KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2009-2012

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PALVELUTASOPÄÄTÖS 2009 2012 Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta

Palvelutasopäätösesitys Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta 18.8.2009 (asia 55) 18.8.2009 SISÄLLYSLUETTELO Pelastusjohtajan katsaus... 3 1. Yleistä... 5 2. Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet... 6 3. Uhkien arviointi ja riskianalyysi... 7 4. Onnettomuuksien ehkäisy... 11 4.1. Viranomaisyhteistyö... 13 4.2 Viranomaisvalvontatehtävät... 14 4.3. Valistus ja neuvonta... 17 4.4. Palontutkinta... 20 4.5 Nuohous... 21 5. Pelastustoiminta ja väestönsuojelu... 22 5.1. Uhkien havaitseminen ja tilannekuva... 24 5.2. Väestön varoittaminen ja hälyttäminen... 25 5.3. Väestön suojaaminen... 26 5.4. Riskialueiden tavoitettavuus... 27 5.5. Pelastustoiminnan resurssit... 29 5.6. Pelastustoiminnan suunnitelmat... 32 5.7 Johtamisjärjestelmä... 33 5.8. Viestiliikenne ja pelastusmuodostelmien hälyttäminen... 36 5.9. Koulutus... 38 6. Omatoiminen varautuminen ja varautumiskoulutus... 40 7. Muun lainsäädännön perusteella tuotettavat palvelut... 42 8. Keski-Suomen kuntien ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö... 43 9. Muut palvelut... 44 9.1. Ensivastetoiminta... 44 9.2. Ensihoitopalvelu ja kiireettömät siirtokuljetukset... 46 10. Kustannusvaikutukset... 48 11. Päätöksen laadinta ja voimassaoloaika... 56 12. Palvelutason valvonta... 56 13. Voimaantulo... 56 LIITTEET Tiivistelmä palvelutasopäätösluonnoksesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen raskas ajoneuvokalusto Pelastustoimen tilastollinen tarkastelu Keski-Suomessa Pelastustoimen kuntakohtainen tarkastelu

3 Pelastusjohtajan katsaus Pelastuslaitosten toiminnan ja talouden tulee olla mahdollisimman tehokasta, taloudellista ja suunnitelmallista huomioiden kuitenkin vaikeus onnettomuuksien ja tulipalojen ennustettavuudessa. Pelastuslaitoksen omistajina ja tärkeimpänä taustayhteisönä ovat ns. peruskunnat, jotka myös rahoittavat laitoksen toiminnan. Tämän vuoksi suunnitelmallisuus ja yhteistyö kuntien kanssa tulee olla välitöntä ja jatkuvaa. Alueellinen pelastuslaitos mahdollistaa aiempaa kuntakohtaista pelastustointa huomattavasti paremmin kaikkien pelastustoimen asioiden hyödyntämisen kansalaisten turvallisuuden parhaaksi niin onnettomuuksien ehkäisyssä kuin itse operatiivisessa toiminnassakin, koska kuntien välisillä, eikä muillakaan rajoilla ole enää merkitystä. Myös eri pelastuslaitosten välille on muodostunut samanlaisen, rajoista riippumaton, tehokas toimintamalli. Tehokkuus, taloudellisuus ja läpinäkyvyysvaatimukset yhteiskunnan eri palvelujen tuottajille kasvavat jatkuvasti. Julkisilla verorahoilla tuotettavat turvallisuuspalvelut eivät ole tästä poikkeus. Päinvastoin, kansalaiset vaativat oikeutetusti kaikkien turvaorganisaatioiden saumatonta yhteistyötä, joka edellyttää pelastustoimelta yhteistyön huomattavaa parantamista esimerkiksi poliisin, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöviranomaisten kanssa. Alueellisten pelastuslaitosten muodostuminen vuoden 2004 alussa synnytti siis ensimmäiset palvelutasopäätökset vuosille 2004 2008. Näissä suunnitelmissa opeteltiin uuden järjestelmän uusia toimintamuotoja. Nyt valmistuva seuraavan sukupolven päätösasiakirja pystyy toivottavasti entistä paremmin kertomaan ja vastaamaan kysymykseen: Mitä kunta ja kuntalaiset saavat vastineeksi Keski-Suomen pelastuslaitoksen budjettiin maksamalleen rahalle? Tämän palvelutason valmistumiseen on pelastuslaitoksessa tietoisesti panostettu paljon resursseja, jotta asiakirja vastaisi selkeästi edellä mainittuihin vaatimuksiin ja kysymyksiin ja myös että asiakirja olisi helposti luettavissa ja omaksuttavissa omistajakunnissa. Samoin uuden palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa sellainen rakenne, että vuosittainen tarkistus- ja uudistustyö olisi mahdollisimman helppoa ja tehokasta.

4 Haluan kiittää kaikkia tämän palvelutasopäätöksen valmisteluun osallistuneita henkilöitä ja tahoja. Toivottavasti tämä Keski-Suomen pelastuslaitoksen, järjestyksessään toinen palvelutasopäätös omaksutaan kunnissa ja siten edistetään tehokkaasti meidän kaikkien keskisuomalaisten ja täällä vierailevien turvallisuutta. Simo Tarvainen pelastusjohtaja

5 1. Yleistä Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille 2009-2012 on pelastuslaitoksen päätös siitä, miten pelastustoimen lakisääteiset tehtävät onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu järjestetään. Pelastustoimen palvelutaso mitoitetaan alueella olevia onnettomuusuhkia vastaavaksi. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi ja palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopimuskuntia. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut ehkäisemällä onnettomuuksia ja järjestämällä nopeata ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen visio Turvallinen Keski-Suomi, onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta kannustaa pelastuslaitosta haluttuun tavoitetilaan. Palvelutasopäätöksessä jokaiseen tarkasteltavaan osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, tavoite toiminnan kehittämiseksi ja palvelutasopäätösajalle tehty kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi palvelutasopäätöksen kustannusvaikutukset on koottu omaksi kohdakseen. Kuvassa 1 on esitetty pelastuslaitoksen tehtävien rakennetarkastelu. NYKYTILA TAVOITE / PÄÄTÖS SUUNNITELMA RAHOITUS Kuva 1. Palvelutasopäätöksen osatehtävien rakenne

6 2. Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Keski-Suomen pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 23 kunnan alueella. Keski-Suomen pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottamien turvallisuuspalveluiden taso alueella. Pelastuslain 12 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentää kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 12 ). Poikkeusolojen olosuhteiden sekä häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu Keski-Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 13 ). Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Kunkin osa-alueen kohdalla kuvataan toteuttamissuunnitelma ja - aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Palvelutasopäätöstä toteutetaan kaikkien toimintaa ja taloutta ohjaavien suunnitelmien mukaisesti. Tehtävien toteuttamiselle määrätään vastuutahot ja resurssit, sekä seurantaa varten mittarit. Keski-

