Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Raportointi jäsenkuntiin Katsaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimintaan Talouden raportit - Tuloslaskelma - Rahoituslaskelma - Tase - Tuloskortti
1 (14) Koulutuskeskus Salpaus osavuosikatsaus 2/2015 Sisällys Opiskelijatilanne... 2 Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen... 3 Ammatillisten perustutkintojen uudistus ja opettajuuden muutokset... 4 Poimintoja koulutusaloilta... 4 Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi... 5 Salpauksen strategian 2016 2020 valmistelu... 7 Henkilöstö... 9 Talouden toteuma 1.1. 30.6.2015... 10 Rakennemuutoksen vaikutus 1-6/2015 talouden tarkastelussa... 11 Toimitilat... 11 Vuoden 2015 alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta kattaa Koulutuskeskus Salpauksen sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli 20 000 eri henkilöä. Henkilöstöä kuntayhtymässä on noin 850, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina noin 615 ja noin 235 muuta henkilöstöä. Ennustettu toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna on noin 83 miljoonaa euroa. Uusi hallitusohjelma ei yllättänyt annetuista vaalilupauksista huolimatta. Olemme haastavassa julkisen talouden ja koko kansantalouden tilanteessa. Tehoja ja laatua on haettava yhtä aikaa kaikista niistä julkisista palveluista, joihin yhteisiä resursseja käytetään. Uudistustarve on täyttä totta myös koulutuksen järjestämisessä, haluttiin sitä tai ei. Päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön liittyen mm. koulutuksen kestoon, jatko-opintokelpoisuuden turvaamiseen ja rahoitukseen. Toisen asteen koulutuksen lainsäädäntöä tulisi tarkastella kokonaisuutena ja mahdollistaa sekä ammatillisen että jatko-opintokelpoisuuden turvaavan koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen. Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä, yleissivistävistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja.
2 (14) Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on oikea, mutta vielä kuitenkin kovin vanhoihin toimintamalleihin tukeutuva tavoite. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina 2014 2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa jopa 25 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa hallitusohjelman mukaan vuodelle 2017. Säästöjen toteutuminen ja kohdentuminen käytännössä on vielä auki. Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatillisen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa. Absurdein toteutustapa olisi vain leikata yksikköhintoja ilman todellisia muutoksen mahdollisuuksia. Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013 ja 2014. Talous on kyetty pitämään kunnossa. Koulutuskeskus Salpauksen perustoiminnan tuotot laskivat jo vuonna 2014 edellisvuodesta lähes 6 miljoonaa euroa. Koko yhtymän henkilöstökuluja sopeutettiin 7,4 miljoonalla eurolla vuosina 2013 ja 2014, mutta samalla onnistuttiin säilyttämään lähiopetuksen määrä ennallaan. Vuonna 2015 Salpauksen koulutuksen järjestämisestä saatavien tuottojen määrä laskee edelleen lähes 3,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tulos tullee olemaan alijäämäinen. Hallitusohjelman säästöt vuodelle 2016 ovat 3,7 miljoonaa, jolloin tulos jäänee vastaavan summan alijäämäiseksi. Vuonna 2017 säästövauhti hallitusohjelman mukaan kiihtyy ja on peräti 6,5 miljoonaa. Kun toiminnan resursseja leikataan yli neljänneksen, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksilla, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä sekä toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Lisäksi on uudistettava ja lisättävä toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueellisesti eri toimijoiden kesken. Turvatakseen koulutuksen laadun sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyyden Koulutuskeskus Salpauksessa Yhtymähallitus käynnisti palveluverkkoselvityksen, jossa tarkastellaan mitä koulutuksia Salpauksen tulee tarjota nuorille suoraan peruskoulusta hakeville ja mitä aikuisille sekä millä paikkakunnilla sen on vaikuttavuuden ja talouden tasapainon kannalta mahdollista tulevaisuudessa toimia. Lisää asiasta kohdassa Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen ja toimitilat. Opiskelijatilanne Koulutuskeskus Salpauksesta valmistui 30.6 mennessä 87 uutta ylioppilasta, joista 45 perinteisestä lukiosta, 39 ns. yhdistelmätutkinnosta (ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto) sekä kolme, jotka suorittivat yo-tutkinnon, lukion oppimäärän ja ammatillisen perustutkinnon. Ammatillisen perustutkinnon suoritti ammatillisena peruskoulutuksena 1436 henkilöä ja näyttötutkintona 237 henkilöä. Lisäksi ammattitutkinnon suoritti 159 ja erikoisammattitutkinnon 102 henkilöä. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suoritti 39 henkilöä, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen suoritti 37 henkilöä ja maahanmuuttajille tarkoitetun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen suoritti 32 henkilöä. Nyt toista kertaa toteutettuna uudistettu yhteishaku, jossa etusijalle asetettiin suoraan peruskoulusta hakevat toimi hyvin siitä näkökulmasta, että Päijät-Hämeessä lähes kaikki peruskoulun päättäneet saivat halutessaan jatko-opiskelupaikan. Toisaalta alueella on edelleen merkittävä määrä aikaisempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria aikuisia. Päijät-Hämeen koulutustaso on alhainen ja nuorisotyöttömyys korkealla tasolla valtakunnallisesti tarkasteltuna. Yhteishaussa ensisijaisia hakijoita
3 (14) oli 1,12 hakijaa/aloituspaikka, mikä on jonkin verran aiempia vuosia vähemmän. Yhteishaussa hakukelpoisia eivät enää olleet aiemmin toisen asteen tutkinnon suorittaneet. Toisen asteen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata oma pieni kiintiö. Tutkintokohtainen hakijamäärän vaihtelu oli suurta ja ensisijaisten hakijoiden määrä opiskelupaikkaa kohden vaihteli välillä 0,17 3,62. Suosituimpia aloja olivat musiikkialan perustutkinto (3,62 ensisijaista hakijaa/aloituspaikka) ja sirkusalan perustutkinto (3,25 ensisijaisia hakijaa/aloituspaikka). Myös auto- ja logistiikka-ala sekä kauneudenhoitoala keräsivät paljon hakijoita. Salpauksen lukioon Nastolaan haki yhteensä 50 ensisijaista hakijaa, joista 12 tekniikkalinjalle. Kaarisiltaan valittiin 10 uutta opiskelijaa kuvallisen ilmaisun perustutkintoon (jatkavia opiskelijoita yhdeksän) ja 10 opiskelijaa musiikkialan perustutkintoon (jatkavia opiskelijoita seitsemän). Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonnan ja palveluverkkoselvityksen käynnistäminen Salpaus käynnisti keväällä koulutustarjonta- ja palveluverkkoselvityksen. Selvityksen tavoitteena on turvata koulutuksen laatu sekä opetuksen ja ohjauksen riittävyys. Palveluverkkoselvityksessä tarkastellaan, mitä koulutuksia/ammatillisia perustutkintoja tarjotaan eri kohderyhmille ja millä paikkakunnilla koulutusta on tulevaisuudessa mahdollista järjestää koulutuksen vaikuttavuuden ja talouden tasapainon turvaamiseksi. Taustana selvitykselle on ikäluokkakehitys sekä ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoituksen merkittävät leikkaukset päättyneellä vaalikaudella. Koulutuksen voimavarat supistuvat aiempien päätösten mukaan vielä vuosina 2015 2016. Tämän lisäksi uudessa hallitusohjelmassa ammatilliseen koulutukseen on tulevina vuosina kohdistumassa merkittävät euromääräiset leikkaukset ja kokonaistoteutuksen reformi. Koulutuksen järjestäjien tulee hallituksen esityksen mukaisesti tiivistää tilankäyttöä opetusjärjestelyillä ja kiinteistöistä luopumalla sekä lisäämällä työssäoppimista. Jo vuonna 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö päätti ammatillisen peruskoulutuksen vuosien 2014 2016 opiskelijamääristä. Koulutuskeskus Salpauksesta vähennettiin 380 opiskelupaikkaa ja koko Päijät- Hämeestä 445. Salpauksen koulutuspaikkojen vähentäminen kohdistui seuraavasti: vuonna 2014 väheni 50 paikkaa, vuonna 2015 väheni 160 paikkaa ja vuonna 2016 vähenee 170 paikkaa. Näiden lisäksi ammatilliseen koulutukseen on vuodelle 2017 kohdistumassa 190 M leikkaukset. Ammatillisessa koulutuksessa henkilöstökulut ovat lähes 60 % toimintatuotoista ja tilakustannukset noin 20 % kuluista. Erityisesti riittävän opetuksen ja ohjauksen, henkilökohtaisen tuen sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi, on oppilaitoksessa tapahtuva opetus ja ohjaus keskitettävä. Tämä koskee erityisesti kalliita investointeja lähivuosina tarvitsevia tekniikan ja liikenteen aloja (mm. kone- ja metalliala sekä sähkö- ja tietoliikennetekniikka). Näin varmistetaan myös opiskelijoiden tasa-arvoista kohtelua valinnaisten opintojen ja yhdistelmätutkinnon suorittamisen näkökulmasta. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset monipuolisine oppimisympäristöineen mahdollistavat opintojen etenemisen myös kesäaikana ammatillisten ohjaajien avulla. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan ja toteutetaan osana koulutustarjonnan ja palveluverkon selvitystä. Niille nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty opiskelemaan ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaisen tilanteensa vuoksi, tulee kotikunnan järjestää esimerkiksi työharjoittelua ja/tai tuettuja kuntouttavia työpajapalveluja. Näiden jaksojen opinnollistamisessa ja hyödyntämisessä nuoren opinnoissa myöhemmin Koulutuskeskus Salpaus tekee tiivistä yhteistyötä mm. Lahden ja Heinolan kanssa, mutta myös muilla paikkakunnilla on mahdollista kehittää yhteistyössä näitä palveluja ja tukea nuorten palvelujen kehitystä hallitusohjelman asettaman yhteisötakuun suuntaan.
