07.01.2013 Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista Erkki Isometsä Psykiatrian professori, HY & Ylilääkäri, HYKS psykiatria
hyvinvointi Laaja määritelmä mielenterveys on psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Suppea määritelmä mielenterveyden häiriöt, joiden hoito on psykiatrian ydintehtävä mielenterveyden häiriöt
Oireyhtymiä, joiden oirekriteerit on määritelty diagnoosiluokituksissa (ICD-10, DSM-IV). Oirekriteerien tulkinta edellyttää koulutusta Lähtökohtana yksilössä ilmenevä psyykkisten toimintojen häiriö, joista seuraa subjektiivista kärsimystä ja/tai toimintakyvyn laskua Pelkkä sosiaalinen poikkeavuus, esimerkiksi poikkeava poliittinen tai yhteiskunnallinen vakaumus tai seksuaalinen suuntautuminen, tai konflikti yksilön ja yhteiskunnan välillä ei ole peruste
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointi tapahtuu luotettavimmin strukturoitujen haastattelumenetelmien avulla Riittävä koulutus diagnostiikan perusedellytys Hyvä vuorovaikutussuhde on perusedellytys tilan arvioinnille Ulkopuoliset tietolähteet ja toistuvat arvioinnit auttavat kokonaiskuvan muodostamisessa Asiantuntevan haastattelijan tekemän diagnostisen arvion toistettavuus eli reliabiliteetti on varsin hyvä
Psykoosi: häiriö todellisuudentajussa Mieliala: pitkäaikainen tunnevire Ahdistuneisuus: pelko ilman ulkoista syytä Päihderiippuvuus: pakonomainen, hallitsematon tarve päihteen käyttöön Persoonallisuushäiriö: poikkeavat persoonallisuuden piirteet haittaavat sopeutumista ja alentavat toimintakykyä Monihäiriöisyys: Samalla henkilöllä esiintyy useampia psykiatrisia oireyhtymiä
Skitsofrenia ja muut psykoosit Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Persoonallisuushäiriöt Päihdehäiriöt Elimelliset mielenterveyden häiriöt
Todellisuudentajun heikkeneminen Delirium - tajunnan häiriö - puutteellinen orientaatio, kognitiiviset puutokset Positiiviset oireet - hallusinaatiot l. aistiharhat - deluusiot l. harhaluulot Negatiiviset oireet - anhedonia kiinnostuksen ja mielihyvän menettäminen - tunneilmaisun latistuminen ja puheen sisällön köyhtyminen Hajanaisuuteen liittyvät oireet - hajanainen puhe ja käytös - epäsopiva tunneilmaisu Skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö, harhaluuloisuushäiriö...
Masennustila ja toistuva masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö - tyyppi I: depressio- ja maniajaksoja - tyyppi II: depressio- ja hypomaanisia jaksoja Krooninen masentuneisuus l. dystymia
Keskeiset ahdistuneisuushäiriöt Ahdistuneisuusoireet Välttämiskäyttäytyminen Paniikkihäiriö ilman agorafobiaa Toistuvia, myös spontaaneja Ei esiinny paniikkikohtauksia Paniikkihäiriö ja agorafobia Toistuvia, myös spontaaneja Julkiset paikat paniikkikohtauksia Sosiaalinen fobia Ahdistuneisuus sosiaalisissa Sosiaaliset tilanteet tilanteissa Määräkohteinen pelko Ahdistuneisuus kohteelle Fobian kohde altistuessa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Krooninen ahdistuneisuus Ei esiinny ja kyvyttömyys hallita huolestuneisuutta Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatuksia ja Obsessioiden kohteisiin -toimintoja liittyvä välttäminen Traumaperäinen stressihäiriö Traumamielikuvien Traumaan assosioituvat toistuminen, kohonnut tilanteet vireystila, turtuminen
Päihdehäiriöt Päihderiippuvuus Päihteiden väärinkäyttö Persoonallisuushäiriöt DSM-IV:ssä luokiteltu ryhmiin A, B, C Ryhmä A: outous, eksentrisyys Ryhmä B: tunne-elämän tasapainottomuus, asosiaalisuus Ryhmä C: estyneisyys, riippuvuus ja jäykkyys
Elimelliset psykoosit Elimelliset mielialahäiriöt Elimelliset ahdistuneisuushäiriöt, ym Oireyhtymiä jotka johtuvat somaattisen sairauden tai kemiallisen aineen suorista keskushermostovaikutuksista Oleellista etiologian tunnistaminen ja syynmukainen hoito
Wittchen H-U & Jacobi F, European Neuropsychopharmacology 2005;15:357-376. Häiriö Naiset (%) Miehet (%) Kaikki (%) Päihderiippuvuus 1,3 5,6 3,4 Psykoottinen häiriö 2,5 2,6 2,6 Vakava masennustila 11,2 5,5 8,3 Bipolaarihäiriö 1,1 0,6 0,8 Ahdistuneisuushäiriö 16,3 7,8 12,0 Somatoforminen häiriö 15,0 7,1 11,0 Syömishäiriö 0,5 0,2 0,3 Jokin häiriö 33,2 21,7 27,4
etiologia - mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?
