Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011

Kirkkonummen kunta Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011 Laadukkaita palveluita kirkkonummelaisille Kunnanhallitus 10.11.2008 Liikkeellä kohti uutta. Kirkkonummi yllättävän lähellä.

TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 TALOUSARVIO 2009 SISÄLLYSLUETTELO Yleisperustelut...1 Käyttötalousosa...25 Yleishallinto...27 Terveystoimi...37 Sosiaalitoimi...55 Sivistystoimi...69 Yhdyskuntatekniikka...107 Tuloslaskelmaosa...137 Investointiosa...151 Rahoitusosa...165 Liitteet...171

1 YLEISPERUSTELUT KIRKKONUMMEN KUNNAN VISIO 2016 Kirkkonummi on turvallinen, luonnoltaan monipuolinen, hyvien palvelujen kunta lähellä pääkaupunkia. Rakennamme tulevaisuutta osaavien kuntalaisten, kehittyvän yritystoiminnan ja yhteistyön varaan. Kuntastrategian laadinnan yhteydessä syntynyt visio on kuva halutusta tulevaisuudesta, johon strategian avulla on tarkoitus päästä. Vision tehtävänä on luoda jännite nykypäivän ja tulevaisuuden välille ja sillä saadaan aikaan kestävä pohja kunnassa tehtäville strategisille päätöksille. Visio koostuu muutamasta virkkeestä. Strateginen visio on kartta organisaation tulevaisuuteen ja se on voimassa kunnes sitä muutetaan Visiossa kuvataan sitä Millaiseksi organisaatio aikoo tulla ja Tarpeet, joita tulevaisuudessa tyydytetään

YLEISPERUSTELUT 2 KUNTASTRATEGIAN NÄKÖKULMAT JA PÄÄMÄÄRÄT KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA Päämäärät: 1. Tasapainoinen väestönkasvu ja rakenne 2. Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne 3. Kehittyvät seudulliset yhteistyömallit ja -verkostot 4. Väestön hyvä elämä TASAPAINOINEN TALOUS Päämäärät: 5. Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit 6. Investointihuippujen hallinta UUDISTUVA PALVELUVERKKO Päämäärät: 7. Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut 8. Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Päämäärät: 9. Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö 10. Palvelujen tuotantotarpeisiin ja -tapoihin vastaaminen 11. Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus

3 YLEISPERUSTELUT SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2009 Kunta- ja palvelusstrategian toteuttamiseksi toimielimet ovat laatineet toimintasuunnitelman, jossa ne arvioivat oman toimintansa kehittämistä strategioiden linjausten pohjalta. Kunnanvaltuusto käsitteli toimielinten laatimia toimintasuunnitelmia seminaarissaan 21. - 22.4.2007. Valtuuston valmistelutoimikunta jatkoi yhdessä kunnanhallituksen kehittämistyöryhmän kanssa seminaarissa syntyneen aineiston käsittelyä 14.5.2007 ja 28.5.2007. Käsittelyn tuloksena on asetettu seuraavat sitovat tavoitteet vuodelle 2009. KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma) Päämäärä 1: Tasapainoinen väestönkasvu ja -rakenne Kriittinen menestystekijä Monipuolinen asuntokanta Päivitetty rakentamisohjelma Tavoite 1 Tavoitetaso v. 2009 Kunnanvaltuuston hyväksymä rakentamisohjelma 2003-2012 päivitetään vuosille 2010-2014. Asuntotuotannon tavoitteet täsmennetään seudullisesti asetettujen tavoitteiden pohjalta. Tähän liittyen selvitetään myös erityisryhmien asumispalvelujen tarve ja saatavuus. Rakentamisohjelman edellyttämän raakamaan hankinta turvataan. Päivitetty rakentamisohjelma valmistuu keväällä 2009. Rakentamisohjelmassa sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja väestösuunnitteen pohjalta todetut yhdyskuntatekniikan ja kuntapalvelujen rakentamistarpeet sekä kunnan taloudelliset resurssit tavoitteena mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas palveluverkko. Kuntatasolla esitetään maankäytön linjaukset, koko kunnan väestösuunnite, kunnan asunto-ohjelma sekä kunnan talouden arvioitu kehitys (vaihtoehtoisten olettamusten pohjalta). Alueellisesti esitetään keskeiset kaavoitushankkeet, väestösuunnite, keskeiset yhdyskuntatekniikan ja kuntapalvelujen rakentamishankkeet hinnoiteltuina ja aikataulutettuina.