4 (14) Lahti ja Nastola yhdistyvät vuoden 2016 alusta ja tähän liittyen on käynnistetty järjestelyt Nastolassa sijaitsevan Koulutuskeskus Salpauksen lukiotoiminnan siirtymisestä osaksi uuden kunnan lukiokoulutusta. Tavoitteena on turvata alueen lukiolaisille sama opintotarjonta kuin Lahden muillekin lukiolaisille sekä osaltaan monipuolistaa Lahden tarjontaa tekniikkalukiolla. Aikataulu siirtymiselle on 1.8.2016 lukuvuoden alusta. Ammatillisten perustutkintojen uudistus ja opettajuuden muutokset Valtakunnallisen tutkintojen uudistuksen mukaisesti Koulutuskeskus Salpauksessa on kuluneen lukuvuoden aikana uudistettu kaikki ammatillisen perustutkintojen opetussuunnitelmat niin, että niissä korostuvat osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Kaikki aiemmin opittu otetaan täysimääräisesti huomioon ja lisätään entisestään oppimista uusilla tavoilla erilaisissa tilanteissa sekä yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Opinnot rakentuvat jatkossa erilaisten opintopolkujen kautta opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Opintojen ja työn vuorottelu helpottuu, kesäaikana voi suorittaa opintoja ja yleinen jatko-opintokelpoisuus säilyy. Opiskelu uusien opetussuunnitelmien mukaisesti käynnistyy 1.8.2015 alkaen, jolloin myös jatkavien opiskelijoiden opinnot henkilökohtaistetaan uusien tutkintojen perusteita vastaaviksi. Opettajien ja ohjaajien työssä ja käytettävissä pedagogisissa ratkaisuissa tutkintojen uudistus näkyy merkittävästi. Opetusta ja ohjausta ei enää voi eikä tarvitse tehdä yksin. Luokka- ja ryhmäopetuksen sijaan lisääntyvät yhdessä työelämän kanssa tehtävät projektit ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen ja toisaalta opiskelijan yksilöllinen ohjaus. Tämä näkyy sekä ajasta ja paikasta riippumattomana ohjauksena, yhteisöllisinä uudenlaisina työtapoina ja digitalisaation lisääntymisenä. Iso muutos haastaa sekä opettajat, lähiesimiehet, oppilaitosjohdon ja koko muun henkilöstön uudistamaan ajattelua ja työtapoja. Uudistukset näkyvät myös uuden strategian painopisteissä ja yhteisölisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Uudet menetelmät ja toimintatavat edellyttävät myös henkilöstön jatkuvaa oppimista, jota toteutamme erityisesti 70-20-10 -mallin mukaisesti kiinteänä osana jokaisen omaa työtä. Poimintoja koulutusaloilta Auto-, kuljetus- ja logistiikka-aloille on kevään aikana hankittu nykyaikaista ajoneuvokalustoa. Logistiikka-alalle on investoitu merkittävä määrä raskasta yhdistelmäkalustoa. Kalusto edustaa logistiikka-alalla viimeistä teknologiaa, jossa on panostettu ajoneuvojen päästöjen määrän vähenemiseen. Lisäksi uusissa ajoneuvoissa on robottivaihteistot sekä nykyaikaiset lavansiirtolaitteistot. Samassa hankinnassa on myös uusittu linja-autokalustoa. Uusi hankinta on monikäyttöinen linja-auto, jota voidaan käyttää kaupunkiliikenteen opetuksessa sekä kaukoliikenteen opetuksessa. Tämän ohella ajoneuvoasentajan koulutukseen on hankittu hybridiajoneuvoja, joilla voidaan simuloida nykyaikaista henkilöautotekniikkaa. Heinolan toimipisteessä on ajoneuvoasentajan koulutukseen liittyvässä moottoriurheilupainotteisessa koulutusohjelmassa saavutettu hyviä tuloksia opiskelijoiden ja Salpauksen ralliautoa vuokranneiden käyttäjien välillä. Yhteistoiminnassa kuljettajan kanssa on huoltotiimi opettajan johdolla ollut mukana rallitapahtumissa Suomessa sekä ulkomailla. Hyvinvointiteknologiassa on valmisteltu syksyllä alkavaa uutta koulutusta. Nykyaikaisia ja kriteerit täyttäviä tiloja on rakennettu Ståhlberginkadun ja Svinhufvudinkadun kampukselle. Hyvinvointiteknologia-asentajan koulutus aloitetaan elokuussa 2015. Koulutus alkaa tieto- ja tietoliikennetekniikan yhtenä osaamisalana. Koulutus painottuu avustettuun liikkumiseen ja asumiseen liittyvien teknologisten ratkaisujen hyödyntämiseen vammaisasumisessa tai muuten liikuntarajoitteisten henkilöiden asumisessa.
