Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

Samankaltaiset tiedostot
Riemannin sarjateoreema

Matematiikan tukikurssi

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Matemaattinen Analyysi

Matematiikan tukikurssi

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

9 Lukumäärien laskemisesta

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Sattuman matematiikkaa III

Tenttiin valmentavia harjoituksia

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

3 Lukujonon raja-arvo

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Konvergenssilauseita

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Hannu Pajula. Stirlingin luvuista

3 Lukujonon raja-arvo

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Jonot. Lukujonolla tarkoitetaan ääretöntä jonoa reaalilukuja a n R, kun indeksi n N. Merkitään. (a n ) n N = (a n ) n=1 = (a 1, a 2, a 3,... ).

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

Matematiikan tukikurssi

M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Lukujoukot. Luonnollisten lukujen joukko N = {1, 2, 3,... }.

Sarjojen suppenemisesta

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA II BASICS OF NUMBER THEORY PART II. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

Luku kahden alkuluvun summana

VALIKOITUJA KOHTIA LUKUTEORIASTA

1 Reaaliset lukujonot

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Matemaattinen Analyysi

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

Alkulukujen harmoninen sarja

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

1 sup- ja inf-esimerkkejä

q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.

1 sup- ja inf-esimerkkejä

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Taylorin sarja ja Taylorin polynomi

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

Outoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

4.3 Moniulotteinen Riemannin integraali

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

Täydellisyysaksiooman kertaus

Matematiikan tukikurssi

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Reaaliluvut. tapauksessa metrisen avaruuden täydellisyyden kohdalla. 1 fi.wikipedia.org/wiki/reaaliluku 1 / 13

4.3 Erillisten joukkojen yhdisteet

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

(c) Määrää/Determine välillä/in the interval [1000, 10000] olevien 7. jaollisten kokonaislukujen lukumäärä/ number of integers divisible by 7.

1 Supremum ja infimum

K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Transkriptio:

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=, jossa a n = n 2, un n N? b) (b n ) n=, jossa b n = 3n 2 n, un n N? c) (c n ) n=, jossa c = ja c n+ = + 2c n c 2 n, un n N? Rataisu : Kasi ensimmäistä jonoa voidaan lasea suoraan sijoittamalla ja olmas jono reursiivisesti. a) (a n ) 5 n= = (, 3, 8, 5, 24) b) (b n ) 4 n= = (,, 2,, 4) c) (c n ) 5 n= = (,, 2,, 2) Rataisu 2: Edellisen tehtävän jonoista a) ylhäältä rajoitettuja ovat b) ja c), b) alhaalta rajoitettuja ovat a) ja c), c) jono c) on rajoitettu, d) jono a) on nouseva, e) miään jono ei ole laseva, f) jono a) on monotoninen, g) miään jono ei suppene, h) aii jonot hajaantuvat. Perusteluja: Jono a on nouseva, sillä a n+ = (n + ) 2 = n 2 + 2n + > n 2 = a n n N. Jonon termit ovat positiivisia, joten se on alhaalta rajoitettu. Jono ei uitenaan ole ylhäältä rajoitettu, sillä joaiselle luvulle C R on olemassa termi a nc > C. Valitaan esim. n C oonaisluvusi, joa on luua C suurempi. Kosa jono ei ole rajoitettu, ei se myösään suppene. Jono b on ylhäältä rajoitettu, sillä se on termin b 2 jäleen laseva. Tämän voi perustella lasemalla b n+ = 3(n + ) 2 n+ = 3n 2 2 n + 3 = 3n 2 n + 3 2 n = b n + 3 2 n ja toteamalla, että b n+ < b n, jos 3 2 n < eli un n 2. Jono ei ole uitenaan alhaalta rajoitettu, joten se ei suppene. Jono c on jasollinen ja näin ollen myös rajoitettu.

