KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Tilivelvollinen: tekninen johtaja Anu Näätänen Kaupunkirakennelautakunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat kaavojen valmistelu ja tonttien luovutus sekä vastuu maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta rakentamisesta ja ylläpidosta. Lautakunnan alainen seudullinen joukkoliikennejaosto vastaa joukkoliikennelain tarkoittaman toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä Joensuun, Kontiolahden ja Liperin alueella. Katsaus toimintavuoteen 2016 Vuoden 2016 talousarvion tavoitteet toteuttivat kaupungin Rajaton tulevaisuus strategiaa. Talous toteutui kokonaisuudessa talousarviota paremmin ja myös keskeiset toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Kaupunkirakenneyksikön tehtävänä on laatia toimialaansa liittyvät kaupunkikehityksen ennusteet, koordinoida maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastata tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta. Tätä tehtävää palvelee maankäytön toteutusohjelma (MATO-20) ja sen yhteydessä laadittavat väestöennusteet. Maankäytön toteutusohjelma 2016 ja väestöennuste hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa. Symmetrisen kaupungin kehittämistä on jatkettu määrätietoisesti ja toteuttamisohjelma hyväksyttiin helmikuussa 2016. Keskeisimpiä symmetrisen kaupungin toteuttamista tukevia toimia ovat olleet käynnissä oleva asemanseudun asemakaavan muutostyö, toripysäköintilaitoksen toteuttamissopimus ja sataman alueen asemakaavan hyväksyminen, joka luo mahdollisuuksia Green Park yrityspuiston kehittämiseen. Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen keskittämisestä Savonlinnasta Joensuun kampukselle on vaikuttanut useisiin kaavahankkeisiin, joilla pyritään varmistamaan kaupungin sitoumuksen mukainen opiskelija-asuntotuotannon lisääminen hyvin saavutettavilla alueilla. Lainvoiman sai kaikkiaan yhteensä 17 asemakaavaa, asemakaavan muutosta tai ranta-asemakaavaa. Uusien alueiden asemakaavoista merkittävimmät olivat Papinkankaan työpaikka-alueen ja Karhunmäen, Multimäen ja Niittylahden rannan uudet asemakaavat. Asemakaavoilla ja asemakaavamuutoksilla lisättiin kerrosalaa kaikkiaan lähes 440 000 k-m 2, josta asumisen osuus oli noin 180 000 k-m 2. Kaavoituksella on pystytty vastaamaan tontinluovutuksen tarpeisiin sekä varautumaan tulevaisuuden tarpeisiin. Tonttien kysyntä jatkui edelleen kohtuullisen hyvänä ja kaikkiaan vuoden loppuun mennessä luovutettiin 118 tonttia, mikä oli 8 tonttia vähemmän kuin vuonna 2015. Luovutetuista tonteista 90 oli omakotitontteja, 16 kerros- ja rivitalotontteja ja 12 työpaikkatontteja. Tonttien luovutuksella on pystytty turvaamaan kaupungin kehittymisen edellytykset. Tontteja on luovutettu sekä myymällä että vuokraamalla. Omakotitontit luovutettiin pääasiassa vu0kraamalla. Vuoden 2016 syksyllä otettiin käyttöön sähköinen tonttien hakujärjestelmä. Vuoden 2016 merkittävät kiinteistökaupat olivat Lidlille myyty liiketontti Pilkosta ja kerrostalotonttien myynnit Penttilänrannasta ja Niinivaaralta sekä ns. pursiseuran huvilan myynti Hasaniemestä. Tonttien myynnille asetettu taloudellinen tavoite ylittyi. Kiinteistöjen luovutusvoitot olivat kaikkiaan yhteensä noin 5,1 milj.euroa.