Mielenterveyden häiriöiden periytyvyys eli heritabiliteetti on korkein vaikeimmissa häiriöissä (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö) Intrauteriininen ympäristö, obstetriset komplikaatiot Varhaiskehitys ohjelmoi stressireaktioihin liittyvää HPA -(hypotalamusaivolisäke-lisämunuais)-akselia Kiintymyssuhteiden häiriöt, psykologinen kehityshistoria, traumaattiset tapahtumat Temperamentti ja persoonallisuus Ajankohtaiset laukaisevat stressorit, krooninen stressi Laukaisevat kemialliset tekijät, esimerkiksi päihteet
Kendler KS et al., 1993
Psykiatrinen lääkehoito Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapiat Verkostotapaamiset, ryhmäterapiat ja vertaisryhmät Yllämainittujen hoitomuotojen yhdistely tarpeenmukaisesti hoito on räätälintyötä, perustana näyttö käytettyjen hoitojen vaikuttavuudesta
A = Vahva tutkimusnäyttö. Useita menetelmällisesti tasokkaita tutkimuksia, joiden tulokset ovat samansuuntaiset. B = Kohtalainen tutkimusnäyttö. Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia tutkimuksia. C = Niukka tutkimusnäyttö. Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus. D = Ei tutkimusnäyttöä. Asiantuntijoiden tulkinta tiedosta (paras arvio), joka ei täytä tieteelliseen tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia.
Psykofarmakologisen hoidon teho hyvin dokumentoitu, pääsääntöisesti vaikuttavuus kohtalaista tasoa, nopein keino lievittää häiriöiden oireita Lyhytpsykoterapiat osoitettu vaikuttaviksi depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä, mutta soveltuvat yksinään vain lievempiin ja kapeaalaisempiin häiriöihin Pitkien psykoterapioiden vaikuttavuudesta alkanut kertyä näyttöä, mutta tietoa yhä tarvitaan lisää Erilaiset psykososiaaliset tuki-interventiot kuten psykoedukaatio on osoitettu hyödyllisiksi. Biologisten ja psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen on yleensä tehokkainta
Perusterveydenhuolto Depressio Ahdistuneisuushäiriö Päihdehäiriöt Somatoformiset häiriöt Vakavien mielenterveyden häiriöiden vähäoireiset vaiheet Psykiatrinen erikoissairaanhoito Vaikeasti monihäiriöiset ja itsetuhoiset depressiot Hoitoresistentit mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt Kaksisuuntainen mielialahäiriö Psykoosien akuuttihoito ja kuntoutus
potilaan psykiatrinen tutkiminen
Hyvä psykiatrinen haastattelu vaatii aikaa (usein 45 min) ja rauhalliset puitteet Huolellinen arvio (esimerkiksi konsultaatio) edellyttää yleensä useampia (2-3) haastattelukertoja Sairauskertomustiedot Ulkopuoliset informantit (lähiomaiset) Pyrkimyksenä luotettava ja kattava kokonaiskuva
Hoitoon hakeutumiseen johtaneet syyt ongelma potilaan silmin - -> jaettu käsitys ongelman luonteesta Ajankohtainen elämäntilanne (yleiskuva) Elämänhistorian ja persoonallisuuden pääpiirteet Ajankohtaiset psykiatriset oireet ja oireyhtymät (strukturoidut haastattelumenetelmät parantavat luotettavuutta) Keskeiset aiemmat psykiatriset oireyhtymät Potilaan yhteistyökyky ja halu Hoitosuunnitelma ja potilasopetus
Psykiatrisessa haastattelussa kartoitetaan systemaattisesti eri mielenterveyden häiriöt Aluksi avoimempia kysymyksiä, sen jälkeen oirekriteereihin kohdennettuja kysymyksiä Jokaisesta häiriöryhmästä kartoitetaan ensin ydinoireiden esiintyminen (psykoottiset oireet, masentunut mieliala jne.) Jos ydinoireita ei ole, siirrytään seuraavaan häiriöryhmään Kriteerioireiden läpikäyminen Strukturoidut haastattelut varmin tae kattavuudesta ja luotettavuudesta
Potilasopetus ja hoitosuunnitelma Potilaalle on kuvattava kunnioittavalla ja loukkaamattomalla tavalla haastattelun keskeiset johtopäätökset Hoidon tarvetta arvioitaessa otettava huomioon diagnostiikan ohella elämäntilanne ja toimintakyky Hoidon tarpeesta ja mahdollisuuksista keskusteltava Hoitomotivaatio Realistisen hoitosuunnitelman luominen ja konkreettisten jatkosuunnitelmien läpikäyminen
Taustatietoa voi usein kerätä seulonta- ja oirekyselyjen avulla Haastattelussa on pakko fokusoida keskeisimpään oirekuvaan, sairaushistoriaan ja elämäntilanteeseen; kattavammat selvitykset jäävät myöhemmäksi Onko potilas psykoottinen, vakavasti itsetuhoinen, tai onko hänellä diagnostisesti selvä depressio tai ahdistuneisuushäiriö, jne.? Ovatko oireet suoraan jostakin somaattisesta sairaudesta johtuvia? Haetaan tietoa, joka olennaista välittömien hoitopäätösten kannalta: M1-lähete ja mahdollinen tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito (Vapaaehtoinen) psykiatrinen sairaalahoito Erikoislääkärin konsultaatio/lähete Antipsykoottisen tai depressiivisen lääkehoidon aloittaminen Depressiohoitajalle ohjaaminen