YLEISPERUSTELUT 4 Vastuu: Kunnanhallitus Muutokset väestörakenteessa vaikuttavat myös asukkaiden asuntotarpeeseen. Asuntorakentamista on kehitettävä siten, että eri väestöryhmille on tarjolla monipuolisia talo- ja asuntovaihtoehtoja sekä omistus- että vuokra-asumiseen. Myös jo olemassa olevasta asuntokannasta ja niiden asuinympäristöistä tulee huolehtia. Päämäärä 2: Seudullisesti kilpailukykyiset kaupalliset palvelut ja työpaikkaomavaraisuuden kehitystä tukeva elinkeinorakenne Kriittinen menestystekijä Elinkeinorakenteen monipuolistamista tukevien yritystoiminta-alueiden kehittäminen 1 Tuloksellinen elinkeinotoimi Tavoite 2 Tavoitetaso v. 2009 Elinkeinotoimintaa monipuolistetaan ja kehitetään yhteistyössä Uudellamaalla toimivien seudullisten yrityspalvelujen kanssa. Yrityspalveluja hankitaan kunnan yritysten käyttöön eri tahoilta sopimuksin ja lisäksi kunta osallistuu projekti-muotoisiin kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on kunnan elinkeinotoiminnan edistäminen. Kunta edistää mahdollisuuksiensa mukaan erilaisten toimialaklustereiden syntyä. Elinkeinotoimi tekee tiivistä yhteistyötä kunnan maankäyttösuunnittelun kanssa ja huolehtii kysyntää vastaavien työpaikkaalueiden tarjonnan riittävyydestä ja niiden markkinoinnista. Elinkeinotoimi resursoidaan siten, että se pystyy uskottavasti huolehtimaan yritystoiminnan yleisistä edellytyksistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan painopisteinä ovat työpaikka-alueiden markkinointi ja kunnan sisäisen yhteistoiminnallisuuden lisääminen yritysasioissa. Elinkeinotoimi on aktiivinen toimija projektimuotoisissa kehittämishankkeissa. Kuntamarkkinointia kehitetään siten, että se tukee yritystonttien myyntiä ja houkuttelee kuntaan uusia yrityksiä. Kuntamarkkinoinnissa moottoritieyhteys, joka on elinkeinoille merkittävin yksittäinen kasvusysäys, nostetaan tehokkaasti esille. Vastuu: Kunnanhallitus, elinkeinotoimi

5 YLEISPERUSTELUT 2 Kysyntää vastaavien työpaikka-alueiden luominen Tavoite 3 Tavoitetaso v. 2009 Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta-alueiden toteuttaminen Vuohimäen alueen esille tuominen potentiaalisena etabloitumisalueena suurille tilaa vaativille tuotannollisille ja logistisille toiminnoille pääkaupunkiseudulla. Kantvikin alueen vahvuuksia työpaikkaalueena selvitetään ottaen huomioon liiallisen kuormituksen välttäminen. Edistetään matkailutaloudellisesti merkittävien alueiden suunnitelmallista hyödyntämistä. Edistetään yksityisessä omistuksessa olevien yritysalueiden lisääntyvää käyttöä ja tunnettuutta. Laaditaan Jorvaksen ja Inkilän yritystoiminta-alueiden kehittämishankkeelle projektisuunnitelma yhteistyössä prosessikonsultin kanssa. Jorvaksen käyttömahdollisuuksia Otaniemen sivutoimintojen sijaintina selvitetään yhdessä Espoon kaupungin kanssa. Selvitetään mahdollisuudet strategisesti merkittäviin maanhankintoihin Jorvaksen alueella. Varaudutaan moottoritien tuloon ja selvitetään sen hyödynnettävyys Jorvaksen aluetta suunniteltaessa. Matkailualan työpaikkoja luovia alueita ja kohteita kehitetään verkostojen avulla. Vastuu Kunnanhallitus, Elinkeinotoimi Päämäärä 3: Väestön hyvä elämä Kriittinen menestystekijä 1 Ehkäisevän työn ja väestön hyvinvoinnin edistäminen kunnan eri toimissa Terveellisen elämän toimintamalli lapsille ja nuorille Tavoite 4 Tavoitetaso v. 2008 Terveys-, opetus-, liikunta- ja nuorisotoimen yhteishankkeena luodaan lapsille ja nuorille paremmat mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hankkeen kulmakivet ovat liikuntaan ja ruokailutottumuksiin liittyvä ennaltaehkäisevä toiminta, toimiva oppilashuolto ja kou- Toimintamallin tavoitteet ja niihin liittyvä toimenpidesuunnitelma arviointikriteereineen valmistuu projektikoordinaattorin johdolla keväällä 2009. Toimintamallissa huomioidaan liikunnan riittävyys, kouluaterian monipuolisuus, terveyskasvatuksen merkitys sekä tupakoinnin