Vuoden 2016 aikana hankittiin raakamaata noin 46 ha. Keskeisiä hankinta-alueita olivat Karhunmäki, Papinkangas ja Multimäki. Maanhankinnalla on turvattu kaupungin johdonmukainen asemakaavoitus sekä tuleva tonttien luovutus. Onttolan vanhan haulikkoradan alueen puhdistamisesta on solmittu valtion jätehuoltosopimus ja puhdistaminen toteutetaan yhdessä ELY-keskuksen ja Kontiolahden kunnan kanssa. Kyseessä I- luokan pohjavesialue, jonka läheisyydessä sijaitsee Joensuun Veden vedenottamo. Työt käynnistyivät loppuvuonna 2016 ja valmistuvat 2017. Investointiohjelman mukaiset rakentamishankkeet ovat valmistuneet lähes talousarviosuunnitelman mukaisina muutamia hankkeita lukuun ottamatta. Merkittävin toteutumatta jäänyt hanke oli Raatekankaan eritasoliittymä, jonka toteutus siirtyi vuosille 2017-2018 valtion rahoituksen siirtymisen vuoksi. Lisäksi Ivontien ja Tikkamäentien kiertoliittymän valmistuminen siirtyi vuodelle 2017 urakoitsijasta johtuvista syistä. Investointimenojen toteutumaan vaikuttivat myös joidenkin keskeneräisten hankkeiden, merkittävimpänä Ilosaaren peruskorjaus, osavaiheiden siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Edellä mainituista syistä investointimenot toteutuivat noin 1,6 milj.euroa talousarviovarausta pienempinä. Merkittävin käynnissä oleva infrastruktuurin peruskorjaus- ja kehittämistoimi on Ilosaaren kunnostus, joka valmistuu kesällä 2017. Investointiohjelman toteuttamisella on varmistettu sekä tonttien luovutus että omaisuuden kunnosta huolehtiminen. Kaupunki on ollut mukana pitkäkestoisessa kaupunkirakenneyksikön toimialaan liittyvässä oikeusprosessissa. Asfalttialan yritysten kartellia koskevassa asiassa on saatu Helsingin hovioikeuden ratkaisu ja asia on saatu päätökseen. Lemminkäinen Oy:n kanssa on päästy sopimukseen ja kaupunki on saanut yhteensä 846 089 euron korvaukset kartellista ja siihen liittyvistä oikeudenkäyntikuluista korkoineen. Korvaus koskee vuosien 1999-2001 päällysteurakkasopimusta. Kaupunkirakenneyksikön vuoden 2016 tulosta parantaa käyttötalouteen kohdentuva 153 122 euron korvaus ja investointimenojen vähennykseksi kohdentuva 112 052 euron korvaus. Kaupunkirakenneyksikön toimialaan liittyvistä oikeusprosesseista jatkuu edelleen raakapuun hankintakartellin käsittely. Asian pääkäsittely Helsingin käräjäoikeudessa on käynnistynyt 2016 ja Joensuun edustajat ovat olleet kuultavina marraskuussa 2016. Asian pääkäsittelyn arvioidaan päättyvän alkuvuonna 2017 ja käräjäoikeuden tuomio asiasta saadaan todennäköisesti syksyllä 2017. Toiminnalliset tavoitteet Tavoitteet 2016 Symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelma valmistuu ja sitä toteutetaan. Toteutuma Toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.2.2016 ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi 29.3.2016. Ratapihan ja asemanseudun asemakaavamuutokset ja maankäyttösopimukset ovat valmistumassa. Kauppatorin ympäristön yleissuunnitelman tarkistuksessa noudatettiin vahvasti myös symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelmassa määriteltyä viisaan (fiksun) liikkumisen kehittämistä.
Kaupunkikeskuksen ympäristöä parannetaan. Kaupunkikeskuksen liikenneolosuhteita parannetaan ja vahvistetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä. Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia. Kehitetään elinvoimaisia taajamia ja kyliä. Täydennysrakentamisohjeita laaditaan. Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 24.10.2016 ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Ilosaaren peruskorjausurakka ja Vapaudenpuiston parantamisen yleissuunnitelman laatiminen käynnistyivät ja valmistuvat vuonna 2017. Joukkoliikenteessä on uudistettu vyöhykejako ja alennettu hiljaisten aikojen ja ydinkeskustan taksoja käytön lisäämiseksi. Joukkoliikenteen käyttäjämäärä on kasvanut 5,3 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskustan ja aseman alueiden pysäkkijärjestelyjen suunnittelu on käynnissä. Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Toripysäköintilaitoksen toteuttamiseen tähtäävä yhteistyösopimus ja maanvuokrasopimukset tehtiin kaupungin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan sekä Joensuun Toriparkki Oy:n kesken. Vuoden 2016 rakentamiseen pientalotontteja on ollut haettavana Multimäestä, Karhunmäestä, Marjalasta, Niittylahdesta ja Utrasta. Kerrostalotontteja luovutettiin Penttilästä, Niinivaaralta ja Reijolasta. Työpaikkatontteja on tarjolla Pilkon, Marjalan, Raatekankaan, Reijolan ja Papinkankaan alueilta. Heinävaaran Muovilaakson asemakaavaehdotus on valmistunut. Heinävaaran, Uimaharjun ja Enon kirkonkylän asemakaavojen uudistaminen on hyvässä vauhdissa. Täydennysrakentamisohjelman laatiminen on käynnissä. Tavoitteet on hyväksytty. Päätöksenteko ohjelmasta ajoittuu kevääseen 2017. Syksyllä 2015 käynnistynyt asiakasraatitoiminta jatkui ja toiminta keskittyi erityisesti kadun käyttäjien ja hoidosta vastaavien vuoropuheluun pääpainona jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa yhteistyössä toteutettu Viisaan liikkumisen -hanke, jonka yhteydessä etsittiin ja kokeiltiin erilaisia kävelyä ja pyöräilyä tukevia ratkaisuja, päättyi vuoden lopussa. Hankkeen päärahoittaja oli Liikennevirasto.