7 Suomen pelastuslaitoksen johtokunta ja pelastuslaitoksen johtoryhmä valvovat tavoitteiden toteutumista toimintasuunnitelmassa määrätyin väliajoin ja raportoivat niistä osakaskunnille. Pelastuslain uudistaminen on parhaillaan valmisteilla. Uusi lakiesitys on tuomassa muutoksia pelastustoimen lakisääteisiin tehtäviin, joita kaikkia ei tässä vaiheessa kyetä ennakoimaan. Pelastustoimen resurssien riittävyys ja niiden oikea kohdentaminen käsitellään siinä vaiheessa, kun uuden lain sisältö valmistuu. 3. Uhkien arviointi ja riskianalyysi Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Onnettomuusuhkien määrittelyssä arvioidaan alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Työssä hyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Uhkien arviointi on tarpeen tehdä määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoimen kannalta merkittäviä muutoksia. Nykytila Normaaliaikojen riskikartoitus on toteutettu tutkimalla alueen onnettomuustilastoja, asukkaiden sijoittumista, väestön kasvua ja rakennuskantaa. Myös liikenteen, ympäristön ja alueen kulttuuriarvot on otettu valmistelussa huomioon. Kuntien maankäytön suunnitelmia ja niiden toteuttamisaikatauluja on tarkasteltu. Keski-Suomen pelastuslaitos ottaa huomioon palvelutasopäätöksessä ja toiminnassaan erityiset riskikohteet, sekä häiriötilanteiden, suuronnettomuuksien ja poikkeusolojen olosuhteet ja niiden vaikutus palvelujen tarpeeseen palvelutasopäätöksen perusteena. Normaaliajan häiriötilanteiden ja poikkeusolojen suunnittelun ja toiminnan perustana olevat seuraavat uhkamallit: - Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet - Ydinonnettomuus, vakava vaarallisten aineiden onnettomuus tai ympäristöonnettomuus - Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai pato-onnettomuudet, räjähdys

8 tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuusriski - Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen - Väestön terveyden ja toimeentulon vakava häiriintyminen - Terrorismiin ja järjestäytyneeseen ja muuhun vakavaan rikollisuuteen liittyvät uhat - Väestöliikkeisiin liittyvät uhat - Sotilaallisen voiman käytön (strateginen isku, alueiden valtaaminen) Uhkamalleista kerrotaan tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Onnettomuusuhkien arvioimisen ja pelastustoimen riskialuejaon keskeisenä perustana on sisäasiainministeriön toimintavalmiusohje (16.3.2003, A:71). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohjeessa määritellään perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Keski-Suomen pelastustoimen riskialuejako on viimeksi päivitetty 2007. Riskiruututarkastelu on tehty kunnittain tammikuussa 2009. Riskialueet Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskialueisiin I-IV. Riskialue I (punainen alue) on korkeariskisin alue, jolla onnettomuuksia odotetaan tapahtuvan eniten suuren henkilömäärän tai suuren rakennusmassan vuoksi. Riskiluokan I alueita Keski-Suomessa on Jyväskylässä Keskustan, Kuokkalan, Seppälän ja Vaajakosken alueilla sekä Äänekosken keskustassa. Riskiluokan I alueella tulee pelastustoimet aloittaa 6 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella I asuu Keski-Suomessa noin 41 500 asukasta, joka vastaa noin 15 % väestöstä. Riskiluokan II (keltainen alue) alueisiin kuuluvat alueet, joissa on kohtuullinen onnettomuus todennäköisyys. Riskialueen II alueisiin kuuluu tyypillisesti suuret asutusalueet sekä kuntien taajamat. Riskiluokan II alueita on lähes jokaisessa Keski-Suomen kunnassa ja näitä alueita maakunnassa on yhteensä 30 kappaletta. Riskiluokan II alueella pelastustoimet tulee aloittaa 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella II asuu noin 105 000 asukasta, joka vastaa 38 % maakunnan väestöstä. Tästä väestöstä saavutetaan vaatimuksen mukaisesti noin 90 % (n.95 000).

9 Riskiluokan III (vihreä alue) alueisiin kuuluvat alueet, joissa on II riskiluokan aluetta pienempi riski onnettomuudelle. Riskiluokan III alueisiin kuuluu tyypillisesti pienemmät asutuskeskittymät ja pienien kuntien keskustaajamat. Riskiluokan III alueella pelastustoimet tulee aloittaa 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Riskialueella III asuu noin 55 000 asukasta (20 % väestöstä). Väestöstä saavutetaan 100 % vaatimusten mukaisesti. IV riskiluokan alueisiin kuuluu muu osa maakunnasta. Riskiluokan IV alueilla on pieni riski onnettomuuksille. Kuitenkin joissain onnettomuustyypeissä vahingot ehtivät kasvaa pitemmän toimintavalmiuden vuoksi, tai sen vuoksi, että onnettomuus ehtii kehittyä ennen sen havaitsemista. Riskialueella IV toimintavalmius voi olla pidempi kuin muilla riskialueilla. Riskialueella IV asuu noin 71 000 asukasta. Tämä vastaa 26 % väestöstä. Näistä alle 0,3 % saavutetaan hitaammin kuin 30 minuutissa (n.950). Kuvassa 2 on esimerkki riskialuejaosta Äänekosken keskustataajamasta. Muiden kuntien riskialuejako on esitetty taustamuistiossa. Kuva 2. Äänekosken keskustan I, II, III ja IV-riskialueet

10 Tavoite Onnettomuusuhat ja niiden mahdolliset sekä paikalliset että alueelliset muutokset on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Onnettomuuksien seurannassa hyödynnettävä onnettomuustilastointi (PRONTO) antaa suuntaviivoja pelastustoiminnan suunnitteluun ja resurssien kohdentamiseen. Käytössä oleva riskialuejako on ajantasainen ja riskialueiden muutoksiin on varauduttu. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja riskialuejakoa muutetaan tarvittaessa. Normaaliolojen riskianalyysi sekä häiriötilojen ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja ne on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Onnettomuusuhkien kehitystä seurataan vuosittain. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialuejakoa. Kaavoituksen vaikutusta riskialueiden kehittymisen suhteen arvioidaan, jotta kyetään varautumaan oikealla tavalla erilaisiin onnettomuuksiin. Riskiluokkien määrittämisen tueksi tarkastellaan tapahtuneiden onnettomuuksien (palokunnan kiireellistä toimintaa edellyttävien tehtävien) tilastoja pelastushallinnon resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmän (PRONTO) avulla. Pelastustoimen tehtävien määrä-, laatu- ja paikkatiedot sisältävä tilastoaineisto antaa hyvät mahdollisuudet seurata onnettomuusuhkien, sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä. PRONTON avulla seurataan myös paloasemien toimintavalmiusaikoja, resurssien riittävyyttä ja pelastustoiminnan tehokkuutta eri aikoina ja saatuja tuloksia hyödynnetään resurssien kohdentamisessa. Onnettomuuksien määrän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa välittömästi riittäviin toimenpiteisiin epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi. Yksittäisten riskikohteiden riskit ja muut erityisriskit arvioidaan ja niiden vaikutus riskialuejakoon selvitetään 2009 2010. Vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa, sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä.

