Voimaa arkeen. Perhe- ja pariterapia Tapausesimerkki. Erityisiä työskentelyn kohteita

Samankaltaiset tiedostot
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille Kati Kuusio

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Mielenterveys voimavarana

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Maahanmuuttajataustaisten perheiden huomioiminen palveluissa

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Aggression taustalla saattaa olla oma koettu väkivalta, laiminlyönti tai kaltoinkohtelu

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

Miten herättää syrjäytyneen motivaatio?

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Perhearviointi. Kun perhe tarvitsee (tavallista enemmän) tukea

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Mielenterveys voimavarana

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

Toimiva työyhteisö DEMO

Mielekästä ikääntymistä

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Voimavarat vähissä mikä avuksi?

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Valtakunnallinen verkostofoorumi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaaville KUOPIO

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Ryhmätyöskentelyn purku Hankasalmi

1. Asiakaslähtöisyys/asiakasohjautuvuus

Isän kohtaamisen periaatteita

Perhearviointi. Perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Ruoka korjaavana kokemuksena

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

HANKALIEN TUNTEIDEN YLI. Hanna Ranssi-Matikainen

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Lataa Halut jäissä? Lataa

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Transkriptio:

Voimaa arkeen Perhe- ja pariterapia Tapausesimerkki Erityisiä työskentelyn kohteita Veli-Matti Saarinen sh, perhepsykoterapeutti (VET), työnohjaaja Toimiva lapsi & perhe -menetelmäkouluttaja

SUKUPUU piirroksessa käytettävät merkinnät mies nainen avioero avioliitto (avoliitto ----) raskaus lapset x keskenmeno

SUKUPUU... adoptio aggressio torjunta sitominen kuolema symbioosi (läheisyys, kateus, viileys...)

sukupuu KALEVI - 52 k.-97 RAIJA -53 MIKKO -48 LIISA -50 ARI -65 KAIJA -70 PEKKA -72 JATTA -73 JUSSI -74 JENNI -79-92 -94-95 ANNI -92 JENNA -95 JOONAS -99

Pohdi Minkälaiset positiiviset toimintamallit tai vuorovaikutustavat periytyvät suvussasi? Kuka oli / on keskushenkilö tässä? Minkälaiset negatiiviset toimintamallit tai vuorovaikutustavat periytyvät suvussasi? Kuka oli / on keskushenkilö tässä? Kenet haluaisit poistaa ja miksi? Kenet haluaisit lisätä ja miksi? Millainen käsitys tai ajatus suvussasi olevilla ihmisillä on sinusta?

Perhedynamiikka Systeemiteoreettinen malli ( L. Barnhill) Perheen toimintaa voidaan kuvata kahdeksan ulottuvuuden mukaan. IDENTITEETTIPROSESSI MUUTOSKYKY INFORMAATION PROSESSOINTI ROOLIRAKENTEET

Yksilöityminen --------------- kietoutuminen IDENTITEETTI Itsenäinen ajttelu Vapaa mielipiteiden ja tunteiden ilmaisu Riippumattomuus muista perheenjäsenistä Vahva tunne autonomiasta, identiteetistä ja henk.koht. Vastuusta ja rajoista. Heikko hahmotus omasta persoonasta ja rajoista. Riippuvuus muista perheenjäsenistä.

Yhteenkuuluvuus ------------- eristäytyminen IDENTITEETTI Kyky tuntea emotionaalista läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta perheen sisällä eri perheenjäsenten kesken. Vieraantuminen ja eristäytyminen muista perheenjäsenistä

Joustavuus ------------- jäykkyys MUUTOSKYKY Kyky joustaa erilaisissa tilanteissa. Kyky sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Joustamattomuus Reagointi vanhojen mallien mukaan

Pysyvyys ------------- hajaannus MUUTOSYKY Vuorovaikutuksessa Johdonmukaisuus Vastuullisuus Turvallisuus Johdonmukaisuuden ja ennustettavuuden puute perhesuhteissa.