Kaupungin ja eri toimijoiden kanssa yhteistyössä on sovittu toteutettavaksi yhteinen I cycle Joensuu tiedotuskanava, missä eri toimijoilla on mahdollisuus tuoda esille kävelyä ja pyöräilyä edistäviä asioita. Suunnitelma toteutettavasta sivustosta on valmis, mutta varsinainen toteutus jää alkuvuoteen 2017. Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2016 lopussa ja siitä päätetään keväällä 2017. Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Ns. rantaraitin kehittämisen yleissuunnittelu käynnistettiin välillä Sirkkalan silta Ranta-Mutalantie. Maankäytön toteutusohjelma on vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen. Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen. Niskakadulle on toteutettu uusia, runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt MATO-ohjelman 5.9.2016. Yhteistyömenettelyt ovat pääosin vakiintuneita. Toimintajärjestelmän kehittämistä on jatkettu, mutta työ on edelleen kesken. Vuoden aikana laadittiin arkistotoimen edellyttämät toimintajärjestelmän työohjeet (TOS). Yhdyskuntatekniikan tulosalueella em. ohjeita täydennettiin mallidokumenteilla ja ohjeistuslinkeillä.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Symmetrinen kaupunki Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kasvusopimuksessa yhdeksi kasvun lähteeksi on tunnistettu kaupunkirakenteeseen perustuva kasvu. Keskeisenä teemana on Symmetrinen kaupunki hankkeen kehittäminen. Hankkeelle on luotu yhteistyössä päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa kehitysvisio ja suunnitellaan toteutuksen eteneminen. Tavoitteet 2016 Hankekokonaisuutta viedään eteenpäin toimenpideohjelman mukaisesti. Asemanseudun asemakaavoitus etenee. Toteutuma Symmetrisen kaupungin toimeenpanosuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 29.2.2016 ja saatettu kaupunginvaltuustolle tiedoksi 29.3.2016. Alueen kehittäminen sisällytetään kasvusopimuksen jatkona tehtävään sopimukseen valtion kanssa. Maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Ratapihan parannushanketta edistetään käytettävissä olevin keinoin. Siltojen ympäristön viihtyisyyttä parannetaan. Asemanseudun kaavan ja yleissuunnitelman luonnos olivat nähtävillä syyskuussa 2016. Siltakadun siltojen toiminnallista luonnetta ja ympäristöä suunnitellaan Asemanseudun hankkeessa. Asemakaavaehdotuksesta päätetään kahdessa osassa keväällä 2017. Asemanseudun Ellin asemakaavaehdotus on valmistunut. Ratapihan asemakaavamuutos ja ratasuunnitelman luonnokset ovat olleet nähtävillä loppuvuonna 2016 ja ne valmistuvat päätettäviksi keväällä 2017. Sirkkalan sillan maatuet, palkit ja pilarit käsittävä ympäristövalaistus valmistui.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Tasapainoinen ja vaihtoehtoja tarjoava kaupunkirakenne Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungingeodeetti Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Asumiselle ja työpaikoille on tarjolla vaihtoehtoisia suuntia ja täydennysrakentamista tuetaan olemassa olevien palveluverkkojen läheisyydessä. Tavoitteet 2016 Tonttien luovutusohjelmassa on tarjolla tontteja useista eri suunnista, mutta uusia avauksia tehdään hallitusti. Toteutuma Tonttitarjonta oli monipuolista. Uusia omakotitontteja luovutettiin Karhunmäestä, Multimäestä, Marjalasta, Utrasta ja Niittylahdesta. Kerrostalotontteja on luovutettu Penttilästä, Niinivaaralta ja Reijolasta. Papinkankaan työpaikka-alueen asemakaava on hyväksytty, ensimmäisen vaiheen toteuttamistoimet suunniteltu ja alueen markkinointi käynnistetty. Täydennysrakentamisohjelma valmistuu vuoden 2016 aikana. Täydennysrakentamista tukevia asemakaavatöitä on käynnissä. Vanhojen asemakaavojen uudistaminen jatkuu Heinävaarassa, Enossa ja Uimaharjussa. Papinkankaan työpaikka-alueen 1. asemakaava on lainvoimainen ja alueen toteutussuunnitelmat on laadittu. Tonttien rakentaminen voi alkaa keväällä 2017. Alueen markkinointi tehdään yhteistyössä mainostoimiston kanssa. Täydennysrakentamisohjelman laatiminen on käynnissä. Tavoitteet on hyväksytty. Päätöksenteko ohjelmasta ajoittuu kevääseen 2017. Heinävaaran, Enon ja Uimaharjun asemakaavahankkeet ovat hyvässä vauhdissa. Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Maankäytön toteuttamisohjelmatyötä (MATO-20) kehitetään edelleen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO20) muodostuu vakiintuneeksi työkaluksi. Selkiytetään toimielinten vastuut kaupungin palveluverkon kokonaisuuden hallinnasta. Tavoitteet 2016 Laaditaan palveluverkkosuunnitelmaan sisältyvä 10-vuotinen investointisuunnitelma, jossa esitetään sekä yleisten alueiden, että toimitilojen investoinnit. Toteutuma Yhdyskuntatekniikan 10-vuotissuunnitelma ja liikuntapaikkasuunnitelma on tehty ja sovitettu samaan ohjelmaan. Toimitilainvestointien osalta työ eteni hieman, mutta kokonaisuuden yhteensovittaminen ei toteutunut. MATO-20 -ohjelman laatiminen vuosittain on vakiintunut toimintatapa. Ohjelman sisältöä yksinkertaistetaan ja laatimistapaa sujuvoitetaan. Investointisuunnitelma ja MATO-20 -ohjelma sovitetaan yhteen. MATO -20 -ohjelman uutena painopisteenä on täydennysrakentamisen ohjelmointi vuonna 2016. Kaupunginhallitus on hyväksynyt MATO-ohjelman 5.9.2016. Täydennysrakentamisen sovittaminen MATOohjelmaan siirtyy tuleville vuosille, koska ohjelma valmistuu vuonna 2017.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Tavoitteet 2016 Laaditaan kantakaupungin ja muiden taajamien pyöräreittiverkon yleissuunnitelma. Jatketaan pyöräilyn reittipuutteiden poistamista. Toteutuma Pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma valmistui vuoden 2016 lopussa ja siitä päätetään keväällä 2017. Kauppakadun pohjoispään rakentaminen pyöräkaduksi aloitettiin. Ns. rantaraitin kehittämisen yleissuunnittelu käynnistettiin välillä Sirkkalan silta Ranta-Mutalantie. Pyöräilyväylien kuntoa on parannettu kohdennetuilla päällystys- ja kunnostustoimilla. On laadittu kartat hyvistä vapaa-ajan pyöräilyreiteistä. Toripysäköintilaitoksen toteutuksen selvittyä laaditaan keskustan pyöräpysäköinnin yksityiskohtainen suunnitelma ja aikataulutetaan sen toteutus yhdessä torin ja sen ympäristön pintarakenteiden toteutuksen kanssa. Torin ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui ja siinä määriteltiin myös pyörä-pysäköintialueet. Niskakadulle on toteutettu runkolukituksen mahdollistavia pyörätelineitä. Asemanseudun yleissuunnitelmaan on sisällytetty myös pyöräpysäköintisuunnitelma.