5 (14) Sirkuskeskuksen virallisia avajaisia vietettiin 9.4. Sirkussalien salitekniikka on nyt testattu käytössä ja ne avaavat hienot työssäoppimismahdollisuudet myös muiden alojen opiskelijoille. Keväisen Kukkofestivaalin pääsalin valotekniikan päävastuullinen toimija oli Salpauksen oma AV-opiskelija, jolle kokemus oli varmasti myös ainutlaatuinen. Myös musiikkiteknologi-koulutuksen kanssa jatketaan yhteistyön kehittämistä. Kukko-festivaalit toteutettiin lähes täysin opiskelijavetoisesti. Hieno tunnelma ja yhteensä 27 esitystä antavat loistavan pohjan syntyneen perinteen jatkamiselle. Kukko-festivaalien yhteydessä saimme tiloihimme esiintymään kolme Salpauksen ulkopuolista harrastajasirkusryhmää. Tunnelma oli esitysten aikana poikkeuksellisen lämmin. Tulemme järjestämään jatkossa Sirkussalissa open stage -tilaisuuksia joihin kutsumme esiintyjiä ympäri Suomen. Valmistuneen sirkusartisti-luokan sooloesitykset Helsingin Kaapelitehtaalla ja Lahden Kaupunginteatterin Eero-näyttämöllä osoittivat, että sirkusartistien koulutus jatkaa kehitystään. Lisäksi osallistuttiin mm. Suomen Nuorisosirkusliiton Nurtsi-festivaaleille Kuopion Kaupunginteatterilla. Vaikuttavuuden ja jatko-opintokelpoisuuden näkökulmasta on syytä mainita vielä, että Salpauksen sirkusartisteja valmistui toukokuussa Tukholman Tanssi- ja Sirkuskorkeakoulusta ennätykselliset seitsemän henkilöä. Koulutuskeskus Salpauksen erikoisammattitutkintotasoinen koulutus on edelleen kasvussa. Johtamisen tai tuote- ja palvelukehittämisen erikoisammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelee työn ohessa yli 500 opiskelijaa, joista suurin osa oppisopimuskoulutuksessa. Myös tekniikan erikoisammattitutkintoa opiskelevien määrä on hienoisessa kasvussa. Syksyn aikana Koulutuskeskus Salpaus hakee uuden lähiesimiestyön ammattitutkinnon järjestämisoikeuksia. Toteutuessaan se toimisi esimiestehtäviin siirtyvien henkilöiden ensimmäisenä koulutusportaana. Aikuiskoulutuksen vuoden erikoisuutena on syytä erikseen mainita tuholaistorjujakoulutus, jota Salpaus on järjestänyt tällä hetkellä ainoana koko Suomessa. Työvoimakoulutuksen rahoitus väheni viime vuodesta, mutta positiivinen pilkahdus on yritysten kiinnostus yhteishankintarahoituksen käyttöön. Yrityksen ja työhallinnon yhdessä maksama henkilöstökoulutus kertoo yritysten uskosta parempaan taloudelliseen tulevaisuuteen. Koulutuskeskus Salpaus on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen hankkeelle, jossa pyritään yrityskäyntien avulla lisäämään nuorten oppisopimuskoulutusta. Osapuolten yhteistyössä suunnittelema opiskelijan polku ja tarjolla olevien taloudellisten etuuksien hyödyntäminen ovat tekijöitä, jotka nostavat oppisopimuskoulutuksen kiinnostavuutta sekä opiskelijan että työnantajan silmissä. Kilpaillun aikuiskoulutuksen yhtiöittämisen valmistelu päätettiin käynnistää kevään viimeisessä johtoryhmän kokouksessa nimittämällä valmisteluryhmä. Vuoden Taitaja-kisoissa Turussa Salpauksen opiskelijat saivat mitaleja maalauksessa ja tapetoinnissa, kauneudenhoidossa ja ilmastointiasennuksessa sekä näiden lisäksi useita hyviä sijoituksia eri lajeissa kuten eläintenhoidossa, sisustuksessa, konditoriassa ja elektroniikka-asennuksessa. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan arviointi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Opiskelijoiden näkemyksiä kuultiin opiskelijoille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa 21. ja 22.1. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin mm. opiskelija- ja työelämäpalautteita.
6 (14) Salpauksen toimintajärjestelmän itsearvioinnin tuloksia ja kehittämiskohteita käsiteltiin 18.3. yhdessä eri arviointialueiden vastuuhenkilöiden kanssa. Arvioinnin tulosten pohjalta nostettiin kolme keskeistä kehittämisen painopistettä: 1) ammatillisen perustutkintojen uudistuksen toimeenpano ja tulosperusteiseen rahoitukseen valmistautuminen, 2) opiskelijoiden osallistuminen toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen ja 3) Salpauksen aluevaikuttavuuden vahvistaminen työelämä- ja sidosryhmäyhteistyötä kehittämällä. Läpäisevinä teemoina ovat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen ja henkilöstön osaamisen varmistaminen. Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehtiin ulkoinen arviointikäynti. Ulkoisen arviointikäynnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) 9. 10.4. Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Kesäkuun lopussa Karvi toimitti palauteraportin ulkoisen arvioinnin tuloksista. Ulkoisen arviointiryhmän mukaan Salpaus on kehittänyt tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti omaa laadunhallintaansa. Laadunhallinta on integroitu toimintajärjestelmään, mikä tukee laadunhallinnan jalkauttamista käytäntöön. Laadunhallinta ei siten muodosta omaa erillistä toiminnasta irrallaan olevaa järjestelmää, vaan se on muodostunut tavaksi toimia. Salpauksessa on vahva omaa identiteettiä ja yhtenäisyyttä korostava kulttuuri. Toimintakulttuurista heijastuu sitoutumista edistävä ylpeys kuulumisesta työyhteisöön. Salpaus on luonut vahvan ja laajasti tunnetun imagon monipuolisena sekä korkeatasoisena ammatillisen koulutuksen järjestäjänä ja monipuolisten työelämälähtöisten palveluiden tuottajana alueella. Sillä on siten toiminnan kautta hankittu arvostus ja hyvä imago sidosryhmien ja kumppaneiden mielessä. Lisäksi Salpauksen vahvuutena tuodaan esiin systemaattinen strategisen johtamisen prosessi sekä johtamisen ja toiminnan ohjauksen menettelyt. Strategisten tavoitteiden konkretisointiin ja resurssien ohjaukseen on menettelyt, joita edelleen kehitetään. Resurssit kohdennetaan tavoitteiden ja kehitystarpeiden suuntaisesti ja niiden riittävyyttä seurataan systemaattisesti. Arviointiryhmän mukaan Salpaus toimii hyvin asiakaslähtöisesti. Osoituksena tästä ovat sekä opiskelijoiden että alueen elinkeinoelämän ja erilaisten asiakasryhmien tarpeita vastaavat monipuoliset palvelut. Palveluita myös kehitetään tarpeiden mukaisesti. Ulkoinen arviointiryhmä pitää hyvänä sitä, että oppimisympäristöjen kehittäminen on nostettu painopisteeksi. Salpauksessa on tehty henkilöstöä ja sen kehittämistä koskevat strategiset linjaukset, joiden suuntaisesti myös toimitaan. Henkilöstön kehittäminen on samansuuntaista organisaation toiminnallisten strategioiden kanssa. Arviointiryhmän mielestä Salpauksen henkilöstön osaamisen kehittymiselle on luotu hyvät edellytykset ja käytössä on vakiintuneita toimintatapoja, kuten osaamisen varmistamisen suunnitelmat ja osaamisfoorumit. Salpauksessa on koko yhteisön oppimiseen kannustava ja innostava ilmapiiri. Lähtökohtana on, että oppiminen tapahtuu työssä, mistä esimerkkinä 70-20-10 -toimintamalli. Salpauksessa on vahva kehittämisen ja jatkuvan parantamisen toimintakulttuuri. Toiminnan laadun parantamiseen ja kehittämiseen liittyvät menettelyt ovat monipuolisia. Johto ohjaa toimintaa tavoitteellisesti jatkuvan parantamissyklin mukaan. Erilaisen ennakointi-, seuranta- ja arviointitiedon pohjalta tehdään kehittämistä ja sen resursointia koskevia päätöksiä. Toimintajärjestelmä, jonne kootaan seurannan, palautekyselyiden ja arvioinnin tuottamat tiedot, tarjoaa mahdollisuuden tietoon perustuvaan parantamiseen ja kehittämiseen. Jatkuva parantaminen on varmistettu luomalla erilaisia kehittämistä tukevia tiimejä, työryhmiä ja verkostoja. Osallisuutta
