Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön
|
|
- Teemu Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravintoaineiden saanti maidontuotannon taustalla - perusteita KarjaKompassin käyttöön Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen marketta.rinne@mtt.fi
2 Ravintoaineiden saanti maidon- tuotannon taustalla perusteita KarjaKompassin käyttöön Rehuarvot muodostavat suunnitelmallisen ruokinnan perustan Syönti-indeksit apuna vapaaehtoisen syönnin arvioinnissa Lehmä ei lypsä tyhjästä - maitotuotos arvioidaan ravintoaineiden saannista tuotosvasteiden perusteella Vakiotuotos hyötykäyttöön KarjaKompassi - tutkimustuloksista työkaluksi MTT
3 Mitä uutta KarjaKompassi tuo ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Taustalla mittava tutkimustyö, joka kiteytetty Lypsikki-malliin Rehuannoksen koostumus vaikuttaa syöntiarvioon Syönti ja rehuannoksen koostumus vaikuttavat rehuannoksen sulavuuteen Maitotuotos t t ei ole etukäteen kiinnitetty, it tt vaan riippuu lehmän ravintoaineiden saannista Monipuolisemmat optimointimahdollisuudet Ruokinnan muutosten vaikutukset maidontuotantoon pystytään arvioimaan Usein mielekästä tarkastella maitotuotto miinus rehukustannukset rehuannoksen minimihinnan sijasta Lisääntyvät hintavaihtelut edellyttävät aikaisempaa notkeampaa reagointia Uusi toimintatapa Nettipohjainen liittymä ja sitä kautta tietojen tallentuminen keskitettyyn tietokantaan sekä yhteydet muihin ProAgrian ohjelmiin
4 Rehuarvojärjestelmä Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan id rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot Kokonaisuus, jossa ja rehuarvot suhteessa tosiinsa Lopputuloksena ruokintasuunnitelma ja rehujen keskinäinen vertailu mahdollista Koostuu useista historiallisista kerrostumista ja on jatkuvassa kehitystilassa
5 Rehuarvot muodostavat ruokinnan perustan Märehtijät ja hevoset käyttävät samaa energiaarvoyksikköä Muuntokelpoinen energia ilmaistuna megajouleina Rehuyksiköt ovat historiaa! 1 ry = 11,7 MJ Märehtijät hevosia tehokkaampia kuidun sulattajia mutta ero rehujen todellisessa energiapitoisuudessa huomioitu hevosten vastaavasti suurempina saantisuosituksina it i Pötsi mullistaa valkuaisaineenvaihdunnan Märehtijöillä käytössä OIV-PVT-järjestelmä, j jossa OIV kuvaa ohutsuolesta imeytyvien aminohappojen määrän ja PVT kertoo miten rehuannoksen pötsissä hajoava valkuainen riittää tyydyttämään pötsimikrobien typentarpeen Hevosten valkuaisarvona sulava raakavalkuainen (srv) Sioilla, siipikarjalla ja turkiseläimillä omat rehuavojärjestelmänsä
6 Rehuarvotyöllä pitkät perinteet ja suuri vaikuttavuus Rehujen suhteellisen tuotantovaikutuksen määrittäminen ollut systemaattisen kotieläintutkimuksen tavoite yli 100 vuoden ajan Tavoitteena kotieläinten t tasapainoinen i ruokinta ja ravintoaineiden saanti Talous Hyvä tuotos mahdollisimman edullisella rehustuksella Rehujen hinnat oikein suhteessa tuotantovaikutukseen Ympäristö Mahdollisimman pieni ravinteiden ylijäämä Eläinten hyvinvointi Riittävä ravintoaineiden (ml. kivennäis- ja hivenaineet, vitamiinit) saanti estää tuotantosairauksien ja puutostilojen syntymistä Hyvä vastustuskyky vähentää muutakin sairastavuutta Lajinmukainen ruokinta, mm. märehtijöille riittävästi kuitua Ruokaturvallisuus ihmisravitsemuksessa Esim. lopputuotteiden valkuais- ja rasvapitoisuus, rasvahappokoostumus, hivenaine- ja vitamiinipitoisuudet
7 Lehmä ei tarvitse rehuarvoja eivätkä muutkaan eläimet Maidon muodostukseen ja elintoimintoihinsa lehmä tarvitsee Glukoosia Aminohappoja Rasvahappoja (lyhyt- ja pitkäketjuiset) Kivennäis- ja hivenaineita, vitamiineja Vettä Rehuarvojärjestelmä on tapa kuvata ravintoaineiden saantia, jotta ruokinnan suunnittelu olisi mahdollista Lehmän monimutkainen ruoansulatusjärjestelmä asettaa niille suuret haasteet Sokereista fermentoituu etikka- ja voihappoa, joita ei voi käyttää maitosokerin raaka-aineenaaineena Samasta rehusta voi fermentoitua eri tilanteessa eri lähtöaineita Ja eri rehuista samoja lähtöaineita
8 Rehuarvojen käyttö MTT julkaisee kansallisten rehuarvojen laskentaperusteet MMM:n toimeksiannosta Rehuarvojen laskentaperusteet Energia- ja valkuaisarvojen kaavat Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä hajoavan valkuaisen osuudet (hvo-arvot) Järjestelmän piirissä seuraavat eläinlajit: Märehtijät Siat Siipikarja Turkiseläimet Hevoset Rehuarvojen on kuvattava rehujen suhteellista tuotantovaikutusta mahdollisimman oikein
9 Useita päivityksiä v Rehuenergia ilmaistaan megajouleina rehuyksiköiden sijasta Energiansaantikorjausyhtälön päivitys lypsylehmien tuotantotasolla OIV- ja PVT-arvojen laskennan tarkistus Energia- ja valkuaissuositusten it t tarkistus t lypsylehmille Kasvavien sonnien energiansaantisuosituksen nosto Kasvaville naudoille PVT-minimi -10 g/kg ka Tiedot saatavilla verkkopalvelusta
10 Rehutaulukoiden Tietosiilossa taustatietoa rehuarvoista ja ruokintasuosituksista
