FINVAn asiakaslehti 1/2013 www.finva.fi Uudet säännöt, paremmat pankit? Henkilökuvassa Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Riikka Laine-Tolonen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Talouskomissaari Olli Rehn: Kriisi ratkeaa sitoutuneella yhteistyöllä Finanssi&Vakuutus1/2013 1 Koulutus- ja julkaisutarjontamme keskiaukeaman liitteessä!
Sisältö 1/2013 Lehti luettavissa verkossa www.finva.fi ja www.lehtiluukku.fi Uudet säännöt, paremmat pankit? Lisääntyvän pankkialan sääntelyn vaikutuksia pohtivat toimitusjohtaja Jussi Laitinen Aktiasta, pääekonomisti Veli- Matti Mattila Finanssialan Keskusliitosta ja osastopäällikkö Kimmo Virolainen Suomen Pankista. Sivu 7 VALIKO 25-vuotisjuhlaseminaari Kuva Teppo Jokinen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Kuva Teppo Jokinen Malja kaikille alumneille ja malja VALIKOlle! Finanssialan liikkeenjohdollisen koulutusohjelman merkkivuotta juhlistettiin juhlaseminaarilla. Sivu 16 Kirjanystävät kirjailijatapahtumassa Kuva Teppo Jokinen 4 Talouskomissaari Olli Rehn: Rohkeat uudistukset hiovat kilpailukyvyn kuntoon 7 Uudet säännöt, paremmat pankit? 10 Henkilökuvassa Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Johtaja Riikka Laine-Tolonen Nordeasta kertoo nuorten asiakkaiden toiveista ja uusista asiakaskanavista. Sivu 14 12 Kolumni, Timo Silvola: Paha Päivä on tullut Liitteessä Koulutus- ja kirjatarjonta 33 Ennakointieto käytännön toiminnaksi 34 Haastateltavana Riikka Laine-Tolonen Tahtonainen ja jännittävä asiakasjahti Koulutus- ja kirjatarjontamme keskiaukeaman liitteessä! Kirjat ja vuorovaikutusteema toivat kustantamon kirjailijoita ja kirjanystäviä yhteen seurustelemaan ja tutustumaan toisiinsa. Sari Havas ja Micke Rejström Stella Polariksesta näyttivät esimerkkiä ja muistuttivat, että konkreettinen harjoittelu jättää vahvan muistijäljen. Sivu 20 36 VALIKO 25-vuotisjuhlaseminaari 38 Rahoitus- ja vakuutusalan ammatti tutkinnon suorittanut Nina Skyttä: Opiskelu pitää mielen kirkkaana! 40 Oppisopimus on luonteva tapa suorittaa ammattitutkinto 40 Joka viidennellä on oppimisvaikeuksia 40 Kirjanystävät kirjailijatapahtumassa 42 Bulevardilla 2 Finanssi&Vakuutus1/2013
Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitus Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi puh. 040 450 3465 Toimitusneuvosto Seppo Juutilainen, Finanssivalvonta Kati Kalliomäki, Eläketurvakeskus Tarja Kallonen, Finanssialan Keskusliitto Hannele Ikonen Salla Närhinen Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 040 450 3490 faksi 040 450 3480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen, teppo.jokinen@welho.com Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L 2323-4350 ISSN 2323-4350 (Painettu) ISSN 2323-4369 (Verkkojulkaisu) Kansikuva: Lehtikuva / AFP PHOTO Georges Gobet Vastuullisuutta, yhteishenkeä ja keskittymistä ydinbisnekseen Euroopan finanssikriisi ei ole vielä ohi. Sen seuraukset näkyvät myös Suomen finanssimaailmassa. Liiketoiminnan ansaintalogiikat ovat menneet osittain uusiksi ja lisää sääntelyä on tulossa. Talouskomissaari Olli Rehn valaa kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Finanssi & Vakuutus -lehdelle antamassaan haastattelussa hän uskoo vahvasti, että kriisi selätetään, mutta se vaatii uudistuksia ja ennen kaikkea yhteishenkeä. Ihmisten arvostukset ovat muuttumassa. Taloudellisten arvojen rinnalle on noussut eettisyys ja vastuullisuus niin liiketoiminnassa kuin yksittäisen henkilön päätöksissä. On huomattu, että vastuullisuus on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Meillä kaikilla on edessä tänä vuonna työntäyteinen arki. Resurssit on saatava käyttöön tehokkaasti, on keskityttävä ydinbisnekseen ja kuitenkin samalla katseen on oltava vankasti myös tulevaisuudessa. Kilpailun kiristyessä osaamisen merkitys nousee; asiakkaat ovat entistä vaativimpia ja palveluita tulee tarjota monikanavaisesti. Alati muuttuva lainsäädäntö vaatii myös jatkuvaa osaamisen päivittämistä. FINVA haluaa olla mukana asiakkaidensa arjessa ja vapauttaa asiakkaat keskittymään omaan ydinbisnekseensä huolehtimalla kattavasti finanssialan henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Lehden keskiaukeamalta löytyy avoin koulutustarjontamme, jossa on vaihtoehtoja niin asiakasrajapinnassa oleville, asiantuntijoille, esimiehille kuin johtajille. Yhdessä suunnittelemalla ja FINVAn tuhannen asiantuntijan verkoston voimin löydämme varmasti sopivat sisällöt ja oppimismenetelmät myös organisaatiokohtaisiin toteutuksiin. hannele.ikonen@finva.fi Kuva Teppo Jokinen Huippuseminaari! Peter Maas The Future of Financial Services New Possibilities and Business Models 4.6.2013 Roger Peverelli Seminaarin kansainvälisinä huippupuhujina ovat professori Peter Maas St. Gallenin yliopistosta sekä konsultti, kirjailija Roger Peverelli. Professori Maas on tutkinut asiakasarvon luomista, yritysstratregioita ja asiakaskäyttäytymistä finanssisektorilla sekä konsultoinut maailman johtavia yrityksiä. Roger Peverellin erityisalaa ovat strategia ja innovaatiotoiminta finanssipalveluissa. Hän on julkaissut aiheesta useita artikkeleita ja konsultoinut useita kansainvälisiä pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja varainhoitajia. Lue lisää liitteen sivulta 12. Finanssi&Vakuutus1/2013 3
Teksti Kati Kalliomäki Kuvat Lehtikuva Talouskomissaari Olli Rehn: Rohkeat uudistukset hiovat kilpailukyvyn kuntoon Olli Rehnin mukaan Eurooppa ei hajoa, vaikka nyt meneillään on EU:n historian ehkä vaikein kriisi. Hän toteaa, että välillä tunteet ovat kärjistyneet ja erilaiset kriisin ratkaisuesitykset kolisseet vastakkain. Vastuullisten voimien on käytävä vastahankaan tällaiselle hajautumiskehitykselle, komission varapuheenjohtaja toteaa. Euroopan finanssikriisi on saanut suomalaiskasvot, jotka kuuluvat EU:n talousasioista vastaavalle komissaarille ja Euroopan komission varapuheenjohtajalle Olli Rehnille. Hänestä on tullut lähes jokailtainen vieras television uutislähetyksissä. Maltilliset vastaukset ja vahvasti tulevaisuuteen nojaava ote ovat omiaan valamaan uskoa, että tästä vielä selvitään. Kyllä tämäkin kriisi selätetään ja palataan vakaampaan tilanteeseen, Rehn seisoo sanojensa takana Finanssi & Vakuutus -lehdelle antamassa haastattelussa. Viime vuosikymmenten aikana Euroopan unioni on onnistunut saamaan taloudellisesti, kulttuurisesti, historiallisesti ja maantieteellisesti erilaiset maat tavoittelemaan yhteistä hyvää. Rehnin mukaan tässä on onnistuttu aika hyvin. EU on historiallisesti yksi merkittävimpiä rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin projekteja, joka perustuu ajatukseen, että yhdessä olemme enemmän. Tuota ymmärrystä ja perintöä on vaalittava ja vahvistettava, jotta voimme pitää noista suurista tavoitteista kiinni yli vaikeampienkin aikojen. Jokaisen on hyvä muistaa, etteivät yhteiset arvot ole itsestäänselvyys tai mikään pysyvä saavutettu etu ilman jatkuvaa huolenpitoa. Kriisin selättäminen ei kuitenkaan tapahdu jämähtämällä nostalgiseen menneisyyteen. 