MUONION KUNTA Kunnanhallitus 17.8.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019 2020 taloussuunnitelman laadinta 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kuntatalouden tila keväällä 2017 oli pääosin hyvä. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilikauden tulos oli vuoden 2016 tilinpäätöksien perusteella negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät noin puolella. Tästä syystä myös kuntatalouden rakenteet muuttuvat. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kunnan elinvoimaan liittyvät toimenpiteet korostuvat. Maakuntauudistuksen myötä kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä. Myös kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta. Lähde: Vm:n julkaisu 19A/2017. Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta vuodelta 2016 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma. Suositus on tulostettavissa www.kuntaliitto.fi sivustolta. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 110.2 ). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110.3 ). Mikäli kunta ei ole pystynyt kattamaan alijäämää säädetyssä ajassa voidaan käynnistää arviointimenettely talouden tasapainottamiseksi. Muonion kunnan taseessa oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä 0,9 M alijäämää. Vuoden 2018 talousarvion laadintaohje perustuu vuoden 2016 tilinpäätökseen, vuoden 2017 talousarvioon ja toteutumisarvioon, sekä vuotta 2018 koskeviin tietoihin ja ennusteisiin kunnan meno- ja tulokehityksestä. Muonion kunnan kuntastrategia on laadittu vuosille 2007-2015. Kuntastrategian uusintatyö on käynnissä.
2. Kunnan taloudellinen tilanne Vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen 277.000 euroa. Ylijäämällä katettiin taseessa olevaa alijäämää ja vuoden 2016 lopussa kunnalla oli 0,9 M kattamatonta alijäämää. Alijäämä on katettava vuoden 2020 loppuun mennessä. Korkea velkamäärä (3.943 euroa/asukas tp. 2016) on merkittävä riskitekijä kunnan valmistautuessa suureen investointihankkeeseen, terveyskeskuksen rakentamiseen. Kunnan taloudellista tilannetta kuvaavista kuudesta selvityskriteeristä täyttyi vuoden 2016 tilinpäätöksessä neljä; alijäämä, veroprosentti, omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus. Kriteereitä sovelletaan vielä vuoden 2016 arviointimenettelyssä, tämän jälkeen pohjaksi tulevat kunnan konsernin tunnusluvut. Omavaraisuus putoaa kriteereistä pois ja veroprosentti voi olla enintään prosentin (ennen 0,5) yli keskiarvon. Kunnanvaltuusto on 24.11.2014 hyväksynyt kunnantalouden tasapainottamissuunnitelman. Suunnitelmaa päivitettiin vuoden 2016 talousarvion yhteydessä. Tasapainottamisohjelman mukaisesti vuoden 2017alusta korotettiin kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttia. Korotuksen vaikutus on vuositasolla noin 170.000 euroa. Vakituisten asuinrakennusten ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuoden 2017 alusta 0,05 prosenttiyksikköä. Korotuksen kokonaisvaikutus on vuodessa noin 50.000 euroa. Talouskatsaus 30.6.2017 osoittaa, että toimintakate on toteutunut kokonaisuutena talousarvion mukaisesti yksittäisiä tehtäväkohtaisia ylityksiä lukuun ottamatta ja vuosikate on noin 325.000 euroa parempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 2017 käyttötalouden ennakoidaan toteutuvan kutakuinkin talousarvion mukaisena. Valtiovarainministeriön ennakkolaskelmien mukaan sote- ja maakuntauudistuksen tullessa vuonna 2020 kunnan talous kääntyy negatiiviseksi verotulojen ja valtionosuuksien pienenemisen johdosta. 3. Talousarviorakenne Kunnan tulokehys: Toimintakateraamia ohjaavat käytettävissä olevat ennusteet ensi vuoden verotulokehityksestä (verotuloennustekehikko) ja kuntaliiton julkaisemat ennakkolaskelmat kunnan valtionosuuksista. Vuoden 2017 verotulokertymän ennakoidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisena. Vuoden 2018 verotuloennuste on laskettu nykyisten veroprosenttien mukaan. Voimassaolevat veroprosentit ovat: kunnallisvero 21,5 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituiset asunnot 0,45 %, muut kuin vakituiset asunnot 1,05 % ja kaavoitetut rakentamattomat tontit 2 %. Verotuloja arvioidaan kertyvän 8,8 miljoonaa euroa, josta kunnallisverotuloja 7,2 milj.euroa, yhteisöveroja 0,6 milj.euroa ja kiinteistöverotuloja 1,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan kunnan valtionosuudet nousevat ensi vuonna noin 200.000 euroa, yhteensä noin 9,3 miljoonaan euroon. Valtionosuuksiin tehdään kuitenkin vielä valtion budjettiriihen jälkeen tarkistuslaskelmia. Käyttötalouden budjetointi: Talousarvio laaditaan IntimePlus Talouden suunnitteluohjelmalla. Taloussuunnitelma käsittää vuodet 2018-2020. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuoden 2018 sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin suunnitelmavuosien 2019-2020. Vuoden 2018 talousarvio tehdään 10 euron tarkkuudella ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelma 100 euron tarkkuudella. Määrärahat ja tuloarviot ilmoitetaan arvonlisäverottomina (nettomääräisinä). Luvut syötetään budjettiin tileille kustannuspaikoittain, menot plusmerkkisinä ja tulot miinusmerkkisinä.