11 Rehu on välituote Lypsykarjatilalla raha saadaan maidosta Rehut ovat välituotteita Rehujen arvottaminen perustuu siihen, miten paljon ja minkälaista i maitoa niiden avulla saadaan Todelliset tuotosvasteet välttämättömiä lähtötietoja taloudellista optimointia varten Tuotantovaikutuksen taustalla: Vaikutukset rehujen vapaaehtoiseen syöntiin Ruokintatason ja rehuannoksen vaikutukset sulatuksen yhdysvaikutuksiin eri todelliseen energiansaantiin Lehmän verenkiertoon imeytyvien ravintoaineiden määrä ja keskinäiset suhteet Rehun sisältämät ravintoaineet mahdollisimman tehokkaasti lopputuotteiksi maidoksi, lihaksi, muniksi Tasapainoinen rehuannoksen koostumus us Toimiva rehuarvojärjestelmä, ajantasaiset ruokintasuositukset, rehuerien laadun tuntemus Pienet hävikit ruokinnassa Erityisesti nurmirehujen tuotannossa ja käytössä korjuu- ja säilöntätappioiden minimointiin kannattaa kiinnittää huomiota MTT
12 Erilaiset tavat ilmaista rehuenergia huomi- oivat eri vaiheissa tapahtuvat energiatappiot 0, , ,07 Osuus s koko onaisen nergia sta Sulava energia 037 0,37 Bruttoenergia Muuntokelpoinen energia Nettoenergia 0,26
13 Rehuenergia ilmastaan megajouleina muuntokelpoista energiaa Rehuenergian yksikkö MJ (megajoule) / kg ka Kyseessä vain yksikön muutos eli rehuenergian määritystapa ja rehujen väliset suhteet energia-arvoissa pysyvät ennallaan Karkearehujen muuntokelpoisen energian (ME) arvo lasketaan D- arvosta (g/kg ka). Omat yhtälöt: Säilörehulle, ruoholle: 0,016 D-arvo Heinälle: 0, D-arvo 105 1,05 Oljelle: 0,014 D-arvo kokoviljasäilörehulle 0,0155 D-arvo Yksi kg säilörehun ja ruohon sulavaa orgaanista ainetta tuottaa 16 MJ ME Jos D-arvo on 680 g/kg g ka, ME-arvo on 10,9 MJ/kg ka ME-arvo väkirehuille lasketaan sulavien ravintoaineiden määrän ja niiden energiasisällön perusteella kuten aikaisemmin
14 Näin lasketaan märehtijöiden väkirehujen energiapitoisuus: Esimerkkinä Ohra, kg/hl (numero 01002), 13,2 MJ/kg ka Kuvaus: Yksikkö Miten saadaan: Ravinto- Ravinto- Sulavan aineen aineen ravintoaineen pitoisuus sulavuus pitoisuus rehussa rehussa rehussa g/kg ka Määritetty (tai taulukosta) Tuhka 29 Ravintoaineen energiapitoisuus ME, MJ / kg Osuus g/kg ka sulav. (kg/kg) ravintoainetta Sul. ravintoaineen Ravintoaineen pit. Taulukosta pitoisuus Taulukosta energiapit. / sulavuus 1000 Raakavalkuainen 126 0, ,2 1,34 Raakarasva 22 0, ,2 0,48 Raakakuitu 49 0, ,8 0,19 Typettömät uuteaineet 774 0, ,9 11,20 Yhteensä ,2 D-arvo
15 Valkuaisen sulatus Rehujen valkuaissisältö ei kerro kovin paljon lehmän käyttöön tulevan valkuaisen määrästä ja laadusta: Mikrobivalkuaisen (aminohappojen) muodostuminen yksinkertaisista k i i t typellisistä i tä aineista i Urea, nitraatit Rehun sisältämän valkuaisen (aminohappojen) hajotus pötsissä
16 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo (sulavuus, D-arvo) on Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta valkuaisesta käyttämällä suoraan rehun sisältämiä aminohappoja
17 Lehmän valkuaisen (OIV eli ohutsuolesta imeytyvät y aminohapot) saanti muodostuu: Mikrobivalkuainen Nurmirehun ohitusvalkuainen Väkirehun ohitusvalkuainen Endogeeninen valkuainen
18 Märehtijän valkuaisen = aminohappojen saanti GLUKOOSI RAKENNUSAINEIKSI AMMONIAKKIA mikrobit hajottavat osan valkuaisesta AMINO- HAPPOJA AMMONIAKKIA MIKROBIMASSAA + hajoamatonta rehun valkuaista juoksutusmahassa mikrobien hajoaminen alkaa rehun valkuainen, aminohappoja Arja Seppälä MTT, 2010
19 MÄREHTIJÄN VALKUAISARVOT AMMONIAKKIA PVT GLUKOOSI RAKENNUSAINEIKSI mikrobit hajottavat osan valkuaisesta AMINO- HAPPOJA AMMONIAKKIA MIKROBIMASSAA + hajoamatonta rehun valkuaista OIV juoksutusmahassa mikrobien hajoaminen alkaa rehun valkuainen, aminohappoja Arja Seppälä MTT, 2010
20 Märehtijöiden valkuaisarvot: OIV = OIVmv + OIVov PVT = HV - MV OIVmv = ahmv smv mv OIVov = ahov sov ov mv = 152 (soa ov) / 1000 hv = (hvo / 100) rv Vakioiden arvoja: ahmv = 0,75 smv = 08 0,85 ahov = 1 sov = 0,82 OIV = ohutsuolesta imeytyvät aminohapot (g/kg rehun ka) PVT = pötsin valkuaistase (g/kg rehun ka) mv = mikrobivalkuaisen tuotanto (g/kg rehun ka) hv = hajoava valkuainen (g/kg g rehun ka) ov = ohitusvalkuainen (g/kg rehun ka) OIVmv = ohutsuolesta imeytyvä mikrobivalkuainen OIVov = ohutsuolesta imeytyvä ohitusvalkuainen soa = sulava orgaaninen aine (g/kg rehun ka) srh = rehun sulavat raakahiilihydraatit (g/kg rehun ka) hvo = hajoavan valkuaisen osuus rv = rehun raakavalkuainen (g/kg rehun ka) Ahmv = aminohappojen osuus mikrobivalkuaisesta Ahov = aminohappojen osuus ohitusvalkuaisesta smv = mikrobivalkuaisen sulavuus sov = ohitusvalkuaisen i sulavuus
21 Rehujen kuvailun yksiköt yhdenmukaistuvat Pääsääntöisesti 3 merkitsevää lukua Versio SI Esim. Versio % Esim. Kemiallinen koostumus g/kg ka 150 %/ka 15,0 D-arvo g/kg ka 690 %/ka 69,0 Sokerit ja hapot g/kg ka 50 %/ka 5,0 Liukoinen i + amm. N g/kg N 600 %/kok. k N 60,00 Valkuaisarvot (OIV ja PVT) g/kg ka 85 %/ka 8,5 Energia-arvo ME, MJ/kg ka 10,5 Sulavuuskertoimet ja HVO Osuus (kg/kg) ME, MJ/kg ka 10, ,75 % 75 Makrokivennäiset g/kg ka 2,5 %/ka 0,25 Hivenaineet ja vitamiinit mg/kg ka tai ky/kg ka 150 mg/kg ka tai ky/kg ka 150
