K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä, joita voi hyödyntää elämyspedagogiikassa Kehittää omaa ohjaajuutta
Kognitiivinen psykoterapia toiminnan, kognitioiden, tunteiden, vuorovaikutuksen ja kehityksen tavoitteellista YHDESSÄ tutkimista, ymmärtämistä ja muutoksen kokeilemista on sateenvarjokäsite: sisältää monia terapiamuotoja taustaolettamukset perustuvat eri tieteenalojen tutkimukseen lähtökohtaisesti kaikissa ihmisissä toimivat samat mielensisäiset perusmekanismit riippumatta siitä, onko kysymys jostakin psyykkisestä häiriöstä vai ei (esim. psykoosi)
Kognitiivisen psykoterapian menetelmiä ajatusten, tunteiden ja toiminnan välisten yhteyksien tutkiminen psykoedukaatio uskomusten ja minätilojen tutkiminen altistus sosiaalisten taitojen harjoittelu terapiasuhteessa ja sen ulkopuolella omien tarpeiden ja tunnetilojen viestinnän harjoittelu Tietoisuustaidot (mindfulness)
Menetelmää ja viitekehystä merkittävämpi tekijä terapian onnistumisen kannalta on terapiasuhde
Sokraattinen työskentelytapa Mukana lähes kaikissa kognitiivisen psykoterapian työtavoissa Terapeutti ei tarjoa valmiita vastauksia Asiakasta rohkaistaan kysymysten avulla itsenäiseen ajatteluun ja omien johtopäätösten tekemiseen Pyrkimyksenä kiinnittää asiakkaan huomio olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja auttaa häntä valitsemaan ne tavat, jotka auttavat muutoksen läpiviemisessä Kehittää ajattelua ja itseymmärryksen kasvamista
Sokraattiselle dialogille tyypillisiä kysymyksiä Mitä tarkoittaa, kun sanot Mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua? Mikä sinut saa ajattelemaan, että niin voisi käydä? Mikä puhuu tuon uskomuksen puolesta? Millä muulla tavalla voisit ajatella tuosta asiasta? Jos tuo olisi totta, mitä se merkitsisi sinun kannaltasi? Mitä ystäväsi mahtaisi sanoa sinulle tuossa tilanteessa? Mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samanlaisesa tilanteessa?
Miksi tämä aihe? Sokraattinen kysely + harjoite Selviytymiskeinot (video + keskustelu) Tilanneanalyysi Yhteenveto terapeuttisista elementeistä Parikeskustelu: terapian ja kasvatuksen rajamailla
Tunteet Tunteet ovat tärkeitä, koska ne kertovat tarpeistamme Kuitenkin: tunne totuus Tunteet ei luokitella positiivisiin ja negatiivisiin Tunteet ovat adaptiivisia (esim. suru menetyksessä) tai maladaptiivisia (esim. syyllisyys kaltoinkohtelussa) Tunne ei koskaan ole väärin tai kielletty älä siis mitätöi, ohita tai vähättele tunnetta Voit auttaa toista ihmistä tai itseäsi olemalla läsnä tunteen kanssa ja osoittamalla kiinnostusta sitä kohtaan
Tunteiden tunnistaminen Tunteet ovat vahvasti yhteydessä kehoon Tunteita opitaan tunnistamaan kehon avulla Mitä kehossasi tapahtui silloin? Mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt? Tunne voi muuttua, kun tulkinta tilanteesta (ajatukset) muuttuvat
Automaattiset ajatukset Vaikeassa tilanteessa mieleemme tulevat ajatukset, jotka haittaavat tilanteesta selviämistä Tunne ajatus totuus Esim. Kaikki tai ei mitään ajattelu (mustavalkoajattelu): Jos en onnistu täydellisesti, olen epäonnistunut. Katastrofiajattelu (ennustaminen): Jos lähden tänään kouluun, minut hakataan. Ajatusten lukeminen Työkaverini ei pidä minusta.
Uskomukset ja skeemat Lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneet käsitykset ja mallit siitä, miten maailma toimii, millaisia ihmiset ovat, mitä on odotettavissa ja miten tilanteista selviydytään Negatiivisia ydinuskomuksia/skeemoja voivat olla esimerkiksi: Riittämättömyys (en ole koskaan tarpeeksi hyvä) Avuttomuus (en pysty vaikuttamaan asioihin) Heikkous (olen heikompi kuin muut) Viallisuus (minussa on jotain vikaa)
Haitalliset kompensaatio/selviytymiskeinot Pyrkimys selviytyä uskomuksen kanssa Välttäminen Alistuminen Ylikompensointi
Mielikuvamatka
Tilanneanalyysi (vaikeassa) tilanteessa tunteet, ajatukset ja toiminta vaikuttavat toisiinsa noidankehän tavoin samantapainen tilanne tai ennakko-oletus laukaisee usein koko kehän kehää voidaan tutkia ja miettiä miten esimerkiksi ajatuksiin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa myös tunteisiin, toimintaan ja fyysisiin tuntemuksiin käsittely lisää reflektiivisyyttä seuraavassa samankaltaisessa tilanteessa ja mahdollistaa ajattelun ja toiminnan muutoksen
Tilanneanalyysi Kokoa tilanteeseen liittyvät ajatukset, tunteet, fyysiset tuntemukset ja toiminta mahdollisimman yksityiskohtaisesti Esim. Ajatukset: Taas käy näin, voi vittu, miks just mä Tunteet: Ärsytys, ahdistus, viha, pelko, epävarmuus Fyysiset tuntemukset: suuta kuivaa, kipeä vatsa, päänsärky Käyttäytyminen: opettajalle huutaminen, lintsaaminen, mökötys, koulukirjan polttaminen, harrastuksen lopettaminen.
Paritehtävä Käykää läpi molempien tilanteet ja niihin liittyvät ajatukset, tunteet, fyysiset tuntemukset ja käyttäytyminen Jos keskustellessa tulee esiin uusia asioita, lisää ne monisteeseen (todennäköistä) Millaisia selviytymiskeinoja tilanteessa käytettiin? Olivatko ne sopeutumista edistäviä vai haittaavia? Mitä muuta tilanteessa olisi voinut ajatella? Miten muuten tilanteessa olisi voinut toimia?
Miten (elämyspedagoginen) ohjaaja voi toimia terapeuttisesti? Luomalla ilmapiirin, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja ja tervetulleita (tämä kannattaa sanoa ääneen) Käyttämällä sokraattista työskentelytapaa Käsitellä tilanteet kokonaisvaltaisesti (ajatuksettunteet-fyysiset tuntemukset-toiminta) Tarkastelemalla tässä ja nyt vuorovaikutusta avoimesti Tarjoamalla kokemuksen hyväksytyksi ja kuulluksi tulemisesta Ilmaisemalla omia tunteita rehellisesti, mutta kunnioittavasti
Miten (elämyspedagoginen) ohjaaja voi toimia terapeuttisesti? Perehtymällä tietoisuustaitoihin ja sisällyttämällä niitä omaan toimintaan Tarjoamalla tilaisuuksia omien ajatusten, uskomusten, toimintatapojen ja roolien kyseenalaistamiseen, itsensä voittamiseen ja turvalliseen ryhmään kuulumiseen.
Kiitos! Kaisa Pietilä kaisa.pietila@gmail.com 0503774116 K i i t o