11 4. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastuslain 19 :n mukaan onnettomuuksien ehkäisyyn luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvonta, valistus ja neuvonta, tulen sekä palovaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely. Onnettomuuksien ehkäisytyö perustuu pelastuslakiin ja -asetukseen. Lisäksi työtä ohjaavat kemikaalilaki, valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, pelastustoimen valtakunnalliset ohjelmat, pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009-2013, Sisäasiainministeriön valistus- ja neuvontatyön strategia sekä pelastuslaitoksen arvioimat alueelliset riskitekijät. Lisäksi työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. Onnettomuuksia ehkäisevän työn tavoitteena on estää onnettomuuksien syntymistä, sekä vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja. Ennaltaehkäisevällä työllä turvataan myös pelastushenkilöstön toimintamahdollisuudet onnettomuustilanteissa. Onnettomuuksien ehkäiseminen ja hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen on yksi pelastuslaitoksen keskeisimmistä tavoitteista. Onnettomuuksien ehkäisyn keskeisiä tehtäviä ovat rakenteellinen palonehkäisy ja väestönsuojelu, palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, valistus ja neuvonta, nuohouksen järjestäminen ja valvonta, sekä omatoimisen varautumisen ohjaus. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN 8.5.2008) on yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen, jonka keskeisiksi kehittämiskohteiksi on otettu: - Asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen, jossa yhdistyvät monien eri toimijoiden vastuulle jakaantuvat lyhyen ja pitkän aikavälin menetelmät sekä toimenpiteet, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia riskien ennalta ehkäisystä. - Vähennetään koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrää. Tähän pyritään vahvistamalla ja vakiinnuttamalla ennalta ehkäisevää työtä. - Liikennejärjestelmän turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena siten, että maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuissa otetaan nykyistä paremmin huomioon liikenteen turvallisuustarpeet.

12 Nykytila Onnettomuuksien ehkäisyn yleisenä tavoitteena on ennalta ehkäisevän työn avulla estää onnettomuuksien syntymistä ja vähentää onnettomuuksien seurausvaikutuksia, sekä suorittaa palotarkastuksia. Onnettomuuksien ehkäisytyö kuuluu jokaiselle päätoimiselle viranhaltijalle. Tavoite Ensisijaisena tavoitteena on asumisturvallisuuden yleinen parantaminen. Erityisesti riskikohteiden omatoimista varautumista onnettomuuksien ehkäisyyn sekä onnettomuustilanteiden omatoimiseen hallintaan kehitetään. Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen on otettava yhdeksi tavoitteeksi palvelutasopäätöksen aikana. Ennaltaehkäisevällä työllä parannetaan pelastushenkilöstön toimintaa onnettomuustilanteissa. Keski-Suomen pelastustoimen alueella onnettomuudet ja niiden seuraukset vähenevät suhteessa asukaslukuun. Automaattisten paloilmoittimien ERHE -hälytyksiä vähennetään. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Asukkaiden ja yhteisöjen omatoimista ja ennaltaehkäisevää varautumista onnettomuustilanteisiin tuetaan laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Erityisryhmien asumiseen liittyen laaditaan yhdessä alueen muiden viranomaisten, kuntien ja eri järjestöjen kesken ohjelma (turvallisuussuunnittelu), jonka avulla suunnitelmallisesti kehitetään erityisryhmien asumisturvallisuutta. Uudis- ja korjausrakentamishankkeiden työmaaturvallisuutta, sekä pelastushenkilöstön toimintaedellytyksiä onnettomuustilanteissa parannetaan työmaiden turvallisuussuunnitelmilla ja työmaille kohdennetuilla erityisillä palotarkastuksilla. Erheelliset automaattisista paloilmoittimista tulevat palohälytykset vähenevät 20 %.

13 4.1. Viranomaisyhteistyö Nykytila Pelastuslain luvussa 6 on määritelty onnettomuuksien ehkäisyyn ja vahinkojen rajoittamiseen liittyvät tehtävät. Viranomaisyhteistyö Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella perustuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun, rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten yhteistyösopimukseen, eri viranomaisten yhteiseen turvallisuusvalvontaan ja turvallisuuskumppanuuteen. Pelastusasetuksen 5 kohdan 6 mukaan kuntien kanssa on tehty sopimus millä tavoin pelastusviranomaiset osallistuvat asiantuntijana lausuntojen antamiseen, maankäytön suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen. Sopimuksen käytäntöön asettaminen on osittain toteuttamatta. Pelastustoimeen liittyvien turvallisuusnäkökohtien huomioiminen maankäytön suunnittelussa varmistetaan osallistumalla kaavoitusta koskeviin viranomaisneuvotteluihin sekä antamalla lausuntoja kaavaluonnoksiin. Kaavalausunnoissa pyritään huomioimaan mm. riskialueiden kehittyminen, pelastustoimien mahdollisuudet ja sammutusveden saatavuus. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi tulee eri asiantuntijapalvelujen vastuuhenkilöitä lisätä organisaatiossa. Tällä hetkellä vastuuhenkilöt on nimetty kemikaalivalvontaan, öljyntorjuntaan, palontutkintaan ja valistukseen ja neuvontaan. Tavoite Keski-Suomen pelastustoimen alueella turvallisuussuunnittelu ja -kumppanuus ovat kiinteä osa viranomaisten yhteistyömuotoa. Kaavoitusvaiheessa (yleiskaava ja asemakaava) viranomaiset ottavat huomioon pelastustoimien mahdollisuudet onnettomuustilanteiden varalta. Rakentamisen ohjaukseen vaikutetaan yhteistyössä kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa osallistumalla rakentamiseen liittyviin lupakäsittelyihin jo hankesuunnitteluvaiheessa sekä myöhemmin lausuntona rakennuslupaan. Henkilö- ja paloturvallisuutta parantavien laitteiden toteuttamisesta annetaan lausunnot. Rakennuksien valmistumiseen liittyviin tarkastuksiin osallistutaan yhteistyösopimuksen mukaisesti. Liitteenä on rakennusvalvontayhteistyöstä tehty sopimus.