22 Rehun SULAVUUS Voidaan ilmaista eri tavoin: Orgaanisen aineen sulavuus (oas) yksikkönä osuus; esim Karkearehuista käytetään D-arvoa D-arvo = sulavan orgaanisen aineen (oa) pitoisuus rehun kuiva- aineessa Yksikkönä g/kg kuiva-ainetta (ka) Lasketaan: OAS OA-pit. (g/kg ka) Esim g/kg ka = 694 g/kg ka Ei-tieteellisissä yhteyksissä yksikkö yleensä % eli esim % D-arvo suurenee / pienenee tai nousee / laskee (ei parane tai huonone!) Nurmirehun energia-arvo lasketaan D-arvosta: ME / kg ka = D-arvo (g/kg KA)
23 Imeytyneet ravintoaineet REHU SONTA
24 Näennäinen kokonaissulavuus lasketaan syödyn ja sonnassa eritetyn määrän erotuksena: Syönti rehussa Eritys sonnassa Syönti rehussa Huono sulavuus OAS 65 % Hyvä sulavuus OAS 80 % Esimerkki: Sulavuuskoepässeille 20 syötetään kahta eri % 35 % säilörehua 1000 g OA/d. Sonnan eritys on 200 ja % 80 g OA/d. Orgaanisen aineen % sulavuus: sulamaton = sonta sulava 1) ( )/1000= ) ( )/1000=
25 Oikeaa sulavuusarvoa ei ole olemassakaan Sulavuuteen vaikuttavat: Rehun omat (intrinsic) ominaisuudet Kuidun pitoisuus Sulamattoman kuidun pitoisuus Potentiaalisesti sulavan kuidun sulavuus Sulatusympäristön ominaisuudet Rehua syövän eläimen ominaisuudet Ruokintataso Koko rehuannoksen koostumus Väkirehun määrä, suuri rasvan määrä pienentää sulavuutta Sulavuus pienenee kun: Virtausnopeus suurenee / sulatusnopeus pienenee Jokaisella rehulla lukematon määrä sulavuuksia sulatusympäristön ominaisuuksista riippuen Sulavuusanalyysillä selville rehujen suhteelliset erot
26 Energian saannin korjausyhtälö Käyttämämme ns. faktoriaalinen rehuarvojärjestelmä olettaa, että rehuarvot ovat vakioita ruokintatilanteesta riippumatta Rehuilla on kuitenkin yhdysvaikutuksia, y joita voidaan huomioida erilaisten korjausyhtälöiden avulla Vuoden 2010 päivityksen yhteydessä lypsylehmien rehuannoksen energiaarvon laskemisessa sessa otetaan käyttöön uusi korjausyhtälö Saman periaatteen mukainen mutta hieman eri tekijöitä sisältänyt korjausyhtälö on ollut käytössä aiemmin (Rehutaulukot 2006) Korjattu ME-saanti (MJ/pv) = Korjaamaton ME-saanti (MJ/pv) - (-56,7 + 6,99 MEyp + 1,621 ka-syönti 0,446 rv-pit + 0,00112 rv-pit 2 ) ka-syönti = kuiva-aineen syönti, kg/pv MEyp = rehuannoksen korjaamaton ME-pitoisuus pitoisuus, MJ/kg ka rv-pit = rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus, g/kg ka
27 Korjaus leikkaa osan energiasta Esimerkissä rehuannoksen MJ-pitoisuus 11,5 MJ/kg ka ja rv-pitoisuus 170 g/kg ka /pv ME, MJ Korjaamaton Korjattu Kun syönti on pieni, korjattu energian saanti kääntyy laskennallista suuremmaksi Kuiva-aineen syönti, kg/pv
28 Korjausyhtälö kertoo että energian saantia laskennalliseen verrattuna vähentää: Kuiva-aineen syönnin lisääntyminen Rehuannoksen korkea energiapitoisuus Rehuannoksen matala raakavalkuaispitoisuus (huom. käyräviivainen vaikutus eli hyöty valkuaisesta vähenee suurilla käyttömäärillä)
29 Vähän syövä lehmä saa samasta rehuannok- sesta enemmän energiaa kuin paljon syövä lehmä pidempi viipymäaika ruoansulatuskanavassa ME, MJ/kg ka Kuiva-aineen syönti, kg/pv Taulukko- Korjattu arvot
30 Korjausyhtälö perustuu tutkimustuloksiin Meta-analyysi lypsylehmien ruokintakokeista, joista tiedossa rehujen taulukkoarvot ja rehuannoksen sulavuus määritetty lehmillä Englanninkieliset asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit: Nousiainen, J., P. Huhtanen, and M. Rinne A meta-analysis of feed digestion in dairy cows. 1. The effect of forage and concentrate factors on total diet digestibility. J. Dairy Sci. 92: Huhtanen, P., M. Rinne, and J. Nousiainen. i A meta-analysis of feed digestion in dairy cows. 2. The effects of feeding level and diet composition on digestibility. J. Dairy Sci. 92: Kooste sisällöstä Maataloustieteen Päivillä 2010: Nousiainen, J., Rinne, M. & Huhtanen, P Rehuannoksen koostumus ja ruokintataso vaikuttavat lypsylehmien rehuannoksen sulavuuteen. 8 s. Maataloustieteen Päivät Löytyy netistä
31 Lisätietoja:
32 Rehun vapaaehtoinen eli ad libitum syönti (voluntary feed intake) Rehujen syönnin arviointi lehmien ruokinnansuunnittelun vaikein ja tärkein osa Rehua tarjolla enemmän kuin lehmä syö Tähteen (orts) määrä 5-10 % Syöntiaika mahdollisimman pitkä (yli 20 h/vrk) Ei muita rajoitteita (esim. riittävästi ruokintapöytätilaa) Syönti lisääntyy vielä hieman jos rehua runsaammin tarjolla Perustuu rehun valikointiin eli lehmät valikoivat seosrehusta väkirehukomponentteja ja karkearehuista paremmin sulava osia (lehtiä korsien sijasta) Periaatteessa laitumella rehua tarjolla ad libitum Niukalla laitumella syömiseen kuluva aika ja tarvittava työ alkavat rajoittaa syöntiä MTT
33 Miksi suurta syöntiä kannattaa tavoitella? Korkean tuotannon vaiheessa lehmän ravintoaineiden saanti tyypillisesti rajoittaa maidontuotantoa Kun syönti lisääntyy, myös tuotos lisääntyy Maitotuotos? Syönti MTT
34 Eläimen käyttöön tulevien ravintoaineiden kokonaismäärä riippuu seuraavista tekijöistä: Tarjotun rehun määrä Karjanhoitaja j ratkaisee Rehun ravintoainepitoisuus Syönti Sulavuus Aineenvaihdunta Eläin ratkaisee Vaihtelun suuruus: syönti > sulavuus > aineenvaihdunta MTT