YLEISPERUSTELUT 6 luterveydenhuolto. ja päihteiden käytön haitallisuus. Vastuu: Terveys-, liikunta-, nuoriso- ja opetustoimen yhteishanke, vetovastuu: sivistyslautakunta. Kriittinen menestystekijä 2 Hyvinvointia edistävä ja turvallinen ympäristö Asukaspuistotoiminnan käynnistäminen Tavoite 5 Tavoitetaso v. 2009 Avoimen toiminnan (asukaspuistot) tavoitteena on tukea perheitä luomalla heidän kanssaan yhteistyössä sellaisia työmuotoja, joissa lapset ja vanhemmat ovat osallisia, jotka tukevat vanhemmuutta ja vahvistavat vanhempien ja lasten sosiaalisia verkostoja. Avoin toiminta perustuu laajaan, paikallisen yhteisön eri toimijoiden yhteistyöhön. Avoimessa toiminnassa edistetään alueen sosiaalipedagogista ja -kulttuurista kehittämistä sekä moniammatillisia ja varhaiseen tukeen ja puuttumiseen perustuvia toimintatapoja. Asukaspuistotoiminnan suunnittelu tehdään vuosina 2009-2010 Toiminta käynnistyy Veikkolassa vuonna 2010. Masalan alueella toiminta käynnistetään vuoden 2011 aikana ja Keskustan alueella 2012 aikana. Tavoitteena on, että asukaspuisto rakennettaisiin jokaiselle 5.000 asukkaan asuinalueelle. Asukaspuistotoiminta täydentäisi myös perus-opetuslainmukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Vastuu: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta

7 YLEISPERUSTELUT UUDISTUVA PALVELUVERKKO (näkökulma) Päämäärä 7: Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kriittinen menestystekijä 1 Asiakkaan tarpeista lähtevät palvelut 1 Lapsille yhtenäinen oppimispolku Osio A: Varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun Tavoite 6 Tavoitetaso v. 2009 Luodaan lapsille yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta peruskoulun loppuun saakka. Esi- ja alkuopetuksen tiivistyvän yhteistyön lähtökohtana on lapsen oppimista ja kasvua tukevat ratkaisut. Pitkän tähtäimen tavoitteena on joustavat opetukselliset ratkaisut, joita voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin, paikallisiin ja alueellisiin oloihin soveltuvin ratkaisuin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi, että kaikille 1-2. vuosiluokkien oppilaille pystytään tarjoamaan aamu- ja iltapäivätoimintaa tarvetta vastaavasti. Vastuu: Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Yhteistyötä kehitetään yksityisten toimijoiden, järjestöjen ja nuorisotoimen sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa. Uudet päiväkoti- ja koulurakennukset toteutetaan kokonaisuuksina, jotka muodostavat toiminnallisia oppimiskeskuksia. Tavoitteena on, että myös fyysiset toimintaympäristöt, rakennukset, tukevat nykyistä paremmin em. toiminnallisia tavoitteita lapsen yhtenäisestä oppimispolusta 2 Vetovoimainen lukiokoulutus Tavoite 7 Tavoitetaso v. 2009 Selvitetään sekä paikallisesta että seudullisesta näkökulmasta ja kunnan oman lukiorakenteen ja toiminnan kilpailukyvyn näkökulmasta opetuksen sisällön ja resurssien kehittämistarpeita. Paikallisen ja alueellisen verkostoitumisen avulla hyödynnetään käytettävissä olevia resursseja sekä vankan yleissivistävän lukiokoulutuksen turvaamiseen että kunnan lukioiden profiloitumiseen niiden vetovoimaisuutta lisäävinä tekijöinä.

YLEISPERUSTELUT 8 Kunnan lukioiden yhteistyötä kehitetään mahdollistamaan opetusresurssien tehokasta käyttöä sekä kurssitarjonnan monipuolisuutta. Lukioiden tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä edistetään suunnitelmallisesti, kunnan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia huomioiden ottamalla käyttöön verkko-opetuksen välineitä osaksi monipuolisia opetusmenetelmiä, toisen asteen kurssitarjonnan laajentamiseksi sekä etäopetuksen työvälineiksi. Osana panostusta opiskelijoiden hyvinvointiin ja tukeen kartoitetaan lukioiden opintoohjauksen kehittämistarpeita ja kehitetään ohjausta havaittujen tarpeiden suuntaisesti. Vastuu: Molempien kieliryhmien varhaiskasvatus- ja opetuslautakuntien yhteishanke, vetovastuu: suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 3 Tasavertainen lasten päivähoito/monipuolinen palvelutarjonta Tavoite 8 Tavoitetaso v. 2009 Hankkeen tavoitteet: - Varmistaa päivähoitopalvelujen kehittäminen niin, että kuntalaisten tasavertaisuus toteutuu riippumatta palvelun tuotantotavasta. - Varmistaa riittävän laajat, vaikuttavat ja pedagogisesti korkeatasoiset, ruotsinkieliset, asiakkaiden tarpeista lähtevät päivähoitopalvelut. - Säilyttää mahdollisuuksien mukaan yksityisen päivähoidon osuus päivähoidon palvelutarjonnasta nykytasolla. 1. Nykyisen palvelutuotantomallin toimivuutta arvioidaan ja etsitään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Nykyinen malli perustuu siihen, että päivähoidon peruspalvelut (päiväkotihoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito) järjestetään omana tuotantona ja yksityisinä palveluina. Lisäksi käytetään ruuhkahuippujen aikana tarvittaessa ostopalveluja. 2. Päivähoidon ostopalveluissa määritellään jokaisen paikan kustannustaso ja arvioidaan ostopalvelujen optimaalinen laajuus. 3. Avoimen toiminnan ohella kehitetään myös perheiden hoitoaikoihin soveltuvia ruotsinkielisiä palveluja (osapäivähoito sekä ilta- ja ympärivuorokautinen hoito).

