Pelko ja sen hallinta arjen ja tutkimuksen näkökulma SULAT koulutuspäivät Tampere

Transkriptio

1 Pelko ja sen hallinta arjen ja tutkimuksen näkökulma SULAT koulutuspäivät Tampere Professori Satu Lahti, Sosiaalihammaslääketiede

2 Sidonnaisuudet Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) jäsen Julkaisufoorumin (JuFo) ohjausryhmän jäsen Suomen Hammaslääketieteen Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Nordic Institute of Dental Education (NIDE) Oy koulutusvientiyhtiön hallituksen jäsen (Turun yliopisto, Planmeca)

3 Pelon määritelmät Arjen ja ammattilaisen määritelmät eroavat Pelko (fear): sisältönä on todellinen ulkoinen vaara Ahdistuneisuus (anxiety): pelkoa ilman todellista vaaraa tai pelon tunne ymmärretään suhteettomaksi realistiseen uhkaan nähden Määräkohteinen pelko (fobia) = huomattava ja itsepintainen pelko, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista ja joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen (usein kohteen välttäminen, elämän rajoittuminen).

4 Lasten hammashoitopelko pelko on normaali reaktio uhkaaviksi ja vaarallisiksi koettuihin tilanteisiin jotta voidaan puhua hammashoitopelosta, on lapsen oltava hoitokypsä (fyysinen, kielellinen, älyllinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kypsyys) yleensä vasta 2½-3 vuodesta eteenpäin) hammashoitopelosta ahdistuksena tai fobiana voidaan puhua vasta noin 12 vuoden iässä Hakeberg ym. 2003

5 Pelkoa vai vaikeahoitoisuutta? vaikeahoitoisuus näkyy aina, mutta hammashoitopelko ei välttämättä aina näy hoitotilanteessa pelkääviä 6,7%, joista 61% vaikeahoitoisia vaikeahoitoisia 10,5%, joista 27% pelkääviä hoitotilanteessa monesti vaikea erottaa Klingberg, 1994

6 Esimerkkejä lasten peloista 9 12 vuotiaana 11 (28)% perheestä erossa oleminen 10 (24)% piikittäminen 9 (24)% sormen jääminen jumiin 8 (24)% joutuminen sairaalaan pitkäksi aikaa 7 (21)% sairaalaan meno 6 (26)% veren näkeminen Mahat ym oma kokemus: melkein mitä tahansa voi pelätä Nicastro & Whetsell 1999,

7 Lasten hammashoitopelko 1998 (2001) 3 v 6v 9v 12v 15v % % % % % jotain hammashoidossa kipua poraa ettei pysty hengittämään puudutusta paljon instrumenttejä suussa Rantavuori ym paljon tai hyvin paljon - jonkin verran, paljon tai hyvin paljon

8 Pelon olemus eri ikäisillä Rantavuori ym. 2005

9 Pelon muutos kansainvälisissä pitkittäistutkimuksissa pelko ei vähentynyt selkeästi, paitsi vahvasti pelkäävillä traumaattinen ensikäynti & 1-3 käyntiä => hammashoitopelko lisääntyi traumaattinen ensikäynti & 4+ käyntiä => hammashoitopelko väheni alle 4-vuotiailla neulapelko väheni toistuvien allergiapistosten myötä muutos vuotiaasta vuotiaaksi Luoto ym. 2014; Rantavuori ym. 2002, Klaassen ym. 2008, Murray 1989; devos ym. 2012

10 Pelon etiologia monitekijäinen ulkoiset tekijät suorat ikävät kokemukset epäsuorat kokemukset (malli, tarinat) sisäiset tekijät psykologinen alttius (mm. persoonallisuus, temperamentti) ulkoiset tekijät lapsena tärkeämpiä, sisäiset aikuisempana? kipu ja kipuherkkyys Kankaanpää ym. 2018; Beaton ym. 2014; Rantavuori 2008; Pohjola 2009; Milgrom ym. 2009; Locker ym. 1999; Öst 1987

11 Toimenpiteiden ja perheen osuus vanhemmat eivät tienneet pelkäävätkö heidän vuotiaat lapsensa (kappa ) Rantavuori ym. 2009; Luoto ym. 2010

12

13 Pelon synnyn ja hoidon malli Milgrom et al. 2009

14 Pelon hoidon perusperiaatteet luottamuksen rakentaminen kontrollintunteen luominen Pelon arviointi kyselyllä asia hoituu nopeimmin (MDAS, CFSS-D, DVAS, GFS) asiallinen dokumentointi jo pelkkä kysyminen vähentää pelkoa Armfield & Heaton 2013; Milgrom 2009; Humphris& Hull, 2007, Humphris ym. 2006

15 Luottamuksen rakentaminen hyvä potilassuhde ja yhteisymmärrys vuorovaikutus mielenkiinnon osoittaminen hyväksynnän osoittaminen läheisen mukaan ottaminen Armfield & Heaton 2013; Milgrom 2009

16 Kontrollintunteen luominen tiedon avulla (tell-show-do) mitä ollaan tekemässä peili apuna miltä se tuntuu kauanko kestää laskeminen tauottaminen käyttäytymisen avulla merkin antaminen Armfield & Heaton 2013; Milgrom 2009

17 Pelon hallinnan joitain tekniikoita tarkkaavaisuuden suuntaaminen huijaamista käytettävä varoen ohjattu kuvitteleminen rentoutuminen hengityksen avulla lihasrentoutus Positiivinen palaute ja kannustaminen Armfield & Heaton 2013; Milgrom 2009

18 Pelkäävään potilaaseen reagointi kun lapsi pelkäsi, hammaslääkäri vähensi ohjeita, rohkaisua, tuntemusten kyselyä, riittävää puuduttamista lisäsi sääntöjen antamista, houkuttelua, vähättelyä, alistamista, pakkokeinoja, uhkailua juuri päinvastoin kuin olisi pitänyt särkypotilaita puudutettiin harvemmin Weinstein et al. 1982, Lahti et al. 1996

19 Omien tunteiden hallinta pelkäävä lapsi vastaanotolla on lahja omat tunteet on helpompi hallita, kun niihin on ensin tutustunut transferenssi ja vastatransferenssi samat tekniikat toimivat kuin potilaille

20 Tärkeimmät lapsen tarpeet hellyys hyväksyminen auktoriteetti lohtu Olisi hyvä muistaa armeliaisuus myös itseä kohtaan, sillä paras on hyvän pahin vihollinen Keltikangas-Järvinen L; Väisänen L; Hausen H

21 Kiitos!