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Tehtävä 3: Tarastellaan palautusaavaa a n+ = 2a n +. Osoita, että aavalla a n = 2 2 n määritelty luujono toteuttaa palautusaavan aiilla n N. Rataisu 3: Todistetaan väite indutiolla.. Aluasel: Kaavan muaan a = 2 2 = 3 ja a 2 = 2 4 = 7. Myös palautusaavan muaan pätee a 2 = 2 a + = 2 3 + = 7. 2. Indutioasel: Oletetaan, että luujono toteuttaa palautusaavan indesillä n. Tarastellaan luujonon termiä a n+ an+ = 2 2 n+ = 2 2 2 n = 2 (2 2 n + ) = 2 (2 2 n ) + 2 = 2 (2 2 n ) + = 2a n +. Kosa oletettiin, että a n saadaan lasettua palautusaavalla ja osa a n+ = 2a n +, voidaan indutioperiaatteen nojalla todeta, että palautusaava pätee aiilla oonaisluvuilla. Tehtävä 4: Määritä jonon (a n ) raja-arvo L, un a n = ja muodosta onreettinen lausee määritelmässä esiintyvälle luvulle n ε. Rataisu 4: Raja-arvo saadaan lasemalla 5n2 n 2 + 3, n n ε a n L < ε 5n 2 a n = n n 2 + 3 = 5 n + 3 = 5 + = 5, n 2 3 sillä n =. Muodostetaan vielä lausee määritelmän luvulle n n 2 ε. Lasetaan erotus a n L = 5n 2 n 2 + 3 5 = n 2 n 2 + 3 5n2 + 5 n 2 + 3 = 5 n 2 + 3 = 5 n 2 + 3. Jotta pätee a n L < ε, on oltava 5 n 2 + 3 < ε 5 n > ε 3 5 ja indesisi n ε voidaan ottaa ε 2

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Tehtävä 5: Tarastellaan luujonoa (a n ) n=, a = 2, a n+ = a n 2 + a n, un n N. a) Määritä jonon (a n ) viiden ensimmäisen termin liiarvot. b) Määritä jonon (a n ) raja-arvo L, un oletetaan tunnetusi, että raja-arvo on olemassa. Rataisu 5: a) Termit ovat (a n ) 4 n= (2,.5,.4667,.4422,.442) b) Oletetaan, että n a n = a. Tällöin pätee a = a 2 + a a 2 = 2 a = ± 2. Näistä juurista oiea raja-arvo on + 2, sillä jonon termit ovat positiivisia. Tehtävä 6: Eräässä tietoonepelissä voi joaiselta tasolta edetä seuraavalle tasolle ahta eri reittiä pitin tai suoraan asi tasoa ylöspäin olmea eri reittiä pitin. Meritään lähtötasolta tasolle n johtavien erilaisten reittien luumäärää symbolilla a n, jolloin a n+2 = 2a n+ + 3a n. a) Osoita, että lausee a n = A 3 n +B ( ) n toteuttaa palautusaavan aiilla n, un A, B R ovat vaioita. b) Totea, että a = 2 ja a 2 = 7. Määritä tämän perusteella vaiot A ja B. Rataisu 6: a) Todistetaan väite indutiolla. (a) Aluasel: Kaavan muaan a = A + B, a = 3A B ja a 2 = 9A + B. Myös palautusaavan muaan pätee a 2 = 2a + 3a = 2 (3A B) + 3 (A + B) = 9A + B. (b) Indutioasel: Oletetaan, että luujono toteuttaa palautusaavan indesiin n asti. Tarastellaan luujonon termiä a n+ a n+ = A 3 n+ + B ( ) n+ = 3 A 3 n + B ( ) n = 2 (A 3 n + B ( ) n B ( ) n ) + A 3 n B ( ) n = 2a n + A 3 n 3 B ( ) n = 2a n + 3 A 3 n + 3 B ( ) n = 2a n + 3a n. Kosa oletettiin, että palautusaava toimii indesiin n asti ja osa a n+ saatiin myös lausuttua samalla palautusaavalla, voidaan indutioperiaatteen nojalla todeta, että palautusaava pätee aiilla oonaisluvuilla. b) Ensimmäiselle tasolle johtaa asi reittiä ja toiselle 2 2 + 3 = 7. Näin ollen { { 3A B = 2 A = 3/4 9A + B = 7 B = /4 Sarjat Palautettava tehtävä 7: Lase sarjan summa tai perustele sarja hajaantuvasi. 3

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 a) b) c) 5 3 +2. 5 3 +2. Rataisu 7: a) Sarja on suppeneva geometrinen sarja, sillä q = /3 <. 5 3 +2 = 5 3 3 3 = 5 3 3 3 = 5 27 /3 = 5 8 2 + + 3 +2 5. b) 5 3 +2 = 5 3 3 5 3 = 5 3 3 ( ) 5 3 Sarja on geometrinen sarja, joa ei suppene, sillä q = 5/3 >. c) Sarja voidaan lausua ahden suppenevan sarjan summana, joten se suppenee. 2 + + 3 +2 2 + 3 +2 ( ) 2 ( 3 = + = 2 + 9 5 5 5 5 5 = 2 2/5 + 9 3/5 = 55 6 ) Palautettava tehtävä 8: Suppeneeo sarja? Perustele. a) 2 +. b) + 2 +. Millä parametrin x R arvoilla seuraavat sarjat suppenevat? d) x. Rataisu 8: Tutitaan sarjojen suppenemista. a) Sarja e) suppenee majoranttiperiaatteen muaan, sillä x!. 2 + 2 + < 2 aiilla N, 4 c) f) 2 (2)!. ( ) (2)! x2.

