Kasvaminen Hammaslääkäriksi H1 kevät 2014

Samankaltaiset tiedostot
Suun terveyden edistäminen neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asetuksessa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Lapset puheeksi -menetelmä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Järvenpään suun terveydenhuolto. vs. Johtava hammaslääkäri Joona Iso-Lotila

LHA-tehtävä osana 2. opetusapteekkiharjoittelua

Perhe on enemmän kuin yksi

Joustava-klinikka malli suun terveydenhuollossa

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA. Aki Tiihonen

Hammashoitopelko ja vaikeahoitoisuus. Sára Karjalainen Hammaslääketieteen laitos Turun yliopisto

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Voiko suu kertoa opintojen pitkittymisestä?

SUHAT 2012 / verkostopäivä Thea Mandelin Shg, Kirkkonummi. Ryhmäneuvolasta yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Ryhmäneuvola -case

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Kuva 3. Palvelulupausten konkretisointi / työryhmätyöskentely Mitä lupaukset voisivat tarkoittaa käytännössä?

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype

EU/ETA- ALUEEN ULKOPUOLELLA KOULUTTAUTUNEIDEN HAMMASLÄÄKÄREIDEN HARJOITTELUN OPINTOKIRJA

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

Valtioneuvoston asetus

Pelko ja sen hallinta arjen ja tutkimuksen näkökulma SULAT koulutuspäivät Tampere

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

OPPILASHUOLLON PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMINEN VALTAKUNNALLINEN SYYSSEMINAARI Oulu. Osaamisen ja sivistyksen asialla

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄT TERVEYSPALVELUT ITÄ-SUOMESSA

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Muistisairaana kotona kauemmin

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Te r vetuloa. Palometsän päiväkoti Sahrankatu Salo

Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 27. huhtikuuta 2017 / 1 TYÖPAIKKAOHJAUKSEN VALMENNUSOPAS

Suun hoito. Steppi-hanke Lapuan terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosasto AGENTIT: Sh Marita Pökkä, lh Katja Hautala ja lh Ritva-Liisa Mäkelä

Suun terveydenhuollon valvonta

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Opiskeluterveydenhuolto

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntö

Lataa Huolehtiva kanssakäyminen - Birgitta Lehto

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Transkriptio:

Kasvaminen Hammaslääkäriksi H1 kevät 2014 EHL Eerika Salo Lasten hammashoito ja hammassairauksien ehkäisy Hammaslääketieteen laitos eerika.salo@helsinki.fi Puh. 050 4151319 KHL-opinnot H1 syksy Minä hammaslääketieteen opiskelija H1 kevät Käytännön vuorovaikutus perushammashoidon arjessa H1 kevät Vuorovaikutus lapsipotilaan kanssa 1 H2 syksy Vuorovaikutus lapsipotilaan kanssa 2 / lapsipotilaan kohtaaminen H2 kevät Hammaslääketieteen opintoni etenevät H3 syksy Vuorovaikutus potilaan kanssa 1 H3 kevät Vuorovaikutus potilaan kanssa 2 / haasteelliset vuorovaikutustilanteet H4 syksy Vuorovaikutus vanhuspotilaan kanssa H4 kevät Tieteellisen tiedon hankinta ja käyttö H5 syksy Tutkielmakongressi / syventävät opinnot H5 kevät Hammaslääkäri työyhteisön jäsenenä / yrittäjyys ja esimiestaidot Vuorovaikutus lapsipotilaan kanssa 1 Opintojakson sisältö Lapsi hammaslääkärin potilaana teoriaa lapsipotilaan kohtaamisesta lapsen kehitysvaiheet kariesta ehkäisevän hammashoidon alkeet Taitopajaan ja instrumentteihin tutustuminen, pastapuhdistusharjoittelu Hoitoyksikköön tutustuminen Aseptiikan perusteita ja harjoittelua potilassalissa Suun terveyteen liittyvän valistuksen toteuttaminen ala-asteelle suuntautuvalla kouluvierailulla (ammatillinen vuorovaikutus) Opintojakson suorittaminen Oppimispäiväkirja Läsnäolo opetustapahtumissa pakollista Yhden poissaolon (hyvä syy) korvaaminen korvaavalla tehtävällä mahdollista Taitopajaharjoitus pitää olla tehtynä ennen klinikkaharjoitusta Teema: Lapsi hammaslääkärin potilaana Pituus 1 A4, fonttikoko 12, riviväli 1 Palautus 17.4. mennessä Oppimispäiväkirjan palautus 17.4.2014 mennessä sähköisesti (eerika.salo@helsinki.fi) Huom! Myöhästyneitä oppimispäiväkirjoja ei hyväksytä, tilalle saa laajemman korvaavan tehtävän. Korvaavan tehtävän palautus 17.4.2014 mennessä Huom! Aseptiikka luennon korvaava tehtävä palautettava ennen klinikkasalissa tehtävien harjoitustöiden alkua (31.1.2014) 1

