Puna-apilan ja natojen siementuotannosta Agrimarket Nurmipäivä 12.3.2015 Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous
Apilan siementä on tuotu varsin suuria määriä (P-a suomalainen sertifiointi v. 2013/14 53 000 kg) 250000 Apilan siemenen tuonti (kg) kausittain 2009-2014 200000 Kg / v 150000 100000 Puna-apila Alsikeapila Valkoapila 50000 0 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14 2 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan, nurmi- ja ruokonadan sekä Englanninraiheinän siementuotantoalat 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) 1000 800 600 400 Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila 200 0 2010 2011 2012 2013 3 Oiva Niemeläinen
Tuodun puna-apilan siemenen lajikkeista 1 % 12 % Puna-apilan siemenen tuonti lajikkeittain kaudella 2011/12 2 % 3 % 11 % 14 % 1 % 0 % 56 % Altaswede Violetta RVP Bjursele SW Yngve Global Betty Varte Jögeva 433 Muut Suurimman osan käyttöarvo ei rehuntuotantoon ole sopiva Viherlannoitukseen kylläkin käy monenlainen siemen Markkinoilla olisi tilaa siementuotannolle 4 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan keskihehtaarisato vuosina 2002-2011 300 Puna-apilan keskihehtaarisato (kg/ha) vuosina 2002-2011 250 200 150 100 50 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 5 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan keskimääräinen siemensato alueittain (havaintoja on vähän; 4 on Hämeen ELY-keskus 350 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) ELY-keskuksittain (2002-2011). Häme no 4 300 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 6 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan hehtaarisadon vaihtelu selittivät: 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Puna-apilan keskimääräinen siemensato (kg/ha) tavanomaisessa ja luomutuotannossa Vuosi 13,0 % Alue (ELY-keskus) 12,0 % Vuosi & alue yhdysvaik. 1,5 % Lajike 8,3 % Tuotantotapa (luomu) 3,4 % Viljelyksen pinta-ala 5,7 % Muu tekijä 56,2 % 0 Tavanom. Luomut. 7 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan siemenviljelylohkon koon suureneminen alensi hehtaarisatoa Viljelys muodostuu yhdestä tai useammasta lohkosta. Tarkastelussa pyrittiin selvittämään monestako lohkosta viljelmä koostui ja arvioimaan lohkoon koon vaikutusta puna-apilan hehtaarisatoon. Ohessa mallinnettu käyrän kuinka hehtaarisato (kg/ha) näytti alenevan lohkon koon kasvaessa (ha). Oletettavasti pölytyksen vaillinaisuus alentaa hehtaarisatoa suurilla lohkoilla. 8 Oiva Niemeläinen
Apilan huippukukinnan ja pölyttäjien määrän ajoittuminen & sääolot -> iso merkitys sadonmuodostukselle Apilakasvustossa on samaan aikaan monessa eri kehitysvaiheessa olevia kukintoja Luokittelimme vaiheet 1 6 Nupusta huippukukinnan kautta kokonaan ränsistyneeseen kukintoon (Kuva Tammelasta 7.8.2014) 9 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla 25.6.2013 100 % Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla 25.6.2013 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 10 Oiva Niemeläinen