35 Kokonaissyönnin ja maitotuotoksen välinen yhteys on vahva (Tuotosvasteaineisto, n=998) 45 EK-m maito (k kg/pv) y = x R 2 = y = x R 2 = Hav. Korj Syönti (kg KA/pv)
36 Syöntiin vaikuttavat säilörehun, väkirehun ja lehmän ominaisuudet Säilörehun syönti-indeksi: indeksi: D-arvo Käymishappojen määrä Kuiva-ainepitoisuus ainepitoisuus Kuitupitoisuus Apila ja kokoviljasäilörehu Sato (1. sadossa ) Väkirehun syönti-indeksi: Määrä Valkuaispitoisuus Kuitupitoisuus Rasvapitoisuus Väkirehumäärän ja säilörehun syöntipotentiaalin yhdysvaikutus Lehmän ominaisuudet: Koko Vakioitu maitotuotos Lypsykauden vaihe Lisätietoja syöntiindekseistä mm. ARTTURI - verkkopalvelussa Maito ei synny tyhjästä syönnin merkitys on keskeinen
37 Syöntiin vaikuttavat rehuannoksen ja eläimen ominaisuudet Säilörehun syönti-indeksi D-arvo Käymisaste Kuiva-ainepit. Kuitupit. Sato Toteutuva rehujen syönti Eläimen ominaisuudet Koko Ikä Lypsykauden vaihe Tuotantokyky? Kasvilaji Väkirehun syönti-indeksi?muut tekijät Määrä Tarjolla olevan rehun Koostumus määrä Valkuainen + HVO Syöntiaika ja -tila Rasva Lämpötila Kuitu Ym. ym. MTT
38 Table 3 (Huhtanen et al. 2011). Mixed and simple regression models predicting DMI (kg/day) from the animal characteristics, stage of lactation and intake potential of the diet (n=1544; adjusted RMSE for mixed model 0.52 kg/day) MTT
39 Syöntikäyrät eri tuotostasoilla maidontuotantokauden edetessä (Huhtanen ym. 2011) MTT
40 Syönti-indeksit indeksit julkaistu: Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J Evaluation of the factors affecting silage intake of dairy cows: a revision of the relative silage dry-matter intake index. Animal 1: Huhtanen, P., Rinne, M. & Nousiainen, J Evaluation ation of concentrate factors affecting silage intake of dairy cows: a development of the relative total diet intake index. Animal 2: Huhtanen, P., Rinne, M., Mäntysaari, P. & Nousiainen, J Integration of the effects of animal and dietary factors on total dry matter intake of dairy cows. Animal 5: MTT
41 Lisätietoja lehmien syönnistä suomeksi: Lypsylehmän ruokinta Tieto tuottamaan 133. ProAgria Keskusten liitto. 131 s. Rinne, M., Huhtanen, P. & Nousiainen, J Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa. Maataloustieteen Päivät Nousiainen, J Nurmirehun syöntipotentiaalin ennustaminen tarkentuu Artturi-rehuanalyysissä. Maito ja Me 5: Rinne, M., Huhtanen, P., Nousiainen, J Syönti-indeksit käyttöön lypsylehmien ruokinnan optimointimahdollisuudet paranevat. Nauta 1/2008: MTT
42 Ruokintasuositukset Ruokintasuositukset it k t ovat sidoksissa i rehuarvoihin eli muodostavat kokonaisuuden, joka toimii yhdessä Suositus kertoo, kuinka paljon energiaa tai valkuaista on keskimäärin kulunut tietyn tuotostason saavuttamiseen Nykykäsityksen mukaan eläinten tuotos ei ole vakio, vaan muodostuu vasteena aineenvaihdunnan käyttöön tulevien ravintoaineiden ja energian määrälle Lehmällä ei ole ylläpitotarpeen täytyttyä energian ja valkuaisen tarvetta, vaan maidon määrä määräytyy sen perusteella, kuinka paljon lähtöaineita on käytettävissä Toki perinnöllisesti korkean maidontuotantokyvyn to y omaava a lehmä erityisesti alkulypsykauden aikana tuottaa maitoa enemmän kuin ravintoaineiden saanti antaa periksi Mobilisoi kudosvarastoja eli lypsää lihoistaan
43 Tuotosvaste Muutos maitotuotoksessa kun ruokintaa (=eläinten ravintoaineiden saantia) muutetaan Rehujen määrä Rehujen laatu Vasteet t toteutuvat t t t vain tilanteessa, t jossa säilörehua annetaan vapaasti (ilman lainausmerkkejä!) Jos SR-ruokinta ei vapaa, vaste esim. lisäväkirehulle kasvaa
44 Tuotosvaste: 2 kg maitoa / 4 kg VR = 0.5 kg maitoa / kg VR 34 Maitot tuotos (k kg/d) Regressioyhtälö: y = 0.5x + 25 Muutos 4 kg Muutos 2 kg Väkirehun määrä ä (kg/d)
45 Syönnin ennustamisen ja energiansaannin korjauksen jälkeen päästään vihdoin tuotantoon Tuotosvasteaineistosta lasketut empiiriset kaavat ennustavat Maitotuotoksen Energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) Valkuaistuotoksen
46 Tuotosvasteiden taustalla ravintoaineiden saanti lehmä ei tee maitoa tyhjästä Energiakorjattuun maitotuotokseen vaikuttavat: ME:n saanti käyräviivainen vaikutus Ohitusvalkuaisen pitoisuus Raakarasvan pitoisuus käyräviivainen vaikutus Solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus käyräviivainen vaikutus Valkuaistuotokseen vaikuttavat: ME:n saanti Ohitusvalkuaisen saanti käyräviivainen vaikutus Raakarasvan pitoisuus käyräviivainen vaikutus Solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus käyräviivainen vaikutus Myös lähtötilanteen tuotannon intensiteetti vaikuttaa vasteisiin Vähenevän lisätuoton laki Taustaoletus että kivennäis- ja hivenaineiden, vitamiinien ja veden saanti on riittävä Tuotosvasteiden laskennassa ei ole huomioitu muiden tekijöiden vaikutusta, joista ei ole riittävää aineistoa tai tieteellistä näyttöä Tietyt lisäravinteet tai lisäaineet, esim. suojattu rasva, suojatut aminohapot, hiivavalmisteet ym.