9 YLEISPERUSTELUT Vastuu Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Kriittinen menestystekijä 2 Resurssien painotus vaikuttavampiin palveluihin Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon lisääminen Tavoite 9 Tavoitetaso v. 2009 Tavoitteena on käydä vuosittain läpi sinä vuonna 40 vuotta (vaihtoehtoisesti 45 vuotta) täyttävät miehet kohderyhmälle kehitetyn seulonta-mallin avulla, arvioida mallin toimivuus ja arvioinnin perustella luoda pitkän aikavälin toimintamalli. Seulonnalla pyritään löytämään piilevät sairaudet varhaisessa vaiheessa sekä opastamaan kohderyhmää siten, että sairastumisriski pienenee. Toimintasuunnitelma on laadittu, seulontamalli ja työvaiheet on määritelty vuonna 2008. Seulontatoiminta käynnistyy vuoden aikana täysimittaisesti ja joitain tuloksia on saatavissa mallin toimivuudesta ja saavutettavissa olevista lyhyen tähtäimen terveyshyödyistä.. Kohderyhmän arvioitu suuruus vuosittain on noin 330 henkilöä. Vastuu: Perusturvalautakunta SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ (näkökulma) Päämäärä 9: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Kriittinen menestystekijä Työhyvinvointi Työterveydenhuollon vaikuttavuus Tavoite 10 Tavoitetaso v. 2009 Sairaanhoidon tason riittävyys työterveyshuollossa taataan ja sen tarjonta turvataan. Luodaan työterveydenhuollon ohjaamiseen ja seurantaan mittaristo ja asetetaan vuodelle 2009 seuraavat tavoitetasot:

YLEISPERUSTELUT 10 Luodaan toiminnan vaikuttavuuden seurantamenettely. - sairauteen ja työtapaturmaan liittyvät poissaolot: tavoitetaso vuodelle 2009 > 13,0 pv/hlö - työhyvinvointiin liittyvä esimies- ja alaiskoulutus, päivää/hlö: tavoitetaso vuodelle 2009 (johto- ja esimiestehtävät 2 pv/hlö, työntekijät 1 pv/hlö) - tyytyväisyys työterveyshuollon palveluihin: (asiakas-/ käyttäjäpalautteen tulokset) - työterveyshuollon kustannus per työntekijä: tavoitetaso vuodelle 2009 (kustannukset/henkilöstön määrä) Vastuu: Kunnanhallitus, konsernihallinto Päämäärä 10: Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Kriittinen menestystekijä: Tuloksellinen rekrytointimenettely Osaava henkilökunta Käytössä tehokas rekrytointiprosessi ja osaava henkilökunta Tavoite 11 Tavoitetaso v. 2009 Kunnan rekrytointiprosessi uudistetaan tavoitteena nykyistä tehokkaampi rekrytointi toimialoilla. Laaditaan prosessin strategisen tason mittarit tulosten arvioimiseksi. Uuden rekrytointimenettelyn määrittely laadittu Rekrytointimenettelyn käyttöönotto käynnistetty vuoden 2009 loppuun mennessä Rekrytointiprosessin tehokkuutta kuvaavat mittarit laadittu Henkilökunnan riittävyyttä ja osaamistasoa kuvaavat mittarit laadittu Vastuu: Kunnanhallitus, henkilöstöhallinto

11 YLEISPERUSTELUT Päämäärä 11: Kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Kriittinen menestystekijä Hyvät johtamisjärjestelmät ja -taidot, tehokas hallinto 1 Osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistava tiedottaminen Tavoite 12 Tavoitetaso v. 2009 Osana kuntakuvan kehittämistä laaditaan kunnan viestintästrategia sekä siihen nojautuva vuosittainen viestintäsuunnitelma. Rakennetaan ja koulutetaan kunnan koko organisaation viestintätarpeet kattava viestintäorganisaatio, jonka tehtävänä on kunnan ja kuntalaisten, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien välisen tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen parantaminen viestintästrategian linjausten mukaisesti. Viestintästrategia on valmis vuoden alkupuolella. Kunnan omaehtoista tiedottamista lisätään eri viestintäkanavien avulla. Vastuu: Kunnanhallitus, konsernihallinto 2 Uuden kunnantalon käyttöönottoon liittyvä hallinnon toimintatapojen kehittäminen Tavoite 13 Tavoitetaso v. 2009 Laaditaan suunnitelma uuteen kunnantaloon sijoitettavien toimintakokonaisuuksien muodostamisesta ja sijoittamisesta sekä sisäisten tukipalvelujen järkiperäistämisestä tavoitteena hallinnon toimintojen tehostaminen asiakaslähtöisesti, kustannus-, ympäristö- ja energiatehokkaasti ja nykyaikaisia apuvälineitä käyttäen. Suunnitelma valmistuu syksyllä 2009. Suunnitelma lähtee uuden kunnantalon sisäisen toimintalogiikan hahmottamisesta ja keskittyy palvelu- ja valmisteluprosessien kannalta toimivien toimintakokonaisuuksien muodostamiseen sekä yhteisten tukipalvelujen tuotantotapojen järkiperäistämiseen. Vastuu: Kunnanhallitus, konsernihallinto