14 Palotarkastustoiminta, rakenteellinen onnettomuuksien ehkäisy, maankäytön suunnittelu (kaavoitus), toiminnallinen palomitoitus, henkilö- ja paloturvallisuutta parantavat laitteet, sekä maatalous- ja turvetuotanto ovat keskeisiä kokonaisuuksia, joiden vastuuhenkilöjärjestelmä tulee toteuttaa sisäisin järjestelyin. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Keski-Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. Turvallisuussuunnittelu sisältää yhteistyötä useiden eri tahojen, kuten poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen sekä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Turvallisuuskumppanuusajattelua vahvistetaan opetustoimen lisäksi sosiaali- ja asuntotoimeen. Rakennusvalvontayhteistyösopimus otetaan käyttöön koko pelastustoimen alueella vuonna 2009 laajennettuna niin, että siinä otetaan huomioon myös kaavoituksen vaikutus pelastustoimen tehtäviin. Pelastusviranomaiset järjestävät vuosittain itse, sekä yhdessä muiden pelastusalan yhteistyöjärjestöjen kanssa suunnitteluun, rakentamiseen ja kiinteistöjen turvalliseen käyttöön liittyviä koulutustilaisuuksia mm. viranomaisille, suunnittelijoille, rakennuttajille ja rakentajille. Koulutusohjelmien laadinnassa huomioidaan myös ajankohtaiset asiat ja muutokset. Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatiossa on valittu henkilöt vastaamaan erityisosaamista vaativista tehtävistä. Vastuualueet vahvistetaan ja saatetaan voimaan vuoden 2009 aikana. 4.2 Viranomaisvalvontatehtävät Pelastuslain (468/2003: 34 :n) mukaan palotarkastuksen tarkoituksena on ehkäistä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle tulipaloista tai muista onnettomuuksista aiheutuvaa vaaraa. Palotarkastuksessa on valvottava, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset ja että kiinteistön edustaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestön suojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Palotarkastuksessa tarkastetaan myös kiinteistön väestönsuoja ja sen laitteistojen toimivuus. Palotarkastuksessa annetaan tarvittaessa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaa koskevaa neuvontaa.

15 Palotarkastusta koskevat säädökset antavat määräyksiä tarkastettavista kohteista, tarkastusten määräväleistä ja sisällöstä sekä korjausmääräysten antamisesta tai harjoitetun toiminnan keskeyttämisestä. Säädöksiä täydentää sisäasianministeriön antama palotarkastusohje (SM 2001 1824/Tu-33) Palotarkastusten tavoitteena on viranomaisvalvonnan lisäksi parantaa kohteen omatoimista turvallisuuskulttuuria neuvonnan ja ohjaamisen avulla. Palotarkastuksessa valvotaan, että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn sekä vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Pelastussuunnitelmavelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt ovat laatineet tarvittavat pelastussuunnitelmat. Käytännön työhön liittyy suuri määrä erilaisia säädöksiä ja ohjeita. Pelastuslain (468/2003: 35 ) mukaan palotarkastus on toimitettava valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003: 9 ) säädetyissä kohteissa vuosittain tai useamminkin ja asuinrakennuksissa tai niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavissa kohteissa palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. (Pelastuslaki 468/2003: 13 ) Palotarkastuksen saa suorittaa alueen pelastusviranomainen. (Pelastuslaki 468/2003: 36 ) Toteutuneita palotarkastuksia seurataan valtakunnallisella PRONTO -tietojärjestelmällä sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen käytössä olevalla MERLOT -palotarkastusohjelman avulla. Nykytila Lainsäädäntö määrittelee palotarkastuskohteet ja tarkastusten määrävälit. Pelastusasetuksen (787/2003: 9 :sä) tarkoitettujen erityiskohteiden palotarkastus suoritetaan vuosittain seuraavasti: Kerran vuodessa tarkastetaan: - sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset ja erityisryhmien palvelurakennukset - hotellit, asuntolat, lomakylät, leirialueet ja muut vastaavat majoitustilat (yli 10 paikkaa) - kokoontumis- ja liiketilat - suurehkot tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotilat - kohteet, joissa on palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittelyä tai varastointia - tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella

16 Muissa kuin valtioneuvoston asetuksessa säädetyissä kohteissa palotarkastus toimitetaan tämän palvelutasopäätöksen mukaan seuraavasti: Kolmen vuoden välein tarkastetaan seuraavat kohteet: - Ravintolat ja kahvilat, joissa on 50 asiakaspaikkaa tai vähemmän. - Päiväkodit, joissa on 25 hoitopaikkaa tai vähemmän. Ryhmäperhepäivähoitopaikat. - Erityisryhmien toimintakeskukset, joissa on 25 hoitopaikkaa tai vähemmän. - 300 500 m 2 :n kokoiset myymälät. - 300 500 m 2 :n kokoiset urheilu- ja näyttelyhallit. - 300 500 m 2 :n kokoiset huvi-, taide- ja muut kokoontumis- ja liiketilat. - 300 1500 m 2 :n kokoiset teollisuus- ja varastotilat - toimistot ja muut työpaikkatilat joissa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa tai paloilmoitinta ja joissa on 30 henkilöä tai enemmän. Kymmenen vuoden välein tarkastetaan asuinrakennukset tai niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavat rakennukset. Vapaa-ajan rakennuksiin palotarkastukset tehdään pyydettäessä tai nuohoojan tekemän erillisen ilmoituksen perusteella. Muita palotarkastuksia ovat: Erityinen palotarkastus: Palotarkastusohjeen mukainen erityinen palotarkastus suoritetaan edellä mainituissa vuosittain tarkastettavissa kohteissa ennen käyttötarkoituksen mukaisen tai käyttötarkoitukseltaan olennaisesti muuttuneen toiminnan aloittamista. Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pyydettäessä tai tarvittaessa yksittäisen kohteen tai kohderyhmän palo- ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi. Jälkitarkastus on tarkastus, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa annettuja määräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus suoritetaan aina jos paloturvallisuudessa on havaittu merkittäviä turvallisuuspuutteita. Vuonna 2008 Keski-Suomen pelastustoimen alueella oli 1973 kpl kerran vuodessa tarkastettavaa erityiskohdetta sekä n. 63 000 kpl, (joista vuosittain tarkastettavia n. 6300 kpl) asuinrakennusta tai

