Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Samankaltaiset tiedostot
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveelliset elämäntavat

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Seurantaindikaattorit

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 Paino ja liikunta

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

LL-tutkinto. Hjelt-instituutin opintojaksot >K PREVENT opintojakso Sairauksien ehkäisy ja kansanterveys Ossi Rahkonen ti 27.8.

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Ylipainoon ja lihavuuteen liittyvä sairastuvuus

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Suomalaisten tupakointi (15-64v)

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Syöpä ja eriarvoisuus

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

L6 - PREVENT KURSSI ELINTAVAT TEEMAPÄIVÄ. Tupakasta vierotus Potilastapaus. Lehtori Tellervo Korhonen

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Transkriptio:

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto L2 Väestön terveys luentokurssi 28.11.2012 Lisätä ymmärrystä terveyskäyttäytymisen, elintapojen esiintyvyydestä, trendeistä ja väestöryhmien välisestä jakautumisesta sekä Pohtia mitä lääkäri / terveydenhuolto voi tehdä elintapojen muuttamiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi Kansanterveystieteen opetus LL-tutkinnossa TEORIAA KÄYTÄNTÖÄ, TYÖKALUJA Väestön terveys --- Sairauksien ehkäisy L1. L2 L3.L4 L5.L6 Luennon sisältö Mitä ymmärrän terveyskäyttäytymisellä ja terveyden edistämisellä? Miksi terveyskäyttäytyminen ja elintavat ovat tärkeitä? Terveyden menestystarinoita ja menetystarinoita eli mistä on lähdetty, minne on tultu ja minne ollaan menossa. Elintapojen muutostrendejä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Voiko elintapoja muuttaa? Mitä lääkäri tai terveydenhuolto voi tehdä? Mitä tulisi tehdä? Hjelt-instituutti - 3 Käsitteistä Elintavat ja terveyskäyttäytyminen minulle identtiset ja tässä esityksessä tarkastelen neljä pyhää ( Holy Four, David McQueen, USA, CDC) eli alkoholia, tupakkaa, ravintoa ja liikuntaa plus painoa Terveyden edistäminen; ymmärrän sen tänään (kapeasti eli) paljolti preventiona, sairauksien ehkäisynä, elintapojen muuntamisena terveellisemmiksi Oppikirjamääritelmiä Primaaripreventio sairauksien torjuntatoimet ennen taudin ilmenemistä (esim. taudin syiden poisto) tai terveyden lisäämiseen yleisesti tähtäävät toimet (esim. terveyskasvatus, terveystarkastukset, rokotukset) Sekundaaripreventio toimet joilla pyritään estämään hyvin varhaisessa, usein oireettomassa vaiheessa (esim. seulontatutkimuksen avulla) todettua tautia kehittymästä edelleen Tertiaaripreventio Tertiaariprevention päämääränä on estää jo olemassa olevan sairauden ja sen aiheuttamien haittojen paheneminen, se liittyy käsitteellisesti kuntoutukseen, jossa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä 24.11.2006 1

Suomalainen terveyden menestystarina Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden laskulla ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, 35 64-vuotiaat miehet 0-10 -20-30 -40 % -50-60 -70-80 -90 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Vartiainen E ym SLL 2008, THL 8 www.terveyskirjasto.fi Havaittu Ja mitä se lääkärille kuuluu mitä ihmiset tekee? Vai kuuluuko? saattaapa kuulua LÄÄKÄRINVALA Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen SLL Ehkäisevä lääkehoito lisääntynyt jyrkästi 25/11/2012 24.11.2006 2

Työikäisten yleisimmät kuolinsyyt 2010 Miehet Naiset alkoholin kokonaiskulutus alkoholikuolleisuus --- Hjelt-instituutti, 13 Kuoleman riski 2012 Muu kuin sydänkuolema Sydänkuolema Alkoholiannosta/päivä 0 2 4 6 --- Hjelt-instituutti, 16 Alkoholiongelmat lisääntyvät Alkoholimyrkytys, maksakirroosi, tietyt syöpämuodot (suuontelo, ruokatorvi ym.), onnettomuudet, maksa- ja haimatulehdukset, sosiaaliset ongelmat (perheväkivalta, lasten huostaanotot yms.), FAS, Alkoholi yleisin miesten ja milteipä myös naisten yleisin kuolemansyy. Sosiaaliluokkien välillä ei suuria eroja alkoholinkäyttömäärissä, mutta ongelmat kasaantuvat alempiin (mm. kerralla suurempia määriä, tapaturma-alttiimpi juomistapa ja tapaturma-alttiimpia juomispaikkoja) Alkoholinkulutuksen kasvu tasaantunut, mutta alkoholiongelmat kasvavat, auttaako alkoholiveron korotus? Entä alkoholimainonnan kieltäminen, keskioluen laimentaminen? Voiko lääkäri / terveydenhuolto tehdä jotain? 24.11.2006 3