YLEISPERUSTELUT 12 KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETTAVAT TAVOITTEET Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy on Kirkkonummen kunnan omistama yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö. Yhtiön toimintaperiaatteena on ylläpitää ja rakennuttaa laadukkaita ja edullisia vuokra-asuntoja, joissa asuvilla on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö tarpeellisine palveluineen. Asunnot on rakennettu pääasiassa aravalainoilla ja kunnan tuella. Ne on tarkoitettu kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville asunnon hakijoille. Kiinteistö Oy Kirkkonummen Männistönmuori As Oy Kirkkonummen Masalanhovi Tavoite Tavoitetaso v. 2009 Toiminta on järjestetty taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti siten, että yhtiöiden perustehtävän hoidon edellytykset turvataan. Yhtiöiden rakennuskannan ylläpito on järjestetty niin, että sen arvo säilyy. Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy - asuntojen käyttöaste on vähintään 98 % - vuokrasaatavien määrä on enintään 90.000 euroa - luottotappioiden määrä tulokertymästä on enintään 0,5 % - kiinteistön Finnsbackannotko / Eerikintörmä 2 peruskorjaushankkeen suunnittelu käynnistyy v. 2009 aikana Vuokrasaatavia ja käyttöastetta seurataan kuukausittain, luottotappiot kirjataan kaksi kertaa vuodessa. TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Valtiovarainministeriön elokuun lopulla julkaisemassa suhdannekatsauksessa todetaan, että Suomessa melko pitkään jatkunut korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on nopeasti hidastumassa. Suomessa suhdanteet ovat nopeasti heikkenemässä ja koko vuoden 2008 BKT:n kasvuksi arvioidaan 2,8 %. Vuoden toisella puoliskolla kasvu jää jo vähäisiksi, ja ensi vuodelle ennustetaan enää 1,8 prosentin kasvua. Riskit nopeammankin hidastumisen suuntaan ovat kuitenkin olemassa, etenkin vuoden 2009 lopulla. Työllisten määrä lisääntyy vuonna 2008 suhdanteiden heikentymisestä huolimatta vielä noin 40.000 henkeä. Työllisyysaste nousee 70,6 prosenttiin ja työttömyysaste alenee 6,2 prosenttiin. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy, mutta työttömyysasteen lasku jatkuu, sillä tästä vuodesta poiketen työvoiman tarjonta ei enää lisäänny. Usean rauhallisen vuoden jälkeen inflaatio kiihtyi heti vuoden 2008 alussa tuntuvasti, ja koko vuonna hintataso ylittää 4 prosentilla viimevuotisen tason. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hin-

13 YLEISPERUSTELUT nat ovat kohonneet tuntuvasti. Lisäksi palkkojen aiempia vuosia suuremmat korotukset ja eräät vero- ja maksuperustemuutokset ovat nostaneet hintoja. Palkansaajien ansiotasoindeksin arvioidaan vuonna 2008 kohoavan keskimäärin 5,5 % edellisestä vuodesta ja ensi vuonnakin 5 %. Kotitalouksien kulutus on jatkanut vahvaa kasvuaan ja lisääntyy vuonna 2008 3 %. Uusien asuntojen hankinnat ovat kuitenkin jo vähenemässä ja kulutushalukkuus heikkenemässä. Käytettävissä olevien tuloja nostaa tänä vuonna työllisyyden paraneminen ja palkkojen nousu, mutta inflaatio syö ostovoiman lisäyksestä merkittävän osan. Ostovoiman kasvu jää tänä vuonna 2,5 prosenttiin. Kotitalouksien säästämisaste on viime vuosina alentunut ja pysyy yhä tuntuvasti negatiivisena. Kotitaloudet ovat myös velkaantuneet nopeasti ja niiden rahoituskestävyys on heikkenemässä samaan aikaan, kun kotitalouksien varallisuusarvot eivät enää nouse. Vuonna 2009 verotuksen keveneminen lisää kotitalouksien tuloja runsaan prosenttiyksikön verran. Kun myös inflaatio hidastuu, lisääntyvät kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot tätä vuotta enemmän, 3,5 %, huolimatta siitä, että työllisyys ei enää lisäänny. KUNTATALOUS 2008-2009 (Kuntatalous 3/2008 Suomen Kuntaliitto) Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2008 keskimäärin 5,3 %. Vuonna 2009 palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna 2009. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina 2003 2007 noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %.