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 ja tiedetään (s. luentoalvot), että yliharmoninen sarja 2 suppenee. b) Sarja hajaantuu, sillä c) Sarja suppenee suhdetestin perusteella: a + a = + 2 + = 2 + (2(+))! 2 (2)! + 2 + + 2 + =. 2 (2)! ja tästä nähdään edelleen a + /a = < d) Sarja x + + x = 2+ (2)! 2 (2 + 2)! = 2 (2 + 2) (2 + ) suppenee suhdetestin perusteella, un = + x = x < Tarastellaan eriseen tapauset x =. Kun x =, sarja on muotoa eli se hajaantuu (harmoninen sarja). Kun x =, sarja on vuorotteleva harmoninen sarja x, ( ), joa suppenee. Aluperäinen sarja suppenee siis, un x < 5

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 e) Sarja x!. suppenee suhdetestin perusteella aiilla x R, sillä x + (+)! = x + = aiilla x. f) Sarja x! x!. suppenee suhdetestin perusteella aiilla x R, sillä ( ) + x 2+2 (2+2)! = x 2 (2 + 2)(2 + ) = aiilla x. ( ) x 2 (2)! Palautettava tehtävä 9: (Tässä tehtävässä täytyy hieman muistella derivoimista, johon palataan myöhemmin urssilla.) Johda tara arvo sarjan summalle derivoimalla x:n suhteen puolittain (eli aii termit eriseen) geometrisen sarjan summan aavaa x =, x <. x 2 Rataisu 9: Derivoidaan osasummien aavaa n x = xn+ x puolittain: d dx d dx n x = n x, + x = ( x) 2 (n + )xn ( x) + + ( x) 2 = 6 ( x) + xn (nx n ). 2 ( x) 2

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Nyt saatiin osasummille lausee n x = Olettamalla x < saadaan sarjan summalle aava sillä ( x) + xn (nx n ). 2 ( x) 2 x = ( x) 2, (nx n ) =, n ( x) 2 un x <. Yllä olevan raja-arvon voi päätellä seuraavan aputulosen avulla. Jos x <, pätee Meritään a n = n. Nyt pätee n nxn =. a n+ = n + n x a n. }{{} q n Kosa x <, pätee jostain indesistä n eteenpäin q N <, N > n ja luujono a n = n suppenee tämän perusteella nollaan (vertailu geometriseen luujonoon b n+ = q n b n ). Lasetaan vielä aluperäisen sarjan summa: 2 = ( /2) = 4. 2 Palautettava tehtävä : (Tässä tehtävässä täytyy hieman muistella integroimista, johon palataan myöhemmin urssilla.) Tarastelaan geometrisen summan aavaa, un suhdeluuna on q = x: x + x 2 x 3 + x 4 + ( x) n = ( x)n ( x) = xn ( )n + x + x. a) Millainen yhtälö saadaan, un yllä oleva yhtälö (eli aii termit eriseen) integroidaan puolittain välillä x [, ]? b) Perustele, että millä tahansa n N pätee: < + x dx < n +. 7

MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 c) Päättele edellisten ohtien avulla vuorottelevan harmonisen sarjan summa. ( ) Rataisu : a) Integroidaan yhtälö n puolittain, jolloin saadaan yhtälö n ( x) dx = ( n n ( ) + ( x) = + x ( ) + x+ ( )n xn + x dx ( )n + x ) = ln( + x) ( ) n = ln(2) ( )n + x dx. + x dx + x dx b) Kun x (, ), pätee < xn +x < xn, joten voidaan arvioida Tästä seuraa < + x dx < dx = n + dx =. n + x c) Yhdistämällä edellisten ohtien tuloset, saadaan b) = ln 2. ( ) + = n ( ) n + + = n +. a) = ln 2 ( ) n n + x dx 8