47 Rehuannoksen koostumuksen muutosten vaikutukset energiakorjattuun maitotuotokseen tuotos, kg/pv ME -tuotos, kg/pv EKM- EKM OIV ME-saanti (korjattu), MJ/pv Rehuperäisen ohitusvalkuaisen pitoisuus, g/kg ka tos, kg/pv EKM-tuot NFC EKM-tuotos s, kg/pv Rasva Rehuannoksen solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus, g/kg ka Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka
48 Rehuannoksen koostumuksen muutosten vaikutukset maitovalkuaistuotokseen Valkua aistuotos, g/pv ME Valkua aistuotos, g/pv OIV ME-saanti (korjattu), MJ/pv Rehuperäisen ohitusvalkuaisen saanti, g/pv otos, g/pv Valkuaistu NFC Rehuannoksen solunsisällyshiilihydraattien pitoisuus, g/kg ka tos, g/pv Valkuaistuot Rasva Rehuannoksen rasvapitoisuus, g/kg ka
49 Muistisääntöjä: Tuotosvasteet Yhden yksikön lisäys D-arvo (%) Väkirehu (kg KA) Korvaussuhde (SR-syönti ) *Kohtuullinen VR-taso Rehuannoksen valkuaispitoisuus (%) OIV-saanti (1 g) Vaste 0.3 / 0.5 # kg EKM 150 g SR KA syönti 061kgEKM kg KA 0.55 kg EKM 0.45 g maitovalk. # Kotimaiset kokeet
50 Väkirehuvaste varsin riippumaton lehmien tuotostasosta 45 y = 0.61x R 2 = EKM (kg/pv) y = 0.65x R 2 = y = 0.56x R 2 = y = 0.82x R 2 = Väkirehua (kg ka/pv) < >30
51 Vasteet tuotostasosta riippumattomia Ravintoaineiden tuotosvasteet eivät oleellisesti riipu lehmien tuotostasosta Vanhojen kokeiden tulokset edelleen käyttökelpoisia i Yksi kilo väkirehua lisää tuotosta edelleen saman verran kuin 30 vuotta sitten, kun lähtötilanne esim. väkirehun osuuden ja energiataseen suhteen on sama
52 Väkirehuvaste käyräviivainen pienempi p vaste suuremmilla käyttömäärillä y = x x R 2 = y = x x R 2 = EKM (kg/pv) y = x x R 2 = y=-2899x x x x R 2 = < > Väkirehun osuus KA:sta
53 Valkuaisruokinnan optimointi tärkeää Hyvälaatuinen rehuvalkuainen on kallista Tuotannon taloudellisuuden optimointi Valkuaisyliruokinta on tarpeetonta ja jopa haitallista eläimille Ylimääräinen typpi poistetaan urana virtsan mukana Ympäristönäkökohdat Ammoniakin haihtuminen eläinsuojista, lantavarastoista ja pelloilta Nitraatin huuhtoutuminen pohjavesiin Typpioksiduuli on voimakas kasvihuonekaasu MTT
54 Valkuais- ja energiaruokinnan erottaminen vaikeaa Pötsin mikrobivalkuaisen tuotannon edellytys on, että pötsimikrobit saavat energiaa pötsissä fermentoituvasta orgaanisesta aineesta Esim. säilörehun valkuaisarvo (OIV-arvo) on sitä parempi, mitä parempi sen energia-arvo (sulavuus, D- arvo) on OIV-arvo Lisäksi pötsimikrobeilla on oltava riittävästi ammoniakkia aminohappojen rakennusaineeksi PVT-arvo Mikrobit voivat myös hyötyä hyvälaatuisesta valkuaisesta käyttämällä suoraan rehun sisältämiä iä aminohappoja MTT
55 Pötsimikrobit tarvitsevat typpeä - Jos rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus on niin pieni, että rehuannoksen PVT-arvo on negatiivinen, typen lähteen lisääminen rehuannoksen on syytä tehdä - Pötsin mikrobit tarvitsee typpeä, jotta laskennallinen OIV:n saanti toteutuu - Mikrobien typen puute huonontaa kuidun sulavuutta - Teoriassa myös ei-valkuaistyppi kuten urea toimii, mutta käytännössä kasvivalkuainen on varmempi valinta - Myös runsaasti raakavalkuaista sisältävä säilörehu ja muut ns. huonolaatuista valkuaista sisältävät rehut toimivat pötsimikrobien typen lähteenä - Pötsimikrobien typen tarve tyydyttyy, y yy, kun rehuannoksen valkuaispitoisuus on noin g/kg ka (13-14 % ka:ssa) - Typen tarve riippuu myös mm. säilörehun sulavuudesta - Mitä enemmän mikrobit saavat energiaa, sitä enemmän ne tarvitsevat myös typpeä - Maidon ureapitoisuus tällöin noin mg / 100 ml - Tarve hieman suurempi (n. 160 g/kg ka) apilapitoisia säilörehuja käytettäessä ttä ä - Apilan valkuaisen pötsihajoavuus pienempi kuin nurmiheinien MTT
56 Lypsylehmien valkuaisen tarve Lypsylehmien OIV:n tarve (g/pv) Kuiva-aineen syönti vaikuttaa ylläpito- yäpto tarpeeseen Ylläpito (g/pv) 18 1,8 elopaino 0, kuivaaineen syönti (kg/pv) Maidontuotanto (1,47-0, ekm (kg/pv)) (g/pv) valkuaistuotos (g/pv) Elopainon o muutos 233 g kg elopainon lisäystä (g/kg epm) 138 g kg elopainon vähentymistä Tiineyslisä (g/pv) 7. kk: kk: kk: 205
57 Mikä on taloudellisesti järkevä valkuaistäydennys lypsylehmille? OIV:n (ohutsuolesta t imeytyvä valkuainen) tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin esimerkiksi välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta saatava tulo valkuaisrehun hankintakustannuksen? KarjaKompassi tukena ruokinnan taloudellisessa optimoinnissa tuotosvasteiden perusteella Ravinteiden hyväksikäytön parantamisesta ei makseta Ainakaan toistaiseksi MTT
58 Valkuaistarve on suositus OIV:n tarve ei ole samalla lailla absoluuttinen kuin välttämättömien kivennäisaineiden, vitamiinien tai rasvahappojen tarve Lehmä ei sairastu OIV:n puutostautiin vaan vähentää maitotuotostaan sille tasolle, johon maidon rakennusaineita riittää Sopiva valkuaistäydennysmäärän valinta on ennen kaikkea taloudellinen kysymys Kattaako lisämaidosta id saatava tili valkuaisrehun hankintakustannuksen? PS. Jos lehmä lypsää kovasti lihoistaan ja pyrkii menemään huonoon kuntoon, valkuaisruokintaa saattaa kannattaa ennemmin vähentää kuin lisätä Kun aminohappojen puute rajoittaa maidontuotantoa, energiaa jää enemmän lehmän omaan kuntoutumiseen MTT
59 Korkeatuottoisen lehmän valkuaisruokinta Lehmä korjaa itse valkuaisen ja energian suhdetta tuotostason noustessa Pienenevä OIV-tarve tuotostason noustessa tasaa valkuaisen syöttämistä lypsykauden eri vaiheissa Todellisuudessa maitorauhasen aminohappojen tarve maitovalkuaisen muodostukseen lienee varsin vakio Muuttuvalla normilla pystytään huomioimaan tuotostason lisääntyessä tapahtuvia muutoksia ravintoaineiden saannissa: Pötsin mikrobivalkuaissynteesin tehokkuus kasvaa ruokasulan virtausnopeuden pötsistä lisääntyessä Samalla ohitusvalkuaisen osuus kasvaa (valkuainen ei ehdi hajota) Rehuannoksen sulavuus eli energiapitoisuus laskee (kuitu ei ehdi sulaa) rehuannoksen valkuaispitoisuus suhteessa energiaan kasvaa Näiden tekijöiden huomioiminen olisi muuten erittäin vaikeaa, mutta se voidaan ratkaista suosituksen kautta MTT