17 niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavaa kohdetta, sekä 1200 kpl muita tarkastettavia kohteita. Vuosittain tarkastettavat kohteet on pystytty tarkastamaan lähes 100 %. Muita palvelutasopäätöksessä mainittuja tarkastuksia ei ole kaikilta osin saatu tehtyä. Palotarkastusten toimintalinjoja ei ole vielä täysin vakiinnutettu ja yhtenäistetty koko alueella. Tavoite Palotarkastusten avulla kehitetään kohteiden turvallisuuskulttuuria ja vähennetään onnettomuuksien määrää ja vaikutuksia. Ohjeistetaan ja opastetaan kiinteistöjen käyttäjiä sisäisen palotarkastuksen tekemiseen. Henkilöstöresurssit mitoitetaan siten, että palvelutasopäätöksen mukaiset palotarkastukset suoritetaan tavoitteiden mukaisesti. Toteutussuunnitelma Palotarkastusten toimintalinjat yhtenäistetään. Palvelutasokaudella resurssit mitoitetaan siten, että kaikki palvelutasopäätöksen mukaiset palotarkastukset saadaan tehtyä 100 %. 4.3. Valistus ja neuvonta Pelastuslaitosten valistus- ja neuvontatyötä ohjaavat pelastuslaki, valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008-2012. Keski-Suomen pelastuslaitos on laatinut tämän palvelutasopäätöksen tueksi valistuksen ja neuvonnan toimintasuunnitelman vuosille 2009-2012, joka esitetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen perusteluosassa. Vuosittain laaditaan lisäksi tarkempi valistuksen ja neuvonnan vuosisuunnitelma. Valistuksen ja neuvonnan tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää kansalaisten turvallisuuskulttuuria, sekä saada ihmiset ymmärtämään, että he itse luovat oman turvallisen elinympäristönsä.

18 Nykytila: Vuonna 2008 valistuksella ja neuvonnalla tavoitettiin 13,7 prosenttia Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueen asukkaista, joskin vaihteluväli kunnittain oli 3,1-40,9 (2008). Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella järjestettiin vuonna 2008 yhteensä 850 valistustilaisuutta. Valtakunnallinen tavoiteprosentti on 20. Valistus- ja neuvontatyö kuuluu pelastuslaitoksen kaikkien päätoimisten työntekijöiden tehtäviin. Lisäksi sivutoiminen ja vapaaehtoinen henkilöstö osallistuu tarpeen mukaan valistus- ja neuvontatyöhön. Keski-Suomen pelastuslaitokselle on nimetty valistusvastaava, joka toimii tehtävässä oman työnsä ohessa. Henkilöstöresurssit suunnitelmallisen ja tavoitteellisen valistustyön tekemiseen ovat valtakunnallisiin velvoitteisiin nähden riittämättömät. Keski-Suomen pelastuslaitos tekee valistus-, neuvonta- ja koulutusyhteistyötä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Keski- Suomen Pelastusalan Liitto Ry, Maanpuolustuskoulutusyhdistys sekä Suomen Punainen Risti. Yhteistyökumppanien kanssa on luotu turvallisuuskumppanuuksia, jotka palvelevat molempia osapuolia. Valistustilaisuuksien määriä ja sisältöä seurataan PRONTO -tilastointijärjestelmän avulla. Pelastuslaitoksella ei ole yhtenäistä menetelmää palautteen keräämiseen eikä valistustyön laadun seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ole käytössä mittareita. Tavoite: Valistuksen tärkeimpänä tavoitteena on, että Keski-Suomen asukkaat, yritykset ja yhteisöt tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ennaltaehkäistä onnettomuuksia, osaavat toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa oikein, ovat tietoisia pelastusmiehistön toimintatavoista, sekä tietävät miten toimitaan normaaliolojen häiriötilanteissa sekä varaudutaan poikkeusoloihin. Keski-Suomen pelastuslaitos antaa vuosittain neuvontaa ja valistusta vähintään 10 % Keski-Suomen asukkaista kaikissa kunnissa. Valistusprosenttia pyritään vuosittain nostamaan, jotta päästään lähemmäs valtakunnallisia tavoitteita.

19 Valistus- ja neuvontatyön toimintasuunnitelmassa 2009-2012 on määritelty vuosittaiset valistuksen ja neuvonnan kohderyhmät ja painopistealueet. Tavoitteena on, että valistustyön tueksi on olemassa tarvittava välineistö ja pelastuslaitoksella on käytössä yhteiset valistus- ja koulutuspaketit. Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen palautejärjestelmä, jonka avulla voidaan seurata valistusja neuvontatilaisuuksia.. Valistus- ja neuvontatilaisuuksien tilastointikriteerit ovat yhdenmukaiset. Tavoitteena on, että Keski-Suomen pelastuslaitoksella on valistusvastaava, joka koordinoi koko laitoksen valistus- ja neuvontatyötä entistä selkeämmin. Lisäksi paloasemittain on nimetty valistustyötä koordinoiva henkilö. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Neuvontaa ja valistusta annetaan ensisijaisesti päiväkodeille, peruskouluille ja hoitolaitoksille. Valistustyön keinoina käytetään henkilökohtaista valistusta, ryhmille tapahtuvaa valistusta, sekä suurelle yleisölle suunnattua valistusta. Koska vapaa-ajan asuntoihin tehdään pyydettäessä palotarkastuksia, kohdistetaan ko. kohderyhmään valistusta ja neuvontaa. Valistus- ja neuvontatyötä kehitetään ja laajennetaan niin, että päästään lähemmäs valtakunnallista tavoitetta. Kehitetään ja ylläpidetään internet-sivujen valistus- ja neuvontaosuutta. Työ aloitetaan vuoden 2009 aikana. Kehitetään yhtenäiset koulutus/valistuspaketit vuoteen 2012 mennessä. Keskitettyihin hankkeisiin varataan vuosittain 2009-2012 yhteensä 10 000. Tuetaan kouluja NOU-HÄTÄ -kampanjassa niin, että mahdollisimman moni kahdeksasluokkalaisista osallistuu kampanjaan. Osallistutaan aktiivisesti yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa 112-päivän kampanjaan ja muihin valtakunnallisiin turvallisuutta ja onnettomuuksien ehkäisyä edesauttaviin tilaisuuksiin laadittujen suunnitelmien mukaan. Kehitetään turvallisuuskumppanuusajattelua opetustoimen lisäksi myös sosiaali- ja asuntotoimeen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Valistus- ja neuvontatyön palautejärjestelmän kehittäminen vuoden 2010 aikana. Yhdenmukaistetaan tilastointikriteerit vuoden 2011 loppuun mennessä.

