Osaamisesta vipuvoimaa vuorovaikutus menestyksen avaimena KT Susanna Niinistö-Sivuranta Vararehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Vuorovaikutuksen merkitys
Informaation määrä ja valinnanmahdollisuudet tässä ajassa ovat käyneet ylivoimaisiksi. Tässä mahdollisuuksien viidakossa emme enää voi olla varmoja, mitkä valinnat ovat oikeita ja mitä tietä olisi kuljettava. Luottaisimmeko järkeemme? Etenisimmekö intuitiivisesti vai tekisimmekö niin kuin kaikki muutkin tekevät, jotta emme ottaisi sitä riskiä että tekisimme niin kuin kaikki muut eivät tee. Riabacke & Riabacke
Opiskelijoita 7500 Suomen vetovoimaisin amk 2015 (ensisijaiset hakijat kevään yhteishaussa) Strategia 2020 linjaa vahvasti ihmisen keskiöön Aluekehityspainotteinen ammattikorkeakoulu Perusrahoitus muodostuu pääasiassa tutkintotuotoksesta, opintopistekertymästä ja TKI-työstä (volyymi)
Avainteemoja Vuorovaikutus = vuoro + vaikuttaminen Kulttuuri = vuorovaikutuksen tulos Johtaminen = vuorovaikutusta Kumppanuus = yhteistyötä vuorovaikutuksessa
Ihmismielen voima tulee sen kyvystä olla yhteydessä toisiin. Åhman
Yhteisöllisen oppimisen, yhteisöllisen luovuuden ja yhteisöllisen asiantuntijuuden ytimessä on yksilön vastuu oman osaamisensa tuomisesta yhteiseen käyttöön siksi vuorovaikutuksella on merkitystä 12.6.2015 S. Niinistö- Sivuranta
Viestinnän muutos, vuorovaikutuksen vallankumous Määrä: viestinnän määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Sosiaaliset suhteet ja verkostot: meistä kaikista on tullut osa jotain verkostoa tai verkostoja. Kommunikaatio ja osaaminen: Työelämän osaamisvaatimuksissa näkyy yhä selvemmin yhteisen tiedon tuottaminen, soveltaminen ja jalostaminen. Kommunikaation avulla luodaan ja uudistetaan osaamista. Murtuvat ammatit ja lyhyet työsuhteet: Yksilön on oltava valmis luomaan omaa ammatillista identiteettiään yhä uudestaan ja kommunikaation avulla sosiaalistutaan uusiin yhteisöihin ja uusiin tehtäviin. Viestinnän foorumit: Viestinnän välineet monipuolistuvat ja viestintäosaamisen taso ja vaatimukset kasvavat ja muuttuvat. (esim. Valo 2003; Åberg 2006; Juholin 2008; Aira 2012; Niinistö-Sivuranta 2013). 12.6.2015 S. Niinistö-Sivuranta
Oma johtamishaasteeni: Toimintaympäristön rajut muutokset korkeakoulukentällä Ajat muuttuvat?
Laurean kehittämispohjainen oppiminen - autenttisuus, kumppanuus, kokemuksellisuus, luovuus ja tutkimuksellisuus Ammattikorkeakoulun oppimisympäristöt rakentuvat kehittämispohjaisen oppimisen mallin pohjalle. Kehittämispohjaisessa oppimisessa yhdistyvät osaamista tuottava oppiminen sekä uuden luominen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Koulutus Kehittämispohjainen oppiminen = aidot kohtaamiset työelämän kanssa. Yhdessä toimitaan luovuudella ja luottamuksella. TKI Aluekehitys Opiskelija oppii tunnistamaan työelämän ja osaamisen kehittämiskohteita, luomaan uusia ratkaisuja, tuotteita ja toimintamalleja sekä kehittämään omaa toimintaansa työelämän muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Tekijä 11.11.2015 10
Vaikuttaminen Åhman 2012
Oman mielen johtaminen on itsensä johtamisen ja johtamisen ydin. Åhman
Vuorovaikutuskulttuuri I Tuloksia synnyttävä retoriikka mikä ihmiset saa innostumaan?
