JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA & KYMPPI R JA TYKKIOHJELMAT Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus 4.9.2017 Anna Isopoussu Kaavoitustutkija Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KYMPPI R OHJELMA: asuminen TYKKI OHJELMA: työpaikka alueet
Mikä on yleiskaava? Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen kuten asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumisen ohjaaminen ja yhteensovittaminen. Ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa asemakaavojen laatimista. Voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Jyväskylään laadittu koko kaupungin kattava yleiskaava. Lisäksi voimassa 13 tarkempaa osayleiskaavaa. Joustava kaavamuoto. Voi olla luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista ohjaavaksi (esim. ranta ja kyläalueet) Jyväskylän kaupungin yleiskaava luonteeltaan strateginen.
Jyväskylän kaupungin yleiskaavaprosessi valintojen portaat Lainvoima 25.11.2016
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA ILMASTOVIISAAMPI JA TALOUDELLISEMPI KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS YHTEENSOVITTAA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ JOUKKOLIIKENNETTÄ, KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ TUKEVA YHDYSKUNTARAKENNE TÄYDENNYSRAKENTAA KESKUSTAA JA ALUEKESKUSTOJA EDISTÄÄ ELINKEINOJEN SIJAINTIMAHDOLLISUUKSIA LAAJENTAA VIHERALUEITA JA EHEYTTÄÄ REITTEJÄ TUKEE MAASEUDUN ELINKEINOJA JA KYLÄASUMISTA
Yleiskaavan kehät OLLI: Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehä (Jyväskylän keskustaajama, Tikkakoski ja Korpilahti). TÄYDENNYSRAKENTAMINEN! LALLI: Laajenevan kaupunkirakenteen kehä. Olemassa olevan kaupunkirakenteen ympärillä olevia, potentiaalisia tulevien vuosien aikana asemakaavoitettavia alueita. JOUKKOLIIKENNEPOHJAISUUS ASEMAKAAVOITUSKRITEERINÄ! MASSU: Maaseutuelinkeinojen kehä. Tulevaisuudessakin maaseutumaisina kehittyvät alueet. KYLÄHELMET! Asukkaita v. 2011 / v. 2017 OLLI: 118 500 125 700 LALLI: 3 400 3 200 MASSU: 8 500 8 400 Yht. 132 000 (nyt asukasluku 139 000) VUOTEEN 2040 MENNESSÄ 25 000 uutta asukasta = 30 000 uutta asuntoa = 3 miljoonaa k m 2 uutta asumista. Suurin osa tästä OLLI kehälle.
7oikeusvaikutteista karttaa Kartta 1: Pääkartta: yhdyskuntarakenteen ohjaus Kartta 2: Luontoarvojen verkottuminen Kartta 3: Maisema ja virkistys Kartta 4: Vesitalouden suojelu Kartta 5: Kulttuuriympäristön vaaliminen Kartta 6: Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Kartta 7: Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset
Ruututekniikka (250m x 250m) http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/lainvoimainen_kartta_1.pdf
Otteita pääkartan kaavamääräyksistä Yleiskaava ohjaa keskustatoimintojen sijoittumista
Yleiskaava ohjaa taajamarakennetta ja sen laajenemista kestävän liikkumisen periaatteisiin tukeutuen
Yleiskaava ohjaa tilaa vievien työpaikkatoimintojen sijoittumista
Yleiskaava ohjaa kaupan sijoittumista
Yleiskaava ohjaa keskeisten viher ja virkistysalueiden sijoittumista
Yleiskaava ohjaa liikenneverkkoa
Yleiskaava ohjaa maaseudun maankäyttöä
Ote täydennysrakentamisen ja kestävän liikkumisen kartasta ja kaavamääräyksistä
Vireillä olevat osayleiskaavat Leppälahti 2014 Länsi Palokka 2014 Luonnosvaihe syksy 2017 Rantaväylä 2015 Kuohu 2017 Kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä vuodessa keskimäärin yksi osayleiskaava. Kyläselvitykset laadittu Leppälahteen, Kuikka Nyrölään, Kuohu Sarvenperälle, Korpilahden eteläisiin kyliin ja Putkilahteen.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KYMPPI R OHJELMA: asuminen TYKKI OHJELMA: työpaikka alueet
Kymppi R ohjelman tavoitteet Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta Kymppi R ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja kartat perusteluineen. Ohjelman tarkoituksena on: Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti ja kouluverkkojen hallintaa Jatkuva hallintaprosessi Yleispiirteiset tavoitteet: Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa. Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. Lähipalvelut, erityisesti päiväkoti ja koulupalvelut, ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.