7 (14) korostavien kehittämisryhmien avulla varmistetaan erilaisten näkemysten ja tarpeiden esille tulo ja vastuun jako ja siten myös edellytykset yhtenäisen toimintakulttuurin kehittymiselle. Salpaus on haluttu kumppani niin kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa, joista se saa tukea myös oman toimintansa ja laadunhallinnan kehittämiseen. Hanketoiminta on sekä kansallisten että Salpauksen omien strategisten tavoitteiden suuntaista. Hanketoiminnassa hyödynnetään tehokkaasti ulkoista rahoitusta. Hanketoiminnan ohjausryhmä ja hankesalkku-käytäntö varmistavat hanketoiminnan laadun. Kehittämiskohteina ulkoinen arviointiryhmä esitti eri koulutusalojen välisen tasalaatuisuuden kehittämisen sekä hyvien käytäntöjen levittämisen ja vakiinnuttamisen. Prosessien yhteisten menettelytapojen sopimisesta ja jatkuvasta parantamisesta huolimatta Salpauksen eri yksiköiden ja koulutusalojen välillä on suuriakin eroja. Koulutustoimintaa ohjaavat linjaukset ja prosessien laadunhallintamenettelyt eivät siten vielä muodosta selkeää kokonaisuutta, joka varmistaisi riittävän yhtenäisyyden ja palveluiden tasaisen laadun. Pedagogisen toiminnan kehittämiseksi ja tasaisen laadun varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa toisilta oppimisen kulttuuria ja toimintatapoja. Arviointiryhmä korostaa, että Salpauksessa on tarpeen edelleen kehittää työpaikkaohjaajien kouluttautumisessa ja perehtymisessä toimivia ja eri aloille soveltuvia menettelyitä yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Opettajien työelämäjaksojen turvaaminen osana henkilöstön kehittämistä voisi osaltaan varmistaa opettajien työelämätuntemuksen ja siten opetuksen työelämälähtöisyyden. Lisäksi sidosryhmien, kumppaneiden ja opiskelijoiden osallistumista prosessien suunnitteluun ja laadunhallintaan on tarpeen edelleen tehostaa. Ulkoinen arviointiryhmä korostaa myös, että jatkuvan parantamisen ja kehittämisen edellyttämien resurssien varmistaminen pitkällä aikavälillä edellyttää kehittämiskohteiden priorisointia ja aikataulutettua kehittämissuunnitelmaa. Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta Salpauksen johtoryhmä priorisoi kehittämiskohteet, jotka otetaan huomioon Salpauksen uuden strategian ja kehitysohjelmien valmistelussa. Salpauksen strategian 2016 2020 valmistelu Salpauksen uuden strategian valmistelu käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla ja strategiakäsitteiden määrittelyllä. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet strategiavalmisteluun eri vaiheissa. Syksyllä 2014 toteutettiin arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa 6.11.2014. Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Sloganiksi määriteltiin: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot liittyvät strategiavalmisteluun 2016 2020, mutta otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Lokakuussa toteutettiin sidosryhmätutkimus ja nykystrategian arviointi sekä käynnistettiin toimintaympäristöanalyysien valmistelu. Helmi huhtikuussa 2015 toimintaympäristöanalyysiprosessi eteni yksikkökohtaisilla sisäisen toiminnan arvioinneilla ja kilpailija-analyysillä. Toimintaympäristöanalyysissä hyödynnettiin mm. Päijät-Hämeen liiton johdolla valmisteltua toimintaympäristön kuvausta sekä kansallista että kansainvälistä kirjallista aineistoa. Kuntakierros omistajakunnissa Salpauksen strategian suuntaamisesta aloitettiin joulukuussa 2014. Kuntakierroksella toimitusjohtaja ja rehtori saivat omistajakunnista ohjausta strategian suuntaamiseen.
8 (14) Vision ja perustehtävän määrittämiseksi tehtiin kysely koko henkilöstölle helmi-maaliskuussa 2015. Aineistoa hyödynnettiin hallituksessa perustehtävän ja vision määrittämiseksi. Kokouksessa 16.3.2015 70 hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen perustehtäväksi: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Kokouksessa 13.4.2015 86 hallitus määritti Koulutuskeskus Salpauksen visioksi 2020: "Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Osana strategiaprosessia on käsitelty myös tavoiteltavaa toimintakulttuuria. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen, opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus, kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen. Hallituksen ja toiminnanohjausryhmän työseminaari pidettiin pe 22.5.2015. Työseminaarissa määriteltiin strategiset painopisteet. Tähän työhön saatiin pohja-aineistoa mm. toimintajärjestelmän itsearvioinnista ja ulkoisesta arvioinnista, yksiköissä ja koulutusaloilla toteutetuista sisäisen toiminnan arvioinneista, kilpailija- ja brändianalyysistä sekä ulkoisista eri toimijoiden tulevaisuuskatsauksista, joita on koottu intranetin strategiavalmistelun työryhmäsivustolle. Hallitus hyväksyi 15.6.2015 Salpauksen strategiakokonaisuuden: Arvot Oppimisen rohkeus Tekemisen ilo Reilu asenne Me muutamme maailmaa Perustehtävä Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen Visio 2020 Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Brändilinjausten valmistelu ja brändin kehittämistyö etenevät osana strategiavalmistelua. Brändikäsikirja, joka sisältää Salpauksen brändin määrittelyn sekä linjaukset toimintatavoista ja visuaalisesta ilmeestä, ilmestyy elo-syyskuussa. Strategiatyö etenee kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden sekä mittareiden konkretisoinnilla osana toiminta- ja taloussuunnitelman 2016 2018 valmistelua.
9 (14) Henkilöstö Salpauksen keskeiset henkilöstöä kuvaavat luvut 30.6.2015 on esitetty alla olevissa taulukossa. Läsnäolevat 30.6.2015 ilman sivutoimisia Yksikkö henkilöä henkilötyövuotta OVTES KVTES TS hlö htv hlö htv hlö htv Hyvinvointiala 92 87,1 85 80,1 7 7,0 Luonto ja asuminen 118 115,8 95 93,2 18 17,6 5 5,0 Palveluala 211 199,9 183 172,5 28 27,3 Teknologia-ala 101 99,1 92 90,1 3 3,0 6 6,0 Opiskelijapalvelut 111 104,2 52 46,3 59 57,9 Oppimisen kehittämispalvelut 19 18,4 1 1,0 18 17,4 Rehtorintoimisto ja hallinto 34 33,6 1 1,0 33 32,6 Työelämäpalvelut Oppisopimustoimisto 13 13,0 13 13,0 Työelämäpalvelut Viestintä ja markkinointi 9 9,0 9 9,0 Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 55 52,5 43 40,5 12 12,0 Oppilaitospalvelut Ravintolapalvelut 67 65,2 67 65,2 Oppilaitospalvelut Tietohallintopalvelut 46 46,0 46 46,0 Yhteensä 876 843,8 509 484,3 344 336,5 23 23,0 Kaikkiaan henkilöstöä ilman sivutoimisia 910 Sivutoimisia 30.6.2015 10 1.1. - 30.6.2015 Sairauspäivien määrä Sairauspäivät Yhteensä kalenteripäiviä 3720 Sairauspoissaolopäivät/hlö 4,25 1.1. - 30.6.2015 Koulutuspäivien määrä Koulutuspäivät Yhteensä tunneista lasket. 1267,33 Koulutuspäivät/hlö 1,45 Salpauksen henkilöstö tuottaa palveluja myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluissa sekä ravintola- ja tietohallintopalveluissa. Salpauksen henkilöstöjohtamista ohjaa 1.1.2015 alkaen henkilöstöasioiden toimintasääntö. Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Toimintasäännössä on lisäksi määritetty hallintosäännön ulkopuolisia työnjohdolliseen määräysvaltaan kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.