Selkeä havainnointi --------- epäselkeä havainnointi INFORMAATION PROSESSOINTI Vääristämätön tietoisuus itsestä ja muista. Selkeä näkemys ja yksimielisyys yhteisistä tapahtumista. Epäselvät ja vääristyneet havainnot aiheuttavat epävarmuutta perheen toiminnassa.

Selkeä kommunikointi ----- epäselvä kommunikointi INFORMAATION PROSESSOINTI Selvä ja onnistanut tiedonkulku perheenjäsenten välillä. Epäselvät asiat pyritään selventämään keskustelun avulla. Tiedon kulku on epäselvää ja hämmentävää, ei suoda mahdollisuutta selventää sitä. Viesti voi sisältää ristiriitaisuuksia.

Roolivastavuoroisuus ----- ROOLIRAKENTEET epäselvät roolit Roolit ovat perheenjäsenten yleisesti hyväksymiä ja selkeästi jäsentyneitä. Perheenjäsenten välillä ei ole vastavuoroista käyttäytymistä. Perheessä on epäselvä ja hämmentävä roolikäyttäytyminen ja esiintyy ristiriitoja.

Selkeät sukupolvien rajat ------ epäselvät / rikkoutuneet rajat ROOLIRAKENTEET Selkeä roolivastavuoroisuus ja selkeät sukupolvien väliset rajat. Tiettyjä eroja puolisoiden keskinäisissä suhteissa, vanhempien ja lasten sekä sisarusten välisissä suhteissa. Vanhemmilla on toimintoja ohjaava rooli. Hajanainen ja epämääräinen liitto > sukupolvien rajat hämärtyvät. > Vanhempi ja lapsi yhdessä kääntyvät toista vanhempaa vastaan.

Pohdintaa Yksilöityminen -------------------- kietoutuminen Yhteenkuuluvuus ----------------- eristäytyminen Joustavuus ------------------------- jäykkyys Pysyvyys ---------------------------- hajaannus Selkeä havainnointi -------------- epäselkeä havainnointi Selkeä kommunikointi ----------- epäselvä kommunikointi Roolivastavuoroisuus ----------- epäselvät roolit Selkeät sukupolvien rajat ------- epäselvät / rikkoutuneet rajat

Perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisen vuorovaikutuksen kokonaisuudessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä Patologisten vuorovaikutuskuvioiden muutos Muutos tapahtuu erityisesti tarkastelemalla perheen myönteisiä voimavaroja

Perheterapia Terapeutti tai terapeuttipari Yksi tai useampia perheenjäseniä ja joskus myös vuorovaikutusverkostoa Rajat yksilö-, pari ja perheterapian välillä liukuvat Perheen määritelmä muuttunut ja muuttuva Vaikuttavuutta vaikea tutkia Mitä muutosta tutkitaan ja miten sitä mitataan? Positiiviset vaikutukset yleensä nopeita ja vaikutus laajaa Kesto: lyhyet ja pitkät terapiaprosessit

Kaisa Pari- ja perheterapia Pete Markku Kaisa Samu Roope Rasmus Emilia Aliisa 4v. Kristian 3kk 2kk.

Psykoedukaatio Tietoa traumareaktioista ja niihin liittyvistä tunteista Ylivireystila: aktivaatio ylittää integraatiokyvyn Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Ogden and Minton (2000) Alivireystila: riittämätön aktivaatio integroimista varten

Miten trauma näyttäytyy? Uudelleen kokeminen, takaumat Välttäminen, alivireys, tunteiden puuttuminen Ylivireys, vaikeus rauhoittua 21

Ylivireys Tarkkaavaisuus kapenee Pysyvä valpastuminen ympäristöstä tulevien uhkien varalta Samanaikaisesti joutuu sekä nykyisyyden että menneisyyden kokemuksen kohtaajaksi (vähäinen pettymys suuri reaktio) Ruumis on valmis taistelemaan tai pakenemaan Univaikeudet 22