Toimintaohjeet Opetuksiin tultava ajallaan, myöhästyneet saavat korvaavan tehtävän Taitopajaan sisäkengät ja sopivan kevyt vaatetus, ettei työtakin kanssa tule kuuma Ulkovaatteet ja kengät jätetään naulakkoon taitopajan ulkopuolelle Klinikkasaliin sisäkengät + työtakki tai lyhythihainen paita Ulkovaatteet jätetään boxien lähistöllä olevaan siirrettävään naulakkoon Luennon sisältö Lasten hammashoito Suomessa Lapsi hammaslääkärin potilaana teoriaa lapsipotilaan kohtaamisesta Aseptiikan teoriaa (shg Jaana Alapulli) Lasten hammashoito Suomessa Valtioneuvoston asetus (v. 2011) Lakisääteisesti Suomessa järjestetty vuodesta 1972 (Kansanterveyslaki) kaikki alle 17-vuotiaat terveyskeskushammashoidon piiriin tarmokas valistus- ja ennaltaehkäisevä työ Neuvolatoiminnasta Koulu-ja opiskeluterveydenhuollosta Lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta Tavoitteena suunnitelmallinen, tasoltaan yhtenäinen ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottava terveysneuvonta ja - tarkastus 2

Kunnan on järjestettävä: Valtioneuvoston asetus ensimmäistä lastaan odottavalle perheellevähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä alle kouluikäiselle lapsellesuun terveystarkastus, kun tämä on 1-tai 2-vuotias, 3-tai 4-vuotias ja 5-tai 6- vuotias suuhygienistitai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkäri Kunnan on järjestettävä jatkuu oppilaallesuun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla hammaslääkäri, suuhygienistitai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia opiskelijallevähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve Suun terveystarkastuksen sisältö Selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset Lasten hammashoidon tavoitteet Pyritään siihen, että lapselle muodostuu myönteinen asenne hammashoitoon ja suun terveyden hoitamiseen Herättää kiinnostus omahoitoon Sairauksien ja niiden riskien varhainen toteaminen ja ennaltaehkäisevän hoidon toteutus Korkealaatuinen hoitotulos Lapsi hammaslääkärin potilaana teoriaa lapsipotilaan kohtaamisesta Utelias, hyväuskoinen Innokas, vilpitön Epäluuloinen, ennakkoluuloinen Arvaamaton, äkkipikainen -> reaktiot arvaamattomampia kuin aikuisella Lapsi tarkkailee ympäristöä aikaisemman kokemuksensa pohjalta 3

Yksilölliset erot lasten kehityksessä ovat suuret! Lapsen iän perusteella ei voida päätellä miten lapsi suhtautuu hammashoitoon, vaikka tiedettäisiin miten lapset yleensä kussakin ikävaiheessa toimivat. Hoitohenkilökunnan on hyväksyttävä, ettei lapsi aina käyttäydy toivomallamme tavalla Yhteistyökykyä ei voi opettaa, jos lapsi ei ole siihen itse kypsä Lapsi on päähenkilö, käyttäydy sen mukaisesti! Keskity lapseen tervehdi lasta ensin, sitten vanhempaa Kutsu lasta nimellä ja muista lapsen nimi Tapaamisen ensi hetket ovat tärkeitä vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta Ole oma itsesi - lapsi huomaa helposti teeskentelyn Vuorovaikutussuhteen luomiseen kannattaa panostaa: kerro lapselle itsestäsi, kuuntele mitä lapsi haluaa sinulle kertoa Käytä hyväksi lapsen luonteenpiirteitä: innokkuutta, uteliaisuutta Tarkastusta vaikeampiin toimenpiteisiin ei kannata edetä ensikäynnillä Anna lapselle aikaa havainnointiin Älä ryntää heti suuhun Esittele uudet asiat asteittain Lapselle kerrotaan lapsen ymmärtämällä tavalla mitä tehdään ja kuinka kauan tehtävä toimenpide kestää Lapsen ensikäynti hammashoitolaan Tavoitteet: luoda turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä lapselle että vanhemmalle antaa lapselle positiivinen kokemus hammashoidosta suorittaa hampaiden tarkastus ja mahdollisesti jokin profylaktinen toimenpide Lapsen ensikäynti hammashoitolaan Miten luodaan turvallinen ilmapiiri? Keinot: kerro-näytä-tee asteittainen altistus uusille asioille 4