Käyttötalousmenot budjetoidaan enintään vuoden 2017 tasoon. Hallintokuntien tulee talousarvioesityksessään aina tarkastella palveluiden nykyisten tuottamistapojen kustannusvaikutuksia ja pyrkiä selvittämään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat. Tuloarvioissa tulee huomioida mahdolliset taksojen ja maksujen muutosesitykset. Maksut ja taksat tulee tarkistaa vastaamaan kustannuskehitystä ja kunnan todellisia menoja lakien ja asetusten puitteissa (kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma). Henkilöstökulut budjetoidaan kunnan hyväksymän, voimassaolevan vakanssirakenteen mukaan. Palkkamäärärahat varataan siten, että palkkoja korotetaan 1,0 prosentilla. Palkkoihin mahdollisesti vuonna 2018 mahdollisesti tulevista sopimuskorotuksista ei ole tietoa laadintaohjeiden antovaiheessa. Voimassa olevat sopimukset päättyvät 31.1.2018. Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla huomioidaan palkkamenoja budjetoitaessa. Vuosiloman- sairasloman- ym. sijaisuudet hoidetaan pääsääntöisesti asianomaisen tehtävätason toiminnon vakansseihin nimetyllä henkilöstöllä. Mikäli ulkopuolisia sijaisia kuitenkin tarvitaan, budjetoidaan heille varattavat määrärahat seuraavasti: - sairaus- ja äitiysloman sijaiset, tili 4006 - vuosiloman- ym. muut sijaiset, tili 4008. Määräaikaiset työsuhteiset työtekijät kirjataan tilille 4009 ja työllistämistuella palkatut työntekijät tilille 4010, työllistämistuki kirjataan tulotilille 3300. Henkilöstösuunnitelman sanallisessa osassa on mainittava sijaisten ja/tai lisätyövoiman tarpeesta. Palkkojen sivukulut kirjautuvat budjettiin taloushallinnon taloussuunnittelu ohjelmaan laatimien laskentasääntöjen mukaan. Eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemaksuperusteinen KuEL-maksu kirjataan budjettiin keskitetysti taloushallinnon toimesta. Ennakkotiedon mukaan eläkemenoperusteisen maksun arviointikerroin vuodelle 2018 on 1,01 ja varhemaksun kerroin on 1,13. Sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ryhmähenkivakuutusmaksuihin sekä palkkaperusteiseen KuEL ja VEL:n maksuun varataan yhteensä 22 prosenttia. Eläkemenokulujen tarkemmat kuntakohtaiset summat tarkentuvat loppuvuoden aikana. Sisäiset menot ja tulot ovat osa sitovaa talousarviota. Sisäisille menoille ja tuloille on tililuettelossa omat tilit. Aina kun käytetään sisäistä tiliä, on sille samanaikaisesti kirjattava vastakkaismerkkinen (tulo tai meno) vienti sisäiselle tilille. Vastatiliviennin kustannuspaikka voi olla jonkin muun tehtäväalueen kustannuspaikka. Esimerkiksi keskuskeittiöltä ostettava ateriapalvelu kirjataan sisäiselle menotilille 4411 ja tulo kirjataan keskuskeittiölle sisäiseksi tuloksi tilille 3150. Sisäisistä kirjauksista on esitettävä tosite taloussihteerille vastakkaisen kirjauksen varmistamiseksi. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelman pohja laitetaan hallintokunnille valmiiksi jaettuihin kansioon\talousarvio\ 2018\Henkilöstösuunnitelma. Kukin hallintokunta täydentää taulukkoon henkilöstömuutokset. Taulukkoon on syötetty valmiiksi henkilökunnan määrä sellaisena kuin se oli henkilöstöhallinnon ohjelmassa 31.12.2016. Tämä tieto tulee hallintokunnissa tarkistaa vastaamaan tilannetta 31.12.2017 ja merkitä muutokset vuodelle 2018 ja suunnitelmavuosille. Oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen voi kirjoittaa lisätietoja. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään vakinaiset vakanssit ja määräaikaiset vakanssit hallintokunnittain yhtenä lukuna.
