TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia
Näytöille on selkeät lähtökohdat (lainaukset OPM hakujulistuksesta)...oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen, jotka vastaavat laajuudeltaan ja sisällöltään koulutusta, jota voidaan hankkia erityispätevyyden suorittamiseksi. Erityispätevyyksiä luodaan yhteistyössä työelämän kanssa, työelämän osaamistarpeista käsin. Erityispätevyydet tulee luoda työelämän lähtökohdista ja niiden tulee suuntautua työelämässä tarvittavaan osaamiseen. Erityispätevyyksiin kuuluvat näytöt, jotka mahdollistavat niiden suorittamisen osaamisen hankkimistavasta riippumatta ja tukevat työssä oppimista.
mutta... Korkeakoulut vastaavat erityispätevyyksien kuvaamisesta, vastaanottavat näytöt ja myöntävät todistukset. Erityispätevyyksien tuottama osaaminen laajentaa, syventää ja erikoistaa korkeakoulutasoista ammatillista osaamista. Osaaminen on luonteeltaan korkea-asteelle tyypillistä, jolloin mm. geneeriset taidot ja abstrakti ajattelu korostuvat. (kursivointi PH)
ja kun törmätään (OPM 2009)......erityisesti korkea-asteella epäilyyn siitä, voiko muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen vastata muodollisen koulutuksen antamaa korkeakoulutasoista osaamista.... niin saadaanko unohtaa työelämän lähtökohtiin perustuvat, osaamisen hankkimistavasta riippumattomat erityispätevyydet ja näytöt?
Armsby ym. (2006, 372): Aiemmin opittu erotetetaan korkeakouluohjelmien kautta hankitusta korkean statuksen oppimisesta. Tämän aiemmin opitun luonnetta, ja samalla statusta, korostetaan vielä kategorisoimmalla se kokemukselliseksi. Olettamukset, joita näiden termien ympärillä tehdään, eivät huomioi sitä, että kaikki oppiminen lähtee kokemuksesta ja havainnoista.
Pätevyysperustainen ajattelu Työelämässä käyttökelpoinen osaaminen Koulutusohjelma Näytöt Tunnustaminen Koulutuslähtöinen ajattelu : Oppisisällöt, koulutusohjelma koulutuksessa edellytetty osaaminen arviointi
Toimiviin näyttöihin luopumalla dikotomioista Teoria - käytäntö Tietopuolinen käytännöllinen Suunnittelu toteutus Koulutus työssä oppiminen
Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinnosta: Käytännön työssä prosessien suunnittelua ja toteutusta ei yleensä voi/kannata erottaa niin kuin ne tehdään tutkinnon perusteissa. Tekemisen jakaminen suunnitteluun ja toteutukseen koetaan hankalana, vaikka raja siinä löytyisikin. Koulutuspäällikkö Ulla Tallinen, Jollas Instituutti ja kehitysjohtaja Matti Räsänen, HOK-Elanto 8
Autenttisen arvioinnin piirteet näyttöjen lähtökohdiksi arviointi rakentuu tehtäville, joiden suorittaminen itsessään arvokasta aito ympäristö, fyysinen ja sosiaalinen; todelliset vaihtoehdot, rajoitukset, resurssit perustuu laajoihin suorituksiin, jotka edellyttävät teorian ja käytännön yhdistämistä tehtävien avoimuus, ei yhtä oikeaa ratkaisua selvät, aidot, mystifioimattomat kriteerit arvioitavan ja arvioijan suora vuorovaikutus haetaan johdonmukaisuutta suorituksista arvioidaan sekä työskentelyä että tulosta sekä lyhytkestoisia että kasautuvia tehtäviä ja arviointia
Arvioinnissa lähtökohtana tarkoitus: arvioitavien lajittelu, oppimisen ohjaaminen vai osaamisen toteaminen? Osaamista voidaan arvioida: Näyttötapoihin ja arviointimenetelmiin ennakkoluulottomuutta ja monipuolisuutta; Mitä osaamista halutaan saada näkyväksi, millä tavoilla onnistuu, tietojen ja taitojen soveltaminen Havainnointi, simuloinnit, portfoliot (osaamisen vai oppimisen näyttönä), myös kirjallisissa testeissä soveltamiseen, opinnäytteet työelämän lähtökohdista, (tuotteet, demonstraatiot ) jne. Näytöissä samat laatukriteeerit kuin muussakin arvionnissa; validiteetti, reliabiliteetti