Trauman vaikutukset Keho kehossa viriää herkästi hälytystila väkivallan seurauksena kehon rajat rikkoutuneet keskeistä oman kehon kunnioitus ja positiivisen yhteyden saaminen kehoon tiedon antaminen kehon reaktioista traumaan Struktuuri ja säännöllisyys Ravitsemus, liikunta, uni, keinot rauhoittaa itseä liikkuminen tuo mielihyvää ja hallinnan tunnetta 23

Sekundaariset tunnereaktiot Surullisuus Pelko Syyllisyys Mustasukkaisuus Häpeä Turhautuminen Tuomitsevat ajatukset Viha tai häpeä Tuomitsevien ajatusten välittämät 24

Tunnesäätelyhäiriön transaktionaalinen malli Suuri tunnehaavoittuvuus Tapahtuma Laaja-alainen invalidoivien vasteiden historia Tuomitsevat ajatukset Kohonnut emotionaalinen vireystila Epätarkka ilmaisu Invalidoivat vasteet 25

Kommunikaation tehostaminen

Tunnekeskeinen pariterapia Susan Johnson Aikuisessa rakkaussuhteessa kumppanilta odotetaan turvaa ja läheisyyttä Kun odotukset eivät toteudu Eroahdistus > kiukkuinen protesti > lamaannus > vetäytyminen > negatiivisia vuorovaikutuskehiä > kärsimystä itselle ja toiselle Tutkiminen, uudenlaiset tavat olla yhdessä, primaaritunteista puhuminen, tarvitsevuuden ja heikkouden ilmaukset sekundaaritunteiden, vihan sijaan > ahdistus vähenee Lisänä lapsuuden kiintymyssuhdepulmien vaikutus nykyisyyteen Ensimmäinen onnistunut riidan selvittely merkittävä 7/ 10 paria hyötyy

Narratiivinen terapia Todellisuudet ovat sosiaalisesti rakentuneita Todellisuudet muodostetaan kielen kautta Todellisuuksia järjestetään ja ylläpidetään tarinoiden kautta Ei ole yhtä totuutta

Narratiivinen terapia Uskomukset, lait, sosiaaliset tavat, pukeutumis- ja ruokatottumukset > todellisuuden psykologinen kudos Kriisitilanteissa käsityksemme itsestä on usein invalidoivalla tavalla negatiivinen ja hallitseva Tavoite vaihtoehtoisten tarinoiden löytäminen Mitä ei ole vielä sanottu

Narratiivinen terapia Reflektio Ulkoistaminen Ongelman vaikutukset elämään Ihmisten suhde ongelmaan Auttaa tiedostamaan ongelman vaikutukset sekavan ja ahdistavan olotilan sijaan Poikkeukset Ajattele kuten kirjailija Monologista dialogiin

Kirjeiden kirjoittaminen ja lukeminen Sisäisestä monologista sisäiseen dialogiin Monologista dialogiin Kuka olen > kuinka haluan muiden olevan suhteessa minuun Päiväkirja Aikajana Kirjeen kirjoitus ja sen lukeminen toiselle > syntyy dialoginen tila

Kirjeen lukeminen ja kuunteleminen Pakottaa tutkimaan toisen kokemusta vastarinnan sijaan > empatia lisääntyy Kirjoittaessaan katkeruudesta puoliso ei välttämättä muutu vaan oma käsitys puolisosta muuttuu Kirjoittaminen jo hyvä prosessoiva tapa, mutta vasta lukeminen nostaa tunteet pintaan ja aitous lisääntyy > samalla hyväksyminen lisääntyy

Perheinterventio Berdslee W, Tytti Solantaus Tavoitteena on lasta suojaavien tekijöiden vahvistaminen ja yhteisen tarinan muodostuminen häpeällisen, vaietun ja puhumattoman asian sijaan Työntekijä tapaa kaikki lapset vanhempien huomioiden ja kysymysten pohjalta Lasten huomiot ja kysymykset palautetaan vanhemmille Perhetapaamisessa kaikki paikalla ja vanhemmat kertovat omista pulmistaan ja niiden hoidosta, vapauttavat lapsia syyllisyydestä ja vastuusta Vastaavat mahdollisiin kysymyksiin

