SIMULAATIOTILASUUNNITELMA Opetuksen kehittämisen hankesuunnitelma

SIMULAATIOTILASUUNNITELMA Opetuksen kehittämisen hankesuunnitelma Virpi Seppänen Opetusharjoittelu 3, 8 op, 4313103 Hoitotiede Terveystieteiden opettajakoulutus Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos marraskuu 2012

2 YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena on laatia simulaatiotilasuunnitelma Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opetuksen kehittämiseksi. Hanke edistää simulaatiooppimisympäristön käyttöönottoa ja moniammatillista yhteistyötä eri alojen opettajien kesken muun muassa simulaatio-oppimisympäristön suunnitteluvaiheessa. Hanke on osa laajempaa kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti kehittää simulaatio-opetusta osaksi hoitotyön koulutusohjelmaa. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus soveltaa simulaatio-opetusta muiden sosiaalija terveysalan yksikön koulutusohjelmien tarpeisiin. Kehittämishankkeen taustalla ovat muun muassa valtakunnalliset linjaukset terveysalan koulutuksesta valmistuvien osaamisesta ja osaamisen varmistamisesta sekä potilasturvallisuuden huomioimisesta terveysalan koulutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa. Simulaatiotilasuunnitelman tavoitteena on kuvata simulaatio-opetustilojen käyttö, simulaatio-opetuksessa käytettävien kuva- ja äänitallennusvälineiden tarve ja potilassimulaattorien sijoittaminen simulaatio-opetustiloihin. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää geriatrisen simulaatioopetustilan tilatarve ja toteutusmahdollisuus muiden simulaatio-opetustilojen yhteyteen. Hanke toteutetaan syksyn 2012 aikana. Simulaatiotilasuunnitelman lisäksi hanke sisältää simulaatioopetukseen liittyvät koulutus- ja tutustumispäivät sekä yhteistyöpalaverit kehittämishankkeen toimijoiden kanssa. Hankkeella ei ole ulkopuolista rahoitusta eikä siitä koidu lisäkustannuksia hankkeen tilaajalle. Hankkeen päätoteuttajana toimii terveystieteiden opettajaopiskelija Virpi Seppänen ja hänen ohjaajana toimii hoitotyön yliopettaja Hannele Tiittanen.

3 SISÄLLYS YHTEENVETO 2 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 4 1.1 Simulaatio-opetus hoitotyön koulutuksessa 4 1.2 Simulaatio-opetuksen hyödyt 5 1.3 Simulaatio-opetuksessa käytettävät tilat 6 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT 6 3. HANKKEEN TAVOITTEET 7 4. TUOTOKSET 7 5. HANKKEEN TOTEUTTAMISSTRATEGIA 7 6. TYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULUTUS 8 7. RESURSSIT JA BUDJETTI 8 8. HANKKEEN VAHVUUDET JA RISKIT 9 9. RAPORTOINTI JA ARVIOINTI 10 LÄHTEET 11