KymppiR maankäytön toteuttamisohjelma Ohjelma on kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Valmistelun vetovastuu yhdyskuntasuunnittelu & paikkatieto. Mukana asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. = KymppiR valmisteluryhmä Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon asti vähintään kerran valtuustokaudessa tai jos ohjelma sisältää periaatteellista päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. KymppiR2017 ohjelma: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/ kymppiohjelma
Kymppi R ohjelman määrälliset tavoitteet Ohjelma sisältää sitovia toiminnallisia tavoitteita asemakaavoitukselle ja tonttimarkkinoinnille. Toteutumista seurataan kolmannesvuosittain ja tavoitteenasettelu arvioidaan vuosittain ohjelman päivityksen yhteydessä. KERROS JA RIVITALOTONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla. Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k m 2. TONTTITUOTANTO Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k m 2 :n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k m 2 tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET KAAVOITUS Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 80 omakotitonttia lisää. TONTTITUOTANTO Vuosittain tarjotaan noin 70 80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaupungilla on valmius tarvittaessa lisätä tarjontaa.
Kymppi R ohjelman sisältö koostuu: 1. SEURANNASTA Kymppi R :n määrällisten tavoitteiden toteutuminen: kaavavaranto, kaavoitus ja tonttimarkkinointi Väestökehitys Asuntotuotanto Täydennysrakentamisen toteutuminen Omakotitalorakentamisen alueellinen jakautuminen ja maaseudun rakentaminen Uutena seurannan välineenä seudullinen asumiskatsaus (Jyväskylä, Muurame ja Laukaa): tietoa mm. rakentamisesta, asumisesta, väestöstä ja muuttoliikkeestä. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2017/jyvaskylan_seudun_asumiskatsaus.pdf
Väestö Vuosi 2016 oli 2010 luvun toiseksi suurin kasvuvuosi IKÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2010 2015 2016 2020 2020 2025 2025 2030 0 6 10 835 10 906 11 094 11 027 10 974 10 928 10 596 10 380 10 400 10 400 242 213 20 0 7 12 7 721 7 835 7 949 8 249 8 459 8 722 8 922 9 150 8 600 8 700 1 196 233 550 100 13 15 4 207 4 072 3 906 3 816 3 838 3 913 4 019 4 400 4 600 4 200 192 385 200 400 16 64 89 243 89 632 90 030 90 076 90 075 90 487 91 238 92 560 94 300 95 960 2 021 1 296 1 740 1 660 65 74 10 365 11 055 11 744 12 411 12 995 13 644 13 846 15 510 14 950 14 920 3 493 1 652 560 30 75 84 6 221 6 227 6 322 6 520 6 810 6 907 7 364 8 370 11 300 12 910 1 150 999 2 930 1 610 85 2 224 2 335 2 437 2 559 2 629 2 767 2 865 3 130 3 750 4 710 649 257 620 960 Yht. 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 143 500 147 900 151 800 8 075 4 609 4 400 3 900 Muutos / vuosi 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 152 880 780 1 346 1 152 880 780 Vuonna 2016 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1500:lla asukkaalla. Tämä on 2010 luvun vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Väestömäärän suhteellinen kasvu oli viime vuonna suurista kaupungeista viidenneksi suurinta. Kasvu oli nopeampaa ainoastaan Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Jyväskylän väestönkasvu johtuu suurelta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Etenkin maahanmuutto kasvatti viime vuonna merkitystään väestömäärään vaikuttavana tekijänä. Luonnollisen väestönlisäyksen osuus (syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden) oli viime vuonna vastaavasti pienempää. Vuoden 2016 syntyvyys oli 2010 luvun keskiarvoon (1611 lasta / vuosi) nähden huomattavasti alhaisempi yhteensä 1445 lasta. Väestörakenteen ikääntyminen näkyy mm. siten, että vuonna 2016 yli 64 vuotiaiden määrä ylitti jo alle 16 vuotiaiden määrän. Lähivuosina etenkin 65 74 vuotiaiden ikäluokan koon ennakoidaan kasvavan. Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös 23 väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.
