Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen vire ja toimeliaisuus jatkuivat ja työttömyys laski. Vaikka Uudenkaupungin työllisyystilanne oli parempi kuin koko maassa, kaupungista muutti pois 74 henkeä enemmän kuin tänne saapui. Kaupungin huoltosuhde heikkeni, koska väestö ikääntyy ja kuolleiden määrä ylitti 46:lla syntyneiden määrän. Elinkeinoelämän positiivinen kehitys jatkuu vuonna 2017 ja sen odotetaan näkyvän positiivisena muuttoliikkeenä kaupunkiin. Jos näin tapahtuu, Uudenkaupungin asettama strateginen asukaslukutavoite voi toteutua. Uudenkaupungin kaupunki jatkoi vuonna 2016 aktiivista toiminnan kehittämistä. Kaupungilla ei ollut vuoden lopussa kattamatonta alijäämää, ja Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 strategian taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Kaupungin ja liikelaitosten ja konserniyhteisöjen toiminta oli kokonaisuudessaan niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Euromääräiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin ja muut tavoitteet melko hyvin. Joiltakin osin tavoitteiden toteuttaminen siirtyi vuodelle 2017. Uudenkaupungin vuosikate, 8,8 miljoonaa euroa, ylitti poistot 3,4 miljoonalla eurolla, ja se lähes kattoi 9,2 miljoonan euron investoinnit. Tilikauden tulos oli 3,4 miljoonaa euroa positiivinen ja ylijäämä 3,7 miljoonaa euroa. Toimintakate parani noin 0,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 ja vuosikate 0,3 miljoonalla eurolla. Tulos parani, koska menot laskivat 0,8 prosentilla ja valtionosuudet ja verotulot pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kunnan talous on tasapainossa, jos vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 571 euroa/asukas. Vuosikate kattoi yli 160 prosenttia omaisuuden kulumista vastaavista poistoista. Investoinnit voitiin lähes kokonaan (96 %) rahoittaa
tulorahoituksella. Uudenkaupungin talous oli siis kolmatta vuotta peräkkäin tasapainossa. Tilikauden 2016 ylijäämä oli noin 3,7 miljoonaa euroa ja kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä 7,7 miljoonaa euroa. 10.000 20.000 asukkaan kunnissa oli vuoden 2015 lopussa kertynyt ylijäämää 694 euroa/ asukas. Koko maassa taseen ylijäämä oli 1735 euroa asukasta kohden. Uudenkaupungin omavaraisuusaste oli 65,6 %. Se nousi hieman edellisestä vuodesta. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Talouden toteutuminen ja kehitys Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 98,7 prosenttia ja toimintakulujen 98 prosenttia. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Kaupungin poistot sisältävä alijäämä (nettomenot ilman liikelaitoksia) oli 84,4 miljoonaa euroa, 2,4 miljoonaa talousarviota pienempi. Toimintakate ja poistot sisältävät nettomenot laskivat noin miljoonalla eurolla vuodesta 2015. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen nettomenot laskivat 6,1 % ja sosiaali- ja terveyskeskuksen nettomenot 2,0 %. Sivistyspalvelukeskuksen nettomenot nousivat 1,9 %. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen tuloissa ovat mukana Vilissalon tonttien myynnistä saadut noin 397.000 euron tontinmyyntitulo (n. 900.000 euroa vuonna 2015). Talousarvio toteutui siis kokonaisuutena erittäin tarkasti, rahankäyttö oli jopa alkuperäistä talousarviota pienempää. Kun Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas verrataan muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 118,8 miljoonaa euroa. Ne laskivat 0,6 miljoonalla eurolla vuodesta 2015. Kaupungin verotulot pysyivät vuoden 2015 tasolla, kun ne koko maassa kasvoivat 1,5 prosenttia. Vuonna 2017 sekä kuntien että