Vuorovaikutuskulttuuri II - Johtaminen ei ole ennalta tietämistä vaan neuvottelua - Johtaminen antaa tilaa yhdessä tekemiselle - Kontrolli perustuu luottamukseen - Johtamistyö on itsensä likoon laittamista - Johtaminen on kuuntelua, moniäänisen tiedon arvostamista sekä vallan ja vastuun jakamista. (mukailtu Ropo ym. 2005)
Vuorovaikutuskulttuuri III Ihmiset, jotka raportoivat viettävänsä aikaa ihmisten kanssa, joilta saavat sosiaalista tukea, kestävät paremmin henkisiä vastoinkäymisiä. (Åhman 2012) Temperamentti selittää sen, miksi toiset ihmiset ovat helposti innostuvia ja toiset innostuvat kaikkeen uuteen hitaasti, niin että asiat tuntuvat menevän ohi ennen kuin heidät saadaan mukaan. (Keltikangas-Järvinen 2004)
Jaettu johtajuus on vuoropuhelua ja kuuntelua keskitymmekö siihen riittävästi?
Luo oivallusten aikaansaamiselle oikeat edellytykset. Åhman
arvot kommunikaatio johtaminen tunteet
Eettinen ulottuvuus vuorovaikutuksessa Työyhteisöjen ja yhteistyön laajentuessa vastuu luottamuksen synnyttämisestä kasvaa ja tehtävä vaikeutuu. Rajattomat viestinnän foorumit mahdollistavat monenlaiset tarinat organisaatiossa ja sen ulkopuolella. Jatkuva muutos haastaa: tulee olla kykyä viestiä muutoksesta, kykyä vastaanottaa muutosviestejä ja kyky tarkastella niitä suhteessa omaan elämään (reflektointikyky) ja kyky arvioida viestinnän vaikutuksia siinä yhteisössä, johon itse kuuluu. Arvot ovat muutoksessa ja muuttuvassa maailmassa vuorovaikutuksen perusta. (Ks. esim. Åberg 2006; Heikkilä 2013.) 10.10.2013 S. Niinistö- Sivuranta
Miten kommunikoimme? Olemme usein sokeita omalle käytöksellemme.
Ihminen voi muuttaa kokemustaan ulkoisesta maailmasta arvioimalla uudelleen sisäistä maailmaansa. Åhman
Viisaitten päätösten tekeminen on paras tapa ohjata yrityksiä ja organisaatiota. Sama pätee ihmisten elämään. Riabacke & Riabacke
Tulevaisuus tarvitsee ihmisiä, jotka pystyvät ilmaisemaan oman osaamisensa ja omat näkemyksensä myös hyvin odottamattomissa ja arvaamattomissa tilanteissa rakentavasti mutta tuntien ja välittäen. Ota aina toinen ihminen huomioon, anna tilaa. Kuuntele, tunne, vaikuta. Niinistö-Sivuranta 12.6.2015 S. Niinistö- 2013 Sivuranta
Lähteet Heikkilä, V. 2013. Genrevoimat valloillaan tietoisuutta tarvitaan. Kielikello 1/2013, 4 6. Keltikangas-Järvinen, L. 2004. Temperamentti, ihmisen yksilöllisyys. Male, T. & Palaiologou, I. 2011. Learning-centred leadership or pedagogical leadership? An alternative approach to leadership in education contexts. Niinistö-Sivuranta, S. 2013. Sanoista syntyy yhteinen merkitys? Kommunikointitaidot luovassa oppimisympäristössä ja ammatillisessa kasvussa ammattikorkeakoulun visuaalisilla suunnittelualoilla. Tampereen yliopisto, Universitatis Tamperensis; 1827. Akateeminen väitöskirja. Nevgi, A. 2014. Opetuksen pedagoginen kehittäminen ja johtaminen. Ropo ym. 2005. Jaetun johtajuuden särmät. Riabacke, A. & Riabacke M. 2015. Päätöksenteko. Uskalla tehdä toisin. Siltala 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, 304. Akateeminen väitöskirja. Torkki, J. 2014. Tarinan valta kertomus luolamiehen paluusta. Valo, M. 2003. Workmates, friends or more? Perceived effects of computer-mediatedness on interpersonal relationships. The Electronic Journal of Communication 13 (1). Åberg, L. 2006. Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja. Jyväskylä: Gummerus. Åhman, H. 2012. Mielen johtaminen organisaatiossa.