Palveluohjelma: Kaupunkirakenneohjelma Kehittämishanke: Kaupunkikeskus Kaupunkirakenneyksikön vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö, kaupungininsinööri Tilaajapuolen vastuuhenkilö: tekninen johtaja Hankkeen kuvaus: Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenne- ja joukkoliikenneolosuhteita parannetaan Tavoitteet 2016 Toripysäköintilaitoksen yksityisrahoitteista toteuttamista koskeva selvitys valmistuu viimeistään kesäkuussa 2016. Toteutuma Yhteistyösopimus toripysäköintilaitoksen toteuttamisesta on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja allekirjoitettu. Myös toteuttamiseen liittyvät maanvuokrasopimukset on hyväksytty ja allekirjoitettu. Laaditaan tarvittavat tarkennukset torin ja sen ympäristön pintarakenteita, toteutusta ja linjaautopysäkkejä koskeviin suunnitelmiin keskustan osayleiskaavan ja liikennesuunnitelman (2012) puitteissa. Jatketaan keskustan liikennesuunnitelman mukaisten toimien suunnittelua ja toteutusta. Ohjelmoidaan kaupunkikeskukseen kohdistuvat toimenpiteet osana Symmetrisen kaupungin toteuttamisen toimenpideohjelmaa. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Keskustan liikennesuunnitelman toteutus etenee mm. Kauppakadun pohjoisosan katumuutosten toteuttamisella, jotka ovat käynnissä. Kauppatorin ja sen ympäristön yleissuunnitelman tarkistus valmistui, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyi. Hankkeessa noudatettiin vahvasti myös symmetrisen kaupungin toimeenpano-ohjelmassa määriteltyä viisaan (fiksun) liikkumisen kehittämistä.
KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN ASETTAMAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016: Tavoite ja kuvaus/vastuutaho Toimintajärjestelmän kehittäminen/tulosalueiden vastuuhenkilöt Joensuun kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamiseen osallistuminen/tekninen johtaja/tulosalueiden vastuuhenkilöt Pysäköintitunnusjärjestelmän laatiminen ja päättäminen/yhdyskuntasuunnittelu/liikenneinsinööri Ulkovalaistuksen ylläpidon ja rakentamisen hankinnan käynnistys innovatiivisena hankintana/yhdyskuntatekniikka/kaupungininsinööri Sähköisen tonttienhaku ohjelman hankinta/maaomaisuus/kaupungingeodeetti Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra lähiön ekoja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä hankkeen toteutuminen ja alueen osayleiskaavoituksen eteneminen/yhdyskuntasuunnittelu/projektipäällikkö ja kaavoituspäällikkö Toteutuma Toimintajärjestelmän kehittämistä on jatkettu, mutta työ on edelleen kesken. Vuoden aikana laadittiin arkistotoimen edellyttämät toimintajärjestelmän työohjeet (TOS). Yhdyskuntatekniikan tulosalueella em. ohjeita täydennettiin mallidokumenteilla ja ohjeistuslinkeillä Uusi 1.1.2017 voimaan tuleva hallintosääntö on hyväksytty valtuustossa. Kaupunkirakenneyksikkö on jatkossa osa Kaupunkiympäristö -toimialaa. Suunnitelma pysäköintitunnusjärjestelmästä valmistui ja hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa. Pysäköintitunnusjärjestelmän ensimmäisen vaiheen toteutus käynnistettiin vuoden lopussa. Työ käynnistyi lokakuussa osana Tekesin innovatiivisten hankintojen kehittämisprojektia. Hankinta toteutetaan 2017 allianssihankkeena, mitä ei aiemmin ole Suomessa käytetty tämän tyyppisessä hankinnassa. Hankintamenettelyn käynnistäminen on hyväksytty lautakunnassa tammikuussa 2017. Ohjelma on hankittu ja otettu käyttöön. Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra hanke on käynnissä. Alueen ekotehokkuuden merkittävään parantamiseen tähtäävää selvitystä tekee FCG Oy. Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatiminen on käynnistetty.
KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: tekninen johtaja 210 Kaupunkirakennelautakunnan yhteiset palvelut Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Tulosalueen toiminnan kuvaus: Kaupunkirakennelautakunta järjestää tekniset palvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. maankäyttö- ja rakennuslain, kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain, kiinteistönmuodostamislain, kiinteistörekisterilain, lunastuslain, maantielain, tieliikennelain sekä joukkoliikennettä koskevien säännösten mukaan kunnalle kuuluvista tehtävistä lukuunottamatta muille toimielimille ja viranomaisille säädettyjä ja määrättyjä tehtäviä. Lautakunnan yhteiset palvelut vastaa yleis- ja taloushallinnosta. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhteiset palvelut ja lautakunta /asukas (brutto) 16,9 21,1 21,12 16,62-4,5-21,3 % %:a kaupunkirakenteen toimintamenoista 5,4 % 6,4 % 6,4 % 5,1 % -1,3 % -20,9 % Yhteiset palvelut ja lautakunta yhteensä (brutto) 1 275 923 1 600 000 1 600 000 1 261 219-338 781-21,2 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 7,00 7,00 7,00 7,00 0,00 0,0 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 1,07 1,50 1,50 1,00-0,50-33,3 % Henkilötyövuodet yhteensä 8,07 8,50 8,50 8,00-0,50-5,9 % Toimintatulot 44 654 20 000 20 000 96 315 76 315 381,6 % Toimintamenot 1 275 923 1 600 000 1 600 000 1 261 219-338 781-21,2 % Toimintakate 1 231 269 1 580 000 1 580 000 1 164 904-415 096-26,3 % Toimintatulot % menoista 3,50 % 1,25 % 1,25 % 7,64 % 6,39 % 510,9 % Tulosalueen kommentit: Toimintamenoista Pyhäselän vesiosuuskunnan vesihuoltoavustus toteutui noin 95 000 euroa talousarviovarausta pienempänä. Lisäksi säästöä syntyi palveluiden ostoissa, vahingonkorvauksissa ja muihin menoihin varatuissa määrärahoissa. Toimintatulot ylittyivät erityisesti avustusten osalta. Viisaita työasiamatkoja hankkeeseen saatiin avustusta Liikennevirastolta ja Asemanseudun yhteiskuntataloudellisten vaikutusten selvitys -hankeeseen saatiin maakunnan kehittämisrahaa ja myös Liikennevirasto osallistui hankkeeseen. 240 Yhdyskuntasuunnittelu Vastuuhenkilö: kaavoituspäällikkö Tulosalueen toiminnan kuvaus: Yhdyskuntasuunnittelun tulosalue vastaa kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön ja liikenteen kehittämisestä ja suunnittelusta Joensuun alueella sekä joukkoliikenteen viranomaistehtävistä Joensuun, Kontiolahden ja Liperin alueilla. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhdyskuntasuunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu /asukas (brutto) 12,9 15,1 15,1 14,4-0,8-5,1 % Tuottojen osuus kuluista % 52,6 % 30,5 % 30,5 % 32,2 % 1,7 % 5,6 % Yhdyskuntasuunnittelu yhteensä (brutto) 974 907 1 146 000 1 146 000 1 089 853-56 147-4,9 % Seudullinen joukkoliikenne Seudullinen joukkoliikenne yhteensä (brutto) 7 651 264 7 786 000 7 786 000 7 623 529-162 470,57-2,1 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 15,74 16,60 16,60 16,50-0,10-0,6 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 0,63 Henkilötyövuodet yhteensä 16,37 16,60 16,60 16,50-0,10-0,6 % Toimintatulot 6 069 828 6 372 000 6 372 000 5 817 591-554 409-8,7 % Toimintamenot 8 626 170 8 932 000 8 932 000 8 713 382-218 618-2,4 % Toimintakate 2 556 342 2 560 000 2 560 000 2 895 791 335 791 13,1 % Toimintatulot % menoista 70,4 % 71,3 % 71,3 % 66,8 % -4,6 % -6,4 % Tulosalueen kommentit: Yhdyskuntasuunnittelun vastuualueen menoissa säästetiin noin 56 000. Tulot toteutuivat lähes budejtin suuruisina. Joukkoliikenteen uudet vyöhykkeet ja lippuhinnat otettiin käyttöön 6.6.2016. Matkustajamäärät kasvoivat 5,3 % mutta tulokertymä jäi budjettia pienemmäksi. Tulot toteutuivat heikommin koulumatkalippujen, Kelan koulumatkatuen ja Matkahuollon nousukorvausten osalta. Liikennöintikorvauksista ja hallinnosta syntyi säästöä. Kokonaisuutena yhdyskuntasuunnittelun tulosalueen talous toteutui noin 336 000 euroa budjetoitua huonompana. Vuoden 2017 talousarvio sisältää korjaavia toimenpiteitä. 270 Maaomaisuus Vastuuhenkilö: kaupungingeodeetti Tulosalueen toiminnan kuvaus: Maaomaisuuden tulosalue vastaa tontinluovutusten edellyttämistä maapoliittisista toimista, maa- ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvistä sekä paikkatiedon ja kiinteistönmuodostuksen tehtävistä. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Tontit ja maa-alueet Luovutetut tontit lkm 126 125 125 118-7,0-5,6 % - joista omakotitalotontteja 95 100 100 90-10,0-10,0 % - joista kerros- ja rivitalotontteja 11 10 10 16 6,0 60,0 % - joista työpaikkatontteja 20 15 15 12-3,0-20,0 %