Mitä tehdä vastaanotolla? Ainakin voit kysyä eli Kysy alkoholinkäytöstä Kysy, onko itse huolestunut Kysy, onko seurannut ikävyyksiä Kun kysyt, kirjaa, että muistat keskustella asiasta seuraavalla kerralla Testejä: CAGE Cut (oletko koskaan ajatellut lopettaa) Annoyed (ovatko läheisesi huomautelleet) Guilt (oletko tuntenut syyllisyyttä) Eye-opener (oletko ottanut krapularyyppyjä) AUDIT Kymmenen kysymystä, joilla kartoitetaan määrä ja seuraamukset Internet: http://www.paihdelinkki.fi/testit 20 Terveyden menestystarinoita Keuhkosyöpäkuolleisuus 1953-2005 Työikäisten tupakointi 1950-2011 80 60 40 20 0 1 9 5 3-5 7 5 8-6 2 6 3-6 7 6 8-7 2 7 3-7 7 7 8-8 2 8 3-8 7 8 8-9 2 1 9 9 3 1 9 9 4 1 9 9 5 1 9 9 6 1 9 9 7 1 9 9 8 1 9 9 9 2 0 0 0 2 0 0 1 2 0 0 2 2 0 0 4 2 0 0 5 --- Hjelt-instituutti, 22% 15% 2011 21 --- Hjelt-instituutti, THL, AVTK 22 60 50 % Nuorten aikuisten tupakointi päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) 18 29 - vuotiaista eri koulutusasteilla Miehet Naiset 40 30 20 10 0 Perus- Keski- Amma- Akatee- Perus- Kes ki- Amma- Akatee- as te aste tilline n minen as te aste tillinen minen korkea- korkea- korkea- korke a- aste as te aste aste Jaakkola & Jaakkola, --- Hjelt-instituutti, 23 Martelin T., ym., teoksessa Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/2005 24.11.2006 4

Tupakointi astman vaikeuden mukaan 2001 & 2004 Tupakkaepidemian neljä vaihetta Miehet Naiset Lievä 12 % 11 % Lievä 8 % 10 % Keskivaikea 19 % 22 % Keskivaikea 13 % 19 % Vaikea 22 % 28 % Vaikea 16 % 22 % 2004 2004 2001 2001 (Timo Klaukka/luento 9.11.2006) Edelleen miljoona tupakoijaa!! Vähän koulutettujen tupakointi hyvin yleistä Miesten ja naisten tupakointi säilynyt viime vuodet liki ennallaan, alemmat sosioekonomiset ryhmät, vähän koulutetut ja työttömät tupakoivat useimmiten Työikäisistä naisista kuudennes tupakoi päivittäin, miehistä reilu viidennes, vähän koulutetuista naisista 30%, miehistä lähes 40% Ensimmäinen tupakkalaki 1977 (mm. mainontakielto), uudistettu 1995 (työpaikat), ravintoloiden savualtistus 1999, ravintolat savuttomiksi 2007, jne. Mitä vielä pitäisi tehdä jotta tupakointi vähenisi? Voiko lääkäri / terveydenhoitaja tehdä jotain? Tupakasta vieroitus? Tupakoinnin lopettaminen? Vieroitusmuoto Tupakoimattomia (%) Ilman apua 3-8 Lääkärin kehotus 10 Lääkärin kehotus ja lyhyt keskustelu (3 min) 13 Puhelinneuvonta ja proaktiivinen ohjelmoitu seuranta 13 Ryhmäohjaus 14 Yksilöohjaus (useita käyntejä) 17 Käyttäytymisterapiat 11-20 Nikotiinikorvaushoito (purukumi) 24 Nikotiinikorvaushoito (laastari) 18 Nikotiinikorvaushoito (nenäsuihke) 30 Nikotiinikorvaushoito (inhalaattori) 23 Kaksi nikotiinivalmistetta 29 Masennuslääkkeet (Nortriptyliini, Bupropioni, Varenikliini) 30 * Yhdysvaltain terveysviranomaisten meta-analyysi eri vieroitusmuotojen tehokkuudesta 6 kk:n seurannassa (Filha) Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ et al. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June 2000 Kuuden K:n malli tupakoivan potilaan kohtaamiseen Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakoimistapa sekä tupakoinnin määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä 24.11.2006 5