4 1. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Hankkeen tarkoituksena on laatia simulaatiotilasuunnitelma Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opetuksen kehittämisen näkökulmasta. Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kehittämishankkeena on simulaatio-opetuksen kehittäminen osaksi hoitotyön koulutusohjelmaa. Tavoitteena on myös laajentaa simulaatio-opetusta palvelemaan fysioterapian ja sosiaalialan koulutusohjelmien koulutustarpeita, jolloin mahdollistuu moniammatillinen yhteistyö simuloiduissa potilas-/asiakastilanteissa. Kehittämishanke on aloitettu keväällä 2012 ja se jatkunee vuoden 2013 loppuun saakka. Syksyn 2012 aikana tavoitteena on aloittaa opetussuunnitelmatyöskentely simulaatio-opetuksen näkökulmasta, laatia simulaatiotilasuunnitelma ja tehdä osa simulaatiovälinehankinnoista. Kehittämishankkeen toimijat ovat hoitotyön yliopettaja Hannele Tiittanen sekä hoitotyön lehtorit Eveliina Kivinen ja Matleena Takaluoma. Suomessa simulaatio-opetuksen käyttö terveysalan koulutuksessa on vielä nuorta. Kiinnostus kyseessä olevaa opetusmenetelmään kohtaan on kuitenkin kasvanut 2000-luvulla ja vähitellen simulaatiooppimisympäristöjä on alettu rakentaa eri ammattikorkeakouluihin. Edellä kävijöitä simulaatioopetuksen hyödyntämisessä ovat olleet muun muassa Arcadan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut. (Hallikainen & Väisänen 2007.) Simulaatio-opetuksen kehittämisen taustalla ovat sekä valtakunnalliset linjaukset että ammattikorkeakoulukohtaiset strategiset painopistealueet. Valtakunnallisia linjauksia kohdentuvat muun muassa terveysalan koulutuksesta valmistuvien osaamiseen ja osaamisen varmistamiseen sekä potilasturvallisuuden huomioimiseen terveysalan koulutusta suunniteltaessa ja toteuttaessa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatima muistio, joka sisältää kehittämisehdotuksia ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmien kehittämiseksi, ottaa kantaa myös moniammatilliseen työskentelyyn koulutuksen aikana. Kyseinen muistio korostaa moniammattillisten harjoitteluympäristöjen ja opetusmenetelmien luomista siten, että opiskelijat voivat harjoitella yhteistyötaitoja terveysalan eri alojen opiskelijoiden kanssa ja omaksua siten yhteistyökäytänteitä. (STM 2006; STM 2012.) 1.1 Simulaatio-opetus hoitotyön koulutuksessa Simulaatio-opetuksella tarkoitetaan kliinisen hoitotodellisuuden jäljittelemistä oikeiden standardoitujen potilaiden tai potilassimulaationukkejen avulla (Hallikainen & Väisänen 2007; Issenberg & Scalese 2008). Simulaatio-opetuksen avulla voidaan kehittää ammatillisia valmiuksia kuten tieto, taitoja ja asenteita muun muassa potilasturvallisuuteen liittyen. Näiden lisäksi myös todettu, että kriittinen ajattelu, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaidot kehittyvät

5 simulaatio-opetuksen myötä. (Cant & Cooper 2009; Lateef 2010.) Opetus- ja kulttuuriministeriö (2006) on määritellyt terveysalankoulutuksesta valmistuvien ammatillisen osaamisen kymmenen osaaluetta. Sairaanhoitaja AMK tutkinnon osaamisen osa-alueet ovat suoraan yhteydessä simulaatioopetuksessa harjoiteltaviin osaamisen osa-alueisiin. Näitä osaamisen osa-alueita ovat esimerkiksi kliininen hoitotyö, hoitotyön päätöksenteko ja monikulttuurinen hoitotyö (Dreifuerst 2009; Grossman Mager Opheim & Torbjornsen 2012; Opetus- ja kulttuuriministeriö 2006). Ammatillisen osaamisen osa-alueiden lisäksi myös potilasturvallista työskentelytapaa voidaan harjoitella simulaatioopetuksenavulla. Vaatimus potilasturvallisuuden huomioimista terveysalan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa nousee Sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta strategiasta, jonka mukaan potilasturvallisuuden edistäminen tulee olla painopistealueena terveysalan koulutuksessa. (Seppänen & Flöjt 2012; STM 2009.) Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman potilasturvallisuusstrategian (2009 2013) mukaan potilasturvallisuus on sekä osa ammatillista osaamista että turvallisen hoidon edellytys. Potilasturvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille terveydenhuollossa työskenteleville ja se tulee huomioida terveysalan koulutusta suunniteltaessa niin perus- ja jatkokoulutuksen kuin täydennyskoulutuksen yhteydessä. (STM 2009.) Terveysalan koulutuksessa potilasturvallisuuden edistämisen tulee tähdätä sekä kliinisten ja teknisten hoitotyön taitojen että ei-teknisten taitojen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Olennaista on myös potilasturvallisuutta lisäävän hoitokulttuurin luominen, joka sisältää muun muassa virheistä, vaaratilanteista ja läheltä piti -tilanteista oppimisen. Järjestelmälähtöinen ajattelu ja ymmärrys inhimillisiä tekijöitä kohtaan lisäävät myös potilasturvallisuusosaamista. Simulaatio-opetus mahdollistaa tämänkaltaisten taitojen oppimisen, sillä simulaatioharjoituksen toteutetaan turvallisessa oppimisympäristössä, jossa opiskelijoiden on mahdollista harjoitella muun muassa haastavia hoitotyön tilanteita. Simulaatioharjoituksissa opiskelijat voivat yhdistää teoriatietoa käytännöntaitoihin ja oppia siten soveltamaan hoitotyön osaamistaan. (Seppänen & Flöjt 2012.) 1.2 Simulaatio-opetuksen hyödyt Koulutusorganisaation ja kouluttajan näkökulmasta simulaatio-opetuksella saavutetut hyödyt ovat monitasoisia. Simulaatio-opetuksen avulla opiskelijoille voidaan tarjota riskitön ja aidon tuntuinen oppimisympäristö. On todettu, että simulaatio-opetus tuottaa parempia oppimistuloksia ja edistää siten muun muassa koulutuksen läpäisyaikaa. Tämän lisäksi osa käytännön harjoittelusta voi tapahtua simulaatio-oppimisympäristössä, jolloin opiskelijoiden osaamista voidaan vahvistaa ennen käytännön harjoittelua. (Salakari 2010.) Sairaanhoitaja AMK tutkintoon kuuluvan ohjatun harjoittelun

6 toteuttaminen simulaatio-oppimisympäristössä sekä edellä mainitut muut asiat vaikuttavat myös koulutuksen kustannustehokkuuteen ja antavat kilpailuedun muihin koulutusorganisaatioihin nähden. Merkittävän kilpailuedun antaa myös moniammatillisesti toteutettu simulaatio-opetus, jota voidaan hyödyntää sekä terveysalan tutkintoon johtavassa koulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. Aikaisemmin mainittujen opittavien teknisten ja ei-teknisten taitojen lisäksi opiskelijan saama hyöty simulaatio-opetuksesta näkyy opiskelumotivaatiossa. Oppimisen motivaatio paranee, kun koulutusta organisoidaan käytännön läheisellä ja mielekkäällä tavalla. Mikäli halutaan laajentaa simulaatioopetuksen käyttöä täydennyskoulutukseen, voidaan sen avulla tarjota innovatiivinen mahdollisuus harjoitella esimerkiksi oman työtehtävän vaatimia erityistaitoja, tiimityöskentelyä ja vaaratilanteiden hallintaa. (Salakari 2010.) 1.3 Simulaatio-opetuksessa käytettävät tilat Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön tilat mahdollistavat simulaatioopetuksen. On kuitenkin muistettava, että opetuksen tavoitteet, kohderyhmä ja taloudelliset resurssit määrittelevät pitkälti simulaatio-opetuksessa tarvittavat tilat, välineet ja varusteet. (Hallikainen & Väisänen 2007). Sen lisäksi, että tilojen suunnittelussa on pohjana opetuksen näkökulma, on myös tunnettava terveydenhuollon toimintaympäristö. Simulaatiotilojen suunnittelu edellyttää simulaatiopedagogiikan tuntemista, verkostoitumista muiden simulaatio-pedagogiikkaa toteuttavien koulutusorganisaatioiden kanssa, tutustumiskäyntejä olemassa oleviin simulaatiokeskuksiin ja osallistumista terveysalan simulaatiota koskeviin koulutuksiin. (Damian 2012; Wilson 2012.) 2. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankkeen tilaajana toimii Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön hoitotyön koulutusohjelma. Hankkeen hyödynsaajana ovat tässä tapauksessa edellä mainitussa koulutusohjelmassa toimivat opettajat, mutta myös muu sosiaali- ja terveysalan yksikön henkilökunta. Heidän lisäksi hyödynsaajiksi voidaan määritellä sosiaali- ja terveysalan yksikön opiskelijat.