4 Finanssi&Vakuutus1/2013 Euroopan on pystyttävä uusiutumaan voimakkaasti. Vain niin se saa kilpailukykynsä ja työllisyytensä taas sellaiselle kasvuuralle, joka tuottaa entisenlaista mutta kestävämpää hyvinvointia, komissaari painottaa. Rohkeita uudistuksia euroalueelle Euroopan talousaluetta on höykytetty nyt niin perusteellisesti, että skeptisimmät analyytikot antaisivat jo yhteisen valuutan mennä. Euron hajoaminen tai eripura ei tätä kriisiä ratkaise, vaan yhteistyö. Sillanrakentamista ja yhteistyöhenkeä nyt tarvitaan, ei populismia eikä voivottelua. On etsittävä ratkaisuja, ei luotava ongelmia, Rehn sanoo. Kriisi osoitti euroalueen rakenteelliset heikkoudet, joihin on puututtava. Pankkiunionin ja yhteisen pankkivalvonnan rakentaminen on yksi tärkeä askel tässä työssä. Rehn muistuttaa, että ensisijaisen vastuun kriisiytyneestä tilanteesta kantavat haavoittuvat ja vaarassa olevat jäsenmaat, joiden on tehtävä rohkeita uudistuksia menetetyn kilpailukyvyn ja luottamuksen palauttamiseksi. Euroaluetta täytyy myös kehittää kokonaisuudessaan. Näin on jo tapahtunutkin, esimerkiksi julkisen talouden saralla vuonna 2011 toteutettu suuri sääntöuudistus on alkanut purra ja kantaa hedelmää. Alijäämät euroalueella ovat tulleet alas yli kuudesta noin kolmeen prosenttiin parissa vuodessa, hän huomauttaa. Vakuutusyhtiöt vakauttajina Taantuman keskellä Rehn löytää muitakin valopilkkuja kuin julkisen talouden alijäämän pienentymisen. Näistä yksi on vakuutusala. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on kestänyt kriisin tiimellyksessä sangen hyvin, joten niiden riskienhallinta on ollut kunnossa. Sikäli vakuutusala on ollut enimmäkseen vakauttava tekijä. Pankit eivät ole pärjänneet aivan yhtä hyvin riskienhallinnassaan. Avuksi on rakennettu entistä parempaa sääntelyä, mitä komissaari pitää perusteltuna. Oikeanlaisella sääntelyllä voidaan ehkäistä kriisejä ennakolta. Sellaista on sääntely, jolla lisätään finanssialan ja tuotteiden läpinäkyvyyttä sekä hillitään ylilyöntejä riskinotossa. Samoin on oikein luoda mekanismeja, joilla ala rahoittaa mahdollisten tulevien kriisien ratkaisua. Toisaalta on syytä välttää sellaista sääntelyä, jolla ei kriisejä estetä tai ratkaista, vaan jota halutaan ajaa rahoitusalalle joistakin muista syistä, Rehn lisää. Osana Euroopan vakausmekanismia on rakennettu kriisirahastoa, joka on joutunut euroskeptikkojen sylkykupiksi. Olli Rehn vakuuttaa, että kriisirahaston vaikutukset ovat jo näkyvissä. Esimerkiksi Irlannin ja Portugalin erittäin vaikeat tilanteet on saatu vakautettua
LEHTIKUVA / AFP PHOTO / John Thys Vaikka Olli Rehn suhtautuukin Euroopan elpymiseen optimistisesti, ei hän silti lupaa ns. tavallisen talousarjen paluuta. Mikään muu ei ole pysyvää paitsi muutos, Olli Rehn filosofoi. väliaikaisen kriisirahaston rahoituksen ja tiukan uudistusohjelman avulla. Rahasto luo vakautta, koska euromaiden kaatumisella spekulointi muuttuu kannattamattomaksi. Euroopan keskuspankin aktiivinen toiminta on ollut yhtä lailla merkittävää, suorastaan ratkaisevaa. Kiistelty yhteisvastuu puhututtaa Yhteisvastuun mukana on pelätty moraalikadon yleistymistä. Tähän Olli Rehnillä on selvä mielipide valmiina: Sellainen järjestelmä, jossa voitot ovat yksityisiä, mutta tappiot yhteisiä, ei ole kestävä. Riski moraalikatoon on Rehnin mukaan ilmeinen, jos yhteisvastuulla taataan etunojassa ja ilman velvoitteita tappiot yhteisestä pussista. Soveltaisin tässä periaatetta ei verotusta ilman edustusta. Tässä yhteydessä se merkitsee, että ei voida laajentaa yhteisvastuuta ennen kuin on vahvistettu talouspolitiikan päätöksentekoa niin, että budjettikuri pitää ja moraalikato minimoidaan. Euroopan näivetystauti estettävä Monet talousviisaat ennustavat Euroopalle näivetystaudin uhkaa ja myönteisten näköalojen kaventumista. Miten ja missä tässä ympäristössä haetaan talouskasvua ja voidaanko sitä nopeuttaa? On monia keinoja. On taattava eurooppalaiselle teollisuudelle ja työlle pohja, josta se voi kasvaa ja kilpailla globaalisti. Tämä tapahtuu kehittämällä sisämarkkinoita edelleen, erityisesti digitaalisten palveluiden ja energian osalta. Toinen menestystekijä liittyy Rehnin mukaan juuri energiaan: Energian hinnannousua on voitava hillitä. Vaikka eurooppalaiset tavoitteet ilmastoasioissa ovat erittäin kannatettavia, on valittava aina tavat, joilla ne saavutetaan kustannustehokkaimmalla tavalla. Kolmas alue, jolla voimme tehdä paljon, on vapaakaupan edistäminen kahdenvälisillä kauppasopimuksilla mm. Yhdysvaltain kanssa. Tämä tie on valittava, koska monenkeskiset kauppaneuvottelut ovat jumissa. Julkisen sektorin tärkein rooli Rehnin mukaan on pitkän tähtäimen kasvuedellytysten luomisessa. Näistä esimerkkejä ovat esimerkiksi koulutus ja tutkimus. Samalla tavalla energia-, tietoliikenne- ja kuljetusinfrastruktuurin kehittäminen ovat julkiselle sektorille luontevasti kuuluvia tukitoimia niin kansallisella kuin eurooppalaisella tasollakin. Siihen tähtää myös Euroopan investointipankin pääoman kasvattaminen, mistä saimme äskettäin päätöksen aikaiseksi. Finanssi&Vakuutus1/2013 5
Suomalainen itsetyytyväisyys ei riitä Miltä sitten Suomi ja Suomen tulevaisuus näyttävät talouskomissaarin näkökulmasta katsottuna? Suomen menestys on rakennettu vahvan sivistyksellisen perustan ja teollisen pohjan varaan. On paljon merkkejä, että molemmat rapistuvat, jos niistä ei pidetä huolta. Rehnin mukaan Suomen menestys millä tahansa mittarilla riippuu juuri sivistyksestä ja osaamisesta. Me tarvitsemme noita kahta osatekijää, jotta voimme tarjota maailmalle lisäarvoa. Ja meidän on pidettävä kilpailukyvystämme ja tuotannon perusedellytyksistä huolta, jos haluamme ylläpitää nykyisenkaltaista hyvinvointiamme. Suomen julkisen talouden tilaa tarkasteltaessa Rehn haluaa muistuttaa, että olemme saaneet hyvää työntöapua työeläkejärjestelmämme rakenteelta. Koska suomalaisiin puolijulkisiin eläkerahastoihin maksettavat eläkemaksut lasketaan EU-vertailussa julkisen talouden tasapainoon, toisin kuin suurimmassa osassa EUmaita, on meillä vaivuttu osin katteettomaan tyytyväisyyteen julkisen talouden hyvästä tilasta. Ilman eläkerahastoja olisimme tilastovertailuissa parhaiden asemesta eri joukossa. Muutoin Rehn antaa reilusti tunnustusta työeläkkeen järjestämistapaan. Suomen pakollinen rahastoiva työeläkejärjestelmä on varmasti yksi maailman parhaita työeläkemalleja. Mutta ei ole syytä vaipua itsetyytyväisyyteen: vastaavasti Suomen