10 (14) Kevään aikana toteutettiin osana kehityskeskusteluja työsuorituksen arviointi (TSA) koko henkilöstölle. Henkilökohtaista lisää myönnettiin arvioinnin perusteella määräajaksi 1.8.2015-31.7.2017 yhteensä 117 henkilölle. Talouden toteuma 1.1. 30.6.2015 Talouden näkökulmasta Koulutuskeskus Salpauksen toinen vuosineljännes eteni odotetusti. Kahtena edellisenä vuonna toteutetut ja aloitetut sopeuttamistoimet turvaavat lähes taloudellisen nollatuloksen, kun kuntayhtymän rakennemuutoksen ja Teinintien kiinteistömyynnin aiheuttamia satunnaisia eriä ei oteta huomioon. Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintatuotot (perusrahoitus) ovat laskeneet -6,1 % ja aikuiskoulutus -6,9 prosenttia edellisvuoteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös opiskelijapaikkojen vähennyksestä asteittain -380 paikkaa vuoteen 2016 mennessä vähentää tänä vuonna Salpauksesta 160 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi yksikköhintoja on leikattu. Koulutuksen perusrahoituksesta on kokonaisuutena valtion päätöksillä leikattu vuodesta 2013 vuoden 2015 loppuun mennessä Salpauksen tuloja -10 milj. euroa ja tämän lisäksi aikuiskoulutuksen muiden rahoitusmuotojen tuotot laskevat kaikkiaan arviolta -1,7 milj. euroa vuodesta 2013. Edellä kuvattu ja edelleen tiukka aikuiskoulutuksen myynti- ja kannattavuustilanne edellyttävät jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä tarkkaa toiminnan ohjausta. Aikuiskoulutuksen myynti on kokonaisuudessaan laskenut edellisen vuoden kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna -6,9 %. Suurimmat muutokset on tapahtunut ammatillisessa lisäkoulutuksessa sekä henkilöstö- ja työvoimakoulutuksessa. Vastaava lasku heijastuu myös koulutuksen myynnin tilauskantaan. Uusina aikuiskoulutuksen toteutus- ja rahoitusmuotoina on Nuorten aikuisten osaamisohjelma (20 29 -vuotiaat) ja Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelma (30 50 - vuotiaat). Osavuosikatsauksen talousraporteista on poistettu Tuoterenkaan vielä vuoden 2015 talousarviossa oleva osuus. Talousarviomuutos hyväksyttiin yhtymäkokouksessa 11.5.2015. Tuotot ovat kertyneet 54,4 prosenttia talousarvion tavoitteesta. Vertailu edellisvuoteen osoittaa rakennemuutoksen vaikutuksen kuntayhtymän talouteen. Tuotoista ja kuluista on poistunut 35,9 prosenttia. Kulut ovat kertyneet 53,3 prosenttisesti talousarviosta. Tilikauden tulokseksi muodostuu ilman satunnaisia eriä -164 197 euroa. Henkilöstökulujen toteumaprosentti on 53,5 %. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista on 59,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana oli 59,5 prosenttia.
11 (14) Rakennemuutoksen vaikutus 1-6/2015 talouden tarkastelussa Satunnaiset erät tuloslaskelmassa ja pysyvien vastaavien luovutustulot ja oman pääoman muutokset rahoituslaskelmassa ovat Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyneen apporttiomaisuuden ja Lahden kaupungille myytävien Työhönvalmennus Valma Oy:n osakkeiden kirjauksia. Teinintien myyntitappio 758 000 euroa on kirjattu satunnaisiin kuluihin. Kuntayhtymän omien kassavarojen osuus on noin 21 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon Lahden kaupungille heinäkuussa 2015 takaisin maksettavan Tuoterenkaan laina 455 647,87 euroa sekä Tuoterenkaan osakaskunnille elo-syyskuun vaihteessa maksettava pääoman palautus 450 000 euroa. Maksuvalmius on kasvanut 95 päivään, mutta quick ratio -tunnusluvulla (rahoitusomaisuus/lyhytaikaiset velat) tarkasteltuna se on 1,38. Maksuvalmius vuotta aiemmin oli 70 päivää, mutta quick ratio 1,37. Rakennemuutos näkyy taseen erien pienemisenä ja erityisesti osakkuusyhteisöjen osuudet ja osakkeet rivillä, jossa muutos tilinpäätöksestä 2014 on -4,770 miljoonaa euroa, joka vastaa Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden luovutusta Lamk Oy:lle. Muissa osakkeissa ja osuuksissa merkittävin muutos on 1,512 milj. euron osakemerkintä Lamk Oy:stä kuntayhtymän suoraan luovuttamalla apporttiomaisuudella kahdeksan (8) omistajakunnan puolesta. Lahden ammattikorkeakoulun apporttiomaisuuden luovutus vaikutti lisäksi erityisesti rahoihin ja pankkisaamisiin sekä edellisten tilikausien ylijäämiin. Toimitilat Rahoituksen vähentyessä tehoja on haettava koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä ja toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Toimitilojen kustannukset ovat noin 20 % toimintatuotoista, mikä on toiseksi suurin kuluerä henkilöstökulujen jälkeen. Tilojen määrää on vähennetty ja vähennyksen tavoite on kokonaisuutena noin 40 %. Tavoitteen saavuttaminen vaatii investointeja noin 42 miljoonan investoinnit vuosina 2016 2020. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian päivittäminen aloitettiin maaliskuussa 2014 yhteistyössä Haahtela-yhtiöiden kanssa. Tavoitteena on löytää tavoitetila toimitilojen määrälle ja toimintojen sijoittamiselle siten, että Lahdessa Salpaus toimisi seitsemän toimipisteen sijaan kolmella kampuksella keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Strategian toteutusaika olisi noin 10 vuotta. Yhtymähallitus pyysi kokouksessaan 8.6.2015 Lahden kaupungilta kannanottoa seuraaviin kysymyksiin: - täytetäänkö keskustakampus ja supistetaan Vipusenkadun kiinteistöjen ja toiminnan määrää tarvittavilta osin vai - sijoitetaanko Vipusenkadulle toimintoja siten, että Pikku-Vesijärven puoleisesta päästä lukien keskusta-kampuksen tiloja vapautuu muuhun käyttöön, ml. LAMKilta vapautuvat tilat? Jos isossa kuvassa keskustakampuksen suojelullinen tilanne ja muu käyttötarkoituksen muutos ammatillisesta koulutuksesta muuhun toimintaan nähdään epätarkoituksenmukaisena, on keskustakampuksen täyttäminen mahdollista ottamalla toimitilastrategian valmistelussa asia huomioon ja jättämällä Vipusenkadulle lähinnä isoa logistiikkaa vaativia toimintoja kuten metalliala, kuljetusala ja rakentaminen. Oppimisympäristöjä tulee kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita ja kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita
12 (14) Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa sekä Opintie 2:n kiinteistöstä luopuminen Heinolassa. Nastolan ja Orimattilan toimipisteiden tarkastelu on myös välttämätöntä. Molemmissa on vain noin 150 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Opiskelijamäärien jakaminen eri toimipisteisiin ei korjaisi sitä tilannetta, että kiinteistöjä on vajaakäytöllä ja lähtökohtaisesti liikaa suhteessa uusien tutkinnonperusteiden edellyttämiin pedagogisiin ratkaisuihin mm. työssäoppimisen lisäämiseen ja digitalisaation vaikutuksiin sekä hallitusohjelmassa tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Opiskelijoiden vapaata hakeutumisoikeutta ei myöskään voi rajata ja aiemmat vuodet ovat osittaneet sen, että opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan Päijät-Hämeen ulkopuolelle, mikäli koulutusta ei ole tarjolla oman maakunnan suurimmilla kampuksilla, joissa on samalla mahdollisuus ikäkehitykseen kuuluvaan sosiaaliseen vuorovaikutukseen muidenkin kuin oman alan opiskelijoiden kanssa. Toimipisteiden vähentäminen tehdään niin, että se ei vaaranna opiskelijoiden mahdollisuutta opiskella eikä alueen yritysten työvoiman saantia, vaan näitä tuetaan mm. uusien tutkintojen mahdollistamilla räätälöidyillä opintopoluilla ja kotipaikkakunnalla tapahtuvalla työssäoppimisella. Järjestimme 17.6.2015 keskustelutilaisuuden päättäjille ja työelämän yhteistyökumppaneille ammatillisen koulutuksen toteutuksesta ja uusista yhteistyömuodoista erityisesti Nastolan alueen osalta. Orimattilan toimipisteen osalta keskusteluja tullaan käymään osana palveluverkkoselvityksen valmistelua syyskaudella 2015. Opiskelijoiden yhteisöllisyyden tukeminen vähentää keskeyttämistä ja kehittää työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Opintojen ohjaus ja opiskelijahuolto tukevat opiskelijayhteisöä. Monialainen kampussijoittelu voi näiden lisäksi tarjota opiskelijalle myös alueellista hajasijoittumista paremmin erilaisia koulutusvaihtoehtoja, jos alkuperäinen opiskeluala ei ole sopiva. Näin vähennetään opiskelujen keskeytymistä ja estetään nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on edelleen turvata alueen yrityksille riittävän yksilöllinen henkilöstökoulutus ja osaavaa työvoimaa. Jo nyt eri aloilla ammattiin opiskelevien esimerkiksi nastolalaisten nuorten mahdollisuus työllistyä kotipaikkakunnalleen turvataan laajan ja monipuolisen työssäoppimisen avulla. Kaikilla aloilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimista kotipaikkakunnallaan riippumatta siitä, missä opintojen teoreettiset opinnot suoritetaan tai missä hallinnollinen osoite sijaitsee (mm. kone-ja metalliala, matkailu- ja ravitsemisala, kaupan ja hallinnon ala sekä sosiaali- ja terveysala). Ammatillisen tutkintojen perusteiden uudistuessa 1.8.2015 alkaen ja rahoituksen edelleen kiristyessä on laadukkaan ja riittävän opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseksi sekä koulutuksen tarvitsemien tilojen ja laitteiden hankinnan ja ylläpidon varmistamiseksi eri alojen sekä aikuisten ja nuorten koulutuksen erillisiä tiloja välttämätöntä kootaan yhteen. Osaltaan myös oppisopimuskoulutus ja työssäoppimisen laajentaminen vähentävät tilan tarvetta. Tiiviit, monialaiset ja riittävän isot kampukset mahdollistavat yhteiset investoinnit oppimisympäristöihin ja laitteisiin. Tavoitteena on varmistaa opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu ja eri alojen tarvitseman konekannan uusiminen. Erikoislaitteiston korkean hankintahinnan ja suhteellisten pienten opiskelijamäärien vuoksi laitteistoa ei ole mahdollista eikä perusteltua hankkia useaan paikkaan Päijät-Hämeen kaltaisella tiiviillä ja hyvien kulkuyhteyksien toiminta-alueella. Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun peruskorjausten aloitusta esitetään siirrettäväksi yhdellä tai kahdella vuodella ja Heinolan toimipisteen vielä saneeraamattoman A-osan aikataulutusta aikaistaa vastaavasti. Tästä muutoksesta tehtiin talousarviomuutosesitys toukokuun yhtymäkokoukselle. Hallitus päätti hylätä kaikki tarjoukset 11.5.2015 kokouksessaan, koska hankkeelle varattu määräraha ylittyi ja tarjouksia saatiin vähän. Hanke siirrettiin toteutettavaksi Opintie 1 hankkeen 2. vaiheen yhteydessä
13 (14) vuonna 2016. Hanke tullaan esittämään vuoden 2016 talousarvioon. Vuoden 2015 hankemäärärahalla toteutetaan hankkeen 2. vaiheen kokonaistoteutuksen kannalta perusteltuja valmisteluvaiheita, mm. kaukolämpöliittymän uusiminen. Heinolan Opintien kampuksen näin mittava kehittäminen ei ole voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja tältä osin se merkitsisi tuntuvaa lisäpanostusta lähivuosina Heinolan toimipisteen kehittämiseen. Peruskorjaushankkeen toteutus ja rahoitus on riippuvainen osaltaan Opintie 2:n jatkokäytöstä. Asiasta on käyty neuvotteluja Heinolan kaupungin kanssa. Opintie 2 on osana Heinolan kaupungin kouluverkkoselvitystä ja lukion yksi mahdollinen sijoituspaikka. Toimitilastrategian valmistelua jatketaan. Tilastrategian toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta. Iso kuva Salpaus-tasolla valmistelussa on se, että kun lähtötilanne Salpauksen vastuulla olevien tilojen määrässä v. 2013 oli noin 163 000 m 2, olisi tavoitetila 2025 noin 100 000 m 2 (noin -40 %). Merkittävät ammatillisen koulutuksen leikkaukset olivat tiedossa jo ennen uutta hallitusohjelmaa, mutta leikkausten kasvaessa nykyarvio ammatillisen koulutuksen rahoituksen tasosta vuonna 2017 eri koulutusmuodoissa on vähintään -25 % verrattuna 2013 tasoon. Tämän vuoksi toimitilastrategian väljemmät versiot eivät ole valmistelua tyydyttäneet. Rahassa Salpaukselle tämä olisi noin -20 milj. euroa, josta vuoteen 2015 mennessä on toteutunut lähes puolet. Koulutuskonsernilla on ollut myynti- ja poistolistalla kiinteistöjä tai kiinteistöyhtiön tiloja kaikkiaan yhteensä 37 000 m 2. Myynti- ja luovutustoimia on jatkettu kevään aikana. Teinintien kiinteistö myytiin huhtikuussa. Orimattilan Heinämaantien kiinteistöstä tehty kauppa purkautui toukokuussa kosteusvaurioiden takia. Seuraavana on kiinteistön alaskirjaus kirjanpidossa ja rakennuksen purkaminen. Sammonkadun toimitilojen luovutus Lahden kaupungille hyväksyttiin toukokuun yhtymäkokouksessa. Päätöksestä on valitettu yksityishenkilön toimesta Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Kaikkiaan edellä luetellut toimet vähentäisivät vastuulla olevia tiloja 20 000 neliötä. Teinintie myynnistä aiheutui satunnaisina kuluina myyntitappiota 758 000 euroa. Kiinteistö aiheutti omistusaikana kuluja vuosittain 250 000 euroa, vaikka se oli käytännössä kokonaan ulosvuokrattuna. Heinämaantien alaskirjaus 2015 aiheuttaa satunnaisia kuluja noin 265 000 euroa. Kiinteistön vuosikulut ovat olleet 224 000 euroa. Kiinteistön käyttökuluista (164 000 euroa) päästään eroon vasta kiinteistön purulla. Purkukustannuksia on arvioitu sijoittuvan 250 000-400 000 euron väliin. Hollolan Kukonkoivun kaavoitusprosessi on kesken ja kiinteistön myyntiponnisteluja jatketaan. Kiinteistöstä teetetään arvonmääritys ja siihen perustuva tasearvon alaskirjaustarve lienee noin 900 000 euroa. Tämä ja edellä kuvatut satunnaiset kulut Teinintiestä ja Heinämaantiestä heikentävät vuoden 2015 tulosta arviolta vajaalla kahdella (2) miljoonalla eurolla. Tämän jälkeen taseen ylijäämät ovat noin 18 miljoonan euron tasolla. Näillä toimin vuoden 2016 tilikauden tulos kuitenkin paranee 600 000 euroa, ja jos myös Kukonkoivun kiinteistölle löydetään uusi käyttö, paranee tulosvaikutus vuositasolla 750 000 euroon. Lisäksi kiinteistövastuu on vähentynyt, mikä näkyy tulevissa peruskorjaustarpeissa ja peruskorjausvelassa. Satunnaisista kuluista tehdään selvitysten jälkeen talousarviomuutosesitys vuodelle 2015 syksyn yhtymäkokoukseen.