Uudenkaupungin verotulot laskevat kilpailukykysopimukseen liittyvien vähennysten kasvun takia. Kaupungin verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli yhteensä 86,1 miljoonaa euroa. Se pysyi edellisen vuoden tasolla. Uudenkaupungin liikelaitokset eivät vuonna 2016 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Investoinnit Kaupungin ja liikelaitosten bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin osuus oli tästä 7,8 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 1,4 miljoonaa. Investointimenot kasvoivat 2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Vuoden isoin ja kaupunkikuvassa näkyvin investointi oli Kaupunginlahden reunan kunnostamisen loppuunsaattaminen, 856.000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat yli 3,6 miljoonaa euroa (2014-2016), mutta Vannaksen säätiö rahoitti sitä lähes 2 miljoonalla eurolla ja kaupungin osuus hankkeesta oli 1,6 miljoonaa euroa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kehittämiskohteet Palvelukeskusten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioissa tulee esiin osin erilaisia kehittämistarpeita, mutta useimmissa vastauksissa todettiin kehittämistarpeita olevan erityisesti seuraavissa asioissa: - organisaatiorakenne ja sen selkeys - riskienhallintapolitiikka ja toimintaan liittyvien strategisten riskien tunnistaminen ja arviointi sekä siihen liittyvä koulutus ja ohjeistus - henkilöstön palkitsemisjärjestelmä, henkilökunnan riittävyys ja avainasemassa olevien varahenkilöiden puuttuminen - toiminnan ja talouden suunnittelun liian lyhyt aikajänne - investointihankkeisiin liittyvät riskit, kuten investointihankkeiden riskien arviointi ja suunnittelun riittävä kytkentä kunnan taloudelliseen liikkumavaraan - tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmien huomioon ottaminen taloudellisissa ja toiminnallisissa tavoitteissa - seurantajärjestelmien ja sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen
- raportointijärjestelmien parantaminen Lainakanta Kaupungin lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 29,7 miljoonaa euroa eli 1927 euroa asukasta kohden. Tästä lähes viidennes, 5,3 miljoonaa, on liikelaitosten lainaa. Kaupunki otti vuoden aikana 5.000.000 euroa pitkäaikaista lainaa. Liikelaitokset eivät nostaneet uusia lainoja ja niiden lainamäärä laski. Uudenkaupungin lainamäärä laski miljoonalla eurolla. Ennakko-tietojen mukaan kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 2930 euroa asukasta kohden. Se kasvoi 3,6 % vuodesta 2015. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli vuoden lopussa 68 miljoonaa euroa eli 4445 euroa / asukas. Kaupunki ei tehnyt vuoden aikana uusia koronvaihtosopimuksia. Voimassa olevia koronvaihtosopimuksia kaupungille oli 10 miljoonan euron arvosta. Tilasto- ja vertailutietoja Liitteeseen on kerätty tausta-aineistoksi erilaista tilastotietoa. Tilastokeskuksen Kuntien taloudellisia tunnuslukuja 2003-2015 tilastossa on vertailtu Uudenkaupungin, 10.001 20.000 asukkaan kuntien, Varsinais-Suomen ja koko maan kehitystä ja talouslukuja. Niiden vertailua vaikeuttaa se, että kuntien palvelujen järjestämistavat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tämä näkyy kuntien toimintamenojen ja tulojen sekä valtionosuuksien eroina. Uudenkaupungin vuoden 2016 luvut perustuvat kaupungin tilinpäätökseen. Koska kaupungin toiminnassa on tapahtunut seurantajaksolla muutoksia ja Tilastokeskuksen keräämän aineiston muoto on muuttunut, luvut ovat vain suuntaa antavia. Suuret vuosittaiset tulojen ja menojen muutokset johtuvat useimmiten toiminnan muutoksista. Sosiaali- ja terveyskeskuksen osuus kaupungin käyttötalouden alijäämästä oli 65 %. THL:n vuodelta 2015 tekemän selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut kustannukset olivat Uudessakaupungissa 11 % yli laskennallisen tarpeen (tarvevakioidut menot indeksi/ Uusikaupunki =111). Kokonaisuudessaan ylikäyttö on samalla tasolla kuin 2014, mutta terveyden- ja vanhushuollon suhteellinen osuus on laskenut ja sosiaalihuollon noussut. Uusikaupunki käyttää sosiaali- ja
terveydenhuoltoon edelleen 5 miljoonaa euroa tarvetta enemmän. Kaupungin tarvevakioitujen menojen odotetaan laskevan vuonna 2016. Lisätietoja Talousjohtaja Anne Takala, puh. 050 075 7657 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy arvion tavoitteiden ja strategian toteutumisesta vuonna 2016 ja antaa sen edelleen tarkastuslautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Jouko Antola poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo 21.09.