20 Osoitetaan sisäisin järjestelyin päätoiminen työntekijä, joka vastaa valistus- ja koulutustyöstä Keski-Suomen pelastuslaitoksessa vuoteen 2010 mennessä. Paloasemittain/seutukunnittain nimetään valistuksesta vastaava henkilö kevään 2009 aikana. 4.4. Palontutkinta Alueen pelastusviranomaisen on arvioitava ja tarvittaessa myös selvitettävä tulipalon syy (PeL 87 ). Pelastustoiminnan johtajan on arvioitava tulipalon syttymissyy ja kirjattava tieto PRONTO - tietokantaan. Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 99 säädetään pelastusviranomaiselle mahdollisuus tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotantolaitoksessa sattunut onnettomuus. Nykytila Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutetusta päällystöstä muodostettu kahdeksan hengen ryhmä. Ryhmän jäsenet toimivat palontutkijoina oman toimensa ohella. Ryhmästä hälytetään hätäkeskuksen kautta 1-2 tapahtumapaikkaa lähinnä olevaa tutkijaa tutkimaan tulipaloa yhdessä poliisin kanssa silloin, kun palossa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä. Onnettomuusselosteista ei aina saada tarpeellista tietoa tutkintaan ja tilastointia varten, koska selosteiden täyttäminen on välillä puutteellista ja niitä täytetään pitkällä viiveellä. Tutkinnan tulosten arviointi ja hyödyntäminen eivät ole toteutuneet riittävällä tasolla. Tavoite Palontutkinnan tavoitteena on onnettomuustietoja keräämällä ja analysoimalla löytää mahdollisimman tehokkaita keinoja vastaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi ja riskien arvioimiseksi. Kerättyjä tietoja hyödynnetään myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. Pelastuslaitoksen alueella on riittävän vahvuinen ja ammattitaitoinen oman toimen ohella toimiva palontutkintaryhmä. Palontutkijat tutkivat tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet joissa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä, sekä tulipalot joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaa tai levittäneet paloa. Lisäksi pelastuslaitos tutkii tarvittaessa muut alueellaan kiinnostavat tulipalot ja toimialaansa kuuluvat onnettomuudet.

21 Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Selosteissa on arvioitu onnettomuuden syy. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää palon- ja onnettomuuden tutkintaan koulutettua ja perehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä ottamaan huomioon tutkinnalliset seikat toiminnassaan. Pelastuslaitoksen palontutkinnalle laaditaan strategia ja tutkijoille toimintaohjeet vuonna 2009. Palontutkintaryhmä nimitetään tehtäviin ja niihin laaditaan toimenkuvat vuoden 2009 aikana. Palontutkintaryhmän jäsenille hankitaan henkilökohtaiset suojavarusteet ja tutkintavälineet vuoden 2009 aikana. Kustannusvaikutus noin 7 000. Tiivistetään yhteistyötä ryhmän sisällä, poliisin, onnettomuuksien ehkäisytiimin, pelastustoimintatiimin sekä muiden yhteistyötahojen välillä. Onnettomuusselosteiden täyttämistä seurataan aktiivisesti ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja palautetta pelastustoiminnanjohtajille ja selosteiden täyttäjille. 4.5 Nuohous Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalveluiden järjestämisestä alueellaan (PeL 39 ). Nuohoojan ammatin harjoittajalta ja hänen palveluksessaan olevalta itsenäistä työtä tekevältä nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto (PeL 40 ). Nuohoojat tuottavat palvelunsa vähintään Nuohousalan Keskusliitto ry:n nuohoustyöohjeen mukaisesti. Vastuu kiinteistön nuohouksesta on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Nykytila Pelastustoimen alueen piirinuohoojien nuohouspalvelusopimukset ovat yhtenäiset. Alueen pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa nuohousta ja päättää siitä perittävästä maksusta. Nuohouksesta perittävät maksut yhdenmukaistettiin Keski-Suomessa vuonna 2008.

22 Nuohouspalveluiden saatavuus alueella on pääosin hyvä, vaikka ammattitaitoisista nuohoojista on pulaa. Osa nuohouspiireistä ei ole tarkoituksenmukaisesti muodostettu joko piirin koon tai muiden seikkojen vuoksi. Tällöin yksityisyrittäjän toimiva nuohooja ei kykene kaikissa tilanteissa tarjoamaan asiakkaiden haluamaa lain edellyttämää palvelua. Tavoite Nuohoustoiminnan tavoitteena on estää nokipalojen syntyminen ja pitää tulisijojen hyötysuhde mahdollisimman hyvänä. Piirinuohoojat huolehtivat, että nuohouspalvelut on pelastustoimen alueella toteutettu pelastuslain, nuohousasetuksen (539/2005) ja nuohouspalvelusopimusten edellyttämällä tavalla. Piirinuohoojalla on nuohoojamestarin pätevyys. Kehittäminen Pelastuslaitos valvoo nuohouspalveluiden toteutumista nuohoojilta saatavien ilmoitusten, sekä asiakaspalautteen perusteella. Piirinuohousjakoa tarkistetaan sitä mukaa, kun nykyiset piirinuohoojat lopettavat toimintansa, tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. 5. Pelastustoiminta ja väestönsuojelu Pelastustoiminnalla tarkoitetaan pelastuslain (468/2003) mukaan ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuden sattuessa tai uhatessa kiireellisesti tehtäviä toimenpiteitä. Väestönsuojelulla tarkoitetaan pelastuslaissa ihmisten ja omaisuuden suojaamista pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista valmiuslain (1081/1991) 1 :ssä ja puolustustilalain (1083/1991) 2 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa, sekä niihin varautumista (PeL 1 ).

23 Pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan pelastustoiminnan henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika. Pelastustoiminta suunnitellaan myös siten, että toimintakyky on riittävä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) mukaisissa häiriötiloissa ja poikkeusoloissa. Pelastuslain mukaisen pelastustoiminnan palvelutaso saavutetaan suunnittelemalla pelastustoiminta, rakentamalla valmius ja ylläpitämällä sitä mitoituksen ja valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti (mm. toimintavalmius- ja pelastussukellusohje). Pelastustoiminnan valmius ja muut järjestelyt suunnitellaan eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä, hyödyntämällä resursseja omaa pelastustoimen aluetta laajemmin. Muun lainsäädännön mukaiseen pelastustoimintaan osallistutaan vastuuviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN 8.5.2008) on yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi asetettu suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ehkäisy, jossa keskeisiä kehittämiskohteita ovat: - Sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön muutosten seurauksena laajan turvallisuuskäsitteen mukaiset uudet uhkakuvat edellyttävät nykyistä laajempaa poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä sekä yhteistyön lisäämistä kansalaisjärjestöjen kanssa - Tietoyhteiskunta edellyttää suuronnettomuuksiin varautumisessa johtamispaikkojen määrän vähentämistä ja tietojen parempaa välitystä eri viranomaisten välillä suuronnettomuuksissa ja ympäristötuhoissa - Yhteisen tilannekuvan nopea ja mobiili saatavuus ja sen analysointi. - Yhteisen tutkimus-, koulutus- ja harjoitustoiminnan lisääminen - Viranomaisten viestintään liittyvän yhteistoiminnan lisääminen Pelastuslaitoksen toiminnassa nämä kehittämiskohteet otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa ja resursseissa.

