Liite 3 Luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaaajantontin siirtämisestä Yttre Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa 2012 NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi)
S i d a 1 Luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaa-ajantontin siirtämisestä Yttre Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa 2012 NATURE-INVEST Ingvar Fagerholm (FM, biologi) Björksundsvägen 3 66580 Kuni Matkapuhelin +358505901848 Sähköposti: Nature-Invest@netikka.fi Sisältö: 1 Johdanto... 2 2 Metodit... 3 3 Tutkimusalueen luonto-olosuhteiden kuvaileminen... 3 3.1 Yleistä... 3 3.1.1 Rannat... 4 3.1.2 Metsikkö... 6 3.1.3 Korpisuo (MY)/suoalue (MY/s)... 8 4 Tutkimusalueella olevat suojelualueet/-ohjelmat...11 4.1 Suojeluohjelma/Natura 2000...11 4.1.1 Luonnonsuojelulaki (1096/1996)...11 4.1.2 Metsälaki (1093/1996)...12 4.1.3 Vesilaki (264/1961)...12 4.2 Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan...12 4.2.1 Luonnonsuojelulaki 49 liite IV a...12 4.2.2 Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit...13 4.2.3 Tutkimusalueella havaitut lintulajit luontoselvityksen aikana...14 4.2.4 Tutkimusalueella havaitut kasvilajit luontoselvityksen aikana...14 5 Tonttivarausten siirtäminen kaava-alueella...16 6 Yhteenveto ja suositukset...16 7 Kirjallisuus...17
S i d a 2 1 Johdanto Tehtiin luontoselvitys/-arviointi kolmen vapaa-ajantontin siirtämisestä Yttre Hamnskärissä, Mustasaaren kunnassa kesäkuussa 2012 (Kuvio 1,2) Kuvio 1. Kartta luontoselvitysalueesta. Kuvio 2. Vanha rantakaava 1980-luvulta. Luontoselvitys tehtiin alueen ranta-asemakaavan kaavamuutoksen perustaksi. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, onko alue sopiva rakennus-
S i d a 3 paikaksi luontoa ajatellen sekä sen vuoksi, että luonnonvaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä. Selvitystyötä ohjaavat seuraavat Luonnonsuojelulait (LSL Nro 1096/96 1, 29-30', 37, 39 Nro 384/09 5a, 47 Nro 1587/09 31, 64, 72a ), luonnonsuojeluasetus (LSA Nro 160/97 10 ), metsälaki (MetsäL Nro 1093/96 1' ja 10', Nro 1478/09 14b ), metsäasetus (MetsäA Nro 1200/96 7' ja 8') ja vesilaki (VL Nro 587/11 11 ). Luontoselvityksessä tutkitaan myös uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelutarvetta valtakunnallisen UHEX-rekisterin (painopisteenä putkikasvistot, nisäkkäät ja linnut) ja EU:n luontodirektiivin mukaan. Luontoselvityksen tehtävänä on myös luonnonvaikutusten minimoiminen tonttien mahdollisen siirtämisen vuoksi, antaa suosituksia ja varmistaa, että kaikkia nk. metsälain mukaisia elinympäristöjä suojellaan. 2 Metodit Selvitys tehtiin niin, että inventoija arvioi suunnitelman ja tonttipaikkojen aiheuttamat luontoon kohdistuvat vaikutukset. Arviointi perustuu peruskarttaan, olemassa olevaan kirjallisuuteen, taustatietoihin ja kenttäkäyntiin. Tonttipaikkoihin liittyvä arviointityö on tehty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Alueet kuvattiin sähköisesti kenttäkäynnin yhteydessä. 3 Tutkimusalueen luonto-olosuhteiden kuvaileminen 3.1 Yleistä Tutkimusalue sijaitsee Köklotin pohjoispuolella Mustasaaressa. Alue on 14,7 hehtaaria suuri ja sijaitsee Yttre Hamnskäretin itäisellä puolella. Yttre ja Övre Hamnskäretin välissä on Mjösundet, josta vielä pääsee läpi pienveneillä (Kuvio 1,2) Tutkimusalueella ei ole jälkiä ihmisistä, siellä ei siis ole harjoitettu metsänhoitoa eikä vapaa-ajantoimintaa. Metsäkanta on saanut kasvaa vapaasti ja siellä on suhteellisen paljon kuollutta puuta ja tuulenkaatoja. Alikasvusto koostuu lähinnä tiheästä sammaleesta, missä on mustikoita. Rannat ovat jyrkkiä kivi- ja sorarantoja. Kuviossa 3 nähdään, missä eri osaalueet/biotoopit ovat.