Asuntotuotannossa 2010 luvun ennätysvuosi Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142 Mennyt vuosi oli asuntotuotannoltaan 2010 luvun ennätysvuosi. Asuntoja valmistui yhteensä 1372, joista 82 % sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä yhteensä 1 952 asunnolle. Voimakas asuntorakentamisen kasvu näkyi etenkin kaupungin luovuttamien kerros ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joita tehtiin lähes 11 miljoonan euron edestä, mikä on viime vuosia suurempi määrä. 24
TIKKAKOSKI Täydennysrakentamisen seurannan mittarit KORTEPOHJA PALOKKA LOHIKOSKI HUHTASUO VAAJAKOSKI Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista. Erityisesti keskeisen joukkoliikennekäytävän ja täydennysrakentamisen ensisijaisen V1 vyöhykkeen varrelle valmistui suhteellisesti enemmän asuntoja 2010 luvun aiempiin vuosiin verrattuna. Ainostaan 6 % valmistuneista asunnoista (noin 80 asuntoa) sijaitsi täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella. KELTINMÄKI KUOKKALA Keskusten ytimet* Keskeinen joukkoliikennekäytävä V1 vyöhyke V2 vyöhyke V1+V2 vyöhykkeet yhteensä Osuus valmistuneista kerros ja rivitaloasunnoista ETELÄPORTTI YHT. 2016 valmistuneet 29 % 52 % 91 % 8 % 99 % KORPILAHTI SÄYNÄTSALO Kaikki kerrosja rivitaloasunnot 32 % 44 % 75 % 21 % 96 % Osuus kaikista asunnoista YHT. 2016 valmistuneet Kaikki asunnot 26 % 47 % 83 % 11 % 94 % 25 % 35 % 64 % 24 % 87 % Osuus väestöstä 2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 % 25 *strateginen keskusta alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet
Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat 1 Osayleiskaavaalueen nimi Puuppola 1 Kuohu Vesanka: länsiosa 2 3 Kaavan Rakennuspaikat Hyväksytyt Asuinrakennusluvat Vireillä olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Jäljellä n. kpl 1.1. 2016 Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 3 142 (Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 1 1 114 Kuohu Vesanka: itäosa (Vesanka) 344 7 10 15 20 7 3 7 12 263 2 3 4 5 6 8 4 Taka Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 2 91 5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 3 188 6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 1 38 7 Maatianjärvi (Raspio Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 1 0 47 7 8 Leppälahti 102 0 0 0 0 2 1 1 0 98 YHTEENSÄ 25 30 40 37 15 15 20 22 981 Vuonna 2016 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen rakennuslupien määrä oli vuoden 2015 tasoa. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle, jossa lupien määrissä tapahtui kasvua aiempiin vuosiin verrattuna. 26
Kymppi R ohjelman sisältö koostuu: 2. UUSIEN ASUINALUEIDEN TOTEUTUKSEN VAIHEISTUKSET JA AJOITUKSET Uudet pientaloalueet Uudet kerros ja rivitaloalueet Kymppi R ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. seuraaville työja investointiohjelmille. Kaavoitusohjelma: työohjelma seuraavalle kolmelle vuodelle Kunnallistekniikan investointiohjelma Maanhankinta Viherpalveluohjelma Palveluverkkojen muutosten valmistelu