60 OIV-suositus pienenee tuotostason noustessa OIV-tar rve, g/p pv Tuotanto Ylläpito Maitovalkuaisen a tuotanto, to, g/pv g OIV / g maitovalk. : 1,45 1,44 1,42 1,40 1,39
61 Onnistunut ruokinnansuunnittelu edellyttää hyviä lähtötietoja karjan vallitsevasta tilanteesta Päivä-/jaksolaskelmat rehujen nykyisestä käytöstä ja niillä saavutetusta maitotuotoksesta Eri rehujen syöntimäärät annettu määrä ja tähde Rehujen laatu analyysit karkearehuista Vakiotuotos Vakioitu maitotuotos puhdistaa tilakohtaisen ruokinnan vaikutukset Vakioidun maitotuotoksen laskennassa huomioidaan koko rehuannoksen syönti-indeksi indeksi ja rehuannoksen OIV-pitoisuus Jos vakiotuotos selvästi matalampi kuin toteutunut tuotos, ruokintaa tehostamalla vaikea saada tuotoslisäyksiä panostukset eläinainekseen ja/tai eläinten olosuhteisiin mahdollisesti mielekkäämpiä Jos vakiotuotos korkeampi kuin toteutunut tuotos, panostukset ruokintaan (määrä, laatu) tuottavat todennäköisesti melko hyvän vasteen Lehmien koko Vaikuttaa syöntiarvioon
62 Rehuista tarvitaan luotettavat lähtötiedot KarjaKompassin ruokinnansuunnittelu pohjautuu Suomessa v käyttöön otettuihin rehuarvoihin Muuntokelpoinen energia (ME) ja OIV-PVT-valkuaisarvojärjestelmä Rehujen huolellinen inventointi tärkeää määrä ja laatu Ruokinnan optimointilaskennassa käytettävät lähtötiedot Energia-arvo (MJ ME/kg ka) Valkuaisarvot (OIV ja PVT, g/kg ka) ja hvo-arvo (pötsissä hajoavan valkuaisen osuus) Raakarasva, kuitu (NDF) ja solunsisällyshiilihydraatit (SSHH) SSHHt = 1000 tuhka raakavalkuainen raakarasva kuitu Syönti-indeksit säilörehulle ja väkirehulle Hinta Vaikuttaa ratkaisevasti optimointitulokseen Vaihtelee tapauskohtaisesti Kaikille rehuille tarvitaan lähtötiedot Säilörehujen analysointi eräkohtaisesti Kotoisten viljojen analysointi tarvittaessa Rehutaulukoiden rehut rehurekisterissä yhteistyössä MTT:n kanssa Kaupallisten rehujen valmistajat/markkinoijat ylläpitävät tuotteidensa tiedot rehurekisteriin Rehut-palvelun kautta
63 Rehuarvot kertovat rehujen tuotantovaikutuksen suhteessa toisiinsa Rehuilla on vakioarvot, vaikka ruokintakokonaisuus k k i vaikuttaa niihin Vaikutuksia huomioitu korjaamalla lypsylehmien y energiansaantia korjausyhtälöllä, jossa huomioidaan: kuiva-aineen syönti rehuannoksen energiapitoisuus ylläpitotasolla rehuannoksen raakavalkuaispitoisuus Rehuarvojen laskentaan tarvittavat lähtötiedot luotettavasti ja edullisesti analysoitavissa Mm. ARTTURI -rehuanalyysi ( Rehuarvojen laskentaperusteet, rehuarvolaskurit ja esimerkkirehujen koostumustiedot sisältävät rehutaulukot saatavilla:
64 Vakioitu maitotuotos (EKMv) kuvaa karjan tuotospotentiaalia Korjaa karjan tuotoksen vallitsevan ruokinnan hyvyyden perusteella Kuvaa karjan perinnöllistä ja hoidon tasoa Havaittu maitotuotos t t riippuu mm. seuraavista asioista: i Lehmien perimä Vaikuttavat t Lehmien terveystilanne Hoito-olosuhteet EKMv:een Ruokinta MTT
65 Toteutuvaan syöntiin vaikuttavat lehmän tuotantopotentiaali (vakioitu EKM-tuotos) ja rehuannoksen laatu (koko rehuannoksen syönti-indeksi) (Huhtanen ym. 2011). Koko rehuannoksen syöntiindeksi MTT
66 Vakioidun maitotuotoksen laskenta (Huhtanen ym. 2011) Ekmv =ekmh + (100 TDMI-indeksi) 0,131 + (90 OIV) 0,142 Jossa: Ekmv = vakioitu energiakorjattu maitotuotos (kg/pv) Ekmh = havaittu energiakorjattu maitotuotos (kg/pv) TDMI-indeksi = Rehuannoksen kokonaissyönti-indeksi OIV = Rehuannoksen OIV-pitoisuus (g/kg ka) MTT
67 Vakiotuotos kuvaa lehmien maidontuotantokykyä vakioruokinnalla -hyvällä ruokinnalla vakiotuotos on pienempi p kuin havaittu tuotos (lehmä 1) ja päinvastoin (lehmä 2) Havaittu EKMtuotos Dieetin syöntiindeksi Dieetin OIV, g/kg ka Vak. maitotuotos, kg/pv Lehmä 1 Lehmä 2 Arvo Vaik. Arvo Vaik Koko rehuannoksen syöntiindeksin perus- arvo 100 p. Koko rehuannoksen OIV- pitoisuuden perusarvo 90 g/kg ka
68 Vakioitu maitotuotoksen ja havaitun maitotuotoksen vertailu Jos havaittu tuotos on selvästi korkeampi kuin vakioitu tuotos: Ruokinnan intensiteetti on korkea Ruokintana panostamalla ei todennäköisesti saada taloudellisesti mielekästä vastetta Jos havaittu tuotos on selvästi matalampi kuin vakioitu tuotos: Ruokinnan intensiteetti on matala Ruokintana panostamalla saadaan todennäköisesti taloudellisesti mielekäs vaste MTT
69 Rajoitteet ohjaavat ruokinnan optimointia Ruokinnansuunnitteluohjelmissa itt l i ravintoaineiden i id saannille asetetaan minimi- ja maksimirajoja Rajojen merkitys voi olla erittäin suuri, kun ne rajaavat osan mahdollisista rehuyhdistelmistä pois Rajat perustuvat käsityksiin Eläinten ravintoaineiden tarpeesta Joidenkin ravintoaineiden liiallisen saannin haitallisuudesta Rajojen asettaminen ei ole täysin yksiselitteistä Ruokinnan suunnittelija voi ammattitaitoonsa ja tilalta saatuun kokemuksen perustuen muuttaa rajoitteita Ruoansulatuksen prosessien tuntemus antaa pohjaa muutosten tekemiseen
70 Pötsin normaalien toimintojen ylläpitö välttämätöntä Monet rajoitteet varmistavat pötsin toimintoja Yksiselitteisten rajojen asettaminen vaikeaa Rehuannos on kokonaisuus Karkearehun laatu Väkirehun laatu Ruokintatekniikka Muut lehmää kuorittavat tekijät Ongelmatapauksiin tarttumisen nopeus Lehmän yksilölliset ominaisuudet Tavoitteena hyvä taloudellinen tulos Rehujen hinnat Tilalla käytettävissä oleva karkearehujen määrä
