Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien kauppa. Vastuullisempaa kauppaja investointipolitiikkaa." Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa asiantuntijalausuntonaan seuraavan: Puheenjohtaja Junckerin komission poliittisena prioriteettina on ollut keskittyminen aloille, joilla on suoraa vaikutusta talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämän vuoksi on perusteltua, että komissio on päivittänyt myös EU:n kauppastrategiaa koskevia linjauksia vastaamaan muuttunutta maailmaa. Komission arviota maailmantalouden muutoksesta ja sen merkityksestä EU:lle voidaan pitää ajantasaisena ja on tervetullutta, että komissio on myös pystynyt perustellusti nostamaan esiin keskeisiä uusia, ajankohtaisia kauppaan liittyviä kysymyksiä, joihin EU:n tulee kauppapolitiikassaan keskittyä. EU:n komission ja Suomen hallituksen näkemykset uusista ja nousevista aiheista, kuten palvelukauppa, digitaalinen talous, asiantuntijoiden liikkuvuuteen liittyvät kysymykset, globaalit arvoketjut ja innovointien suoja, ovat hyvin samansuuntaiset. Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa korostetaan digitalisaation mahdollisuuksia, tieteen ja tutkimuksen resurssien hyödyntämistä sekä koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymisen merkitystä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta on komission tiedonannossa nostettu esiin kaksi asiaa, joista ensimmäinen on asiantuntijoiden liikkuvuus. Ammattitaitoisten työntekijöiden tilapäisestä liikkuvuudesta on tullut kansainvälisten liiketoimien hoitamisen kannalta keskeisen tärkeää kaikille sektoreille. Asiantuntijoiden liikkuvuus helpottaa vientiä ja tarjoaa tapoja paikata osaamisvajeita. Ammattipätevyyden tunnustamista koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY on uudistettu vuonna Viranomaisen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta tarvitaan silloin, kun vastaanottavassa jäsenvaltiossa ammatti on säännelty eli ammatissa toimimiseksi on säädöksiin perustuva koulutusta tai ammattikokemusta koskeva vaatimus. Päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta tekee vastaanottavan maan viranomainen kyseisen maan lainsäädännön nojalla. Toinen hallinnonalaamme liittyvä asia komission tiedonannossa koskee innovointien suojaa. Luovuus, tutkimus ja suunnittelu ovat olennaisen tärkeitä arvoketjutaloudessa, mutta samalla ne ovat komission mukaan

2 erityisen haavoittuvassa asemassa teollis- ja tekijänoikeuksien heikon suojan ja täytäntöönpanon valvonnan suhteen EU:n ulkopuolella. Tiedonannossa komissio ilmoittaakin aikovansa voimistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja täytäntöönpanoa vapaakauppasopimuksissa ja Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Komission mukaan eurooppalaiset yritykset myös kohtaavat eri puolilla maailmaa merkittäviä digitaalisen kaupan esteitä. Näihin kuuluvat tiedonannon mukaan esimerkiksi läpinäkymättömät säännöt, perusteettomat tietojen säilyttämiseen ja tallentamiseen liittyvät vaatimukset sekä tietoturva. Lisäksi joillakin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian keskeisillä toimilla, kuten eurooppalaisella pilvipalvelualoitteella ja tekijänoikeusuudistuksella, on kansainvälinen ulottuvuus, jota komission mukaan voitaisiin käsitellä kauppasopimuksissa. Komission havainto on tärkeä. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että EU:n tulisi edistää digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toimia myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta syntyisi perusta aidosti globaaleille markkinoille. Samalla kun komissio kertoo tiedonannossaan keskittyvänsä kauppapolitiikassa ennen kaikkea palvelujen kauppaan, tuo komissio selkeästi esiin oman tahtotilansa suhteessa julkisiin palveluihin. EU:n kauppasopimuksissa ei estetä eikä tulla estämään valtioita millään tasolla tarjoamasta, tukemasta tai sääntelemästä palveluita vesihuollon, koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kaltaisilla aloilla, eikä estetä poliittisia muutoksia, jotka koskevat näiden palvelujen rahoittamista tai järjestämistä. Kauppasopimuksissa ei myöskään edellytetä valtioita yksityistämään mitään palveluja eikä estetä niitä laajentamasta niiden palvelujen valikoimaa, jota ne tarjoavat kansalaisille. Komission linjaus on selkeä, yksiselitteinen ja yhteneväinen Maailman kauppajärjestön palvelukaupan yleissopimus GATS:issa (General Agreement on Trade in Services) annetun julkisrahoitteisia palveluja koskevan linjauksen sekä muiden EU:n käymien kauppaneuvottelujen julkisia palveluja koskevien linjausten kanssa - julkiset palvelut on tähän asti aina suljettu sopimuksen katteiden ulkopuolelle.

3 AJANKOHTAISTA KAUPPAPOLITIIKASTA EU-koordinaattori Johanna Koponen

4 Kaikkien kauppa Kauppapoliittisen keskustelun vilkkaus; taustalla TTIP-sopimuksen ajankohtaisuus Komission tiedonanto kauppastrategian päivittämiseksi lokakuussa Pitkittyneen laman jälkeen EU:n haasteena edistää työllisyyttä, kasvua ja investointeja Junckerin komission 1. prioriteetti

5 Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa Maailmantalouden muutos Uudet kauppaan liittyvät teemat asiantuntijoiden liikkuvuuteen liittyvät kysymykset ammattipätevyyksien tunnustamisen edistäminen EU:n rahoittamien vaihto- ja koulutusohjelmien tukeminen

6 Innovointien suoja - Luovuus, tutkimus ja suunnittelu haavoittuvassa asemassa EU:n ulkopuolella: teollis- ja tekijänoikeuksien heikko suoja ja täytäntöönpanon valvonnan ongelmat voimistetaan suojaa ja täytäntöönpanoa vapaakauppasopimuksissa

7 Digitaalisen kaupan esteet - Eurooppalaiset yritykset kohtaavat eri puolilla maailmaa merkittäviä digitaalisen kaupan esteitä - Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian keskeisillä toimilla on kansainvälinen ulottuvuus, jota komission mukaan voitaisiin käsitellä kauppasopimuksissa tulisi muodostaa perusta aidosti globaaleille markkinoille

8 Etusijalla palvelukauppa - Komissiolla kunnianhimoiset tavoitteet kaikissa kauppaneuvotteluissa - Selkeä tahtotila suhteessa julkisiin palveluihin: EU:n kauppasopimuksissa ei estetä eikä tulla estämään valtioita millään tasolla tarjoamasta, tukemasta tai sääntelemästä palveluita mm. koulutuksen / terveydenhuollon kaltaisilla aloilla Kauppasopimuksissa ei myöskään edellytetä valtioita yksityistämään mitään palvelujaan