S i d a 4 Kuvio 3. Kartta tutkimusalueen eri biotoopeista. 3.1.1 Rannat Tutkimusalueen koillisessa osassa sijaitsevat rannat koostuvat kivestä ja sorasta. Ranta on altis ilmastolle, minkä vuoksi siellä ei kasva rantakasveja. Ranta on jyrkkä ja sen läheisyydessä oleva sekametsä - missä on pääsääntöisesti kuusta - on huonosti hoidettu (kuvio 3, kuvat 1 ja 2). Maihinnousu veneellä tai venesataman rakentaminen tällä alueella on vaikeaa rantaolosuhteiden sekä avoimen merialueen vuoksi.
S i d a 5 Kuva 1. Ranta koilliseen. Kaakkoon päin mentäessä ranta loivenee ja alueella on myös hieman rantakasvillisuutta. Täällä on myös pienehkö tulvaniitty, missä m.m. kasvaa suo-orvokkeja, kurjenjalkoja ja eri saralajeja. Pienehkö tulvaniitty mainitaan metsälain 10 ja on sen nojalla jätettävä koskemattomaksi (Kuvio 3 kuvat 2 ja 3) Kuva 2. Ranta kohti etelää, missä vähän enemmän rantakasvillisuutta
S i d a 6 Kuva 3. Pieni tulvaniitty, missä vaihtelevaa kasvillisuutta. Kohti Mjösundia ranta taas jyrkkenee, missä kasvaa hieman kaislikkoa (kuva 4) Kuva 4. Ranta kohti Mjösundetia idästä. 3.1.2 Metsikkö Metsikkö koostuu koillisosassa kuusivaltaisesta metsästä, puissa on runsaasti naavaa ja harmaaluppoa.
S i d a 7 Alikasvustona on lähinnä metsäkerrossammalta ja isoja kiviä. Metsä on tiheää ja kivet tekevät siitä vaikeakulkuisen (kuvat 5 ja 6). Rantoja pitkin kasvaa tervaleppää. Kuva 5. Tiheä kuusimetsä alueen koillisosassa, missä on runsaasti kuollutta puuta ja tuulenkaatoja. Kuva 6. Tervaleppiä alueen koillisosassa.
S i d a 8 Alueen eteläisessä osassa on kuusta enimmäkseen, mutta myös koivua ja mäntyä esiintyy. Metsä on harvempaa ja valoisampaa, mikä vaikuttaa siihen, että mustikkaa löytyy eri sammallajien keskuudesta (kuva 7) Kuva 7. Harvempi ja valoisampi metsäkanta alueen eteläiessä osassa. 3.1.3 Korpisuo (MY)/suoalue (MY/s) Tutkimusalueella on kaksi aluetta, jotka ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä monimuotoisuuden kannalta metsälain 10 mukaan sekä pienehkö tulvaniitty, joka sivuaa metsälain 10. Korpisuo on pienehkö alue pienine avoimine lammikkoineen, missä esiintyy metsäalvejuurta sekä tiheää kuusimetsää. Vaikka alue on suhteellisen korkealla merenpintaan nähden, ei vedellä näytä olevan mahdollisuuksia valua pois (kuva 8)
S i d a 9 Kuva 8. Korpisuo, missä runsaasti lammikoita ja metsäalvejuurta. Vähän korkeammalla on täysin luonnontilassa oleva pienehkö suoale minkä ympäröimänä on jonkin verran suomäntyä. Suolla kasvaa m.m. tupasvillaa, suopursua, isokarpaloa ja lakkaa. (kuvat 8 ja 10) Kuva 9. Korpisuo etelästä päin katsottuna.