7 3. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen välittömänä tavoitteena on laatia simulaatiotilasuunnitelma hoitotyön koulutusohjelman käyttöön. Simulaatiotilasuunnitelman tavoitteena on kuvata tilojen käyttö (simulaatio- ja debriefing - tilat), simulaatio-opetuksessa käytettävien kuva- ja äänitallennusvälineiden tarve ja potilassimulaattorien sijoittaminen simulaatio-opetustiloihin. Tämän lisäksi tavoitteena on selvittää geriatrisen simulaatio-opetustilan tilatarve ja toteutusmahdollisuus muiden simulaatio-opetustilojen yhteyteen. 4. TUOTOKSET Hankkeen tuotoksena syntyy simulaatiotilasuunnitelma, joka sisältää tilaehdotukset (simulaatiotilat, debriefing -tilat, väline- ja laitevarastot, pukuhuoneet) ja pohjapiirrokset av-välineistöt huomioiden. Simulaatiotilasuunnitelma toimitetaan sekä paperiversiona että sähköisenä versiona kehittämishankkeen toimijoille. 5. HANKKEEN TOTEUTTAMISSTRATEGIA Hankkeen tuotoksena syntyy simulaatiotilasuunnitelma, joka on valmis 31.12.2012 mennessä. Hankkeen päätoteuttajana toimii terveystieteiden opettajaopiskelija Virpi Seppänen ja hänen ohjaajanaan toimii hoitotyön yliopettaja Hannele Tiittanen. Hankkeen toteutukseen kuuluvat syksyn 2012 aikana toteutuneet simulaatiokoulutus- ja tutustumispäivät sekä kaikki simulaatiotilasuunnitteluun liittyvät kokoukset ja palaverit (ks. kohta 6, Taulukko 1). Simulaatiotilasuunnitelman laatiminen sisältää tilojen kartoituksen, yhteistyöpalaverin sosiaali- ja terveysalan tilavastaavan kanssa, palaverit hankkeen ohjaajan kanssa ja arviointipalaverin kehittämishankkeen toimijoiden kanssa. Simulaatiotilasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa simulaatio-opetustilojen rakentamisesta ja käytöstä. Tarvittaessa apuna käytetään Internetistä ladattavissa olevaa Floorplanner tilasuunnitteluohjelmaa (http://floorplanner.com/).