Perheinterventio Lasta suojelee tieto vanhemman sairaudesta tieto, että lapsi ei ole syyllinen vanhemman sairauteen tieto, että vanhemman auttaminen ja parantamien ei ole lapset vastuulla toimiva yhteys perheen ulkopuoliseen aikuiseen ystävät ja harrastukset

Mikä estää vanhempaa ottamasta puheeksi? syyllisyys häpeä pelko lapsen kuormittumisesta pelko ongelmien suurenemisesta puhumalla pelko, että lapsestani tulee potilas pelko lapsen menettämisestä lapsi ei halua keskustella 15.5.2017 Hilkka Räisänen ja Mervi Kuparinen

Miksi vanhemman tulee ylittää puhumisen esteet? syyllisyys kohtuullisemmaksi lapset aistivat ja kuulevat paljon: ymmärtävät asioita omasta kokemuksestaan käsin ja saattavat ymmärtää väärin puhumalla varmistutaan lapsen näkökulmasta lapset eivät kuormitu puhuttaessa lapsen kokemista asioista: kaikkia vanhemman traumoja ei käsitellä puretaan hiljaisuutta tuloksena usein vapautuneempi ilmapiiri saimme nyt kuitenkin sanottua mitä piti!

Parisuhde, kysymyksiä itsellesi Kenen kanssa aloitit ja miksi? Kenet sivuutit tai hylkäsit? Onko ajatusta miksi? Mikä merkitys tällä ihmisellä on sinulle nyt? Kenet haluaisit poistaa? Kenet haluaisit lisätä? Miksi? Mikä merkitys tällä ihmisellä on sinulle nyt?

OLETUKSIA PARISUHTEEN PERUSPROSESSEISTA SYMBIOOSISTA KUMPPANUUTEEN Symbioosi Kumppanuus Erillisyys

Parisuhteen kehitys (Wynne. L & Wynne.A) epigeneettinen malli läheisyyden kehittymisestä Liittyminen Huolenpito. Välittäminen 1.Sitoutuminen Yhteisen sosiaalisen todellisuuden luominen 2. Yhteinen ongelman ratkaisu Kyky ratkoa elämän tuomia pulmia yhdessä 3. Suhteen arviointi Kyky tarkastella suhdetta ja sitoutua tietoisemmin 4. Läheisyys (intimacy)

Parisuhde (Carl Whittaker) Läheisyys, symbioosi joka alkaa ajoittain sitoa pelottaa Erillisyys, etäisyys, yksinäisyyden tunne. Pelko erosta

Kertomuksellinen näkökulma: parisuhde neuvottelukenttänä parisuhde on jatkuvaa neuvottelua, jonka kautta tuotetaan - omaa identiteettiä - parisuhdeidentiteettiä ( millainen pari me ollaan ) - toimijuutta - moraalia ongelmallista on neuvottelun juuttuminen, yksipuolistuminen, tavoitteena jatkuvuus ja joustavuuden lisääntyminen (jarl wahlström)

Ympäröivä todellisuus Köyhyys/taloudellinen turvallisuus Työllisyys tai työttömyys Käytettävissä oleva tuki (verkostot) Terveys ja terveyspalvelut (sairaudet,traumat päihteet, käytetäänkö hoitopalveluja vai ei) Kuuluminen yhteisöön Perheen muutosvaiheet

Pariterapian yleisimpiä aiheita Uskottomuus Petetyllä usein eniten kärsimystä Luottamus kasvaa hitaasti Vaikuttaa pitkään Uusperheen kysymykset Suhtautuminen omiin ja toisen lapsiin Kasvatuserimielisyydet Sukupolvien välinen kuilu, isovanhempien puuttumien tai puuttuminen J Toisen vanhemman mielenterveyden pulmat tai päihdeongelma Tasa-arvokysymykset / huomiointi Kiintymyssuhdekysymykset

Sukupuolitettu Puhe Naisten ja miesten kielenkäyttö erilaista. Naisille kieli, puhuminen usein liittyy asioiden jakamiseen, miehillä tekemiseen ja päättämiseen. Naiset taitavampia lukemaan rivien välistä, miehet sidoksissa sanojen sisältöön.