PETÄISPURO TUNNELINMÄKI LIINALAMPI Uudet pientaloalueet 2017 2027 SAVULAHTI I ja II RUOKE MATINMÄKI HAUKKARANNAN KOULUN ALUE VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRINNE Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta jatkossa tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle. TIKKALA YLÄMÄYRÄMÄKI KAURAMÄKI SÄÄKSVUORI KINKOVUORI HAAPANIEMI KOULURANTA HUPELI Keskeiset painopisteet ovat Sääksvuori, Kauramäki sekä Läntisen Palokan suunta. Näille alueilla pientalotontit ovat olleet erityisen kysyttyjä ja uudet päiväkoti ja kouluinvestoinnit mahdollistavat tontinluovutuksen jatkamisen näiltä suunnilta pitkällä aikajänteellä. Länsi Palokassa on tekeillä osayleiskaava. ILONIEMI KIRKKOLAHTI KymppiR2017: uudet pientaloalueet Rakentamaan pääsee 110 heti rakennettavissa 2017-2021 Edelliseen Kymppi R ohjelmaan nähden keskeiset muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. Keljonkankaan yhtenäiskoulupäätöksen myötä Sääksvuoren tontinluovutusta jatketaan ja Kauramäen pientaloalueen avaaminen siirtyy vuoden 2020 tienoille. 2022-2027 Strateginen keskusta-alue / aluekeskus asemakaavoitettu alue laajeneva kaupunkirakenne kyläalue maaseutuasumisen nauha-alue 28
Uudet pientaloalueet 2017 2027 Markkinoinnissa vuonna 2017: Savulahti, Vääräjärvi, Kirkkolahti, Sääksvuori, Hupeli yht. 80 tonttia Markkinoinnissa vuonna 2018: Haukkarannan koulun alue, Haapaniemi, Säynätsalon kouluranta, Ruoke, Sääksvuori, Liinalampi yht. 73 tonttia 29
TIKKAKOSKI Uudet kerros ja rivitaloalueet 2017 2027 PALOKKA LOHIKOSKI KORTEPOHJA KELTINMÄKI Kerrostalojen suhteen suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat keskustaan, Kankaalle, Kuokkalaan ja Palokkaan. Lähes kaikkien alue ja lähikeskusten piiriin on tulossa tontteja ja monilla alueilla on huomattava määrä jo rakennettavissa olevia tontteja. Rivitalotonttien kysyntä on ollut kasvussa. Kaupungin maalla, heti rakennettavissa olevia rivitalo tontteja on niukasti ja tästä syystä ohjelmoinnissa on priorisoitu rivitalokohteita. Uusia rivitalotontteja on tulossa mm. Korteniittyyn, Tikanrantaan, Kauramäkeen, Haapalammentielle, Väinölään ja Vaajakoskelle. Uusissa kaavoituskohteissa tutkitaan rivitalotonttien mahdollisuus. HUHTASUO KANGAS VAAJAKOSKI KESKUSTA KUOKKALA KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI KymppiR2017: uudet kerros- ja rivitaloalueet Rakentamaan pääsee 68 000 heti rakennettavissa olevat 2017-2019 2020-2023 KORPILAHTI 2024-2028 SÄYNÄTSALO Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto: nykyinen ja tuleva Strateginen keskusta-alue / aluekeskus asemakaavoitettu alue laajeneva kaupunkirakenne kyläalue maaseutuasumisen nauha-alue 30
Uudet kerros ja rivitaloalueet 2017 2027 Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2017 / 2018 31
Kymppi R ohjelman sisältö koostuu: 3. ERITYISTEEMAT Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä riippuen siitä, mikä asia vaatii linjauksia tai toimenpiteitä. 2012: maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit 2013: maanhankinta + Kangas 2014: erityisasuminen 2016: täydennysrakentaminen 2017: väestön ikääntyminen + asumisen seudulliset ilmiöt 2018: asuntopolitiikka ja asuinalueiden sosiaalinen kestävyys