Puna-apilajikkeiden kukintojen kehitysaste 16.7.2013 Jokioisilla 100 % Puna-apilalajikkeiden kukintojen kehitysaste Jokioisilla 16.7.2013 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Saija Betty SW Yngve Sw Torun Ilte Varte 1 Nuppu 2. KuVihreä 3 Os.Pun. 4.HuKu 5. Ku.os.Rän. 6. Kuk.Räns. 11 Oiva Niemeläinen
18.7.2014 Jokioisilla: vasemmalta: suoja-saija-ilte-sw Torun-Varte 12 Oiva Niemeläinen
Lajikkeiden kukinnan alkaminen Jokioisissa v. 2014 Varte 8.6. Betty 15.6. SW Torun 18.6. SW Yngve 20.6. Saija 24.6. Ilte 26.6. 13 Oiva Niemeläinen
Mustiala Tammela 7.8.2014 14 Oiva Niemeläinen
Apilan lajikekokeen puinti 1.9.2014 (viimeiset lajikkeet) 15 Oiva Niemeläinen
Lajikkeiden 1000 siemenen painot diploidit ja tetraploidit lajikkeet erottuvat 3,5 Puna-apilalajikkeiden 1000 s paino (g) kenttäkokeessa Jokioisilla 3 2,5 1000 siemenen paino g 2 1,5 1 V. 2013 V. 2014 0,5 0 Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 16 Oiva Niemeläinen
Puna-apilalajikkeiden ha-sadot lajikekokeessa Jokioisilla v. 2013 ja 2014 300 Puna-apilalajikkeiden siemensadot Jokioisilla (kg/ha) vuosina 2013 ja 2014 (1. ja 2. vuosi) 250 Hehtaarisato kg/ha 200 150 100 v. 2013 v. 2014 50 0 Saija Betty Sw Yngve Sw Torun Ilte Varte 17 Oiva Niemeläinen
Siementuotantoa olisi varmaan yllin kyllin ellei olisi ongelmia siementuotannossa Sadonkorjuu sääolojen armoilla Pölyttyminen Rikkakasvit hierakat Perustaminen joka vuosi 18 Oiva Niemeläinen
Apilalla etuja viljelykierrossa Typpilannoitusvaikutus seuraavalle kasville Siemennurmi vastannee viherlannoitusnurmea lainnoitusvaikutuksessa Vaikutus ulottuu myös toiseen jälkikasvuvuoteen Positiivinen vaikutus maan rakenteeseen Maan orgaaninen aines säilyy 19 Oiva Niemeläinen
Puna-apilan korjuuta yritettiin v. 2014 jopa epätoivoisestikin niitto 15.8. 20 Oiva Niemeläinen
Ruoko-, puna- ja nurminataa Jokioisilla 15.7.2014 21 Oiva Niemeläinen
Ruokonatakasvustoa Ylistarolta Etelä- Pohjanmaalta v. 28.6.2011 22 Oiva Niemeläinen
Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Nadat vaativat kukinnan virittymisen edeltävänä syksynä Etenkin ensimmäisenä nurmivuonna ruokonadan röyhyntuotanto jää vähäiseksi Ruokonadasta kannattaisikin ottaa ensimmäisenä vuonna mieluummin rehusato kuin siemensato (kuva Jokoisilta 26.7.2013 1. nurmivuonna) 23 Oiva Niemeläinen
Nurminadan keskihehtaarisadot 2002-2011 700 Nurminadan hehtaarisatojen keskisato (kg/ha) ja alimman neljänneksen yläraja ja ylimmä alaraja vuosina 2002-2011 600 500 Hehtaarisato kg/ha 400 300 200 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 24 Oiva Niemeläinen
Nurminadan hehtaarisadot ELY-alueilla 2002-2011 400 Nurminadan keskihehtaarisato (kg/ha) ELY-keskuksittain vuosina 2002-2011. (Häme 4 ja Pirkanmaa 5). 350 300 250 200 150 100 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 25 Oiva Niemeläinen
Ruokonadan kokeet v. 2014 Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Puintiaika 1 28.7.2014» Puintikost. Sato kg/ha Retu 29.3 465 kg/ha Karoliina 30.6 487 kg/ha Puintiaika 2 4.8.2014 Retu 17.6 414 kg/ha Karoliina 16.4 416 kg/ha 26 Oiva Niemeläinen