71 Kokonaissyönti ratkaisee väkirehun osuuden - seosrehuruokinnassa väkirehun osuuden hallinta huomattavasti erillisruokintaa helpompaa nti, kg/ /KA Syö VR-% 50 Säilörehu Väkirehu 5 0 Pieni Suuri Sama väkirehun määrä mutta eri osuus ruokinnassa Kokonaissyönti
72 Kuitusuositukset Jos ruokinta ei toimi, on syylliseksi esitetty mm: Pitkän tai rakenteellisen kuidun puute Säilörehun liian korkea sokeripitoisuus Todellinen syy = säilörehun laatuun (D-arvo) nähden liian suuri väkirehumäärä Ongelman ratkaisut 1) Väkirehun vähentäminen 2) Säilörehun korjuu myöhemmin 3) Heinän syöttö Kaikki vähentävät hyvän säilörehun + suuren väkirehumäärän potentiaalia tuottaa maitoa Kaikilla vaihtoehdoilla pötsin toiminta palautuu Vaihtoehto 3 kallein (kustannukset heinästä + suuren väkirehumäärän ää ä kustannukset k t säilyvät) ät)
73 Karkearehusta peräisin olevan solunseinäkuidun avulla voi arvioida rehuannoksen riskiä pötsin toiminnalle -syönnis tä, % SR- -kuidun osuus ka Säilörehun kuitupitoisuus: 65 % 55 % 45 % Riittävästi kuitua Raja-aluealue 15 Liian vähän kuitua Väkirehun osuus kuiva-aineen syönnistä, %
74 Saavatko lehmät tarpeeksi rehua? Lypsylehmien y ruokinnan lähtökohtana vapaa rehun saanti Lehmän tehtävä on muuntaa rehut taloudellisesti arvokkaammaksi maidoksi Tätä ole syytä jarruttaa rehujen määrää rajoittamalla Vapaa ruokinta tarkoittaa karkearehua tai seosrehua Väkirehun vapaa ruokinta johtaisi pötsin toimintojen häiriintymiseen ja eläimen sairastumiseen Kun rehua on vapaasti tarjolla, lehmä pystyy sopeuttamaan syöntiä yksilöllistä ravintoaineiden tarvettaan vastaavasti Parhaallakaan eläimen tarpeiden tuntemuksella, ruokinnan suunnittelulla, käytettyjen yj rehujen analysoinnilla ja käytännön ruokinnan toteutuksella ei päästä siihen, että lehmälle voitaisiin tarjota juuri oikea määrä energiaa ja ravintoaineita maidonmuodostukseen Vapaa ruokinta tarkoittaa noin 5-10 % tähdettä päivässä Jos seosrehuannos on 50 kg / lehmä päivässä, on sopiva tähteen määrä kg Tähde poistetaan päivittäin ruokintapöydältä ja voidaan hyödyntää muiden eläinryhmien ruokinnassa (hiehot, lihanaudat, ummessa olevat lehmät) soveltuvin osin
75 Karkearehu ja väkirehu ovat tiettyyn rajaan asti toisiaan korvaavia Kg g/pv lehmän keskiarvoja 3 kk kokeen ajalta 35.4 D-arvo D-arvo % % 8 kg 12 kg Väkirehua, kg/pv MTT EKM SR KA Kuoppala, K. et al The effect of cutting time of grass silage in primary growth and regrowth and the interactions between silage quality and concentrate level on milk production of dairy cows. Livestock Science 116:
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotLIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT
LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta: Koulutuspäivä lihanautojen ruokinnasta, Äänekoski 18.2.2010 Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotLehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet
Lehmien ruokinnan perusteet ja peruskäsitteet Kuopio 4.11.2014 Lypsykarjan nykyaikainen i ruokinta Eläinterveyden tekijät hanke, Savonia Ammattikorkeakoulu Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotYmpäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa
Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotSäilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa
Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,
LisätiedotProf. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotRehuarvoseminaari Viikki, Helsinki. Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Rehuarvoseminaari 19.3.2010 Viikki, Helsinki Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ohjelma 19.3.2010 9.00 Kahvi 9.30 Verkkopalvelu monipuolistuu / Märehtijöiden päivitykset, prof. Marketta
LisätiedotSikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä
Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotViljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus
Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %
LisätiedotRehuarvojärjestelmä. Ruokintasuositukset. Kesän 2004 päivitys. Valkuaissuositukset
Rehuarvojärjestelmä Kuva: Eeva Saarisalo Eläinten ravintoaineiden tarve kuvataan ruokintasuosituksissa Rehutaulukoiden avulla arvioidaan rehujen ravintoaineiden sisältö Laskentaperusteet Taulukkoarvot
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotNurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa
Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi
LisätiedotValkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi
Jyväskylä 11.10.2018 KoneAgria ScenoProt -seminaari Vaihtoehtoiset proteiinilähteet Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi Tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskus, Jokioinen www.luke.fi
LisätiedotEuroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen
Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina Maitovalmennus 5.9.2019 Auvo Sairanen Sisällys Tutkimuksen filosofia Tuotosvaste KarjaKompassin muutokset laskennan näkökulmasta Käytännön näkökulmia 2 3.9.2019
LisätiedotHärkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa
Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa Annu Palmio 1, Auvo Sairanen 1, Kaisa Kuoppala 2 Marketta Rinne 2 1 Luonnonvarakeskus, Vihreä teknologia, Halolantie 31 A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi@luke.fi
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotMaitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotValkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen
Valkuaista viisaasti lehmille ennakkoluulottoman omavaraisesti tulevaisuuteen KaiVa-hankkeen seminaari 19.2.2019 Vuokatti Tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskus Valkuaisaineet ovat elämän
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotKasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012