24 5.1. Uhkien havaitseminen ja tilannekuva Nykytila Pelastuslaitoksen tilannekuva muodostuu useasta eri lähteestä saatavasta tiedosta. Päivystysvuorossa olevien johtajien käytössä on tieto omien yksiköiden varausasteesta, sekä niiden yksiköiden sijainnista, jotka ovat varustettu paikkatietolähettimellä. Yleensä tieto vaaratilanteesta tulee ensin hätäkeskukseen. Hätäkeskus hälyttää ennakkosuunnitelman (vasteen) mukaiset pelastuslaitoksen yksiköt tilannepaikalle. Pelastustoiminnan johtaja hyödyntää toiminnassaan johtoyksikön johtamisjärjestelmiä, esim. pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää (PEKE). Mikäli tilanne vaatii, voi pelastustoiminnan johtaja hälyttää avukseen lisäresursseja johtamistoiminnan avuksi joko tilannepaikalle tai johtokeskukseen. Oikeaaikaisen ja riittävän laajan tilannekuvan muodostaminen on perustehtävä kaikilla johtamisen tasoilla. Keski-Suomen säteilynvalvonta-asemat tunnistavat automaattisesti kohonneen radioaktiivisen säteilytason. Säteilylukemat varmistetaan käsimittauksin. Säteilyturvakeskus ja hätäkeskus saavat mahdollisesta vaarasta ilmoituksen valvontajärjestelmän kautta. Säteilyturvakeskuksen tilannearvion myötä pelastuslaitoksille annetaan toimintaohjeet tarvittaessa ulottuen väestön suojaamistoimenpiteisiin saakka. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. Myös ilmatieteenlaitoksen tilannearvion pohjalta hätäkeskus voi käynnistää pelastuslaitoksen toiminnan, joka edellyttää johtamistoimintoja tarvittaessa johtokeskuksesta käsin. Laajoissa tilanteissa valtakunnan tilannekuva muodostuu sisäministeriön ja lääninhallituksen pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän (JOTKE) avulla poikkihallinnon eri tasoilla. JOTKE on hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten toiminnassa. Tavoite Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmät ovat sellaisessa valmiudessa, että tieto uhkista ja vaaratilanteista saavuttaa pelastuslaitoksen toimijat ilman viivettä ja siinä laajuudessa, että mahdollisimman täsmällinen tilannekuva pystytään muodostamaan kaikissa tilanteissa tarvittavassa laajuudessa.

25 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Henkilöstö koulutetaan tuntemaan ja hyödyntämään eri varoitus- ja ilmoitusjärjestelmiä, sekä tilannekuvan muodostumista suuremmissa tilanteissa. Koulutus- ja harjoitusvuosiohjelmat laaditaan tavoitteen mukaisesti. 5.2. Väestön varoittaminen ja hälyttäminen Nykytila Väestön varoittamisessa varaudutaan käyttämään ulkohälyttimiä ja tarvittaessa lisäksi kaiutinautoja. Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella on yhteensä 108 väestöhälytintä. Hälyttimet ovat eri valmistajien elektronisia tai mekaanisia hälyttimiä. Väestöhälyttimien ohjaus on toteutettu usealla eri tavalla. Väestöhälyttimien ohjaus on mahdollista joko hätäkeskuksesta tai VIRVE puhelimesta. Radion ja television kautta annetaan tarvittaessa hätätiedotteita ja viranomaistiedotteita väestöä uhkaavissa vaaratilanteissa. Tekstiviestien pakkosyöttö matkapuhelimiin on valtakunnan tasolla kehitteillä. Poikkeusoloissa varaudutaan hälyttämään omatoimisen varautumisen henkilöstöä. Hälyttimien häiriötön toiminta vaatii ylläpitoa ja päivitystä. Pelastuslaitoksella ei ole huoltosopimusta väestöhälyttimen huollosta. Tavoite Väestöhälyttimien laatua parannetaan. Vanhat mekaaniset hälyttimet korvataan uusilla elektronisilla hälyttimillä, jotta myös puheen välittäminen varoituksen yhteydessä on mahdollista. Samalla arvioidaan tehoiltaan pienten hälyttimien muuttamista suurtehohälyttimiksi. Rakennetaan väestöhälyttimien ohjaukseen kokonaisjärjestelmä. Väestöhälyttimien toiminta varmistetaan ylläpito- ja huoltojärjestelmällä.

26 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Pelastuslaitos laatii suunnitelman vuonna 2009 väestön hälyttämiseen käytettävien hälyttimien uusinnasta ja täydentämisestä sekä ohjausjärjestelmän hankinnasta. Väestöhälyttimiä uusitaan vuosina 2011-2012. Hankinnan kustannusvaikutukset ovat noin 200 000. Vuoden 2009 aikana selvitetään väestöhälyttimien huoltojärjestelmä. Kustannukset riippuvat siitä, voidaanko huoltojärjestelmä luoda talon oman henkilöstön avulla, vai ulkopuolisena toimintana. 5.3. Väestön suojaaminen Nykytila Väestö suojataan evakuoimalla uhanalaiselta alueelta ja evakuointisuunnitelma on laadittu 2005. Väestö suojautuu sisälle tai väestönsuojiin tilanteessa, jossa evakuointia ei voida tehdä tai siitä ei ole vastaavaa hyötyä. KSPELA huolehtii väestön suojautumisjärjestelyistä kaikissa tilanteissa. Väestönsuojat sijaitsevat rakentamisvelvoitteen mukaisesti taajamissa. Väestönsuojia on Jyväskylässä hyvin, mutta pientaloalueilla turvaudutaan tilapäissuojaukseen. Käyttömahdollisuudet näillä suojilla ovat hyvät. Muualla maakunnassa suojien määrä on vähäinen, joten suojautuminen tapahtuu tilapäistiloihin. Varsinaisia yleisiä suojia maakunnassa ei ole, eikä myöskään suunnitelmia suojien rakentamisesta. Keski-Suomen pelastuslaitos tarkastaa väestönsuojat jo rakennetuissa rakennuksissa palotarkastusten yhteydessä ja rakennusten lopputarkastuksissa. Pelastuslain muutoksen myötä väestönsuojien tarkastus siirtyy kiinteistönomistajan vastuulle, joten pelastuslaitokselle jää valvonta ja tilastointi. Muutokseen varaudutaan. Tavoite Rakennetaan väestönsuojia voimassa olevien määräysten mukaan. Suojarakennusten laatu- ja tekninen taso on korkea. Ohjataan pelastussuunnitelmiin huonetilojen osoittamista tilapäissuojiksi. Jo rakennetut suojat on oltava kunnossa ja käyttäjät osaavat laittaa suojat tarvittaessa suojelukuntoon. Evakuointisuunnittelulla kyetään väestöä siirtämään muualle.