ikärakenne vanhenee Euroopan nopeinta vauhtia. Talouspolitiikan tiivistyminen tuntuu työeläkkeissäkin Rehn muistuttaa, että vaikka eläkerahastoissa on 150 miljardin euron säästöt, ne kattavat vain alle kolmanneksen eläkevelasta ja vastuista eli annetusta eläkelupauksesta suomalaisille. Järjestelmän kestävyyden turvaamiseksi on pystyttävä tekemään tarvittavia päätöksiä. On hyvä huomata, että lähes kaikki EU:n jäsenmaat ovat nostaneet eläkeikäänsä ja vahvistaneet siten järjestelmiensä kestävyyttä sitten finanssikriisin alettua vuonna 2007. Suomi on niiden harvojen joukossa, joka ei tätä ole tehnyt, vaikka Suomessa eläköitymisen haasteet tulevat nopeimmin ja voimakkaimmin vastaan lähivuosikymmeninä. Tarttis pian tehdä jotain, hän kiteyttää. Korkealta taholta tulevasta ohjeistuksesta huolimatta sosiaalipolitiikka ja sen mukana työeläketurva kuuluvat asioihin, joissa Euroopan jäsenvaltioilla on itsemääräämisoikeus. Voisiko Rehnin mielestä olla mahdollista, että eurokriisin seurauksena yhteistyö ja päätöksenteko keskittyivät niin, että ne ulottuisivat myös jäsenmaiden eläkejärjestelmiin? Komission varapuheenjohtaja puhuu määräämien asemesta suosituksista: EU ja erityisesti komissio tarkkailee jatkuvasti eläkejärjestelmien kestävyyttä osana julkisen talouden kestävyyttä ja makrotaloudellista arviointia. Esimerkiksi keväällä Suomelle antamissamme maakohtaisissa suosituksissa kiinnitettiin huomiota työeläkejärjestelmän kestävyyteen ja kehotettiin Suomea nostamaan eläkeikäänsä. Kaiken kaikkiaan Rehnin mukaan finanssikriisin yksi opetus on ollut, että erityisesti euroalueella tarvitaan tiiviimpää finanssipolitiikan ja talouspolitiikan koordinaatiota. Eläkejärjestelmien kestävyydellä ja esimerkiksi eläkemaksuihin tehtävillä muutoksilla on selvä yhteys näihin, hän toteaa. Vaikka keskeiset yhteiskunnalliset valinnat säilyvät jatkossakin euromaiden itsensä päätettävinä, niiden finanssipoliittisten ja rakenteellisten vaikutusten tarkastelu kyllä tiivistyy. Keskinäisriippuvuuden vuoksi tarvitaan tiiviimpää yhteistä talouspolitiikan päätöksentekoa. Herkkää korvaa niin taloustieteilijöille kuin varaosamyyjillekin Suuret kansanjoukot tietävät, että komission varapuheenjohtaja pelaa jalkapalloa. Harvempi tietää, että tuon poikamaisen mikkeliläismiehen pöytälaatikko täyttyy myös käsikirjoituksista. Olli Rehnin tuore kirja Myrskyn silmässä on mennyt kirjailijan itsensä mielestä aika mukavasti kaupaksi. Rehn toivoo leikkisästi, että kirja löytäisi tiensä pukinkontteihin ja sitä myötä muodostaisi antoisan lukukokonaisuuden. Eivätköhän tulevatkin kirjalliset harjoitukset liity Eurooppaan, talouteen ja yleensä yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Mutta vielä ei ole muistelmien aika, hän toteaa. Omat kirjasuosikit on haravoitu leve ällä spektrillä. Rehn itse toteaa, että kau no kirjal lisuuden piiristä löytyy liuta kirjoja Väinö Linnasta Orhan Pamukiin ja Umberto Ecosta Isaac Bashevin Singeriin. LEHTIKUVA / Jussi Nukari Talousajattelun osalta yksi tärkeimmistä vaikuttimistani on John Maynard Keynesin Yleinen teoria. Toinen on Anders Chydeniuksen Kansallinen voitto. Salainen suosikkini on Robert Gilpinin realistinen klassikko Global Political Economy (2001) ja sen edeltäjä jostain 1980-luvulta. Kansainvälistä politiikkaa Helsingissä opiskellut ja jatko-opinnot Oxfordissa suorittanut tohtorismies liikkuu sujuvasti sekä talouden että politiikan piireissä, mutta myös erilaisten ihmisten joukossa. Tämänkaltaisissa tehtävissä on mielestäni tärkeää, että niin teoreettinen pohja kuin poliittinen kokemus ovat tukemassa työtä. Varaosamyyjät Mikkelissä irvistelevätkin, että poika on päässyt koulutustaan vastaaviin tehtäviin! 6 Finanssi&Vakuutus1/2013
Teksti Helena Ranta-aho Kuvat Teppo Jokinen En usko, että pankkiunionista tulee totta. Hanke kaatuu, kun jonkin ison maan pitäisi muuttaa käytäntöjään, arvelee Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Uudet säännöt, paremmat pankit? - Olisi naiivia ajatella, ettei sääntelyn lisäämisellä ole negatiivisia vaikutuksia, sanoo Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Sääntely tekee pankkitoiminnasta turvallisempaa, mutta pesuveden mukana saattaa mennä talouskasvu. Näin ajattelee Aktian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Hänestä sääntelyvyöryn ajoitus on kerrassaan huono. Ovathan talouden näkymät ankeat. Vaarana on, että etenkin yritysrahoituksen ehdot kiristyvät liikaa: Uudet Yritysmarkkinoille voi syntyä tilanne, ettei rahaa ole tarjolla millää hinnalla. Jussi Laitinen säännökset johtavat siihen, että monet pankit supistavat taseitaan. Yritysmarkkinoille voi syntyä tilanne, ettei rahaa ole tarjolla millään hinnalla, Laitinen jatkaa. Danske Bank ehti Suomessa suurista pankeista ensimmäisenä ilmoittaa kiristävänsä yrityslainojen ehtoja. Se leventää marginaaleja ja tarjoaa entistä lyhytaikaisempia lainoja. Finanssi&Vakuutus1/2013 7
Viranomaisilla on mahdollisuus reagoida, jos maailman taloustilanne muuttuu odotettua huonommaksi. Kimmo Virolainen Virkamiesten kristallipallot näyttävät tulevaisuuden valoisampana. Esimerkiksi Baselin pankkivalvontakomitea päättelee kansainvälisiä pankkeja koskevassa analyysissään, että Basel III -sopimukseen perustuvan vakavaraisuus- ja mak su valmiussääntelyn hyödyt ylittävät haitat. Pankkikriisien todennäköisyys ja niiden aiheuttamat kustannukset pienenevät analyysin mukaan merkittävästi, mutta vaikutukset rahan hintaan ja saatavuuteen sekä talouskasvuun jäävät vaatimattomiksi. Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastopäällikkö Kimmo Virolainen ei näe sääntelylle vaihtoehtoja: Toimiin oli pakko ryhtyä. Olemmehan juuri kokeneet pahimman kriisin sitten 30-luvun. Hän muistuttaa, että sääntelyvyöryä kevennetään siirtymäajoilla, joista pisimmät ulottuvat vuoteen 2019. Takaporttikin on: Viranomaisilla on mahdollisuus reagoida, jos maailman taloustilanne muuttuu odotettua huonommaksi. Pienet maksavat enemmän Uudessa sääntelyssä näkyvät finanssikriisin opit: Omaa pääomaa vaaditaan pankeilta enemmän ja riskienhallinnassa havaittuja puutteita tilkitään. Esimerkiksi omia mallejaan vakavaraisuuslaskennassa käyttävät pankit saavat tiukemmat reunaehdot. Uutta ovat maksuvalmiutta ja sen rakennetta koskevat säännökset. Ne pakottavat pienetkin pankit hakemaan pitkäaikaista pääomaa kansainvälisiltä markkinoilta. Laitisen mielestä tämä on kilpailuhaitta: Olipa pieni pankki miten vakavarainen tahansa, se joutuu pääomamarkkinoilla maksamaan rahastaan enemmän kuin suuri. Sääntelyn onkin arveltu rasittavan eniten pieniä ja keskisuuria pankkeja. Virolaisen mielestä tämä on osin totta: Kaikkein pienimmät pankit saavat suhteellisuusperiaatteen nojalla helpotuksia, mutta keskisuurille pankeille