14 (14) Lisätietoja tarvittaessa antavat - toimitusjohtaja Martti Tokola, sähköposti martti.tokola[at]salpaus.fi, puhelin 050 526 5917 - rehtori Päivi Saarelainen, Koulutuskeskus Salpaus, sähköposti päivi.saarelainen[at]salpaus.fi, puhelin 0500 716 751 - henkilöstöjohtaja Lena Siikaniemi, sähköposti lena.siikaniemi[at]salpaus.fi, puhelin 050 526 5997
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.- 30.6.2015 Euro (6 kk = 50 %) TA 2015 sis. TA muutoksen TOT 1-6 / 2015 Tot-% 2015 TP 2014 TOT 1-6 / 2014 Tot-% 2014 Toimintatuotot 78 469 591 42 670 105 54,4 128 970 259 66 536 965 51,6 Myyntituotot valtiolta 66 174 061 33 923 604 51,3 105 820 545 53 940 971 51,0 Myyntituotot kunnilta 699 281 530 371 75,8 2 693 422 1 261 814 46,8 Myyntituotot kuntayhtymi 25 000 129 869 519,5 1 105 761 780 412 70,6 Myyntituotot muilta 6 992 064 3 280 173 46,9 10 477 628 6 261 941 59,8 Opetus- ja kultt.toimen 15 800 58 704 371,5 237 703 101 369 42,6 Muut palvelumaksut - - - 13 999 7 181 51,3 Tuet ja avustukset 1 775 885 1 816 868 102,3 7 217 533 3 587 982 49,7 Vuokratuotot 2 787 500 2 813 882 100,9 1 226 341 503 639 41,1 Muut toimintatuotot - 116 633-177 326 91 655 51,7 Valmistus omaan käyttöön - - - 64 317 20 982 32,6 Toimintakulut - 71 722 079-38 204 370 53,3-115 999 681-60 107 369 51,8 Henkilöstökulut - 47 141 580-25 198 825 53,5-76 769 035-39 607 769 51,6 Palvelujen ostot - 12 216 192-6 580 851 53,9-19 019 347-9 963 603 52,4 Ostot tilikauden aikana - 8 662 558-4 294 323 49,6-12 193 703-6 409 638 52,6 Varaston lisäys/vähennys 571 000 81 871 14,3 506 322 247 198 48,8 Avustukset - 962 599-668 944 69,5-1 432 463-822 961 57,5 Vuokrat - 1 845 631-886 171 48,0-5 514 617-3 217 864 58,4 Muut toimintakulut - 1 464 519-657 128 44,9-1 576 838-332 731 21,1 Toimintakate 6 747 512 4 465 735 66,2 13 034 895 6 450 578 49,5 Korkotuotot 35 000 14 385 41,1 118 661 13 411 11,3 Muut rahoitustuotot - 13 521-18 859 13 549 71,8 Korkokulut - 277 500-77 992 28,1-168 376-78 802 46,8 Muut rahoituskulut - 16 300-8 638 53,0-22 606-11 661 51,6 Vuosikate 6 488 712 4 407 010 67,9 12 981 433 6 387 076 49,2 Suunnitelman mukaiset poistot - 9 312 200-4 571 207 49,1-9 966 559-5 036 417 50,5 Kertaluonteiset poistot - - - - - - Satunnaiset tuotot - 3 442 279-1 060 204 192 090 18,1 Satunnaiset kulut - - 4 240 269 - - 385 119-0,0 Tilikauden tulos - 2 823 488-962 187 34,1 3 689 960 1 542 749 41,8 Poistoeron lisäys ja väh 712 298 388 954 54,6 712 299 237 433 33,3 Varausten lisäys ja vähe - - - - 13 158-0,0 Rahastojen lisäys ja väh - - - - - - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 2 111 190-573 233 27,2 4 389 101 1 780 182 40,6 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,3 % 10,3 % 10,1 % 9,6 % Perusrahoitus 60 048 628 31 271 271 52,1 98 607 948 49 699 669 50,4 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,5 % 73,3 % 76,5 % 74,7 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 60,1 % 59,1 % 59,5 % 59,5 % Talousarviomuutoksessa (yhtymäkokous 11.5.2015) Tuoterengas poistetaan kuntayhtymän talousarviosta.
PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TULOSLASKELMAVERTAILU 1.1.- 30.6.2015 Euro (6 kk = 50 %) TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muutos - % TOT 1-6 / 2014 TOT 1-6 / 2015 Muutos - % Toimintatuotot 131 560 173 131 406 608 128 970 259-1,9 66 536 965 42 670 105-35,9 Myyntituotot valtiolta 109 708 843 109 713 559 105 820 545-3,5 53 940 971 33 923 604-37,1 Myyntituotot kunnilta 2 214 734 2 333 063 2 693 422 15,4 1 261 814 530 371-58,0 Myyntituotot kuntayhtymi 821 298 826 853 1 105 761 33,7 780 412 129 869-83,4 Myyntituotot muilta 9 149 335 9 474 674 10 477 628 10,6 6 261 941 3 280 173-47,6 Opetus- ja kultt.toimen 183 321 206 067 237 703 15,4 101 369 58 704-42,1 Muut palvelumaksut 10 924 13 237 13 999 5,8 7 181 - -100,0 Tuet ja avustukset 8 709 177 7 762 653 7 217 533-7,0 3 587 982 1 816 868-49,4 Vuokratuotot 666 226 751 951 1 226 341 63,1 503 639 2 813 882 458,7 Muut toimintatuotot 96 313 324 551 177 326-45,4 91 655 116 633 27,3 Valmistus omaan käyttöön - 260 558 64 317 20 982 - -100,0 Toimintakulut - 120 647 834-118 209 977-115 999 681-1,9-60 107 369-38 204 370-36,4 Henkilöstökulut - 84 152 178-80 597 796-76 769 035-4,8-39 607 769-25 198 825-36,4 Palvelujen ostot - 17 904 669-17 741 025-19 019 347 7,2-9 963 603-6 580 851-34,0 Ostot tilikauden aikana - 12 210 463-12 383 487-12 193 703-1,5-6 409 638-4 294 323-33,0 Varaston lisäys / vähennys 489 459-373 755 506 322-235,5 247 198 81 871-66,9 Avustukset - 1 494 863-1 555 732-1 432 463-7,9-822 961-668 944-18,7 Vuokrat - 3 950 933-4 145 538-5 514 617 33,0-3 217 864-886 171-72,5 Muut toimintakulut - 1 424 187-1 412 643-1 576 838 11,6-332 731-657 128 97,5 Toimintakate 10 912 339 13 457 189 13 034 895-3,1 6 450 578 4 465 735-30,8 Korkotuotot 160 456 73 037 118 661 62,5 13 411 14 385 7,3 Muut rahoitustuotot 39 962 18 188 18 859 3,7 13 549 13 521-0,2 Korkokulut - 294 448-200 453-168 376-16,0-78 802-77 992-1,0 Muut rahoituskulut - 1 161-22 960-22 606-1,5-11 661-8 638-25,9 Vuosikate 10 817 148 13 325 000 12 981 433-2,6 6 387 076 4 407 010-31,0 Suunnitelman mukaiset poistot - 6 761 842-10 253 222-9 966 559-2,8-5 036 417-4 571 207-9,2 Kertaluonteiset poistot 5 000-8 773 - -100,0 - - - Satunnaiset tuotot - 406 155 1 060 204 161,0 192 090 3 442 279 1692,0 Satunnaiset kulut - - - 385 119 - - - 4 240 269 - Tilikauden tulos 4 060 305 3 469 159 3 689 960 6,4 1 542 749-962 187-162,4 Poistoeron lisäys ja väh 512 299 512 299 712 299 39,0 237 433 388 954 63,8 Varausten lisäys ja vähe - 20 104-14 199-13 158-7,3 - - - Rahastojen lisäys ja väh - - - - - - - Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 4 552 500 3 967 260 4 389 101 10,6 1 780 182-573 233-132,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Vuosikate % 8,2 % 10,1 % 10,1 % 9,6 % 10,3 % Perusrahoitus 101 108 252 102 297 670 98 607 948-3,6 49 699 669 31 271 271-37,1 Perusrahoituksen osuus toimintatuotoista % 76,9 % 77,8 % 76,5 % 74,7 % 73,3 % Henkilöstökulut / toimintotuotot % 64,0 % 61,3 % 59,5 % 59,5 % 59,1 %
KOULUTUSKONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Euro TA 2015 sis. 1.1.- 30.6.2015 1.1.- 30.6.2014 TA muutoksen TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate 6 488 712 4 407 011 6 387 076 Satunnaiset erät -797 990 192 090 Tulorahoitukseen korjauserät 682 314-177 710 Investointien rahavirta Investointimenot -5 346 212-3 103 691-4 299 456 Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 982 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 7 415 529 539 400 Toiminnan ja investointien kassavirta 1 142 500 8 603 173 2 662 381 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -34 480 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 807 000-492 732-509 550 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -10 822 000-15 409 230 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset -349 414-1 822 Vaihto-omaisuuden muutos -75 484-247 198 Saamisten muutos 2 723 700 2 143 319 Korottomien velkojen muutos -4 372 377 44 082 Rahoituksen rahavirta -10 129 000-17 975 537 1 394 351 RAHAVAROJEN MUUTOS -8 986 500-9 372 364 4 056 733 Rahavarat 30.6. 22 000 814 25 207 202 Rahavarat 1.1. 31 373 177 21 150 469 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 30.6. Investointien tulorahoitus % 121 % 142 % 149 % Pääomamenojen tulorahoitus % 91 % 123 % 132 % Lainahoitokate 4 8 11 Kassan riittävyys (pv) - 95 70 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainalyhennykset) Lainahoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainalyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 181 pv x Rahavarat 30.6. / Kassasta maksut ajalta 1.1.- 30.6.2015
Hiltr PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNIN TASE Euro VASTAAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% 30.6.2014 30.6.2015 Muutos -% A PYSYVÄT VASTAAVAT *) 111 065 131 109 445 051 103 940 371-5,0 107 583 343 94 361 164-12,3 I Aineettomat hyödykkeet 462 661 413 592 243 162-41,2 314 596 188 767-40,0 Aineettomat oikeudet 462 661 413 592 243 162-41,2 314 596 188 767-40,0 Muut pitkävaikutteiset menot - - - - - - II Aineelliset hyödykkeet 100 186 797 98 943 222 93 163 387-5,8 97 144 770 87 373 820-10,1 Maa- ja vesialueet 3 621 698 3 503 658 3 249 867-7,2 3 381 058 3 182 380-5,9 Rakennukset 84 773 358 86 955 400 85 055 256-2,2 82 424 722 79 788 152-3,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 130 678 98 008 65 037-33,6 85 594 52 015-39,2 Koneet ja kalusto 5 283 133 5 093 518 4 378 480-14,0 4 363 745 2 528 876-42,0 Muut aineelliset hyödykkeet 45 335 45 335 45 335 0,0 45 335 - -100,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset han. 6 332 596 3 247 303 369 412-88,6 6 844 316 1 822 397-73,4 III Sijoitukset 10 415 672 10 088 237 10 533 822 4,4 10 123 977 6 798 577-32,8 Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet 30 000 72 000 529 271 635,1 73 260 72 000-1,7 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 10 142 435 9 425 827 9 425 827 0,0 9 785 418 4 655 827-52,4 Muut osakkeet ja osuudet 239 487 488 920 440 450-9,9 129 330 1 932 476 1394,2 Muut pysyvät lainasaamiset 3 750 3 250 3 250 0,0 3 250 3 250 0,0 Muut pysyvät saamiset muilta - 98 240 135 024 37,4 132 720 135 024 1,7 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681-22,3 Muut toimeksiantojen varat 33 050 33 050 33 050 0,0 33 050 25 681-22,3 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 31 567 071 31 662 952 39 440 731 24,6 33 823 564 27 420 152-18,9 I Vaihto-omaisuus 2 725 539 2 351 784 2 344 140-0,3 2 598 982 2 419 624-6,9 Aineet ja tarvikkeet 703 110 633 512 371 000-41,4 638 460 363 223-43,1 Keskeneräiset tuotteet 1 688 861 1 499 161 1 896 140 26,5 1 778 477 1 985 789 11,7 Valmiit tuotteet 333 568 219 111 77 000-64,9 182 044 70 612-61,2 II Saamiset 7 830 788 8 160 699 5 723 414-29,9 6 017 380 2 999 714-50,1 Pitkäaikaiset saamiset - - - - - - - Lainasaamiset - - - - - - - Muut saamiset - - - - - - - Lyhytaikaiset saamiset 7 830 788 8 160 699 5 723 414-29,9 6 017 380 2 999 714-50,1 Myyntisaamiset 2 313 902 2 602 844 2 771 843 6,5 2 777 911 1 302 690-53,1 Muut saamiset (alv, valtionosuus) 909 487 522 933 427 434-18,3 1 158 678 1 112 242-4,0 Siirtosaamiset 4 607 399 5 034 921 2 524 137-49,9 2 080 791 584 782-71,9 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 16 000 000 16 000 000 9 000 000-43,8 21 500 000 15 000 000-30,2 IV Rahat ja pankkisaamiset 5 010 744 5 150 469 22 373 177 334,4 3 707 202 7 000 814 88,8 V Tasauserä *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 141 439 956 121 806 996-13,9
VASTATTAVAA TP 2012 TP 2013 TP 2014 Muuto s -% 30.6.2014 30.6.2015 Muutos -% A OMA PÄÄOMA 94 514 209 96 073 869 98 931 461 3,0 97 077 495 82 935 151-14,6 I Peruspääoma 50 183 111 50 183 111 50 183 111 0,0 50 183 111 47 829 200-4,7 II Arvonkorotusrahasto 15 351 855 12 944 255 11 412 747-11,8 12 167 699 11 398 900-6,3 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 24 379 714 28 979 243 32 946 502 13,7 32 946 502 24 280 284-26,3 V Tilikauden yli-/alijäämä 4 599 529 3 967 259 4 389 101 10,6 1 780 182-573 233-132,2 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 18 512 897 18 000 599 17 288 300-4,0 17 763 166 16 899 346-4,9 Poistoero 8 008 168 8 495 870 7 783 571-8,4 8 258 437 7 394 617-10,5 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 10 504 729 9 504 729 9 504 729 0,0 9 504 729 9 504 729 0,0 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 957 367 944 465 955 925 1,2 942 643 599 142-36,4 Valtion toimeksiannot - - - 7 854 6 062-22,8 Muut toimeksiantojen pääomat 957 367 944 465 955 925 1,2 934 789 593 080-36,6 E VIERAS PÄÄOMA 28 680 779 26 122 121 26 238 466 0,4 25 656 653 21 373 358-16,7 I Pitkäaikainen 8 504 087 6 979 545 5 471 823-21,6 6 979 545 5 471 823-21,6 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 122 973 6 732 982 5 342 991-20,6 6 732 982 5 342 991-20,6 Lainat julkisyhteisöiltä 381 114 246 564 128 832-47,7 246 564 128 832-47,7 II Lyhytaikainen 20 176 692 19 142 575 20 766 644 8,5 18 677 107 15 901 536-14,9 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 524 541 1 389 991 1 389 991 0,0 1 014 991 1 014 991 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä 134 550 573 379 326,1-455 648 - Saadut ennakot - - - - 245 000 - -100,0 Ostovelat 3 963 181 3 387 489 2 886 390-14,8 2 142 571 1 761 245-17,8 Muut velat 2 853 382 2 760 494 2 947 729 6,8 4 159 668 3 679 491-11,5 Siirtovelat 11 835 588 11 470 051 12 969 155 13,1 11 114 878 8 990 160-19,1 142 665 252 141 141 053 143 414 152 1,6 141 439 956 121 806 996-13,9 TASEEN TUNNUSLUVUT Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,8 % 21,8 % 21,8 % 19,1 % 25,0 % Lainakanta % 7,0 % 6,0 % 5,2 % 5,7 % 5,7 % Quick ratio 1,04 1,10 1,51 1,37 1,38 Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Quick Ratio = (Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot)