Munasarjakystat Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät 19.9.2014 Maarit An;la, KYS
Sidonnaisuudet Dos., synnytys- ja naistentau0en erikoislääkäri, gynekologisen onkologian lisäkoulutus Päätoimi KYS, Syöpäkeskus, naistentaudit, osastonylilääkäri sivutoimet Asiantun0japalkkio (Amgen, Roche, Sobi, MSD) yksityislääkäri Muut sidonnaisuudet Luentopalkkio (Sobi, MSD) Koulutus/kongressikuluja eri lääkealan yritysten tuella
Munasarjakysta? Normaali munasarja koko/0lavuus Fer0ili- ikäinen:3,5x2x1,5 cm/20 cm3 Postmenopausaalinen: 1,5x0,7x0,5cm/10cm3 Kysta on yksilokeroinen sileäseinäinen yli 3 cm muutos
Yleisyys: premenop. 7% - postmenop. 9% vaginaalinen ultraääni 335 oireetonta premenopausaalista naista: 7.8%:lla Borgfeldt ja Andolf 1999 Suomalaisessa premenop:ssa 3-8% Inki ym. 2002 8749 postmenopausaalista naista: 2.5%:lla Cas0llo ym. 2004 48 053 pm naista (UKCTOCS): 9.1%:lla poikkeava adnex Sharma ym. 2012
Esitiedoista Huomioi Oireet Riski malignitee_in: Ikä Sukutausta (rinta- /munasarjasyöpä) Endometrioosi Infer0litee_
Oireista Turvotus, vatsakipu, vatsan täyayminen, 0hentynyt virtsaamistarve, ummetus Liiayvät munasarjasyöpään useissa tapaus- verrokkitutkimuksissa Jos ovat uusia oireita Jos esiintyvät yli 12 kertaa kk:ssa Liu ja Zano_, 2011
Maligniteetin todennäköisyys Ennen pubertee_a 7-13% Fer0ili- ikäisellä 10-15% Postmenopausaalisella 20-45%
Maligniteetin todennäköisyys Yksilokeroisen kystan syöpäriski 0-3% Granberg ym. 1989 Yksilokeroinen kysta vaihdevuosi- ikäisellä: syöpäriski 0.6% Cas0llo ym. 2004 Poikkeava adnex: syöpäriski 1.08% Sharma ym. 2012 ACOG Fer0ili- ikäisen yksilokeroinen kysta 100% benigni Postmenopausaalisen yksilokeroinen kysta 95% benigni
Miten arvioida maligniteettiriskiä? Ensisijaises0 ultraääni 3D UÄ lisää herkkyyaä (93.5%) ja tarkkuuaa (91.5%) Kuuden eri tutkimuksen meta- analyysi Seuraavaksi MRI (91.9%/88.4%) 22 eri tutkimuksen meta- analyysi Pelkkä Doppler ei ole suositeltavaa, liiteaävä morfologia Dodge ym. Evidence-Based Series 4-15, 2011
Munasarjamuutoksen arviointi ultraäänellä Luokiaelu: kys0nen, kiinteä, sekakaikuinen Koko mitataan Tilavuus voidaan laskea kaavalla 0.5xpituusxkorkeusxleveys Papillaaristen/kiinteiden muutosten koko ja väliseinien paksuus mitataan Timmerman ym., 2000
Munasarjamuutoksen UÄ- morfologia luokitellaan IOTA:n sääntöjen mukaisesti Ø >1 M- sääntö: maligni Ø >1 B- sääntö: benigni Ø Sekä M eaä B: epäselvä, luokiaelematon è kokeneempi UÄ- tutkija / MRI / kirurgia, ellei riskejä
Timmermann ym., 2010; Kaijser ym., 2013
Diagnostisten menetelmien luotettavuus Menetelmä Herkkyys (%) Tarkkuus (%) Palpaa0o 45 90 UÄ- morfologia 86-91 68-83 Magnee_kuvaus 91 87 TT 90 75 PET- TT 67 75 Ca 125 > 35 ku/l 78 79 Myers ym. 2006
Kaijser ym., Human Reprod Update 2014
Munasarjakystien hoito Oireiset ja epäilyaävät leikataan, muutoin voidaan seurata
Suosituksia seurannasta Menetelmä Koko Aika ACOG 2007 TV UÄ, Ca 125 < 10 cm RCOG 2010 pm TV UÄ, Ca 125, RMI < 5cm 4 kk välein RCOG 2011 pre Soc Radiolog 2010 TV UÄ Cancer care Ontario 2011 TV UÄ, AFP ja hcg, RMI1/ IOTA 5-7 cm >1cm (pm) >5cm (pre) TV UÄ?? vuosiaain vuosiaain
Kuinka kauan seurataan? Ei 0eteellistä näyaöä RCOG: jos vuodessa ei muutosta, seuranta lopetetaan Kunnes häviää? 40-70%:lla häviää seurannassa, km kahden vuoden aikana Cas0llo ym. 2004 42.1% hävisi vuodessa (39 000 naista, km seuranta- aika 7.3v) Pavlik ym., 2013
Premenopausaalinen benigni adnex- muutos v. 1997-2006 1167 oireetonta naista 40 kk:ssa Inkluusiokriteerit: oireeton, benigni UÄ- morfologia, Ca 125 <65, alle 8 cm Mediaani seuranta.aika 48 kk (2 v:aa 6 kk välein, siaen vuosiaain) Seuratuilla 1 torsio (0.4%), 2 malignitee_a (0.9%; 1 semimaligni ja 1 st IA muc ovca) - Alcazar ym., Ultrasound Obstet Gyn 2013
Milloin seuranta lopetettava? Po0laalla oireita UÄ- morfologia muuauu tai muutos kasvaa Postmenopausaalisella Ca 125 nousee è Kirurginen hoito
Yksilokeroisen kaiuttoman kystan seuranta
Dermoidi UÄ- seuranta vuosiaain Maligni transformaa0o harvinainen (1-2%, yleensä levyepiteelica) Gainford ym., IJGC 2010 Dermoidi kasvaa yleensä 1-2mm/v Oireetonta < 5cm dermoidia voidaan seurata Hoo ym., 2010
Endometriooma jos riskipiirteitä, kuten oireet nopea kasvu seinämässä kiinteä alue (nodulus) koko yli 9 cm ikä yli 45 vuoaa È leikkaus ei riskipiirteitä, kontrolli 3 kuukauaa è persistoiè kontrolli vuosiaain Diagnos0c imaging pathways incidental adnexal masses. 2013, www.imagingpathways.health.wa.gov.au Endometriooman koko yli 4 cm leikkaus (?) ESHRE suositus (biopsia yli 3 cm endometrioomissa)
Hemorraaginen kysta Premenopaussissa < 5cm è ei seurantaa >5cm è kontrolli 3kk è persistoi; dg väärä; lisäselvitykset tarpeen Postmenopaussissa Alle 5 vuoaa menopaussista è kontrolli 3kk Yli 5 vuoaa menopaussista è leikkaus
Kirurgisesta leikkaustekniikasta Laparoskopia vs laparotomia Kirurginen staging: yhtä hyvät Intraopera0ivinen kasvaimen ruptuura: tapahtuu molemmissa Intraopera0ivinen ruptuura huonontaa ennusteaa Retrospek0ivisia tutkimuksia Pyriaävä välaämään, jos ei varmuuaa Jääleikediagnos0ikka: Tarkkuus hyvä (96%); ongelmallisia kookkaat kasvaimet, musiinit ja rajalaatuiset kasvaimet Covens ym. Surgical management of a suspicious adnexal mass: a systema0c review, 2014