuotos Soijakalajauho 0.019 0.020 2.90 1.4 125-1.11 Syönti: kg/pv per 1 g/kg ka dieetin RV-pitoisuuden nousu Maidon valkuais- ja rasvapitoisuus: g/kg per 1 g/kg ka dieetin RVpitoisuuden nousu Maito- ja valkuaistuotos: g/pv per kg RV-syönnnin lisäys

Valkuaisella (rehu OIV) saatu tuotosvaste Teoriassa kaseiini-infuusiokokeiden vaste - 0.285 kg maitov./kg kas.oiv on maksimaalinen rehu OIV:n vaste Vaste riippuu oleellisesti myös energian saannista (glukoosi, eh) jota tarvitaan utareessa energiaksi ja laktoosin muodostukseen Ah-koostumus vaikuttaa lisäksi Tuotantokokeissa vaste on ollut keskimäärin 0.30 kg maitov./kg OIV, johtuen siitä että että samalla myös energian saanti on lisääntynyt; ts. OIV-vaste tulee mikr. OIV:stä, energiasta ja rehu OIV:stä Valio Oy 02.09.2014 5

Valkuaistuotos, kg/kg OIV OIV-vaste tuotosvasteaineistossa kun OIV-saantia parannettu eri tavoin Huhtanen & Hristov 2009 Valio Oy 02.09.2014 6

Maidon valkuaistuotos, g/pv Milk protien yield (g/d) 1100 1000 Rehu OIV:n tuotosvaste eri tuotostasoilla (Huhtanen & Hristov 2009) y = -141x 2 + 308x + 832 R 2 = 0.39 Vasteet samat koska korkemmalla tutotostasolla mikrobi- OIV:n tuotanto tehostuu 900 800 700 y = -115x 2 + 278x + 671 R 2 = 0.5513 600 500 400 300 <24 24-29 >29 y = -159x 2 + 324x + 501 R 2 = 0.7132 200 0.00 0.20 0.40 0.60 0.80 1.00 1.20 1.40 Feed MP intake (kg/d) Rehu OIV, kg/pv Valio Oy 02.09.2014 7

Säilörehu on myös valkuaisrehu Kun D-arvoa parannetaan OIV nousee (OIVmv) Syönti lisääntyy lisää OIV (ME) Säilörehun OIV D-arvo Kun käymislaatu paranee OIVov voi hieman parantua Syönti lisääntyy lisää OIV (ME) Optimaalinen RV säilörehussa? 140-150 g/kg KA pitäisi ainakin riittää, todennäköisesti alempikin, koska valkuaisrehuja käytetään yleensä Typpilannoituksella saatu rv-lisä ei hyödytä lehmää (voi hyödyttää tilaa jos KA-sato nousee) Säilörehunurmen rv määräytyy KA-sadon mukaan kun vakiolannnoitus ja korjuuaste vakio Valio Oy 02.09.2014 8

Tuotosvasteet (Lypsikki ja KarjaKompassi) Tekijä Maito EKM Valkuainen Vakio 5.30 1.84 122 Tuotanto-ME saanti (MJ) 0.140 0.175 3.25 Tuotanto-ME saanti (MJ) 2-0.00018-0.00023 Rehu-OIV (g/kg KA) 0.109 0.071 Rehu-OIV saanti (kg/pv) 513 Rehu-OIV saanti (kg/pv) 2-242 NFC (kg/kg) 19.3 28.3 521 NFC 2 (kg/kg) 2-32.5-51.7-702 VR rasva (g/kg DM) 0.0913 0.0473 1.21 VR rasva 2 (g/kg DM) -0.00105-0.00067-0.0176 PVPOIK (d) -0.0224-0.0146-0.434 Adjusted root mean square error a 0.424 0.497 15.2 Valio Oy 02.09.2014 9

Valkuaisen käytön taloudellisuus mistä rehuista taloudellisin valkuainen? Vastaus: perusrehuista ts. hyvälaatuinen säilörehu ja vilja Varsinaisten valkuaisrehujen käyttö Ts. rehut joista OIVov (ah-koostumus, sulavuus) Lehmillä ei mitään välttämätöntä tarvetta, jos perusrehut OK Rehujen hinta, saatavuus suhteessa maidon hintaan ratkaisee (ts. maitotuotto miinus rehukustannus) Rehujen huintasuhteet vaikuttavat enemmän kuin maidon hinta Rehu OIV:n hinta! Nykyhinnoilla valkuaisrehuja kannattaa käyttää Oleellista tuotosvasteen kannalta: vaikutus syöntiin MUTTA: käytetäänkö valkuaisrehuja liikaa/maksetaanko niistä liikaa? Valio Oy 02.09.2014 10