27 Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Neuvotaan ja opastetaan suunnittelijoita ja rakentajia väestönsuojien suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojan rakennustarkastuksen, tai mikäli kunnan rakennusvalvonta suorittaa tarkastuksen, huolehditaan riittävästä neuvonnasta ja opastuksesta. Suojan käyttäjille järjestetään suojanvalvojan ja hoitohenkilöstön kursseja vuosittaisen koulutusohjelman mukaisesti. Suojat tarkistetaan viimeistään 10 vuoden välein eli n. 200 suojaa vuodessa. Varaudutaan suojantarkastusvelvoitteen siirtymiseen kiinteistön omistajalle. 5.4. Riskialueiden tavoitettavuus Nykytila SM:n toimintavalmiusohjeessa annetaan määritelmät I-IV riskialueiden muodostamisesta, sekä toimintavalmiusajoista em. alueille. Pelastustoiminnan suorittaminen tehokkaasti edellyttää, että pelastusyksikkö (johtaja, kuljettaja, vähintään yksi ja enintään kolme työparia) saavuttaa onnettomuuskohteen riskialueittain pääsääntöisesti seuraavasti: Ensimmäisellä riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa onnettomuuskohteen kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä. Toisella riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa kohteen 10 minuutin kuluessa hälytyksestä. Kolmannella riskialueella pelastusyksikkö saavuttaa kohteen 20 minuutin kuluessa hälytyksestä. Neljännellä riskialueella toimintavalmiusaika voi olla edellä mainittuja aikoja pidempikin. Pelastusyksiköt hälytetään lähimmän ja tarkoituksenmukaisimman yksikön periaatteen mukaisesti. Kullekin paloasemalle on muodostettu vastealue, jonka alueelle hälytetään riittävä määrä yksiköitä. Päällystön hälyttäminen suoritetaan vastaavasti johtamisalueiden mukaisesti. Laskennallisesti arvioiden pelastustoimen alueella pelastusyksiköiden toimintavalmius ja saavutettavuus eri riskialueilla ovat varsin hyviä. Toimintavalmiutta ohjataan riskialueiden ja riskien suuntautumisen mukaisesti. I riskialueet saavutetaan laskennallisesti kuuden minuutin kuluessa Vaajakosken ja Äänekosken alueilla. Ongelman muodostaa Jyväskylän pinta-alaltaan laaja

28 I-riskialue, jolloin kaikilta osin ei toimintavalmiustavoitteeseen ylletä. Riskialueiden toimintavalmiusajat vuodelta 2008 on esitetty kuvassa 3. KSPELA 2008 tehtäviä toimintavalmiusajassa % keskiarvo Riskialue 1 (tavoite 6 min.) 634 379 60 6:36 Riskialue 2 (tavoite 10 min.) 964 775 80 8:02 Riskialue 3 (tavoite 20 min.) 632 603 95 9:41 Riskialue 4 (yli 20 min.) 1 320 16:13 Kuva 3. Toimintavalmiusajat riskialueittain vuonna 2008 Pelastusjoukkueen kokoaminen I riskialueille on suunniteltu siten, että se saadaan paikalle 20 minuutin kuluessa hälytyksestä ja II ja III -riskialueille 30 minuuttia hälytyksestä. Vesistöalueille, missä toimii Järvipelastusseurat, on muodostettu järvien vastealueita. Näillä alueilla on huomioitu Järvipelastajien toimintaedellytykset. Paloasemat ovat pääosin kuntien omistamia ja vuosikymmenien aikana sijoittuneet sinne, missä on riskejä. Kasvukeskuksien nopea kehittyminen on muodostanut Jyväskylään laajoja I-riskialueita, mitä nykyinen paloasemaverkko ei palvele riittävän hyvin. Jyväskylän kolmen uuden paloaseman suunnittelu on edennyt siten, että kaksi nykyistä huonokuntoista paloasemaa puretaan ja tilalle rakennetaan kolme pienempää paloasemaa. Rakennusaikataulu on vielä epäselvä, mutta toteutuessaan nämä paloasemat kattavat hyvin Jyväskylän I-riskialueet. Muualla maakunnassa paloasemien sijainti on pääosin hyvä. Paloasemat ovat joissakin tapauksissa saneerattu alun perin muuhun tarkoitukseen rakennettuihin tiloihin, eikä näin ollen palvele pelastustoimen tarpeita riittävän hyvin. Tavoite Pelastustoimen alueella eri riskialueet tavoitetaan kaikkina vuorokaudenaikoina toimintakykyisillä pelastusyksiköillä seuraavasti: I riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 6 minuuttia.

29 II riskialueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 10 minuuttia. III riskialueella 100 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika on enintään 20 minuuttia. IV riskialueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin. Pelastuslaitoksen tukena toimivien sotilas- ja laitospalokuntien, sekä Järvipelastusyhdistyksien yksiköiden lähtövalmius on eri riskialueiden tavoitteiden ja voimassaolevien sopimusten mukainen. Paloasemat ovat sisäilman ja muun työturvallisuuden kannalta hyvässä kunnossa ja paloasemaverkko vastaa alueen riskejä. Paloasemat ovat käytännöllisiä ja niistä on riittävästi tarkoituksenmukaisia tiloja kalustolle ja henkilöstölle. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Jyväskylän paloasemat hajasijoitetaan ja niiden rakentaminen aloitetaan palvelutasopäätöksen aikana. Tarkempi toteuttamisaikataulu kustannuksineen tuodaan johtokuntaan myöhemmin. Kahden uuden paloaseman käyttöönotto nostaa vuokrakuluja arviolta 1.4 miljoonaa euroa vuodesta 2012 alkaen. Muiden asemien tilatarpeet ja rakennusten kunto kartoitetaan 2010 ja turhista tiloista luovutaan. Selvityksen perusteella laaditaan erillinen hankesuunnitelma 2010 ja samalla tarkastetaan vuokrien määräytymisperusteet. 5.5. Pelastustoiminnan resurssit Nykytila Pelastustoimen resurssit muodostuvat pääosin pelastuslaitoksen henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö muodostuu päätoimisesta miehistöstä ja päällystöstä, joita on yhteensä 200 henkilöä, sekä 1000 sivutoimisesta ja vapaaehtoisesta sammutusmiehestä ja yksikönjohtajasta. Pelastuslaitoksella on 46 paloasemaa, joista kolme on ympärivuorokautisesti yhden minuutin lähtövalmiudessa. Nämä asemat ovat Jyväskylän kantakaupungissa, Vaajakoskella ja Äänekoskella. Muilla paloasemilla on yleensä n. 5 minuutin valmius.