Tavoitteet: Talousarviossa tulee esittää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lautakuntatasolla määritellään vaikuttavuustavoitteet eli määritellään mihin koko toiminnalla pyritään. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Kaikilla käyttötalouden sitovilla tehtävätasoilla tulee olla toimintaa kuvaavia mittareita. Tavoitteiden ja mittareiden lukumäärä ei ole itseisarvo, tärkeämpää on että tavoitteet ja suoritteet ovat realistisia, konkreettisia ja helposti seurattavissa, mitattavissa ja tarkastettavissa. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoite taulukko pohjat ovat kunnan sisäisessä infrassa jaetut \kansiossa\talousarvio\ 2018\tavoitteet vuodelle 2018. Jokaiselle sitovalle tehtävätasolle on oma taulukko, joka täytetään haettujen määrärahojen perusteluksi. Investoinnit: Investointien pienhankintaraja on 11 000 euroa, sitä suuremmat uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet on sisällytettävä investointiosaan ja vastaavasti pienemmät hankkeet käyttötalousmenoiksi. Kunnossapitotyöt, vaikka ne olisivat investointirajaakin suuremmat, kuuluvat käyttötalouteen. Investointiosaan on myös varattava vuodelle 2017 budjetoidusta hankkeesta se osa määrärahasta, joka siirtyy toteutettavaksi vuonna 2018. Vuosina 2018-2019 kunnan investointikohde on uuden terveyskeskuksen rakentaminen, johon sisältyy keskuskeittiön sijoittaminen uuteen toimipaikkaa. Muut investointihankkeet tulee pyrkiä sijoittamaan suunnitelmavuodelle 2020 ja sen jälkeen. Tekninen toimi vastaa investoinneista. Investoinnit ovat sitovia hankkeittain ja jokaisen hankkeen osalta on esitettävä myös sanallinen hankekuvaus ja hankkeen tavoitteet. Hankkeet budjetoidaan brutto- ja nettomääräisinä valtionosuudet ja avustukset huomioiden kullekin suunnitelmakauden vuodelle eriteltyinä. 4. Konserni Konserninäkökulma huomioidaan talousarviossa aikaisempaa tarkemmin. Omana kokonaisuutena esitetään kuntakonsernin kannalta tapahtumat, kuten konsernijärjestelyt ja konsernirakenteen mahdolliset muutokset ja merkittävät muutokset konserniyhtiöiden liiketoiminnassa. Talousarviossa esitetään tytäryhteisöjen merkittävät investoinnit ja mahdollisesti otettavat uudet lainat sekä niihin eritettävät kunnan omavelkaiset takaukset. 5. Aikataulu Hallintokunnat valmistelevat talousarvioesityksensä annettujen ohjeiden perusteella. Lautakuntien hyväksymät esitykset annetaan kunnanhallitukselle ja taloustoimistoon (ja taloussuunnittelu ohjelmistoon tallennettuina) 18.10.2017 mennessä. Valtuusto päättää veroprosenteista 30.10.2017 ja käsittelee budjetin 11.12.2017. Kunnanhallitus käsittelee talousarviota 6.11.2017 (1. käsittely), 20.11.2017 (2. käsittely), jonka jälkeen talousarviokirja laaditaan lopulliseen muotoonsa.
Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto/vjl VALITSE KUNTA: 9.6.2017 KUNNAN TALOUDEN SUUNNITTELUKEHIKKO Muokkaa vaaleansinisellä olevia kohtia. Muonio Kunnat vuoden 2017 kuntajaolla 150 TP 2015 TP 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 TULOSLASKELMA sama kuin ed.vuonna Asukasluku 31.12. 2 358 2 350 2 363 2 358 2 356 2 355 2 356 2 355 2 355 2 357 2 357 2 357 Väestöennuste TK 2015 Veroprosentti 21,00 21,00 21,50 21,50 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 Vuoden 2019 veroprosentti on saatu vähentämällä kunnilta 12,47 %-yksikköä vero-% yksikön tuotto 327 335 330 337 368 355 358 360 362 364 366 368 noston vaikutus 168 0 0 0 0 0 0 0 0 Toimintatuotot (sis. valm. okäytt.) 2 555 2 613 2 540 2 568 1 928 1 979 2 032 2 087 2 143 2 201 2 260 2 321 Näiden erin muutos- Toimintakulut 18 593 19 045 19 000 19 209 9 028 9 245 9 476 9 713 9 956 10 205 10 460 10 721 prosentit syötetään Kotikuntakorv.+elatustuen pal., netto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 alla olevaan taulukkoon Toimintakate -16 038-16 432-16 460-16 641-7 100-7 266-7 444-7 626-7 813-8 004-8 199-8 400 pl. kotikuntakorv.+elatustuki Kunnallisverot 6 863 7 044 7 089 7 245 3 325 3 209 3 228 3 248 3 267 3 287 3 307 3 326 Yhteisöverot 639 575 573 583 443 432 448 463 479 496 514 532 Kiinteistöverot 902 921 968 1 001 1 035 1 056 1 077 1 098 1 120 1 143 1 165 1 189 Verotulot 8 404 8 540 8 630 8 829 4 803 4 697 4 753 4 809 4 867 4 926 4 986 5 047 Valtionosuudet 8 532 8 903 9 072 9 271 2 373 2 668 2 732 2 797 2 864 2 933 3 004 3 076 Kuntatalousohjelma--> Korkotuotot 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Korkokulut 119 86 100 162 142 124 108 95 83 73 64 56 Muut rahoitustuotot 17 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 Muut rahoituskulut 8 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 5 VUOSIKATE 789 934 1 151 1 306-56 -17-59 -106-155 -208-265 -324 /asukas 335 397 487 554-24 -7-25 -45-66 -88-112 -137 Poistot ja arvonalent. 692 687 682 677 672 667 663 658 653 648 644 639 0,993 kasvuoletus 06/16 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 97 247 469 629-728 -684-722 -763-808 -857-908 -963 Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 30 Varausten lisäys(-) tai väh.(+) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai väh.(+) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tilikauden yli-/alijäämä 127 277 499 659-698 -654-692 -733-778 -827-878 -933 TASEESTA Kertynyt yli-/alijäämä -1 164-887 -388 271-427 -1 081-1 773-2 506-3 284-4 111-4 989-5 922 /asukas -494-377 -164 115-181 -459-752 -1 064-1 395-1 744-2 117-2 513 RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TIETOJA (sisältäen rahoitusjäämän ja sen vajeen kattamisoletukset) Vuosikate 789 934 1 151 1 306-56 -17-59 -106-155 -208-265 -324 Tulorahoituksen korjauserät 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 8 532 Satunnaiset erät, netto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 = 1. Tulorahoitus, netto 9 466 9 683 9 838 8 476 8 515 8 473 8 426 8 377 8 324 8 267 8 208 Investointimenot 39 39 39 39 39 39 39 39 39 39 39 Rahoitusosuudet investointeihin -17-17 -17-17 -17-17 -17-17 -17-17 -17 Inv.hyödykkeiden luovutustulot -1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620-1 620 = 2. Nettoinvestoinnit -678-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598-1 598 = 3. Rahoitusjäämä /asukas -288-680 -676-678 -678-679 -678-679 -679-678 -678-678 (1. Tulorahoitus+ 2.Nettoinv.) 