/asukas (brutto) 8,4 12,4 12,4 11,0-1,5-11,7 % Tontit ja maa-alueet yhteensä (brutto) 633 453 943 000 943 000 834 086-108 914,0-11,5 % Paikkatieto ja kiint.muodostus /asukas (brutto) 7,3 7,7 7,7 6,8-0,9-12,0 % Tuottojen osuus kuluista % 58,1 % 47,2 % 47,2 % 61,7 % 14,5 % 30,8 % Paikkatieto ja kiint.muodostus yhteensä (brutto) 549 626 583 000 583 000 513 655-69 344,8-11,9 % Metsät /asukas (brutto) 8,2 9,3 9,3 8,4-0,9-9,9 % Metsän myynti m³ 27 324 28 000 28 000 18 486-9 514-34,0 % Tuottojen osuus kuluista % 149,2 % 127,1 % 127,1 % 151,4 % 24,3 % 19,1 % Metsät yhteensä (brutto) 618 414 705 000 705 000 636 011-68 989-9,8 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 12,30 12,50 12,50 12,50 0,0 0,0 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 0,67 0,50 0,50 1,50 1,0 200,0 % Henkilötyövuodet yhteensä 12,97 13,00 13,00 14,00 1,0 7,7 % Toimintatulot 8 411 818 8 616 000 8 616 000 8 619 684 3 684 0,0 % Toimintamenot 1 801 494 2 231 000 2 231 000 1 983 752-247 248-11,1 % Toimintakate -6 610 324-6 385 000-6 385 000-6 635 932-250 932 3,9 % Toimintatulot % menoista 466,9 % 386,2 % 386,2 % 434,5 % 48,3 % 12,5 % Tulosalueen kommentit: Tonttien luovutusmäärä säilyi hyvänä. Omakotitonttien määrä jäi hieman tavoitteesta, mutta kerros- ja rivitalotonttien kysyntä oli ennakoitua suurempaa. Metsien hakkuumäärä jäi tavoitteesta, koska hakkuut suuntautuivat varttuneeseen metsään ja taloudellinen tulostavoite täyttyi. Maa-alueiden kunnostukseen varatuista määrärahoista käynnistettiin Onttolan halaulikkoradan puhdistaminen valtion jätehuoltotyönä yhdessä Kontiolahden kunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tulosalue on saanut korvausta Elovaaran luonnonsuojelualueen Metso-suojeluohjelman mukaisesta suojelusopimuksesta 111 000 euroa ja Enon Kanavatien maaperän puhdistamisesta Öljynsuojarahastolta noin 9 700 euroa. 280 Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: kaupungininsinööri Tulosalueen toiminnan kuvaus: Yhdyskuntatekniikka vastaa katujen ja yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta ja yleisten alueiden hallinnasta. Lisäksi yhdyskuntatekniikka vastaa muista toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen ylä- ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteensovittamiseksi. Yhdyskuntatekniikan keskeisenä tehtävänä on huolehtia katujen ja yleisten alueiden pitämisestä toimivina, turvallisina ja ympäristöltään viihtyisinä sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen kehittyminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Yhdyskuntatekniikka vastaa myös yksityistieavustushakemusten käsittelystä TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Yhdyskuntatekniikan yhteiset ja kuntatekniikan suunnittelu /asukas (brutto) 29,7 32,8 32,82 29,58-3,2-9,9 % Kuntatekniikan suunnittelu /asukas (brutto) 6,4 7,0 7,0 6,8-0,2-3,0 % Tuottojen osuus kuluista % 25,8 % 16,5 % 16,5 % 23,7 % 7,2 % 43,3 % Yhdyskuntatekniikan yhteiset yhteensä (brutto) 2 241 418 2 486 500 2 486 500 2 244 711-241 789-9,7 % Liikenneväylien hoito Kunnossapidettävät liikenneväylät, km 771 775 775 780 5,0 0,6 % - joista katuja ja teitä (ajoradat) 416 419 419 419 0,0 0,0 % - joista kevyen liikenteen väyliä (ei ruutukaavan jk:t) 322 323 323 328 5,0 1,5 % - joista ruutukaavan jalkakäytävät 33 33 33 33 0,0 0,0 % Liikenneväylien talvihoito, vuosi 1 869 131 1 959 000 1 959 000 2 011 442 52 442 2,7 % /m 2 0,48 0,50 0,50 0,51 0,01 1,5 % Liikenneväylien kesähoito, vuosi 625 828 764 000 764 000 779 765 15 765 2,1 % /m 2 0,12 0,15 0,15 0,15 0,00 1,8 % Liikenneväylien puhtaanapito, vuosi 