Rypsirehun ja maidon hinnan vaikutus optimiruokintaan (rypsin määrä ja mt-rehu) (vakiotuotos 29,5 kg/pv, SR D690, C-alueen tuki maidolle) Rypsin määrä Maitotuotto-rehukustannus Valio Oy 02.09.2014 11

Rehuteollisuuden näkökulma Varma saatavuus ja hinnan ennakoitavuus Laatu ja laadun pieni vaihtelu Salmonellavapaus riskit minimoidaan (rehulaki!) Kotimainen vs. ulkomainen ei ehkä suoraan arvo, mutta liittyy edellisiin GMO-kysymys; riippuu koko arvoketjun tavoitteista ja tarpeista Yksimahaisten rehuja lienee todella vaikea tehdä ilman soijaa, märehtijöillä soijan tarve hyvin pieni Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 12

Ympäristönäkökulma = vastuullisuus Dieetin rv-tason nostaminen lisää typen eritystä lantaan suoraviivaisesti sekä hyväksikäyttö että eritys g/kg huononevat Lypsylehmät; parhaallakin rehulla (rypsi) marginaalihyväksikäyttö hädin tuskin 10%, muilla tätä huonompi Milloin lihanauta tarvitsee lisävalkuaista? Yksimahaiset muuntavat valkuaisen syötäväksi tuotteeksi huomattavan tehokkaasti märehtijöihin verrattuna Maidon urea on erinomainen mittari tähän, PVT balanssissa kun urea noin 16-18 mg/dl, tuotos nousee jopa tasolle 35-40 saakka, mutta samalla N eritys lisääntyy ja hk huononee Ympäristön kannalta optimi; kotimaiset sivutuotteet kannattaa käyttää tarkkaan ja välttää korkeita dieetin rv-pitoisuuksia yksimahaisilla ahoptimointi tuontirehua vain sertifioidusta tuotannosta? Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 13

Huoltovarmuusnäkökulma Riippuvuus ulkomaisesta valkuaisesta suuri (sekä rypsi että soija) märehtijät pärjäävät varsin pienellä valkuaislisällä yksimahaisten tuotanto romahtaa ilman valkuaisrehua (soija) Rypsin/rapsin ja muiden kotimaisten valkuaiskasvien tuotantoa pitäisi voida lisätä, mutta miten? vilja vs. erikoiskasvit, tuottoero viljelyvarmuus Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 14

Teollisuus ja kauppa (esim. maidon ja lihatuotteiden ostajina) GM-vapaus lienee ainoa joka kiinnostaa sekä kauppaa että teollisuusasiakkaita sekä kotimaassa että viennissä (mutta enemmän viennissä) Kotimainen ja lähirehu kiinnostaa vientiasiakkaita, ei juurikaan kotimaan kauppaa, koskee tuotantotapaa yleisemminkin; siis kotimaiseen tuotantoon luotetaan GM-vapauden/kotimaisuuden lisäarvo? Erittäin vaikea kysymys, mutta voi olla (vienti)kauppojen syntymisen ehto Jäljitettävyydellä ehdottomasti arvo sinänsä, riippumatta siitä mitä rehua käytetään Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 15

Kuluttajat Kysyttäessä rehujen GM-vapaus on kannatettava asia, tai ainakin suurin osa kuluttajista haluaa sitä; ei kuitenkaan kaikki Kotimaisuus on myös arvostettua, mutta sen kannatus ei liene yhtä suuri kuin GM-vapauden Ympäristötietoisuus on toki nousemassa kuluttajien keskuudessa, mutta se realisoituu ostopäätöksissä harvoin (luomu) Itämeren tila puhuttaa eniten, P-kysymys Valtaosalle kuluttajista valkuaisrehukysymys on aivan liian vaikea hahmottaa! Ruotsissa on ollut melkoinen mediakeskustelu mm. soijan kaskiviljelystä Etelä-Amerikassa sekä parakvatin käytöstä kasvinsuojelussa (aiheuttaa mm. syöpää) Kuluttajien preferenssit; hinta>maku>kotimaisuus>tuotantotapa>jäljitettävyys>muut Valio Oy 02.09.2014 Alkutuotanto 16

Valio Oy