uudet säännökset ovat varmasti haaste. Laitinen pitää merkittävänä epäkohtana myös sitä, että säännökset ohjaavat ison osan likviditeettipuskureista valtionlainoihin. Niiden tuotto jää selvästi matalammaksi kuin pankkien pääomamarkkinoilta hankkiman rahan, mikäli pankki sijoittaa varat vähäriskisinä pidettyjen valtioiden lainoihin. Tällaista eroa on todella vaikea kuroa umpeen marginaaleilla ja palkkioilla. Kyynikko voisi jopa ajatella, että säännösten tarkoituksena on varmistaa valtionlainojen menekki, Laitinen sanoo. Hän ennustaa, että moni pieni ja keskisuuri pankki luopuu yritysrahoituksesta kokonaan. Aktialle iso kysymys on säästöpankkien keskuspankkina toimiminen: Meidän täytyy huolellisesti harkita, onko meillä siihen varaa. Likviditeettivaatimuksia kasvattaa myös otc-johdannaisia koskeva sääntely. Yhdet säännöt, yksi valvoja Kokonaisarviota siitä, miten kaikki vireillä olevat hankkeet pankkeihin ja talouteen yhdessä vaikuttavat, ei ole vielä tehty missään, muistuttaa puolestaan Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Luotan siihen, että sääntely kehittyy oikeaan suuntaan, Suomen Pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastopäällikkö Kimmo Virolainen sanoo. Alan väki toivoo vähintään tuumaustaukoa ennen kuin Basel III -sopimukseen perustuvien säännösten jälkeen edetään uusiin hankkeisiin. Toivo lienee turha: EU:n komissio harppoo paraikaa kohti pankkiunionia, jossa pankeilla olisi yhdet säännöt (single rule book), yksi valvoja ja etukäteen sovitut pelisäännöt kriisitilanteita varten. Yhteistä valvojaa tarvitaan, jotta markkinat saataisiin harmonisoitua. Käytäntö on osoittanut, että kansalliselle sooloilulle jää 8 Finanssi&Vakuutus1/2013
Myös suuren maan suuri pankki pitää voida ajaa alas, mikäli sen kunto sitä edellyttää. Veli-Matti Mattila Pankkien rakenneremonttiehdotuksia voisi hyvällä syyllä lykätä, jotta ehdittäisiin nähdä, miten muut uudistukset vaikuttavat, pohtii Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila. muuten liikaa tilaa. Eurooppalaisen pankkivalvojan on määrä aloittaa toimintansa Euroopan keskuspankin yhteydessä jo tänä vuonna: Ajatuksena on, että yhteisen valvonnan piiriin otettaisiin ensimmäiseksi julkisen tuen varassa olevat pankit, niiden jälkeen järjestelmän näkökulmasta merkittävät pankit. Loput tulisivat yhteisen valvonnan piiriin vuoden 2014 aikana, Virolainen sanoo. Hänen laskujensa mukaan potentiaalisia valvottavia olisi runsaat 4 000. Se tarkoittaa, että käytännössä valvonta nojaisi pitkälti paikallisten valvojien työhön. Yhteinen kriisienhallinta on Virolaisen mukaan pidemmän ajan hanke. Ensin on tarkoitus luoda yhteiset pelisäännöt kriisitilanteita varten ja myöhemmin myös EU-tason viranomainen, jolla olisi valtuudet ottaa ohjat käsiinsä, mikäli jokin pankki ajautuu vakaviin vaikeuksiin. Tavoitteena on nopea toiminta ja pienet tappiot. Pidän tätä todella tärkeänä hankkeena. Joissain Euroopan maissa tämän tyyppistä lainsäädäntöä on jo olemassa, mutta esimerkiksi Suomessa sellaista ei ole, Virolainen sanoo. FK:n Veli-Matti Mattila on pitkälti samoilla linjoilla: Ajatus on hyvä, jos voidaan varmistua siitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavoin. Myös suuren maan suuri pankki pitää voida ajaa alas, mikäli sen kunto sitä edellyttää. Tarjolla on myös yhteisvastuuta Mattila muistuttaa, että kulman takana odottaa monta vaikeaa asiaa. Yhteistä kriisienhallintaa on vaikea toteuttaa, ellei samalla luoda ainakin jonkinlaista yhteisvastuuta. Käytännössä se voisi toteutua yhteisen talletussuojajärjestelmän ja kaavailtujen kriisienhallintarahastojen kautta. Ajatuksena on, etteivät veronmaksajat enää joutuisi pelastamaan pankkeja. On tärkeää, että kaikkien maiden pankkisektorit ja talletussuojajärjestelmät saadaan yhdenmukaiseen kuntoon ennen kuin tässä asiassa edetään. Tärkeää on myös, että yhteisvastuulla on selvät rajat. Lisäksi tarvitaan selvät säännöt siitä, missä järjestyksessä mikin taho maksumieheksi joutuu, Mattila sanoo. Suomen hallitus lupaili marraskuisessa pankkiveroesityksessään, että vuosina 2013 2015 kerättävällä pankkiverolla kartutettaisiin kotimaista kriisirahastoa. Kriisinhallintaan liittyy myös sijoittajien vastuu. Uuden kriisinratkaisua koskevan Finanssi&Vakuutus1/2013 9
lainsäädännön myötä viranomaiset saavat aiempaa vahvemmat valtuudet sijoittajien velvoittamiseksi pankin tappioiden jakoon. Pankkien rahoittajille on kaavailtu muun muassa erityisiä bail in -instrumentteja, jotka asettuisivat oman ja vieraan pääoman välimaastoon. Ne voisivat olla joko velkakirjoja, jotka muuttuisivat osakkeiksi, tai velkakirjoja, joiden arvoa leikattaisiin, jos pankin vakavaraisuus laskee alle ennalta sovitun rajan tai jos viranomainen niin määräisi. Lopuksi rakenneremontti ja verot Monia uudistuksia ehdottaa myös viime vuonna Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen johdolla työskennellyt ryhmä. Sen tehtävänä oli pohtia pankkien rakenteiden uudistamista, mutta ryhmä innostui ottamaan kantaa ja ehdottamaan muutoksia moneen muuhunkin asiaan. Ryhmä ehdotti muun muassa pankkien omaan lukuunsa käymän arvopaperikaupan ja markkinatakaustoimintojen erottamista omaan yksikköön ja niiden pääomittamista erikseen. Analyysia toimenpide-ehdotustensa vaikutuksista ryhmä ei ehtinyt tehdä. Raportti palasi marraskuun puolivälissä lausuntokierrokselta ja sen jatkovalmistelu on EU-komission tämän vuoden työlistalla. Työn alla on myös rahoitusmarkkinavero, jota on kaavailtu perittäväksi 0,1 prosenttia osake- ja joukkolainakaupasta ja 0,01 prosenttia johdannaiskaupasta. Verosta ei ole tulossa koko EU:n laajuista. Näin sääntelyputki jatkuu Vakavaraisuusasetus ja -direktiivi (CRR ja CRD IV). Direktiivi otetaan Suomessa todennäköisesti täytäntöön heinäkuun alussa. Pankkivalvontamekanismi (Single Supervisory Mechanism, SSM). Täytäntöön vuoden 2013 aikana? Komission esitys kriisinhallinnasta (Single Resolution Mechanism, SRM, ja Bank Recovery and Resolution Directive, BRRD). Liikasen ryhmän ehdotukset mm. pankkien rakenneremontista (Liikanen High Level Expert Group). Komission työlistalla. Rahoitusmarkkinaveron valmistelu jatkuu. Teksti Helinä Hirvikorpi Kuva LähiTapiola Pääjohtaja Erkki Moisander Kokemusrepusta voi ammentaa paljon johtamiseen Johtaminen on kuin purjehtimista, koko ajan pitää olla tiedossa suunta, mutta välillä joutuu luovimaan vastatuuleen ja reivaamaankin, Erkki Moisander sanoo. Uuden LähiTapiolan pääjohtajana 1.1.2013 aloittanut Erkki Moisander on kerännyt kokemusreppuunsa johtamisen käytäntöjä monelta eri liiketoiminta-alueelta. Vakuutusalalla hän on työskennellyt kymmenkunta vuotta ja vakuutusyhtiön hallituksessa noin 9 vuotta. Oma yritys Kerox Oy toi aikoinaan uudenlaisia