181 983 170 000 170 000 163 504-6 496-3,8 % /m 2 0,10 0,08 0,08 0,08 0,00 0,5 % Hoitokustannukset /km (brutto) 3 628 3 899 3 899 3 956 56,9 1,5 % Liikenneväylien hoito yhteensä (brutto) 2 677 320 2 893 000 2 893 000 2 955 016 62 016 2,1 % Puistojen hoito Kunnossa pidetyt istutukset ja hoidetut puistot ha 171 170 170 170 0,0 0,0 % /ha (brutto) 5 000 5 321 5 321 6 190 870 16,3 % Puistojen hoito yhteensä (brutto) 855 068 904 500 904 500 1 052 344 147 844 16,3 % Ulkovalaistus Ulkovalopisteiden lkm 18 215 18 300 18 300 19 063 763 4,2 % /valopiste (brutto) 62 58 58 58-0,6-1,0 % Ulkovalaistus yhteensä (brutto) 1 131 152 1 065 000 1 065 000 1 098 588 33 588 3,2 % Muu ylläpito /asukas (brutto) 15,2 13,7 13,7 16,8 3,1 22,7 % Erillislaitteet (sillat, radat, pumppaamot) 191 636 174 000 174 000 172 267-1 733-1,0 % Uudelleen päällystys /m 2 7,0 7,4 7,4 6,4-1,0-13,8 % Uudelleen päällystys m 2 50 058 52 000 52 000 70 814 18 814 36,2 % Muu ylläpito yhteensä (brutto) 1 149 908 1 040 000 1 040 000 1 278 480 238 480 22,9 % Katujen, puistojen ym. investoinnit Valmistus omaan käyttöön 4 062 740 3 750 000 3 750 000 4 229 105 479 105 12,8 % Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 13,22 14,50 14,50 12,88-1,6-11,2 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 1,64 1,00 1,0 Henkilötyövuodet yhteensä 14,86 14,50 14,50 13,88-0,6-4,3 % Toimintatulot 589 159 413 000 413 000 720 995 307 995 74,6 % Valmistus omaan käyttöön 4 062 740 3 750 000 3 750 000 4 229 105 479 105 12,8 % Toimintamenot 12 117 606 12 139 000 12 139 000 12 858 243 719 243 5,9 % Toimintakate 7 465 706 7 976 000 7 976 000 7 908 143-67 857-0,9 % Toimintatulot ja valm.om. käyttöön % menoista 38,4 % 34,3 % 34,3 % 38,5 % 4,2 % 12,3 %
Tulosalueen kommentit: Yhdyskuntatekniikan yhteisten ja kuntatekniikan suunnittelun talous toteutui talousarviota parempana ja merkittävimmät syyt tähän olivat tuottojen arvioitua suurempi toteuma ja palvelujen ostojen arvioitua pienempi käyttö. Liikenneväylien hoito toteutui talouden kannalta kokonaisuutena hieman talousarviota heikommin. Pääsyynä tähän oli vuoden alussa ja lopussa esiintyneet hyvin runsaat lumisateet, jotka kasvattivat erityisesti teknisen keskuksen menokertymää. Alueurakoiden menokertymä ei kasvanut vastaavasti, koska alueurakat ovat suurelta osin kokonaishintaisia. Laadullisesti liikenneväylien hoito toteutui hyvin ja etenkin talvihoidon laatu toteutui useita aiempia vuosia paremmin. Puistojen hoidon laatuun panostettiin aiempia vuosia enemmän, kuten esimerkiksi Penttilän alueen rakentamattomien osuuksien niittäminen kattavasti. Lisäksi puistojen hoidossa teknisen keskusten työllistettyjen palkkakustannusten ennakoitavuus oli heikkoa, mikä vaikeutti kokonaisuuden ennustamista. Ulkovalaistuksen toteutumaan vaikutti suuresti se, että ulkoliikuntapaikkojen valaistuksen kustannuksista ei ollut varmaa tietoa vuoden alussa. Tämän vuoksi ulkoliikuntapaikkojen valaistuksen ylläpitokustannukset ylittyivät noin 80 000 euroa talousarviovaiheessa ennakoidusta Muun ylläpidon osalta kustannukset olivat merkittävästi talousarviovarausta suuremmat. Pääsyynä tähän oli se, päällystysmäärää pystytttiin kasvattamaan merkittävästi päällysteen alhaisen hintatason ja toimialan kokonaissäästöjen ansiosta. Tulosalueen toimintatuloihin on kirjattu asfalttikartellista käyttötalouteen kohdistuva osuus noin 153 000 euroa. TILAUS TP 2015 muutettu TOT 2016 TOT % TOT/ Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet vakinainen henkilöstö 48,26 50,60 50,60 48,88-1,72-3,4 % Henkilötyövuodet määräaikainen henkilöstö 4,01 2,00 2,00 3,50 1,50 75,0 % Henkilötyövuodet yhteensä 52,27 52,60 52,60 52,38-0,22-0,4 % Toimintatulot 15 115 459 15 421 000 15 421 000 15 254 585-166 415-1,1 % Valmistus omaan käyttöön 4 062 740 3 750 000 3 750 000 4 229 105 479 105 12,8 % Toimintamenot 23 821 193 24 902 000 24 902 000 24 816 597-85 403-0,3 % Toimintakate 4 642 994 5 731 000 5 731 000 5 332 906-398 094-6,9 % Toimintatulot ja valm.om. käyttöön % menoista 80,5 % 77,0 % 77,0 % 78,5 % 1,5 % 2,0 %
INVESTOINNIT 1.1. 31.12.206 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNTA 280 Yhdyskuntatekniikka Ta 2016 Tot. 2016 Erotus Käyttö % 2870 Kadut Kulut -11 682 000-10 104 756-1 577 244 86,5 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto -11 682 000-10 104 756-1 577 244 86,5 2880 Puistot ja yleiset alueet Puistot Kulut -2 176 000-1 786 620-389 380 82,1 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto -2 176 000-1 786 620-389 380 82,1 2881 Liikuntapaikat Kulut -795 000-815 809 20 809 102,6 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto -795 000-815 809 20 809 102,6 2890 Kotisatamat Kulut -320 000-617 815 297 815 193,1 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto -320 000-617 815 297 815 193,1 YHDYSKUNTATEKNIIKKA YHTEENSÄ Kulut -14 973 000-13 325 000-1 648 000 89,0 Tuotot 0 0 0 0,0 Netto -14 973 000-13 325 000-1 648 000 89,0 Yhdyskuntatekniikan investointien toteutuksessa noudatettiin seuraavaa, aiempien vuosien mukaista tärkeysjärjestystä:
1. uudisrakentaminen turvataan ja alueet tehdään valmiiksi asti 2. elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan 3. yhteistyöhankkeet toteutetaan sovitusti 4. omaisuuden arvo pyritään säilyttämään. Vuodelle 2016 esitettyjen hankkeiden menokehys oli yhteensä 14,973 milj. euroa. Investointiohjelman mukaiset rakentamishankkeet valmistuivat lähes talousarviosuunnitelman mukaisina muutamia hankkeita lukuun ottamatta. Merkittävin toteutumatta jäänyt hanke oli Raatekankaan eritasoliittymä, jonka toteutus siirtyi vuosille 2017-2018 valtion rahoituksen siirtymisen vuoksi. Lisäksi Ivontien ja Tikkamäentien kiertoliittymän valmistuminen siirtyi vuodelle 2017 urakoitsijasta johtuvista syistä. Investointimenojen toteutumaan vaikuttivat myös joidenkin keskeneräisten hankkeiden, merkittävimpänä Ilosaaren peruskorjaus, osavaiheiden siirtyminen vuoden 2017 puolelle. Edellä mainituista syistä investointimenot toteutuivat noin 1,6 milj. euroa talousarviovarausta pienempinä. Uudisrakentamiseen liittyvät investoinnit: Uudisrakentamisen investoinnit toteutuivat niin, että tonttien rakentaminen pystyi käynnistymään, kuten tontinluovutusvaiheessa oli luvattu. Vuonna 2016 rakentamisen painopiste oli edellisten vuosien tapaan Karhunmäen ja Multimäen alueilla. Penttilänrannan alueen rakentamista jatkettiin ja lisäksi viimeisteltiin aiemmin aloitettuja kohteita. Elinkeinoelämän kehittämisen mahdollistavia hankkeita olivat Papinkankaan uuden teollisuusalueen suunnittelu ja Kontiosuon alueella toimivien yritysten liikenneolosuhteita parantava uusi katuyhteys. Lisäksi Susiraja Karhunmäessä ja Raatekankaan alueen katuja viimeisteltiin. Uudisalueiden puistohankkeina toteutettiin uudisrakennusalueiden leikkipaikkoja ja puistoraitteja. Noljakkaan tehtiin matonpesupaikka. Peruskorjausinvestoinnit Suvantosillan peruskorjaus, Louhelantien 4. vaiheen työt ja Purokyläntien peruskorjaus saatiin valmiiksi. Kauppakadun pohjoisosan, Antinkujan, Reijolantien, Nurmeksentien ylikulkusillan peruskorjaukset ja Tikkamäentien kiertoliittymätyöt käynnistettiin. Ulkovalaistuksessa uusittiin 2 777 valaisinta energiatehokkaammaksi.
Puistojen perusparantamisrahoituksella korjattiin eri puolilla kaupunkia sijaitsevia leikkipaikkoja ja jatkettiin Aavarannan puistosiltojen kunnostustöitä. Vene- ja liikuntapaikkahankkeet Venepaikkahankkeena toteutettiin Vehkaniemeen uusi venesatama ja käynnistettiin Ukonniemen satama-alueen laajennustyöt. Liikuntapaikkahankkeista toteutettiin pallokenttä Karhunmäkeen ja käynnistettiin Rantakylän kentän ja Ukonniityn pallokentän sekä Mehtimäen pesäpallostadionin suunnittelu. Kehittämishankkeet Valtatien 6 parantaminen Raatekankaan eritasoliittymän kohdalla käynnistäminen siirtyi vuodelle 2017 valtion rahoitusosuuden viivästymisen takia. Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen sisältyvistä hankkeista käynnistettiin Kauppatorin ja keskustan joukkoliikennejärjestelyjen suunnittelu, asemanseudun suunnittelu, Ilosaaren alueen rakennustyöt ja lisäksi toteutettiin ympäristötaideteos Suvantokadun ja Rantakadun kiertoliittymän keskialueelle.