Toimivan parisuhteen perusta (M. McGoldrick) LÄHEISYYS-HUOLENPITO Lämpö, huolenpito, yhdessä vietetty aika, fyysinen läheisyys, jatkuvuus AVOIN VIESTINTÄ Avoimuus, kyky tarkastella itseä omaa toimintaa suhteessa, kyky kohdata ristiriitoja ja puolisoiden erilaisuutta ERITYNEISYYS, RAJOJEN KUNNIOITUS Kunnioitetaan toisen tarvetta yksityisyyteen, omaan aikaan. Eroahdistus, mustasukkaisuus, omistamisenhalu eivät hallitse suhdetta Luottamus toisen kykyyn ratkoa omia ongelmiaan ja korjata omia virheitään. Ei uskota siihen, että voi tietää toisen tunteet ja tarpeet paremmin kuin hän itse Kyky välttää aggressiivista kritiikkiä, loukkauksia ja mitätöintiä Vältetään yrityksiä hallita,dominoida toista erimielisyyksien suhteen

Parisuhteen Ongelmien Ratkomista Edistää Yleensä vaikeus ratkaista ongelmia perustuu attribuutio-virheeseen: ongelma olet sinä ja sinun persoonallisuutesi Ongelmien ratkaisu perustuu niiden näkemiseen kumpaakaan sinänsä liittymättöminä, keskusteltavina ja neuvoteltavina asioina Naiset ovat yleensä hyväksyvämpiä kuin miehet, siksi miesten myöntyminen on ongelmien käsittelyssä keskeistä

ONGELMALLISTEN PARISUHTEIDEN PIIRTEITÄ Asioiden havaitsemisessa: (Gottman) kielteiset havainnot alaviitteissä olemassaolevaa myönteistä ei nähdä puolison persoonallisuuden kielteisenä näkeminen avioliiton historiakertomuksen kielteisyys etäisyys- ja eristäytymisjatkumo: tunteiden valtaama ongelmat nähdään vakavina parasta ratkaista ongelmat yksin rinnakkaiset elämät yksinäisyys

Ongelmalliset parisuhteet 2 Fysiologisessa reagoinnissa: (Gottman) jatkuva epämääräinen fysiologinen virittäytyminen kyvyttömyys rauhoittaa itseään kyvyttömyys rauhoittaa puolisoa jatkuva heikentynyt vastustuskyky VÄKIVALTA TAI VÄKIVALLAN PELKO vie mahdollisuudet parisuhteen kehittymiseltä (ja myös estää pariterapian onnistumisen)

Kotikonsteja Tunteiden merkitys termostaattina ; kertovat vuorovaikutussuhteen laadusta ja korjaavien liikkeiden tarpeesta Oman toimijuuden miettiminen: mitä voisin tehdä itse Riitelykaavan tunnistaminen tässä sitä taas mennään Puheeksi ottaminen ja tarkistaminen nyt alkaa tuntua aika kireältä mitä nyt meille oikein on tapahtunut mitä sinulle/minulle kuuluu? Hyvät tavat: kiitos, anteeksi, en tahtonut loukata

Kotikonsteja Suhteen vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen Arvostuksen/huomioimisen osoittaminen Yhteinen huumori Rituaalien rakentaminen ja vaaliminen (ruokailu, siivous, ulkoilu, nautinnot, matkat ym)

Yhteenvetoa Vahvistakaa positiivista ( kivijalka ) Koettakaa erottaa ne asiat mihin voi vaikuttaa niistä joihin ei voi vaikuttaa Rakentakaa pari-ja perherituaaleja (ylläpitävät vuorovaikutusta) Riidat houkuttelevat yksinpuheluun älkää alistuko sille vaan ponnistelkaa vuoropuhelun ja kuuntelemisen suuntaan