Ruokatottumusten muutos 1979-2011 THL, AVTK --- Hjelt-instituutti, 31 --- Hjelt-instituutti, 32 Terveys 2011 / THL Sakkaroosin saanti aikuiset, % energiansaannista *keskimääräinen saanti ja 95%:n luottamusväli Lähde: Männistö ym. 2003; Lahti-Koski 13.11.2007 Syömme terveellisemmin -- mutta liikaa Tyydyttyneen rasvan (maitorasva, voi, rasvainen liha) saanti ja suolan käyttö väheni pitkään, myönteinen kehitys pysähtynyt, kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntynyt vaikutus mm. sepelvaltimotautisairastavuuteen Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet Terveellisin ruokavalio on hyvin koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla Haasteena energiansaannin suhteuttaminen kulutukseen: mm. virvoitusjuomien, alkoholin, makeisten, pikaruoan käyttö lisääntynyt, karppaaminen? -> paino (ylipaino ja lihavuus) 24.11.2006 6

30 % 25 12 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys 1977-2005 12-vuotiaat 18-vuotiaat 20 14-vuotiaat 16-vuotiaat 15 10 5 0-77 -79-81 -83-85 -87-89 -91-93 -95-97 -99-01 -03-05 Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus KEHONPAINO (kg) 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 73,0 72,0 71,2 71,2 70,8 70,8 71,0 70,0 69,0 68,0 67,0 Varusmiesten pituus ja paino 1993-2006 75,2 74,6 73,9 72,8 73,0 73,2 72,5 72,1 pituus KEHONPITUUS (cm) 76,6 77,0 190 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 185 180 175 170 165 160 1 cm ja 6,2 kg 13 vuoden aikana -- painava sentti! Santtila et. al., MSSE, 2006 Tommi Vasankari 2007 Painoindeksi koulutuksen mukaan 25-64 v naisilla 1997-2007 Kaikki lihovat, koulutuserot säilyvät 24.11.2006 7

Mediuutiset 15.10.2010 Lihavat synnyttäjät ovat vaikeita tapauksia Hyvinkään sairaala on vastikään uusinut keisarileikkaussalinsa pöydän. Uusi pöytä kestää 220 kilon painon, kun edellinen kantoi 140 kiloa. Se oli liian vähän. Synnyttäjistä useampi kuin joka kymmenes on merkittävästi ylipainoinen, ja joka kolmas on ylipainoinen, kertovat THL:n tuoreet tilastot viime vuonna synnyttäneistä. Ilmiö on hyvin tuttu Husin Hyvinkään sairaalan naisten- ja lastentautien tulosalueen johtajalle Martti Ämmälälle. Hänestä tulevien äitien lihavuus on suurimpia obstetriikan nykyongelmia. Vaikeasti ylipainoisia synnyttäjiä, joiden painoindeksi on yli 35, on meillä joka viikko. Mutta se ei tunnu kovin ihmeelliseltä, koska sellaisiakin on merkittävä määrä, joiden BMI alkaa nelosella, ja yksittäisiä vitosella alkavia. Painavin meillä synnyttänyt on ollut 170- kiloinen, Ämmälä sanoo. Kuinka toimia ylipainoisen potilaan kanssa? Punnitse potilas osana rutiinia. - Esitä potilaalle painoon liittyvä neutraali avoin kysymys. - Keskustele laihduttamisen mahdollisuudesta potilaan kanssa. - Ohjaa potilas etsimään apua painonhallintaan. - Jos potilas ei halua keskustella painonhallinnasta, tarjoa hänelle materiaalia aiheesta. Pertti Mustajoki: Mitä ajattelette painostanne? SLL 23 / 2008: 2150-2151 Lihavuus yleistynyt Yli puolet työikäisistä ainakin lievästi ylipainoisia (BMI>25 kg/m 2 ), viidesosa selvästi lihavia (BMI>30 kg/m 2 ) Lasten lihavuudesta tutkimustietoa niukasti, arviolta 10-15% yli 10-vuotiaista lapsista lihavia Lihavuus on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä ja vähän koulutetuilla Lihavuuden hoitotulosten pysyvyys on huono, panostettava painonnousun ehkäisyyn, leikkaus? -> syömisen lisäksi huomiota liikkumiseen LIIKUNTAPIIRAKKA: OTA AINAKIN PUOLET! UKK-instituutti 24.11.2006 8