valmiuksia. Saimaalla purjehtiminenkin on opettanut. Haluan aina alkuvaiheessa saada selkeän kokonaiskäsityksen siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mikä on kilpailutilanne. Olen matkan varrella perehtynyt monenlaiseen bisnekseen, mutta aina mennyt täysillä mukaan, Erkki Moisander kuvaa. Hän pyrkii siihen, että yrityksessä olisi aina erittäin vahva osaamistaso, niin että se kykenee rakentamaan itselleen johtavan asiantuntijaroolin. Tässä suhteessa LähiTapiola on erinomainen mahdollisuus. Syvää osaamista on laajasti ympäri Suomea, hän sanoo. Moisander uskoo, että ne asiat joista johto on kiinnostunut, näkyvät koko organisaatiossa eli johtaja voi omalla esimerkillään ja viesteillään kiinnittää tärkeisiin asioihin huomiota. Organisaation ihmisetkin alkavat pitää niitä tavoittelemisen arvoisina. Johtamisessa avoimuus on oleellista. Olen kärsimätön ja vähän suoraviivainen, mutta politiikassa mukana oleminen on tuonut uusia ulottuvuuksia ja opettanut paljon. Kyse ei ole yhden miehen showsta, vaan tiimien ja koko henkilöstön yhteisestä toiminnasta. Vielä upeampaa, jos siihen saa nivottua muita sidosryhmiä, kuten asiakkaita. Näin meillä on viety eteenpäin esimerkiksi tuotekehitysprosesseja. LähiTapiolan organisaatiossa 19 paikallista vakuutusyhtiötä ovat varsin itsenäisiä. Pääjohtaja käy keskusteluja erityisesti niiden hallitusten kanssa ryhmän kokonaistavoitteista ja tulevaisuudesta. Visiojohtamisessa hän pitää tärkeänä, että pystytään nostamaan esiin tiettyjä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ja rakentamaan yhteistä tahtotilaa, nostamaan jopa arvoja esiin. Erkki Moisander on uransa aikana ollut miltei 50 yrityksen hallituksessa, pörssiyhtiöiden filiaaleissa tai perheyrityksissä sukupolvenvaihdostilanteissa. 2000-luvun alussa hän toimi konsulttina omassa yrityksessään Advisor House. Monet tuntevat hänet Keran ( nykyinen Finnvera) johtajana ja kokemusta hän hankki myös politiikan saralta: Kuopion kaupunginvaltuustossa ja eduskunnassa yhden nelivuotiskauden. 10 Finanssi&Vakuutus1/2013
Kyse ei ole yhden miehen showsta. Yhteinen kosketuspinta LähiTapiola on vuoden, pari muutostilanteessa. Moisander katsoo, että muutos on mahdollisuus kaikille, muutos lähtee sisältäpäin. Johdon tehtävä on kantaa, auttaa ja tukea muutoksessa, näyttää mahdollisuudet että etenemispolku löydetään. Erilaiset yrityskulttuurit helposti törmäävät, mutta kiinnostavaa on löytää yhteinen kosketuspinta. Erkki Moisander uskoo, että se löytyy hajautetun johtamismallin yhdistämisestä. Siinä on uuden oppimisen paikkoja molemmille osapuolille. Alussa se vaatii keskinäisen ymmärryksen lisäämistä ja kommunikointia kaikilla tasoilla. Kaikkien fuusioiden keskeinen onnistumisen siemen on vuorovaikutuksessa, keskusteluissa. Erkki Moisander on joutunut jättämään kiireisinä aikoina harrastuksensa vähiin. Hän on aina ollut innokas kaukalo- ja jääpallon pelaaja ja pelannut futista alasarjoissa. Intohimoinen harrastus on perhokalastus ja hän myös itse solmii perhot. Koko perhokalastus vaatii kärsivällisyyttä, kun seitsemän päivää viskaa 15 tuntia päivässä eikä mitään tule, hän nauraa. Erkki Moisander asuu vakituisesti vaimonsa kanssa Varkaudessa järven rannalla nykyisinkin kaikki viikonloput. Vaimo on psykoterapeutti ja työskentelee päivän Varkaudessa, päivän Kuopiossa ja kolme päivää Helsingissä. Keskustelut koticoachaajan kanssa auttavat paljon ihmisten johtamistyössä. Perheeseen kuuluu aikuinen poika, joka opiskelee Tampereella. Erkki Moisander luotsaa LähiTapiolaa eteenpäin vankalla ja monipuolisella kokemuksella. Erkki Moisanderin johtamisen teesit 1. kokonaiskäsityksen luominen 2. strateginen asemoiminen 3. ymmärrys ansaintalogiikasta 4. avoimuus 5. vuorovaikutteisuus Finanssi&Vakuutus1/2013 11
Kolumni Timo Silvola Paha Päivä on tullut Tiesimme, että Kansantalouden Paha Päivä oli tulossa. Emme kuitenkaan osanneet ennakoida, että se tulisi näin pian. Ilman maailmantalouden ongelmiakin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta olisi kuitenkin ollut suurten haasteiden edessä. Onneksi tulemme selviämään ongelmistamme kasvattamalla kansantalouden tuottavuutta ja siirtymällä hyvinvoinnin rahoituksen kumppanuuteen yhteiskunnan ja kansalaisen kesken. Finanssialalla tulee olemaan tässä merkittävä rooli. Valtion ja kuntien velkakirjavelat ovat yhteensä noin 100 mrd. euroa eli noin puolet vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden merkittävä velka on kuitenkin muualla. Olemme saaneet yhteiskunnalta eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, vanhushoivaan ja työttömyysturvaan liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupauksia noin 1200 mrd. eurolla. Palvelulupausten katteena ovat vain työeläkejärjestelmän 147 mrd. euron rahastot sekä kansantalouden suorituskyky tulevaisuudessa. Meidät on tavallaan tuomittu kasvuun. Paljon puhuttua leppoistamista voivat harjoittaa vain muutamat. Muuten jäävät eläkkeet maksamatta ja vanhukset hoitamatta. Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu ikääntyneiden absoluuttisen ja suhteellisen osuuden voimakkaasta kasvusta. Tämä kasvu on Suomessa voimakkainta koko Euroopassa. Meillä on tällä hetkellä vajaat 280 000 yli 80-vuotiasta. Määrä kasvaa nopeasti, ja 1960-luvulla syntyneiden päästessä tähän ikään superseniorien määrä on jo lähes 700 000. Ikääntyminen lisää eläkejärjestelmän sekä terveydenhuollon ja vanhushoivan menoja. Palveluiden tarve vaihtelee siivouspalveluista viimeisten elinvuosien laitoshoivaan, joka on erityisen kallista. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Kansantalouden kasvua on saatava aikaan tuottavuutta lisäämällä ja työuria pidentämällä. Meidän on pakko saada lisää sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja suomalaiseen yritystoimintaan. Joudumme sietämään tulevaisuudessakin korkeaa verotusta. Kansantaloutemme ei kuitenkaan kestä julkisen talouden painelaskelmien edellyttämää kokonaisveroasteen 12 Finanssi&Vakuutus1/2013 Johtaja Timo Silvola toimii Finanssialan Keskusliitossa vastuualueenaan uudet markkinat. nostamista yli 15 prosenttiyksiköllä. Siksi tarvitsemme lisää kansalaisten omaa vapaaehtoista rahoitusta etenkin elämän loppupään palveluihin. Tähän on paljon mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi lähes 80 %:lla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto ja monella lisäksi metsä- tai finanssivarallisuutta. Kehittämällä finanssialan palveluita, kuten käänteisiä asuntolainoja, kertamaksuisia eläkevakuutuksia ja hoivavakuutuksia edistämme julkisen ja yksityisen rahoituksen kumppanuutta. Kumppanuuden toteutumisen tueksi tarvitsemme myös uudistuksia lainsäädäntöön, kuten yhtenäisen kunnallisen palvelusetelijärjestelmän.
Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Lehtikuva / Martti Kainulainen Finanssialan työkalupakki käytettävissäsi FINVAn laajat koulutuspalvelut kattavat koko finanssialan. Niin asiakasneuvojat, asiantuntijat, esimiehet kuin johtajat voivat päivittää ja kasvattaa osaamistaan asiantuntijaseminaareissa, tutkinnoissa ja johdon koulutusohjelmissa. FINVA on luotettava ja asiantunteva kumppani myös yrityskohtaisissa valmennuksissa. FINVA julkaisee rahoitus- ja vakuutusalan ammattitietoa kirjoina ja verkkoaineistoina. Verkkosivuillamme www.finva.fi ajankohtaiset Finanssi&Vakuutus1/2013 tiedot! 13
Koulutuskalenteri TAMMIKUU 9. 10.1.2013 163. VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS 10.1.2013 Orientaatiopäivä RAVA 11.1.2013 Asiakkuuksien hoitaminen RAVA 15.1.2013 Mentorointiohjelma työssäoppimisen tueksi, verkkoseminaari OTTI-hanke, maksuton 15. 16.1.2013 Tutkielma ja sosiaalivakuutus, 2. lähijakso YVTS 21.1.2013 COBIT 5 finanssisektorille Asiantuntijaseminaari 22.1.2013 Kuntoutuksella työtä ja toimintakykyä Asiantuntijaseminaari 24. 25.1.2013 Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen emba 24. 25.1.2013 Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari 28.1.2013 Onnistu työpaikkakouluttajana, lähipäivä OTTI-hanke 29.1.2013 Strukturoidut sijoitustuotteet Asiantuntijaseminaari 30. 31.1.2013 Prosessien johtaminen JET HELMIKUU 1.2.2013 Sijoittajan verotus Asiantuntijaseminaari 4. 5.2.2013 Finanssimarkkinat osana kansantaloutta, 1. lähijakso VALIKO 6. 7.2.2013 Liikennevakuutuksen korvausseminaari Asiantuntijaseminaari 7. 8.2.2013 Eläkevakuutuspalvelut RAVA 12.2.2013 Vastuullinen yritysluotonanto Asiantuntijaseminaari 15.2.2013 Mentorointiohjelma työssäoppimisen tueksi, verkkoseminaari OTTI-hanke, maksuton 26.2.2013 Vastuullinen sijoitustoiminta kannattavaa sijoitustoimintaa Asiantuntijaseminaari MAALISKUU 4.3.2013 Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Asiantuntijaseminaari 7.3.2013 Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaiden arvonluomisprosesseihin Asiantuntijaseminaari 7. 8.3.2013 Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen, Tampere emba 11. 13.2013 Rahoitus- ja vakuutusliiketoiminnan muodot, 2. lähijakso VALIKO 14.3.2013 Kansainväliset rahoitusmarkkinat Asiantuntijaseminaari 14. 15.3.2013 Rahoituspalvelut RAVA 15.3.2013 Kokonaisarkkitehtuuri finanssisektorille Asiantuntijaseminaari 18. 19.3.2013 Vakuutuslainsäädäntö ja vakuutus- ja korvaustoiminta, 3. lähijakso YVTS 20.3.2013 Haastavat esimiestilanteet finanssialalla Asiantuntijaseminaari 21.3.2013 Vuosityöansion määrittäminen työtapaturmavakuutuskorvauksissa Yhteistyöseminaari (TVL) 26.3.2013 Johdon laskentatoimi Asiantuntijaseminaari 28.3.2013 Onnistu työpaikkakouluttajana,verkkoseminaari OTTI-hanke 14 Finanssi&Vakuutus1/2013
HUHTIKUU 8.4.2012 Finanssialan muutosten ennakointi Asiantuntijaseminaari 11. 12.4.2013 Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen, Tampere emba 11. 12.4.2013 Riskivakuuttamisen palvelut RAVA 17. 18.4.2013 Vakuutusmatematiikan perusteet ja case-päivä Asiantuntijaseminaari 23. 24.4.2013 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaari Asiantuntijaseminaari 24. 26.4.2013 Organisaation johtaminen, internaattijakso, 3. lähijakso VALIKO 25.4.2013 Eläkevakuuttamisen rahoitus Asiantuntijaseminaari TOUKOKUU 6. 7.5.2013 Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä Asiantuntijaseminaari 8.5.2013 Tutkielmaohjaus emba 13. 14.5.2013 Säästämisen ja sijoittamisen palvelut RAVA 13.5.2013 Riskienhallinta ja Corporate Governance finanssialalla Asiantuntijaseminaari 13.5.2013 IFRS-ajankohtaispäivä Asiantuntijaseminaari 14. 15.5.2013 Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä Asiantuntijaseminaari 14. 15.5.2013 164. VTS-tentti Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS 16.5.2013 Kannustava johtaminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari 17.5.2013 Verkostojen ja asiakassuhteiden johtaminen emba 20. 21.5.2013 Asiakkuuksien hallinta, 4. lähijakso VALIKO 21.5.2013 Työtapaturmavakuuttamisen ajankohtaispäivä Yhteistyöseminaari (TVL) 22.5.2013 Compliance-ajankohtaispäivä Asiantuntijaseminaari 23. 24.5.2013 Vakuutustoiminnan laskentapäivät Asiantuntijaseminaari 29.5.2013 Riskienhallinta asuinkiinteistössä Asiantuntijaseminaari 31.5.2013 Solvenssi II Asiantuntijaseminaari KESÄKUU 3. 4.6.2013 Maksamisen palvelut RAVA 4.6.2013 The Future of Financial Services New Possibilities and Business Models Asiantuntijaseminaari 6.6.2013 Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Asiantuntijaseminaari Tutkintolyhenteet JET Johtamisen erikoisammattitutkinto RAVA Rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto VTS Vakuutustutkinto YVTS Ylempi vakuutustutkinto Ajankohtaiset seminaaritiedot verkkosivuiltamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus1/2013 15
Täydennys- ja jatkokoulutus Sijoituspalvelualan tutkintojen (APV1 ja APV2) täydennyskoulutus ja valmentava koulutus Asiantuntijaseminaarien tavoitteena on täydentää ja syventää osallistujien tietämystä sijoituspalvelualan tutkintojen eri osa-alueista. Seuraavat asiantuntijaseminaarit soveltuvat hyvin tutkintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkintoihin valmistautumiseen. Kevät Strukturoidut sijoitustuotteet 29.1.2013 Sijoittajan verotus 1.2.2013 Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä 6. 7.5.2013 Syksy Sijoituspalvelututkinnon (APV) ajankohtaispäivä Johdannaiset ja korkojohdannaiset käytännössä Kansantalous Pankit & talous -koulutusohjelma Kansainväliset rahoitusmarkkinat 14.3.2013 Johdon laskentatoimi 26.3.2013 Pankin ansaintalogiikka, tilinpäätös ja keskeiset tunnusluvut syksy 2013 Tilinpäätöksiin valmistautuminen syksy 2013 IFRS ajankohtaispäivä 13.5.2013 Basel III ja pankkien vakavaraisuus syksy 2013 IFRS syventävä päivä syksy 2013 Koulutusohjelma lisää ymmärrystä pankkien taloushallinnosta ja talousinformaation antamasta lisätiedosta päätöksenteon tueksi. Lisäksi ohjelman avulla voi syventää aikaisempaa osaamista. Ohjelma auttaa niin taloushallinnon ammattilaisia kuin pankkien henkilöstöä puhumaan samaa kieltä, käyttämään yhteisiä käsitteitä ja helpottamaan päivittäistä työskentelyä taloushallinnon parissa. Ohjelmassa on myös seminaareja, jotka soveltuvat hyvin johdon tueksi ja taloushallinnon osaamisen syventämiseksi. Tervetuloa suorittamaan koulutusohjelmaa tai osallistumaan yksittäisiin seminaaripäiviin! 16 Finanssi&Vakuutus1/2013