8 6. TYÖSUUNNITELMA JA AIKATAULUTUS Hanke toteutetaan syksyn 2012 aikana. Hankkeen kokonaiskesto on noin viisi kuukautta. Oheisessa taulukossa (Taulukko 1) on hankkeen aikataulutus. Taulukko 1. Hankkeen aikataulutus. Ajankohta Tehtävä Muuta huomioitavaa 15.8.2012 klo 14.00 15.00 Suunnittelupalaveri Lahden AMK / Sosiaali- ja terveysala Hannele Tiittanen Eveliina Kivinen 20.9.2012 klo 9.00 17.00 SIMLab päätösseminaari ja simulaatiotiloihin tutustuminen 21.9.2012 klo 8.00 16.00 SUN meeting (simulation USER network) 17.10.2012 klo 7.00-12.30 Simulaatiopedagogiikkaorientaatio ja simulaatiotiloihin tutustuminen 4.11.2012 klo 8.00 16.00 Hankesuunnitelman laatiminen 5.11.2012 klo 8.00 16.00 Hankesuunnitelman laatiminen Saimaa AMK Eveliina Kivinen Matleena Takaluoma Saimaa AMK Eveliina Kivinen Matleena Takaluoma Laurea AMK Eveliina Kivinen Jorma Jokela 16.11.2012 klo 14.00 15.00 Hankeohjaus Lahden AMK Hannele Tiittanen 26.11.2012 klo 12.30 17.00 Simulaatiokoulutus Hoitotyön koulutusohjelman tiimikokous marraskuu-joulukuu 2012 Simulaatiotilasuunnitelman laatiminen - tilojen kartoitus - palaverit hankeohjaajan kanssa - palaverit sosiaali- ja terveysalan tilavastaavan kanssa - kirjallinen tuotos 31.12.2012 mennessä Simulaatiosuunnitelma valmis 10.1.2013 klo 8.30 9.30 Arviointipalaveri Lahden AMK Hannele Tiittanen Eveliina Kivinen Matleena Takaluoma 7. RESURSSIT JA BUDJETTI Hankkeeseen resursoidaan 110 työtuntia. Kyseessä oleva tuntimäärä sisältää hankesuunnitelman ja simulaatiotilasuunnitelman laatimisen sekä syksyn 2012 aikana toteutuneet simulaatiokoulutus- ja tutustumispäivät, yhteistyöpalaverit ja käynnit kohdeorganisaatiossa. Simulaatiotilasuunnitelman

9 laatimiseen käytetään aikaan keskimäärin puolet edellä mainitusta tuntimäärästä. Hankkeen ohjaajalle on resursoitu ohjausaikaa 10 tuntia. Hankkeen kustannukset on arvioitu keskimääräisten hintojen mukaan ja ne koostuvat matkakuluista, tulostus- ja kopiointikuluista sekä muista toimistokuluista kuten Internetin käytöstä ja puhelinkuluista (Taulukko 2). Matkakulut koostuvat julkisten kulkuvälineiden käyttöhinnoista. Floorplanner tilasuunnitteluohjelman käyttö maksaa 9,95, joka oikeuttaa kyseessä olevan ohjelman käyttöön vuoden ajaksi. Hankkeen toteutuksesta ei koidu ansiomenetyksiä hankkeen toteuttajalle eikä lisäkustannuksia hankkeen tilaajalle. Hankkeella ei ole ulkopuolista rahoitusta. Edellä mainituista kustannuksista muodostuu hankkeen budjetti. Taulukko 2. Hankkeen kustannukset. Kulukohde Matkakulut - Lahti-Lappeenranta-Lahti - Lahti-Hyvinkää-Lahti Tulostus- ja kopiointikulut 100 sivua Kustannus 26 10 musta-valkokopio 0,10 /sivu (värikopio 0,20 /sivu) 10 Internetin käyttö 14,90 Puhelinkulut 10 Floorplanner-ohjelma 9,95 Yhteensä 80,85 8. HANKKEEN VAHVUUDET JA RISKIT Hankkeen vahvuuksia, mahdollisuuksia, heikkouksia ja uhkia on kuvattu nelikenttäanalyysin (SWOT) avulla (Taulukko 3). Hankkeen vahvuuksina voidaan nähdä realistiset ja käytännölliset tilat, joihin voidaan rakentaa simulaatio-oppimisympäristö. Tämän lisäksi vahvuutena on sekä hankkeen toteuttajan että kehittämishankkeen vastuuhenkilöiden hyvä motivaatio uuden opetusmenetelmän suunnitteluun ja käyttöönottoon. Laaja-alainen johdon tuki on myös hankkeen vahvuus. Hankkeen mahdollisuutena voidaan nähdä uutuusarvo, joka liittyy uuden opetusmenetelmän kehittämiseen. Simulaatio-opetuksen kehittäminen mahdollistaa jatkossa myös verkostoitumisen muiden koulutusorganisaatioiden kanssa, jotka kehittävät vastaavaa opetusmenetelmää tai käyttävät jo sitä.