YLEISPERUSTELUT 14 Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittää muun muassa yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tuloskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna lähes 15 miljardia euroa ja suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %, mutta kunnallisverotuksessa toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Verokevennysten kunnallisveroa vähentävä vaikutus kompensoidaan kunnille täysimääräisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. KIRKKONUMMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TALOUSSUUNNITELMAN VÄESTÖSUUNNITE TA:n tark. suunnite 31.12. 2007 muutos %-osuus 2008 muutos %-osuus 2009 muutos %-osuus 2010 muutos %-osuus 2011 muutos %-osuus 0-6 v 3 966 66 11,3 4 080 114 11,3 4 181 101 11,3 4 245 64 11,2 4 330 85 11,1 7-15 v 4 793 111 13,6 4 804 11 13,3 4 859 55 13,1 4 942 83 13,0 5 022 80 12,9 16-19 v 1 725 67 4,9 1 731 6 4,8 1 779 48 4,8 1 833 54 4,8 1 895 62 4,9 20-64 v 21 346 361 60,7 22 023 677 60,9 22 520 497 60,8 22 989 469 60,5 23 441 452 60,1 65-74 v 2 117 98 6,0 2 220 103 6,1 2 365 145 6,4 2 548 183 6,7 2 789 241 7,2 75-84 v 940 29 2,7 1 005 65 2,8 1 048 43 2,8 1 102 54 2,9 1 162 60 3,0 85 v - 254 20 0,7 276 22 0,8 306 30 0,8 333 27 0,9 353 20 0,9 35 141 752 100,0 36 139 998 100,0 37 058 919 100,0 37 992 934 100,0 38 992 1 000 100,0 muutos 752 998 919 934 1 000 muutos, % 2,19 2,84 2,54 2,52 2,63 Ennakkotietojen mukaan kunnan väestömäärä oli 30.9.2008 35.904 henkeä. Kunnan väestömäärän arvioidaan kasvavan 2,8 % vuonna 2008 ja olevan vuoden lopussa 36.139 henkeä. Suunnittelukaudella väestönkasvun arvioidaan olevan keskimäärin 2,5 % vuodessa. Heikkeneviin suhdanteisiin liittyvä asuntojen kysynnän hiipuminen ja asuntotuotannon supistuminen saattavat hidastaa suunnittelukauden väestökasvua edellä oletetusta. Syntyvyyden arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla koko suunnittelukauden, keskimäärin n. 550 lasta/vuosi. Alle kouluikäisten määrä kasvaa vuosina 2008-2011 n. 364 hengellä ja ikäluokan suhteellinen osuus kunnan koko väestöstä pysyy nykyisellä tasolla. Kouluiässä (7-15) olevien määrää kasvaa suunnittelukaudella n. 230 hengellä ja ikäluokan suhteellinen osuus alenee jonkin verran. Suurin absoluuttinen kasvu on ikäluokassa 65-74 v. Ikäluokan määrä kasvaa 672 hengellä ja sen suhteellinen osuus koko väestöstä nousee 6 prosentista 7,2 prosenttiin.