7 868 8 085 8 239 6 878 6 917 6 874 6 828 6 778 6 725 6 669 6 610 4. Bruttorahoitustarve (= Rahoitusjäämä + antolainasaam. muutokset + lainanlyh.) 6 862 7 161 5 926 6 076 6 130 6 169 6 193 6 205 6 205 6 196 Antolainauksen muutokset 66 66 66 66 66 66 66 66 66 66 66 Positiivinen arvo=nettolisäys. Lainamäärän muutos; 278-1 157-1 012-886 -775-678 -593-519 -454-397 -348 Lainanlyhennykset 1 157 1 012 886 775 678 593 519 454 397 348 Lainanlisäystarve 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Lainakanta 8 975 9 253 8 096 7 084 6 199 5 424 4 746 4 153 3 634 3 179 2 782 2 434 /asukas 3 806 3 937 3 426 3 004 2 631 2 303 2 014 1 763 1 543 1 349 1 180 1 033 Rahavarat 367 622 7 484 14 646 20 572 26 648 32 779 38 947 45 141 51 346 57 551 63 747 /asukas 156 265 3 167 6 211 8 732 11 316 13 913 16 538 19 168 21 784 24 417 27 046 Nettovelka (rahat-lainat) -8 608-8 631-612 7 561 14 373 21 224 28 033 34 795 41 507 48 166 54 769 61 313 /asukas -3 651-3 673-259 3 207 6 101 9 012 11 898 14 775 17 625 20 435 23 237 26 013 TULOSLASKELMAN ERIEN KASVUPROSENTIT: Muutos ed. vuodesta, %: 11/12 SYÖTÄ HALUAMASI KASVUPROSENTIT! oletuksena samat arvot kuin v. 2021 > Syötä muutos- Toimintatuotot 2,3-2,8 1,1-24,9 2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 prosentit Toimintakulut 2,4-2,1 1,1-53,0 2,4 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Vuosien 2017-2021 Kunnallisverot 2,6-1,7 2,2-54,1-3,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 pohjana KTO:n huhti/2017 Yhteisöverot -10,0-0,3 1,7-24,0-2,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 arvioluvut koko maan Kiinteistöverot 2,1 5,1 3,4 3,4 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kehityksestä Valtionosuudet (pl. hark.var.) #JAKO/0! -1,7-4,2-74,4 12,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 V. 2017 lopulliset vossit. TAUSTAMUUTTUJAT: VALITSE KESKIMÄÄR. LAINANLYHENNYSAIKA (VUODET): 8,0 Esim. lainanlyhennysaika 8 vuotta, jolloin vuosilyhennys = 1/8 eli 12,5 % * lainamäärä VALITSE KESKIMÄÄR. KORKOKANTA (KORKOPROSENTTI): 2,00 Vaikutus korkomenoihin, ei korkotuloihin MONTAKO % RAHAVAROISTA KÄYTETÄÄN (4.) BRUTTORAHOITUSTARPEEN KATTAMISEEN? 10 % Syötä prosenttiosuus, joka käytetään rahavaroista. Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, /asukas Vuosikate Poistot ja arvonalent. Nettoinvestoinnit Nettoinvestoinnit 017 2 2 019 2 020 021 2 022 2 024 TP 2015 TP 2016 2 018 2 2 023 2 025 2 026 positiivisina lukuina Vuosikate 335 397 487 554-24 -7-25 -45-66 -88-112 -137 Poistot ja arvonalent. 800 293 292 289 287 285 283 281 279 277 275 273 271 Nettoinvestoinnit 288 680 676 678 678 679 678 679 679 678 678 678 700 600 500 400 300 200 100 0-100 -200 TP 2015 TP 2016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 30000 Rahavarat ja lainakanta, /asukas Rahavarat Lainakanta Nettovelka 20000 TP 2015 TP 2016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025 2 026 Rahavarat 10000 156 265 3 167 6 211 8 732 11 316 13 913 16 538 19 168 21 784 24 417 27 046 Lainakanta 3 806 3 937 3 426 3 004 2 631 2 303 2 014 1 763 1 543 1 349 1 180 1 033 Nettovelka 3 651 3 673 259-3 207-6 101-9 012-11 898-14 775-17 625-20 435-23 237-26 013 0-10000 -20000-30000 TP 2015 TP 2016 2 017 2 018 2 019 2 020 2 021 2 022 2 023 2 024 2 025