Asteittainen altistus uusille asioille Valmistelu kotona Tunnelma odotushuoneessa Tulo hoitohuoneeseen Laitteiden ja instrumenttien esittely puhalletaan ilmaa, koitetaan instrumentteja tai tehoimua ensin käteen ja sitten vasta suuhun, näytetään millaisia ääniä koneista lähtee Hoitotuolin esittely Tarkastus Turvallisuuden tunnetta lisää kontrollin antaminen potilaalle Potilaalla mahdollisuus vaikuttamiseen: sovitaan etukäteen hoitotauon merkki ja noudatetaan sopimusta laskeminen viittaaminen hammaslääkärin auttaminen (esimerkiksi imuriletkun pitäminen paikoillaan) peilin käyttäminen, jolloin lapsi näkee mitä tehdään Lapsen saattaja Pienet lapset hyötyvät vanhempien läsnäolosta hoitohuoneessa Pelkäävä saattaja ei ole hyvä saattaja Keskity potilaaseen, älä saattajaan Useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden vanhempien ja heidän lastensa hammashoitopelon välillä Positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen lapsella Sano heti jos lapsi tekee jotain hyvin, lapsi ei osaa yhdistää myöhäistä kiitosta tiettyyn käytökseen Aina löytyy jotakin positiivista sanottavaa! Anna palkinto aina käynnin lopussa Palkinto viestittää, että hyväksyt lapsen Palkinto jättää hyvän mielen, mikä auttaa jatkokäynnillä Epätarkoituksenmukainen käytös jätetään huomiotta Ensiapukäynti Ensiapukäynti Huomioi, että ENSIAPUKÄYNTI voi olla lapsen ensimmäinen tutustuminen hammashoitoon! Varataan riittävästi aikaa anamneesiin, kliiniseen tarkastukseen ja tarvittaessa röntgenkuvaukseen Diagnoosin ja hoitosuunnitelman tekeminen helpottuu 5

Pelon ennaltaehkäisy Iso osa peloista alkaa lapsuudesta Tuntemattoman pelko tutustuminen henkilöihin ja ympäristöön mallista oppiminen Hammaslääkärin käyttäytyminen vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen ja päinvastoin: Lapsen osoittama vastahakoisuus (jonka taustalla usein on pelkoa) provosoi helposti hammaslääkäriä: suostuttelu, vakuuttelu, pakottaminen Tärkein hammashoitopelon etiologinen tekijä on yksi tai useampi kivulias tai epämiellyttävä hammashoitokokemus nuorella iällä -> Lapsen pelko lisääntyy! Psykologisesti huomioiva hoito Tarkoitetaan hoitoa, jossa hampaiden hoidon lisäksi tuetaan potilasta emotionaalisesti niin, että hoitotapahtuma ei olisi kokemuksena ahdistava Itse asiassa kaiken hammashoidon pitäisi olla tätä: ennaltaehkäisee pelkoja auttaa jo pelkääviä selviämään hoidosta Miten tulla hyväksi lasten hammaslääkäriksi? 6 vinkkiä vanhemmilta Puhu suoraan lapselle, älä vanhemmalle Ajattele positiivisesti -sinun täytyy pitää työstäsi Opettele käsittelemään lapsia Ole päättäväinen ja rehellinen Huumori auttaa Motivoi lasta huolehtimaan hampaistaan (kannustus positiivisen kautta) Lapsi pitää: Kiva odotustila: kirjoja, lehtiä, akvaario Taustamusiikkia Kutsutaan etunimeltä Hammaslääkäri juttelee, selostaa toimenpiteet Saa katsoa peilistä Mahdollisuus antaa merkki porauksen keskeyttämiseksi Saa kuulla olleensa hyvä potilas Palkinto käynnistä Lapsi ei pidä: Odotushuoneessa odottelu Epäviihtyisä odotushuone Vanurullat Poraus Silmiin osuva valo Selitys: ei koske, jos toimenpide on kivulias Nauretaan Kysytään ja odotetaan vastausta suun ollessa täynnä Verrataan muihin lapsiin Vanhemmille kerrotaan ikäviä asioita eerika.salo@helsinki.fi Puh. 050-4151319 6