15 YLEISPERUSTELUT Suurin suhteellinen kasvu tapahtuu ikäluokassa 85 v-, +40 %. Määrällinen kasvu on 100. Suunnittelukaudella väestönkasvun painopistealueita on edelleen itäinen ja keskeinen Kirkkonummi. TYÖLLISYYS Valtiovarainministeriön elokuun lopulla julkaisemassa suhdannekatsauksessa arvioidaan koko maan työttömyysasteen laskevan 6,2 prosenttiin vuonna 2008 ja 5,9 prosenttiin vuonna 2009. Työllisyystilanteen kohentuminen on hidastunut Kirkkonummella edelliseen vuoteen verrattuna. Syyskuun lopulla Kirkkonummella oli 850 työtöntä työntekijää ja 94 avointa työpaikkaa. Työttömyysaste oli 4,7 % eli sama kuin syyskuussa 2007. Syyskuussa työttömiä oli 17 enemmän kuin vuosi sitten. Kasvun hidastuessa työllisyyden koheneminen on pysähtymässä ja työttömyys joko jähmettyy nykytasolle tai kääntyy kasvuun. TALOUSARVIO 2009 JA SUUNNITELMA 2010-2011 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet esitetään talousarvion yleisperusteluissa otsikon Sitovat tavoitteet vuodelle 2009 sekä käyttötalousosan tehtävien perusteluissa otsikon Toiminnalliset tavoitteet alla. Lautakunnan/johtokunnan käyttösuunnitelmassa sitovat tavoitteet voidaan jakaa edelleen toimintaa ohjaaviksi osatavoitteiksi. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Syyskuussa laaditun tilinpäätösennusteen mukaan kunnan taloudellinen tulos vuonna 2008 on muodostumassa alijäämäiseksi. Ennusteen mukaan tuloslaskelman vuosikate on jäämässä 8,1 milj. euroa alle muutetun vuosikatteen ja 13,5 milj. euroa alle vuoden 2007 tilinpäätöksen vuosikatteen. Vuosikatteen heikkenemiseen ovat vaikuttaneet toimintamenojen nopea kasvu ja maanmyyntitulojen ja maankäyttösopimuskorvausten heikko toteutuminen. Budjetoituja maanmyyntituloja ja maankäyttösopimuskorvauksia jää kertymättä yhteensä 9,5 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu on jatkunut erittäin voimakkaana ja ennusteen mukaan menojen vuosikasvuksi arvioidaan 11,1 %. Henkilöstömenojen kasvu noussee 11,7 prosenttiin. Ostopalvelujen kasvu jäänee alle 10 %. Toimintakatteen kasvu, 12,5 %, ylittää verorahoituksen kasvun, joka on jäämässä alle 4 %, ja vuosikate heikkenee jyrkästi. Tilinpäätösennusteen mukaan vuosikate kattaa poistoista enää vain 11 %.

YLEISPERUSTELUT 16 KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2008 toimintatulot ja -menot sisältävät valtuuston 31.10.2008 mennessä hyväksymät talousarvion muutokset. Vuoden 2009 toimintatulojen kasvu edellisestä vuodesta on 5,3 %. Kasvuprosenttiin vaikuttavat sosiaali- ja terveystoimen maksuperusteiden tarkistus, joka tehtiin syksyllä 2008, sekä palvelutuotannon laajentaminen, mm. hoivakodin käyttöönotto ja lasten päivähoidon kunnan palvelutarjonnan lisääminen. Vesihuoltolaitoksen veden käytöstä perimät perus- ja käyttömaksut korotetaan 1.1.2009 alkaen. Käyttömaksujen korotus on n. 5,3 %. Vuoden 2009 toimintamenojen kasvuun vaikuttavat vuoden 2008 loppupuolella valmistuva hoivakoti, Kartanonrannan päiväkoti ja Nissnikun päiväkodin laajennus. Vuoden 2009 loppupuolella valmistuvat Kolsarin päiväkoti, Kartanonrannan koulu ja uusi paloasema. Toimintamenojen kasvu on kuitenkin varsin maltillista, 4,8 %, kun vertailu tehdään kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon ja 4,9 %, kun vertailu tehdään kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen. Toimintamenoista henkilöstömenojen kasvu on suurin, 10,2 %. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttavat hoivakodin käyttöönotto (35 uuta vakanssia), palvelutalon asumispalvelujen tuotannon siirto kunnan tehtäväksi 1.3.2009 (23 uutta vakanssia) ja lasten päivähoidon palvelutarjonnan lisääminen (20 uutta vakanssia). Hoivakodin käyttöönottoa ja palvelutalon asumispalvelujen tuottamisen siirtyminen kunnalle vähentävät palvelujen ostotarvetta vuonna 2009. Palvelujen ostomääräraha kasvaakin vain 1,6 %. Tarvikemenojen kasvuprosenttiin 8,7 vaikuttavat energian ja elintarvikehintojen voimakas nousu. Elatustuen toimeenpano ja elatusavun perintätehtävät siirtyvät Kelan hoidettaviksi 1.4.2009. Sen seurauksena kunnan avustusmenojen kokonaismäärä vähenee vuonna 2009. Käyttötalous tileittäin (1 000 euroa) Muutos-% Muutos-% Muutos-% TP 2007 TA 2008 TA 2009 2006-07 2007-08 2008-09 Myyntitulot 15 450 14 308 15 552 0,0-7,4 8,7 Maksutulot 6 801 7 747 8 406 5,1 13,9 8,5 Tuet ja avustukset 2 811 3 245 3 051 9,2 15,4-6,0 Vuokrat 9 626 10 965 11 403 5,7 13,9 4,0 Muut toimintatulot 764 742 543-14,1-2,9-26,9 Toimintatulot yhteensä 35 453 37 008 38 955 2,8 4,4 5,3 Henkilöstömenot 71 010 79 721 87 869 10,0 12,3 10,2 Palvelujen ostot 67 479 73 717 74 889 9,4 9,2 1,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 9 062 9 436 10 255 6,6 4,1 8,7 Avustukset 15 374 17 358 15 649 1,9 12,9-9,8 Vuokrat 8 867 10 693 11 170 8,4 20,6 4,5 Muut toimintamenot 393 550 747 19,5 39,9 35,8 Toimintamenot yhteensä 172 185 191 476 200 579 8,8 11,2 4,8 Toimintakate -136 732-154 468-161 624 10,4 13,0 4,6