S i d a 10 Kuva 10. Avoin alue keskellä suota. Suoalueen pohjoispuolella on avara kivilohkarealue, joka suon kanssa muodostaa hienon kokonaisuuden (kuva 11) Kuva 11. Suoalueen pohjoispuolella on avara kivilohkarealue. Nämä kaksi aluetta tulee metsälain 10 nojalla säilyttää luonnotilassa. Korpisuo voisi saada nimikkeen MY ja suo MY/s, ts. maa- ja metsätalousalueet, missä luontoarvoa (/s=suojeltava)
S i d a 11 4 Tutkimusalueella olevat suojelualueet/-ohjelmat 4.1 Suojeluohjelma/Natura 2000 4.1.1 Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Luonnonsuojelulain mukaan on suunnitteilla olevat alueet selvitettävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan. Valtakunnallinen suojeluohjelma (LSL 77 ) 1) kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma (24.2.1978, täydennetty 2.4.1980, 19.12.1985 ja 16.6.1988) 2) soidensuojelun perusohjelma (19.4.1979 ja 26.3.1981) 3) lintuvesiensuojeluohjelma (3.6.1982) 4) lehtojensuojeluohjelma (13.4.1989) 5) Mikkelinsaarten saariryhmän suojelupäätös (24.8.1989) 6) rantojensuojeluohjelma (20.12.1990) 7) vanhojen metsien suojeluohjelma (27.6.1996). - Kaava-alueella ei ole valtakunnallisiin suojaohjelmiin (LSL 77 ) kuuluvia alueita Natura 2000 (LSL 61 1 mom.) - Natura 2000 alueita ei ole tutkimusaluella, mihin suunnittelu vaikuttaisi (LSL 61 1 mom.). - Natura 2000-alue Merenkurkun saaristo rajalle on n. 1 km sekä pohjoiseen että länteen. Suojellut luontotyypit luonnonsuojelulain mukaan (LSL 29 ) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt pähkinäpensaslehdot tervaleppäkorvet luonnontilaiset hiekkarannat merenrantaniityt puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit katajakedot lehdesniityt sekä avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät.
S i d a 12 Tutkimusalueella ei ole suojeltuja luontotyyppejä luonnonsuojelulain mukaan (LSL 29 ) 4.1.2 Metsälaki (1093/1996) Erityisen tärkeitä elinympäristöjä monimuotoisuuden kannalta metsälain 10 mukaan lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot rehevät lehtolaikut pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla rotkot ja kurut jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Kaava-alueella on 2-3 aluetta, jotka ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä monimuotoisuuden kannalta metsälain 10 mukaan. Ktso kohta 3.1.3. 4.1.3 Vesilaki (264/1961) Luontotyyppejä 1 kap. 15 a ja 17 a vesilain mukaan enintään 10 hehtaarin fladat tai kluuvijärvet enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet ja järvet muualla kuin Lapin maakunnassa ja joka vesilain 2 mukaan ei ole vesistöä luonnontilainen uoma Kaava-alueella ei ole Luontotyyppejä vesilain 1 kap. 15 a ja 17 a mukaan 4.2 Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintyminen voimassa olevan lain mukaan Tutkimuaslueeella esiintyy niukasti uhanalaisia ja suojeltuja lajeja. 4.2.1 Luonnonsuojelulaki 49 liite IV a Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen
S i d a 13 on kielletty. Nämä lajit kuuluvat niihin, joita käsittää erityinen suojaohjelma. Ne lajit, jotka esiintyvät Suomessa, on lueteltu luonnonsuojelasetuksen liitteessä 5. Kielto koskee kaikkia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja; ei siis tarvitse olla mitään erityisiä päätöksiä niistä. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää poikkeuksen kiellosta ainoastaan vedoten niihin perusteisiin, mitkä mainitaan luontodirektiivin artiklassa 16 (1). Suomessa esiintyvät eläinlajit, jotka mainitaan direktiivin liitteessä IV (a) (23 Luonnonsuojeluasetus 160/1997, liite 5) (Nisäkkäitä (20 kpl), Matelijoita (1 kpl), Sammakkoeläimiä (2 kpl), Nilviäisiä (1 kpl), Perhosia (7 kpl) Kovakuoriaisia (6 kpl), Korentoja (5 kpl)) Selvitystyöhön, kirjallisuuteen ja muihin luontoselvityksiin nojautuen voidaan seuraavat johtopäätöksen tehdä: Nisäkkäät: - Ei havaintoja uhanalaisista nisäkkäistä luontoselvityksen aikana Muut lajit: - Direktiivissä mainittuja matelijoita, sammakkoeläimiä, nilviäisiä, perhosia, kovakuoriaisia tai korentoja ei inventoitu. 4.2.2 Tutkimusalueen uhanalaiset lintulajit Suomessa esiintyy 62 lajia lintudirektiivin liitteen I mukaan. (http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=sv) Omien havaintojen, Tiiran ja muiden informaatiokanavien perusteella voidaan todeta, ettei näistä 62 uhanalaisista lajista yksikään ole lisääntymässä tai pidä aluetta elinpiirinään. Mutta kuolleiden puiden runsaus voisi suosia palokärkeä ja pohjantikkaa. Tutkimusalueella ei ole lintualuetta, joka kuuluisi IBA- (kansainvälisesti tärkeä lintualue) tai FINIBA (kansallisesti tärkeä lintualue) -verkostoihin. Bird Lifen listan mukaan Suomen uhanalaisista lintulajeista v. 2010 voidaan seuraava arviointi tehdä tutkimusalueesta: (http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-lista.shtml) Äärimmäisen uhanalaiset (CR) 11 lajia: - Tutkimusalueella ei esiinny äärimmäisen uhanalaisia lintulajeja. Erittäin uhanalaiset (EN) 12 lajia: - Alueella ei lisäänny erittäin uhanalaisia lajeja
S i d a 14 Vaarantuneet (VU) 36 lajia: - 36 vaarantuneista lintulajista alueella esiintyy merikotka (Haliaetus albicilla) säännöllisesti. Silmälläpidettävät (NT) 30 lajia: - Listalla esiintyvistä 30 silmälläpidettävästä lajista esiintyvät luultavasti metso (Tetrao urogallus) ja teeri (Tetrao tetrix) vaikkei havaintoja tehtykään luontoselvityksen aikana, ei aikuisista eikä nuorista. 4.2.3 Tutkimusalueella havaitut lintulajit luontoselvityksen aikana Luontoselvityksen aikana tutkimusaluella tehtiin havaintoja seuraavista lintulajeista. Mitään erityistä tutkimusta lisääntyvien lintujen määrästä ei tehty. Taulukko 1. Havaintoja tutkimusaluella olveista lintulajeista. (selityksiä kohtaan muut: 1/1 = 1 uros / 1 naaras, ä= reviiri, p= alueella, ad=aikuinen) Art: Laji: Tieteellinen nimi: Muuta: Storskrake Isokoskelo Mergus merganser /1 + 6 ungar Svartvit flugsnappare Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 2 ä Grå flugsnappare Harmasieppo Muscicapa striata 2p Bofink Peippo Fringilla coelebs 2-4 ä Koltrast Mustarastas Turdula merula 1 ä Trädkrypare Puukiipijä Certha familaris 1 ä Rosenfink Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 ä Rödhake Punarinta Erithacus rubecula 3 ä Ärtsångare Hernekerttu Sylvia curruca 1 ä Lövsångare Pajulintu Phylloscopus trochilus 3-5 ä Fiskmås Kalalokki Larus canus 1/1 Havsörn Merikotka Haliaetus albicilla 1 ad i området 4.2.4 Tutkimusalueella havaitut kasvilajit luontoselvityksen aikana Ranta-alue: Laji: Tieteellinen nimi: Muuta: Kråkklöver Kurjenjalka Pontilla palustris Niukasti Starr Sara Carex sp. Niukasti Kabbleka Rentukka Caltha palustris Esiintyy kaakkoisosassa Gåsört Ketohanhikki Potentilla palustris Niukasti Strandvänderot Lehtovirmajuuri Valeriana salina Niukasti Kärrviol Suo-orvokki Viola palustris Tulvaniityllä Klibbal Tervaleppä Alnus glutinosa Kaakkoispuolella Gråal Harmaleppä Alnus incana Eteläisella