Liikkumisresepti Liikunnan harrastaminen lisääntymässä, mutta arkiliikunta ja työmatkaliikunta vähenee fyysinen aktiivisuus pienentynyt Mitä voisi tehdä, jotta kansa liikkuisi enemmän? Uni Paljon on puhetta siitä, että uni on lyhentynyt ja uniongelmat lisääntyneet Survival Functions: All cause early exit from work for disability 1,00 Tea Lallukka 2011 Cum Survival 0,95 0,90 0,85 Sleep problems No problems No sleep problems Occasional sleep problems Frequent sleep problems Tea Lallukka 2011 0,80 25/11/2012 0 1000 2000 3000 4000 Tea Lallukka Kaplan-Meier survival analysis; Days n=6528, number of events 511 24.11.2006 9

Prevention vaikeus? Ennaltaehkäisy? Onko näyttöä että preventio ehkäisisi sairastavuutta? Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 522 40-65 -vuotiasta suomalaista (172 miestä, 350 naista), joilla liikapainoa (BMI 31) ja heikentynyt glukoosinsieto satunnaistettiin kahteen ryhmään: Koeryhmä: Tehostettu ravitsemus- ja liikuntaohjaus. Ohjauksen avoitteet: Onnistumis% painon pudotus yli 5% 43 rasvan osuus alle 30% energian saannista 47 alle 10% tyydyttyneitä rasvoja 26 kuituja yli 15g/1000 kcal 25 liikuntaa yli 4 tuntia/vko 86 --- Hjelt-instituutti, 59 Kontrolliryhmä: Tavanomainen neuvonta Seuranta 4 vuotta. 24.11.2006 10

Diabeteksen ehkäisytutkimus Tuomilehto et al. N Engl J Med 2001, Lindström et al, Lancet 2006:368;1673-79 Tyyppi 2 diabeteksen ilmaantuvuus, % 50 40 30 20 10 0 100 ohjattua kohden 15 diabetesta vähemmän kuin verrokeilla. NNT 7 Interventio päättyi Vertailuryhmä Interventioryhmä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Vuosi 8 Muistakaa edes tämä elintavat ovat muuttuneet pitkän ajan kuluessa monilta osin myönteiseen suuntaan ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, muutos pysähtynyt? vapaa-ajan liikunta yleistynyt, yleistyminen pysähtynyt? työliikunta vähentynyt tupakointi väheni 1950-1990-luvulla, mutta tupakointi edelleen yleistä alkoholin kulutus lisääntynyt (kasvu tasaantunut), raittius vähentynyt paino nousee ja lihavuus yleistyy Tällä menolla väestön tautisuus ei vähene ihan lähitulevaisuudessa ja muistakaa, että elintavat ovat voimakkaassa yhteydessä sosiaalisen asemaan (koulutukseen, ammattiasemaan, tuloihin), alemmilla sosiaaliryhmillä epäterveellisimmät elintavat ihmisten elinoloja (koulutusta, työllisyyttä yms.) parannettava, eriarvoisuutta vähennettävä näin väestötasolla, mutta yksilötasolla, puhe, keskustelu potilaan kanssa hyvinkin kohentaa tämän elintapoja ja ehkäisee sairauksia Lääkärin työkaluja ovat puhe, pilleri ja puukko, ja tärkein niistä on puhe. Keuruun terveyskeskuslääkäri Kari Eskola 24.11.2006 11