17 YLEISPERUSTELUT INVESTOINTIOSA Investointien kokonaisvolyymi pysyy koko suunnittelukauden ajan poikkeuksellisen suurena, keskimäärin 31 milj. euroa vuodessa. Talousarviovuonna talonrakentamisen osuus investoinneista on 39 % ja kunnallistekniikan osuus 53 %. Merkittävimmät kunnallistekniikan rakentamistyöt tehdään keskustan alueella sekä Veikkolan, Sepänkannaksen ja Strömsbyn asemakaava-alueilla. Talousarviovuonna valmistuvat seuraavat toimitilat: Kartanonrannan koulu Kolsarin päiväkoti Paloasema TOIMINNAN RAHOITUS Verotulot Vuoden 2008 tilinpäätösennusteessa arvioidaan verotulojen kokonaiskertymän kasvavan 6,7 % (kun vuoden 2008 vertailuluvusta vähennetään kertaluontoinen korjauserä 3 milj. euroa) ja ylittävän talousarvion tuloarvion n. 1 milj. euroa. Vuosien 2009-2012 verotuloarviot on laskettu nykyisellä tuloveroprosentilla (18,25). Verotuloarviot perustuvat Suomen Kuntaliiton syyskuussa päivitettyyn verotulojen ennustekehikkoon, johon on tehty oletetun väestökasvun ja ansiotulojen kasvuennusteiden edellyttämät tarkistukset. Kunnan tuloveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna 6 %. Kaikkien verojen tuoton kasvu on 5,2 %. Valtionosuudet Vuoden 2009 valtionosuuksien laskentaperusteisiin tehdään täysimääräinen 3,9 %:n suuruinen indeksitarkistus. Kunnallisverotuksen tulopohjaan tehtävien vähennysten kompensaatio, 374 milj. euroa, toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korottamalla. 1.8.2008 lukien toteutetun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistuksen. arvioidaan lisäävän kuntien maksutuloja vuonna 2008 25 milj. euroa ja vuositasolla 60 milj. euroa. Maksutulojen lisäys vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta. Eräiden kunnilta valtiolle vuonna 2009 siirtyvien tehtävien (kuluttajaneuvonta, holhoustoimen edunvalvonta ja elatustuki) aiheuttama menojen säästö vähennetään yleisen valtionosuuden ja sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden määrästä. Verotulotasauksen vähennyksen jälkeen vuoden 2009 valtionosuuksien kokonaismäärän arvioidaan olevan kuluvan vuoden valtionosuutta 0,9 milj. euroa eli 4,5 % suurempi.

YLEISPERUSTELUT 18 Vuosikate I ja vuosikate II Toimintakatteen kasvu alittaa vuonna 2009 vielä verotulojen ja valtionosuuksien kasvun. Talousarvion verorahoituksen (so. verotulojen ja valtionosuuksien) kasvu edellisen vuoden muutettuun talousarvioon verrattuna on 7,6 %. Suunnittelukaudella toimintakatteen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun ja vuosikate heikkenee nopeasti. Vuosikate I osoittaa miten paljon verorahoituksesta (verotuloista ja valtionosuuksista) jää investointien rahoittamiseen, kun toimintakate ja rahoituserät on ensin katettu. Vuosikate I on talousarviovuonna 1 milj. euroa, eli verorahoituksesta jää sen verran investointimenojen kattamiseksi. Suunnittelukaudella vuosikate I muuttuu negatiiviseksi toimintakatteen ja korkomenojen kasvun seurauksena. Rahoituslaskelmaan siirtyvä vuosikate II eli varsinainen omarahoituserä on vuosikate I lisättynä käyttöomaisuuden myyntivoitoilla ja maankäyttösopimuskorvauksilla. Vuosikate II pysyy koko suunnittelukauden ajan positiivisena, mutta heikkenee merkittävästi vuosikatteen I ja maankäyttösopimuskorvausten supistuessa. Vuosikate II ei riitä suunnittelukauden alkupuolellakaan kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, vaan suunnittelukaudella tulos jää joka vuosi alijäämäiseksi. Suunnittelukauden yhteenlaskettu alijäämä ylittää vuoden 2008 tasearvion tuloksen. Kunnan tase muuttuu alijäämäiseksi vuonna 2011, ellei ennen sitä ryhdytä toimenpiteisiin vuosikatteen vahvistamiseksi ja investointivolyymin supistamiseksi. Suunnittelukaudella kunnan lainakanta kasvaa 76,9 milj. euroa eli 152 %. Vuonna 2011 lainakanta on 125,5 milj. euroa eli 3.269 euroa/asukas (2008: 1.397 euroa/asukas).