10 Hankkeen ulkoisia riskejä ei juuri ole. Ainoana ulkoisena riskinä mainittakoon Floorplanner - ohjelman toimimattomuus, mutta tämä riskin voidaan ennakoida käyttämällä perinteisiä pohja- ja tilasuunnittelun välineitä kuten valokuvausta ja tarkkoja sanallisia kuvauksia. Hankkeen sisäisiksi riskeiksi voidaan nimetä aikataulun viivästyminen ja hankkeen toteuttajan kokemattomuus simulaatioopetuksessa. Nämä riskit on huomioitava simulaatiotilasuunnitelmaa laatiessa ja niihin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi asianmukaisella ohjauksella ja hyvällä oman työn johtamisella. Taulukko 3. SWOT Vahvuudet Mahdollisuudet - realistiset tilat simulaatio-opetuksen toteuttamiselle - hankkeen toteuttajan innostus ja motivaatio suunnitella simulaatiotilaa - osaavat ja motivoituneet kehittämishankkeen toimijat - laaja-alainen johdon tuki - uuden kehittäminen - verkostoituminen muiden simulaatio-opetusta toteuttavien koulutusorganisaatioiden kanssa Heikkoudet Uhat - hankkeen toteuttaja on noviisi simulaatioopetuksessa - aikataulun viivästyminen - Floorplanner ohjelman toimimattomuus 9. RAPORTOINTI JA ARVIOINTI Hankkeen loppuraportti on konkreettinen simulaatiotilasuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan kohdeorganisaation eli Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman käyttöön. Hanketta arvioidaan hoitotyön yliopettaja Hannele Tiittasen ja muiden kehittämishankkeen toimijoiden kanssa simulaatiotilasuunnitelman edetessä. Hankkeen arviointipalaveri pidetään simulaatiotilasuunnitelman valmistuttua 10.1.2013, jolloin päätetään jatkotoimenpiteistä.

11 LÄHTEET Cant R & Cooper S. 2009. Simulation-based learning in nurse education: systematic review. Journal of Advanced Nursing 39(2), 3-15. Damian A H. 2012. Simulation Based Learning Environment (SimBLE): The Fidelity Continuum. Clinical Simulation in Nursing 8(8), 385. Dreifuerst K. 2009. The Essentials of Debriefing in Simulation Learning: A Concept Analysis. Nursing Education Perpectives 30 (2), 109 114. Grossman S, Mager D, Opheim H & Torbjornsen A. 2012. A Bi-national Simulation Study to Improve Cultural Awareness in Nursing Students. Clinical Simulation in Nursing, 8, 341 346 Hallikainen J & Väisänen O. 2007. Simulaatio-opetus ensihoidossa. Finnanest 40, 436 439. Issenberg B & Scalese R. 2008. Simulation in Health Care Education. Perspective in Biology and Medicine 51(1), 31-46. Lateef F. 2010. Simulation-based learning: Just like the real thing. Journal of Emergencies, Trauma, and Shock 3(4), 348-352. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien osaaminen, keskeiset opinnot ja vähimmäisopintopisteet. Opetusministeriön työryhmän muistioita ja selvityksiä 2006:24. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2006/liitteet/tr24.pdf?lang=fi. Luettu 4.11.2012. Salakari H 2010. Simulaatiokouluttajan käsikirja. Hakapaino OY, Helsinki. Seppänen J & Flötj A. 2012. Simulaatioteknologia näkyväksi potilasturvalliseen hoitotyön koulutukseen Kainuussa. AMK-lehti verkkojulkaisu. http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/viewfile/1389/1315. Luettu 5.11.2012. STM. 2009. Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=39503&name=dlfe-7801.pdf. Luettu 4.11.2012. STM. 2012. Koulutuksella osaamista asiakaskeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=5065240&name=dlfe-18410.pdf. Luettu 5.11.2012. Wilson L. 2012. Human Simulation for Nursing and Health Professions. 1. painos. Springer Publishing Co., New York, USA.