Nurmi- ja punanadan kokeilut v. 2014 Jokioisilla (2. vuoden nurmi) Punanata Juliska» Puintikost. Sato kg/ha 22.7.2014 26.3 337 kg/ha 25.7.2014 19.0 285 kg/ha Nurminata Inkeri 25.7.2014 32.7 284 kg/ha 30.7.2014 15.9 332 kg/ha 27 Oiva Niemeläinen
Punanadan koeruudut: kaksi puintiaikaa Juliska Puinti 22.7.2014 Puintikosteus 26.3 Sato 337 kg/ha Puinti 25.7.2014 - Puintikosteus 19.0 - Sato 285 kg/ha 28 Oiva Niemeläinen
Nurminadan luo olta niittokokeilua v. 2014 Luo olle niitto 22.7.2014. (Puintikosteus 40%) Luo olta puinti 28.7.2014 Puintikosteus 9.6 Sato 252 kg/ha Itävyys 76 TSP 2,13 g Suora leikkuupuinti 28.7.2014 - Puintikosteus 13.2 - Sato 363 kg/ha - Itävyys 81 - TSP 2,09 g 29 Oiva Niemeläinen
Korjuutapakokeille oikein mittakaava on maatilamittakaava 30 Oiva Niemeläinen
Nurminadan puintikosteus 15.7. ja 20.7.2013 luo olle niitetyissä ja 24.7.2013 suoran leikkuupuinnin kasvustoissa Loimaalla (Perho) 35 30 25 Nurminadan puintikosteusprosentti 24.7.2013 Puintikosteuden aleneminen ja kuivatuksen sujuvuuden paraneminen ja tarpeen väheneminen etu jos sää sallii kuivatuksen kentällä Hehtaarisaatoon vaikutus vaihteleva 20 15 10 Luoko 15.7. Luoko 20.7. Puinti 24.7. 31 Oiva Niemeläinen
Luo olle niitto alensi timotein siemensadon puintikosteutta 30 28 26 24 22 20 18 Luoko 2.8. Luoko 5.8. Puinti 7.8. Maatilakokeissa (Perho): Timotein niitto luo olle 2.8. ja 5.8.2013 Luo on ja suora leikkuupuinti 7.8.2013 Puintikosteudet Wilellä ja uunikuivatuksella 16 14 12 10 Wile 130 C 32 Oiva Niemeläinen
Luo olle niiton etuja ja haittoja Teemu Perhon mukaan: Edut: Siemensadon esikuivatus / jälkituleennuttaminen pellolla Puinnin helpottuminen Timoteilla saadaan koko siemensato talteen Sääriskin vähentäminen Kuivan puintijätteen häviäminen peltoon Haitat: Lisää kustannuksia jos sato joudutaan noukkimaan liian aikaisin Juolavehnän siemenen irtoaminen helpommin tähkästä Sääriski karhon kuivuminen sateen jälkeen hidasta Karholleniittokoneen toiminta märässä kasvustossa 33 Oiva Niemeläinen
Tuotantomääristä kaudella 2013/2014 450000 Sertifioitu tuotanto v. 2013/14 (kg) 400000 350000 300000 Tuotanto kg 250000 200000 150000 100000 50000 0 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Akselin otsikko 34 Oiva Niemeläinen
Eräiden lajien siemenen tuotanto ja tuonti (kg) kaudella 2013/2014 450000 400000 350000 300000 Kg 250000 200000 Tuotanto Tuonti 150000 100000 50000 0 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata 35 Oiva Niemeläinen
Punanataa tuodaan jatkuvasti mittavia määriä.. Siemenen tuonti v. 2013/2014 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 8 % 10 % 55 % 18 % 9 % 36 Oiva Niemeläinen
Punanadan siementä käytetään saman verran kuin nurminadan siementä kaikki tuodaan.. 600000 Tuotanto ja tuonti eräillä lajeilla kaudella 2013/2014 500000 400000 Kg 300000 Tuotanto Tuonti 200000 100000 0 Ruokonata ERH Puna-apila Nurminata Punanata 37 Oiva Niemeläinen
Näillä kasveilla ja punanadallakin olisi tilaa laajentua jo kotimaan markkinoidenkin käytöllä 1400 Viljelytarkastusalat siementuotannossa (ha) 1200 Tarkastettu ala (ha) 1000 800 600 400 Nurminata Ruokonata Engl.raiheinä Puna-apila 200 0 2010 2011 2012 2013 38 Oiva Niemeläinen
Kiitos! 39 Oiva Niemeläinen
40 Oiva Niemeläinen