2018: erityisteemana asuntopolitiikka ja asuinalueiden sosiaalinen kestävyys Tavoitteena tunnistaa merkkejä hyväosaisuuden ja huono osaisuuden alueellisesta keskittymisestä, erilaistumiseen liittyviä ulottuvuuksia ja taustalla vaikuttavia tekijöitä. Valintojen portaat kaupunkisuunnittelussa mitä valintoja tehdään prosessin eri vaiheissa, joilla vaikutetaan asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen ja asumisviihtyvyyteen? Mitkä asiat taas kaupunkisuunnittelun ulottumattomissa? ASUINALUEIDEN ERILAISTUMISEN ULOTTUVUUDET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Lähtölaukauksena tarkastelun tarpeelle viime aikojen voimakas pienten asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntojen rakentamisen buumi. Missä tilanteissa ja millä alueilla tarpeellista vaikuttaa jatkossa asuntojen huoneistokokoon ja / tai hallintamuotoon? TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ SYMBOLINEN YMPÄRISTÖ Alkup. Vilkama & Lönnqvist
Palveluverkkoyhteistyö: maankäytön, asumisen ja palvelujen yhteensovittaminen Kymppi R palveluverkkoryhmä = yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto, asemakaavoitus, Tilapalvelu, perusopetuspalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut Tavoitteena varmistaa terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen tarpeisiin mitoitettu varhaiskasvatus ja kouluverkko. Fyysisten palvelutoimipisteiden muodostaman verkon lisäksi kyse on tavasta järjestää palveluja, ohjata palvelukysyntää ja olemassa olevaa tilakapasiteetin käyttöä taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla. Välineet: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitykset, jatkossa rullaava, vuosittainen päivitys. Varhaiskasvatus ja perusopetuspalvelujen kysynnän ja tarjonnan ennustaminen ja arvioin toimenpide ja kehitysohjelma palvelukapasiteetin mitoittamiseksi viiden vuoden ajanjaksolle. Palveluverkkoselvitykset tuovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin (Kymppi R ohjelmaan) reunaehtoja: Alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus halli u väestönkasvu ja riittävät palvelut.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KYMPPI R OHJELMA: asuminen TYKKI OHJELMA: työpaikka alueet
TYKKI työpaikka alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuusja varastoalueiden sekä liike ja toimistoalueiden toteutusta seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Tavoitteena ovat turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä kaavavaranto sekä edistää houkuttelevien työpaikka ja yritysalueiden kehittymistä. Työpaikka alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna. Se ennakoi työpaikka alueiden toteuttamiseen kohdistuvia investointeja. Ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle sekä elinkeinomarkkinoinnille. Ohjelmaa päivitetään tarvittavilta osin vuosittain. Ohjelma on tuodaan hyväksyttäväksi kaupunkirakennelautakuntaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Kaavoitetaan keskimäärin 10 hehtaaria uutta teollisuusmaata vuodessa. Monipuolisuudesta huolehditaan kaavoittamalla riittävä määrä uusia alueita. Toteuttamisen erityisenä haasteena on esirakentamisen kustannukset. Ohjelmatyötä on käytännössä jatkettu esimerkiksi yritysaluemarkkinointiin.
Teollisuus ja varastointi Teollisuus ja varastointitoiminta on painottunut Jyväskylän laajimmalle työpaikka alueelle Seppälänkankaaseen. Alue kasvaa yhä pohjoiseen sekä käynnissä olevan Itäisen Palokärjen asemakaavan myötä itään. Toimistorakentaminen Tuleva toimistorakentaminen sijoittuu käytännössä keskustan läheisyyteen kaupunkikehitysalustojen yhteyteen. Kunkin profiili työpaikkarakentamisessa on toisistaan eroava. Liiketilat Kauppaa ohjataan yhdyskuntarakenteellisesti kestävällä tavalla pääosin keskustan ja aluekeskusten piiriin.