Täydennys- ja jatkokoulutus Korvaustoiminnan koulutusohjelma Korvaustoiminnan koulutusohjelma tukee korvauskäsittelyssä tarvittavaa ammattitaitoa. Se esittelee korvaustoiminnan periaatteet, korvauskäsittelyprosessin kokonaisuudessaan ja omina seminaaripäivinään henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset. Koulutusohjelma muodostuu 3 5 seminaarin aihekokonaisuuksista. Osallistumisesta koulutusohjelmaan saa todistuksen. Koulutusohjelmien kaikki päivät ovat myös itsenäisiä seminaareja. Kaikkien suositellaan käyvän Korvaustoiminnan perusteet -semi naarin. Korvaustoiminnan koulutusohjelma Omaisuusvakuutukset Autovakuutuskorvauksen ja -verotuksen seminaari Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Toimintavakuutukset Vastuuvakuutuksen korvausseminaari Vastuuvakuutuksen case-päivä Koulutusohjelmaan hyväksyttävät seminaarit Liikennevakuutuksen korvausseminaari 6 7.2.2013 Vastuuvakuutuksen korvausseminaari ja case-päivä 14 15.5.20132013 Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa, 6.6.2013 Korvaustoiminnan perusteet, lokakuu Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari, marraskuu Autovakuutuskorvauksen ja -verotuksen seminaari Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Oikeusturvapäivä Vakuutusalan juridiikan perusteet ja case-päivä Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa Vakuutusrikollisuus omaisuusvahingoissa Korvaustoiminnan perusteet -seminaari Henkilövakuutukset Vakuutusrikollisuus henkilövahingoissa Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö Oikeusturvapäivä Juridiikka Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuutusjuridiikan case-seminaari Lakisääteiset vakuutukset Liikennevakuutuksen korvausseminaari Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa Ajankohtaiset koulutustiedot verkkosivuiltamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus1/2013 17
Täydennys- ja jatkokoulutus Uudistunut Kehity finanssialalla -koulutusohjelma esimiehille ja asiantuntijoille Finanssialan esimiesten ja asiantuntijoiden osaamisvaatimukset muuttuvat työn muuttuessa. Uudenlaisessa työkulttuurissa korostuvat vuorovaikutus- ja viestintätaidot, asiakasymmärrys ja ihmisten johtaminen erilaisissa tilanteissa. Muutokset ovat nopeita niin teknologiassa kuin asiakkaiden käyttäytymisessä, ja palvelu syntyy entistä enemmän verkossa. Kehity finanssialalla -koulutusohjelma kehittää finanssialan asiantuntijoiden ja esimiesten osaamista nykyisiin ja tulevaisuuden tarpeisiin. Se syventää finanssialan johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä tapoja ennakoida tulevaisuuden muutoksia. Koulutusohjelma muodostuu useamman asiantuntijaseminaarin kokonaisuudesta. Osallistumisesta koulutusohjelmaan saa todistuksen. Koulutusohjelman kaikki päivät ovat myös itsenäisiä seminaareja. Haastavat esimiestilanteet finanssialalla 20.3.2013 Finanssialan muutosten ennakointi 8.4.2013 Kannustava johtaminen 16.5.2013 Asiantuntija viestijänä ja vaikuttajana, elokuu 2013 Tuloksellinen vuorovaikutus esimiestyössä, lokakuu 2013 Finanssiala sosiaalisessa mediassa, joulukuu 2013 Lisätietoja koulutusohjelmista ja asiantuntijaseminaareista: Kirsi Ivonen koulutusjohtaja p. 040 736 1264 kirsi.ivonen@finva.fi Ville Räsänen koulutuspäällikkö p. 050 516 0768 ville.rasanen@finva.fi Tarja Riima koulutuskoordinaattori p. 040 450 3460 tarja.riima@finva.fi Eila Kivilompolo koulutussihteeri p. 040 450 3454 eila.kivilompolo@finva.fi 18 Finanssi&Vakuutus1/2013
Asiantuntijaseminaarit Osallistumalla asiantuntijaseminaareihin varmistat, että sinulla on aina ajankohtaisin tieto lainsäädännön uudistuksista, finanssialan kehitystrendeistä ja tulevaisuu den näkymistä. Seminaarit tarjoavat loistavan mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja tutustua myös muihin alalla toimiviin. Luennoitsijat edustavat alansa parasta asiantun tijuutta. Tammikuu COBIT 5 finanssisektorille 21.1.2013 Seminaarissa perehdytetään hyvän IT-hallinnon haasteisiin ja siihen, kuinka COBIT 5 vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla avuksi maailmanlaajuisesti hyväksytyn IT-kontrollien arvioinnin, suunnittelun ja tarkastuksen viitekehyksen. Osallistuja saa selkeän kokonaiskuvan COBIT-mallin komponenteista ja siitä, kuinka tämä malli on jalkautettavissa organisaatioissa käytäntöön. Kurssin jälkeen osallistujalla on selkeä tietämys siitä, kuinka ICT-johtaminen vaikuttaa organisaatioihin ja siitä, mitkä ovat viitekehyksen tietohallinnolle sekä johdolle tuomat kontrollointitavoitteiden ja -menetelmien sekä johtamisen ja auditoinnin suuntaviivojen määrittelyn kautta tuomat edut. Seminaari järjestetään yhteistyössä WAKARUn kanssa. Kenelle: Finanssialan johdolle (mm. talous ja riskienhallinta), sisäisille ja ulkoisille tarkastajille, compliance-toiminnoista vastaaville, kaikille ICT-ammattilaisille sekä palveluiden tuottajille tai niiden hankinnasta vastaaville. Kuntoutuksella työtä ja toimintakykyä 22.1.2013 Eväitä siihen, miten kuntoutusprosessi viedään läpi onnistuneesti. Seminaarissa käsitellään ammatillisen kuntoutuksen ja toimintakykykuntoutuksen periaatteita sekä kuntoutusprosessia. Saat kokonaiskuvan korvaustoiminnan periaatteista ja VKK:n roolista kuntoutuskumppanina. Kuulet kuntoutustarpeen arvioinnista ja kuntoutusprosessin etenemisestä. Ammatillista kuntoutusta konkretisoidaan casejen avulla, minkä lisäksi saat tietoa uusista palveluista ja hyvistä toimintakäytännöistä. Seminaarin jälkeen sinulla on ymmärrys siitä, mitä kuntoutuksella voidaan saavuttaa. Kuntoutusprosessin tunteminen jouhevoittaa korvausprosessia. Kenelle: Liikenne-, työtapaturma- ja eläke vakuutus yhtiöiden sekä terveydenhoitoalan henkilöstölle, jotka työskentelevät kuntoutusasioiden parissa. Seminaarin aamupäivä soveltuu jonkin aikaa kuntoutuksen parissa työskennelleille henkilöille, mutta myös kaikille kuntoutuksesta lisätietoja haluaville. Seminaarin iltapäivään on kerätty ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisia asioita, joten iltapäivän anti sopii myös kokeneille kuntoutuksen asiantuntijoille. Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla 24. 