ProAgria Huittinen 19.9.2012, Karvia 20.9.2012 Härkäpapu, herne, lupiini i ja rypsi väkirehuna Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, www.mtt.fi/rehutaulukot
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotLihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
LisätiedotScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta
ETT:n rehuseminaari, Helsinki 30.10-2018 ScenoProt-hanke edistää Suomen valkuaisomavaraisuutta Tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskus, Jokioinen www.luke.fi marketta.rinne@luke.fi Valkuaisaineet
LisätiedotLapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne
Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja 16.5.2017 Marketta Rinne Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotSikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014
Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit
LisätiedotAPERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA
APERUOKINTA LOPPUKASVATUKSESSA Kannonkoski 23.2.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Arto Huuskonen MTT / Kotieläintuotannon tutkimus SISÄLTÖ Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRuokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla?
Ruokintasuositukset uudistuivat mikä muuttuu lihanautatilalla? InnoNauta Koulutus hanke Pihvirotuisten ruokinta uusin normein koulutuspäivä Kuopio 19.1.2011 Arto Huuskonen, MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Rehutaulukot ja ruokintasuositukset Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset Luonnonvarakeskus,
LisätiedotSuomenkarjan ruokintasuositukset
Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus Ruokinnan merkitys suuri Ruokintakustannukset muodostavat suurimman
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Märehtijän
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotSuomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.
Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotRehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski
Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018 Kuka minä olen? Kuka sinä olet? Miksi säilörehulla on niin paljon
LisätiedotMonipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen
Monipuolinen kotovarainen ruokinta palkokasveja nurmissa, kokoviljasäilörehussa ja väkirehussa hyödyntäen Jyväskylä 29.3.2010 Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon
LisätiedotMAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS
MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS Helsingin yliopisto Maataloustieteiden osasto 7.9.2018 Maidon koostumus Hinnoittelun peruste Hyvin erilaisia hinnoittelusysteemejä eri maissa Ruokinnan tasapainoisuuden
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotMTT Kotieläintuotannon tutkimus
MTT Kotieläintuotannon tutkimus 15.5.2014 Sikojen rehuarvojen laskentaperusteet 1. Energia-arvo Sikojen rehujen energia-arvo perustuu nettoenergiaan (NE) ja ilmoitetaan megajouleina kilogrammassa kuiva-ainetta
LisätiedotKasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
LisätiedotMiten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti?
Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan Talviseminaari Syötekeskus, Pudasjärvi 11.1.2013 Miten tuottaa ja käyttää ruokintaan kotovaraista valkuaista tehokkaasti? Prof. Marketta Rinne wmtt Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotMiten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?
Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape? Essi Tarsia Luomukotieläintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa OSMO-hankkeen seminaari 2.2.2018 Miten tuottaa maitoa ja naudanlihaa pienemmillä
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotKotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa
LisätiedotRehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006
MTT:n selvityksiä 106 Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006 märehtijät - siat - siipikarja - turkiseläimet - hevoset MTT Kotieläintuotanto MTT:n selvityksiä 106 84 s. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotKaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT. Nivala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta
Ä Ä Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Nivala 4.11.2014 Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste on n. 16% Suomessa Valkuaisväkirehuista
LisätiedotMistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa?
Mistä kotimaista valkuaista tulevaisuudessa? ProAgria Maito valmennus 4.9.2014 Vantaa Prof. Marketta Rinne MTT Kotieläintuotannon tutkimus www.mtt.fi Tulevaisuuden trendit valkuaisruokinnan vinkkelistä
LisätiedotPalkokasveja kokoviljasäilörehuihin
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen Leppävirta 21.2.2013 Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin Seokset, korjuuaika, säilöntä, rehuarvot ja käyttö ruokinnassa Prof. Marketta Rinne MTT Maa-
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotParempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:
Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä
LisätiedotPellosta tehoa naudanlihantuotantoon
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotPalkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotLypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko
Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotSeosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa
Seosrehun tärkkelyspitoisuuden vaikutus lehmien liikkumisaktiivisuuteen ja maitotuotokseen automaattilypsynavetassa Seija Jaakkola, Tuomo Kokkonen, Marjo Toivonen ja Lea Puumala 2 ) Helsingin yliopisto,
Lisätiedot