S i d a 15 rannalla Metsäalue: Husmossa Metsäkerrossam mal Hylocomium splendens Runsaasti pohjoisosassa Blåbär Mustikka Vaccinum Runsaasti myrtillus Grå tagellav Harmaaluppo Bryoria capillaris Runsaasti pohjoisosassa Skägglav Naava Usnea sp. Runsaasti pohjoisosassa Korpisuo/suoalue: Hjortron Lakka Rubus Niukasti chamaemorus Getpors Suopursu Rhododendron tomentosum Runsaasti reunaalueilla Tuvull Tupasvilla Eriophorum Niukasti vaginatum Tranbär Isokarpalo Vaccinium Runsaasti oxycoccos Vitmossa Rahkasammel Spagnum sp. Runsaasti Skogsbräken Metsäalvejuuri Dryopteris cartusiana Runsaasti suolla
S i d a 16 5 Tonttivarausten siirtäminen kaava-alueella Vanhan rantaosayleiskaavan mukaan kaava-alueella on 6 tonttivarausta (kuviot 2 ja 4). Kuviossa 4 ei tonttialueita ole piirretty tarkkaan. Kuvio 4. Tonttivaraukset suhteessa luontoalueihin. Tonttien siirtäminen pohjoisosista on suositeltavaa sekä luonnon että käytännön kannalta. Tonttien siirtäminen etelämmäksi häiritsisi vähemmän alueen pohjoispuolta, jolloin suo- ja kivialueet voitaisiin säilyttää luonnontilassa. Pohjoisen osan metsäalueet voitaisiin myös pitää koskemattomana. Käytännön kannalta on vaikeaa rakentaa satamaa alueen koillisosiin tekemättä suuria muutoksia rantaviivaan. Tulevaisuudessa suunniteltaneen alueelle vakituinen tielinjaus, joka toteutuisi alueen eteläisellä puolella. 6 Yhteenveto ja suositukset Luontoselvitykseen ja omiin kokemuksiin nojautuen suositellaan seuraavaa: Tutkimusalue on luontonäkökulmasta katsottuna tänä päivänä suhteellisen arvokasta aluetta. Alueella on luonnontilassa olevia suoalueita ja korpisoita. Metsäalueen pohjoisosassa on myös suhteellisen vanhaa hoitamatonta kuusimetsää, jonka seassa on kuollutta puuta ja tuulenkaatoja Pohjoisosassa ranta on altis sääolosuhteille ja vaikeakulkuinen. Etelämmässä ranta on suojaisempi ja loivempi, mikä helpottaisi satamien rakentamista
S i d a 17 kesämökkejä ajatellen. Siten eivät mahdolliset rakennuksetkaan olisi niin näkyviä maisemaa ajatellen. Luontoselvitykseen ja omiin kokemuksiin nojautuen voidaan kolmen tontin siirtämistä suositella seuraavien perusteella: - Luontonäkökulmasta katsottuna jätetään suurempi alue alueen pohjoispuolella koskemattomaksi ja rantaviiva säilytettäisiin luonnontilassa. - Alueen pohjospuolella oleva metsäalue säilytettäisiin luonnontilassa. - Alueen eteläinen osa mihin tontit siirrettäisiin ei ole luontonäkökulmasta katsottuna yhtä arvokas. Metsä on sekametsää ja rantametsä koostuu lähinnä harmaalepästä. - Maisema kohti avomerta pysyisi myös yhtenäisempänä mikäli tontit siirrettäisiin kohti Mjösundetia. - Mahdollinen tielinjauksen varaus tonteille olisi mahdollinen eteläisessä osassa eikä vaikuta kaava-alueen eri luontoalueisiin. Luontoselvitys/-arviointi on tehty voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti eivätkä muut luontoon liittyvät selvitykset liene tarpeellisia. 7 Kirjallisuus Finlands Lag II. 1997. S:t Michel 1997. Huttunen, A. & Pahtamaa T.2002: Luontoselvitykset yleis- ja asemakaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Oulu 2002. Laine, J. 1996: Suomalainen lintuopas. Gummerus Jyväskylä 1996. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Värdefulla livsmiljöer i skogsnaturen. Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio. Tavastehus 1998. 191s. Södersman, Tarja 2003: Luotoselvitykset ja luotovaikutuksen arvionti. 109 Ympäristöopas, Vammala 2003 196s.