25.1.2013 Rohkeutta esiintymiseen ja työvälineitä ilmaisun vapauttamiseen. Finanssialan asiantuntijat ja esimiehet puhuvat paljon isoissa ja pienissä foorumeissa sekä esiintyvät eri tilanteissa. Puheviestintätaidot vaikuttavat siihen, miten asiakassuhteissa menestytään. Kaksipäiväisessä seminaarissa pääset harjoittamaan esiintymistaitojasi ja saat käytännön vinkkejä esiintymiseen. Suosittu seminaari onkin oiva tilaisuus saada henkilökohtaista palautetta pienessä ryhmässä. Pääset heittäytymään erilaisiin esiintymistilaisuuksiin ja opit yhdessä toisten osallistujien kanssa. Esiintymisesi tallennetaan, joten voit palata siihen seminaarin jälkeen ja pääset jatkamaan esiintymistaitojen kehittämistä. Kenelle: Henkilöille, jotka myyvät ja markkinoivat palveluita, toimivat koulutustehtävissä ja esiintyvät finanssialan töissään Strukturoidut sijoitustuotteet 29.1.2013 Tiedä strukturoitujen sijoitustuotteiden komponentit ja niihin liittyvät riskit. Seminaarissa käsitellään strukturoituja sijoitustuotteita käytännönläheisestä näkökulmasta ja pääomaturvaa havainnollistetaan esimerkkien avulla. Seminaarissa avataan tuotteiden hinnoittelun perusteita ja arvonmääritystä. Lisäksi syvennytään tuotteiden liikkeeseenlaskuun liittyviin prosesseihin, dokumentaatioon ja verotukseen. Seminaarin käytyäsi pystyt neuvomaan asiakkaita strukturoitujen sijoitustuotteiden käytöstä. Kenelle: Täydennyskoulutukseksi APV1-tutkinnon suorittaneille ja APV2-tutkintoon valmistautuville sekä finanssialan asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat täydentää tietojaan strukturoiduista sijoitustuotteista. Helmikuu Sijoittajan verotus 1.2.2013 Hallitse eri sijoitusmuotojen verokohtelu. Seminaarissa käydään läpi osinkojen ja sijoitusrahastojen voitto-osuuksien verotus sekä syvennytään ammattimaisen sijoitustoiminnan verotukseen. Lisäksi perehdytään monimutkaisten sijoitusinstrumenttien, kuten joukkovelkakirjalainojen, warranttien ja sertifikaattien sekä johdannaisten verotukseen. Näitä Finanssi&Vakuutus1/2013 19
Asiantuntijaseminaarit havainnollistetaan käytännön esimerkkien avulla. Seminaari tarjoaa apuja siihen, mitä kerrot asiakkaalle sijoitusinstrumenttien verotuksesta. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn uuden Sijoittajan verotus -kirjan. Kenelle: Finanssialan asiantuntijoille, jotka tarvitsevat työssään tietoa sijoittajan ja eri sijoitusinstrumenttien verotuksesta. Seminaarin syventää APV1-tutkinnon suorittaneiden tietämystä sijoitustoiminnan verotuksesta. Kirja! Liikennevakuutuksen korvausseminaari 6. 7.2.2013 Laaja yleiskuva liikennevakuuttamiseen liittyvästä lainsäädännöstä ja liikennevahingoista. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsitellään omaisuus- ja henkilövahinkojen korvausperiaatteita liikennevahingoissa. Ensimmäisen päivän jälkeen tiedät liikennevakuutuslain soveltamisesta ja korvauskäsittelyn juridiikasta, yhteensovittamisesta sekä verotuksesta. Toisena päivänä kuulet muun muassa tärkeät puheenvuorot liikennevahinkolautakunnan edustajalta ja asiantuntijalääkäriltä. Saat konkreettista kosketuspintaa siihen, miten vakuutusyhtiöiden yhteistyö toimii eri tahojen kanssa sujuvasti. Kenelle: Liikennevakuutuksen parissa työskenteleville korvausja vahinkokäsittelijöille. Vastuullinen yritysluoton anto 12.2.2013 Tunne vakuudet ja keskeiset tilinpäätöksen tunnusluvut. Seminaari keskittyy yritysrahoitukseen ja tarkastelee sitä juridisesta näkökulmasta. Lisäksi pureudutaan vakuuksiin ja vakuuksien erityiskysymyksiin, ja näiden merkitystä pohditaan osana vastuullista luottotapahtumaa sekä kannattavaa liiketoimintaa. Seminaarin käytyäsi osaat katsoa luotonannon kannalta keskeiset tunnusluvut yrityksen tilinpäätöksestä. Lisäksi tiedät, mitä eri vaihtoehtoja on insolvenssitilanteissa. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn kirjan Vastuulli nen luo ton anto. Kenelle: Erityisesti yritysrahoitusta tekeville finanssi - alan asiantuntijoille ja esimiehille, jotka haluavat syventää ja päivittää tietämystään luotonantoon liittyvästä juridiikasta ja vastuullisuudesta. Kirja! Vastuullinen sijoitustoiminta kannattavaa sijoitustoimintaa 26.2.2013 Miten sijoitetaan vastuullisesti? Seminaarissa avataan vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteet ja kerrotaan, miten vastuullisuutta voidaan toteuttaa käytännön sijoitustoiminnassa. Seminaarissa kuulet yleisimmin käytettävistä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista ja vastuullisesta sijoittamisesta eri omaisuuslajeissa. Seminaarissa saat tietoa vastuullisuuden kannattavuudesta akateemisen tutkimustiedon valossa; tutkimusten laatu vaihtelee merkittävästi, miten niitä pitäisi osata lukea. Lisäksi kuullaan pörssiyrityksen edustajan näkemyksiä vastuullisen toiminnan raportoinnista. Seminaari sisältää Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVAn uuden kirjan Vastuullinen sijoittaminen. Kenelle: Sijoittajille, sijoitustuotteiden myyjille, analyytikoille ja yritysten johdolle. Kirja! Maaliskuu Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa 4.3.2013 Käytännönläheisesti kohti onnistunutta vastuunvalintaa. Seminaarissa käsitellään henkilövakuutuksen vastuunvalintaa sopimusoikeudellisena kysymyksenä vakuutuksenottajan näkökulmasta. Terveysselvityksessä ilmoitettavien tietojen merkitystä käydään läpi sekä sopimuksen tekohetkellä että vakuutustapahtuman käsittelyn yhteydessä. Päivän aikana tutustutaan useisiin case-esimerkkeihin ja opitaan tulkitsemaan lääkärinlausuntoja. Pääpaino on lääketieteellisten kysymysten arvioinnissa. Kenelle: Henkilövakuuttamisen parissa työskenteleville vakuutus- ja korvauskäsittelijöille, asiantuntijoille ja asiakaspalvelussa toimiville. Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaiden arvonluomisprosesseihin 7.3.2013 Ymmärrä asiakkaan ostokäyttäytymistä ja tunteiden merkitystä. Uusimpien tutkimustietojen valossa tunteiden ja arvojen merkitys korostuu kaikessa liiketoiminnassa, myös finanssialalla. Vaikka päätöksiä perusteellaan rationaalisesti erilaisilla analyyttisilla tutkimuksilla ja laskelmilla, päätöksentekijä on aina ihminen. Hänen arvomaailmaansa vaikuttavat tunteet ja henkilökohtainen arvomaailma. Mielikuva hinnasta ja sen luoma tunne on päätöksessä tärkeämpi kuin tarkka hinta. Ihmisten käyttäytymisen ja tunteiden merkityksen ymmärtäminen antavat finanssiyritykselle valtavasti mahdollisuuksia erottautua ja rakentaa kilpailuetua uudella tavalla. Tule kuulemaan tuoretta tutkimustietoa yksityissijoittajan kokemista arvoista sekä asiakkaiden hintakäyttäytymisestä. Saat seminaarissa oivalluksia kilpailijoista erottautumiseen! 20 Finanssi&Vakuutus1/2013