SAIRAALA-ATK-PAIVAT,.-2.6.983, SAIRAALALIITTO Tetojärjestelmen jaosto Raja Tervo-Pel kka KAJAANI PALVELEE LAAJASTI IPAIVITTAISTA NTAA LA TOKSESSA SEKK -SUUNNITTELUA JA SEURANTAA Vuonna 978 Kanuun keskussaraala, Kesk- Pohjanmaan keskussaraala ja Saraalaltto alottvat yhtestyönä selvtyksen atkn kayt6n tarpesta kysesssä saraallosca. NBa saraalolla ol lähes 0 vuode~r kokemus tomstotetokoneen kytösta taloushallnnon alueella. Nähn akohn tetojenkgsttelyn vaatmukset saraalossa muuttuvat ja ol tarvetta Caajentaa atk:n kyttöa mm. potlastetojjes ksttelyyn ja henköstöhallntaon. Tomnnan seuranta laajen akasemmasta, jol!on myös kästeltaven tetojer: rnaära kasvo merkttavast. "Vanhaks" käyneden tomstotetokoreder kanasteett ol kaytetty kokonaan ekä lattestoa votu ottaa käyttöon uusa tomnta-alueta. Kanuun keskussaraala ulrdst potlashalnnon manbaasen jarjestelnan samohn akohn Saraalalton suostuksen mukaseks seka palveluyksköden tetojen~eruumenetelmat laskentajärjestelmän vaatmusten mukasks jarkestaen samalla myös vrallsten tlastojen te- dorkeruuta. Ka.nu~n keskussaraala ol tehnyt päatöksen vuoaen 979 alusta artaa atk-palve:_ja prr mulle saraalole, mka merkts latteston kuormtuksen kasvua. Latteston laajernushanke ol vastämattömast edessa. Perusselvtyksesta selvtysprojektn Sed'dtyksen tuoksena laadttu toteutussuunntelrna perustu taloushallnnon osalta kaytössa ollesn atk-jarjestelmn. Uusoa atk-aluena olvat potlashalnto, henklöstöhallnto ja materaalhallnto, joden työrutnt tul salytta2 mahdclsmman ptkalle entsen kaytanndn mukasna. Erllsselvtysten ja neuvottelujen perusteella lattestoratkasussa ol paadytty Oy Noka Ab:n tuottamaan latteeseen. Sevtysprojektn tehtavana ol saada akaan penten ja kesksuurten saraaloden (yles-, mel- ja tuberkuloossaraalat seka Kanuun keskuslatos ja terveyskeskukset) klyttötarpesn soveltuva atk-ohjelmsto edella mantulle lattestolle. Sevtysprojektn rahottajks lupautu valtovaranmnsterö, sosaal- ja terveysmnsterö, Iakntöhalltus, Saraalaltto ja kokelusaraalaks Kanuun keskussaraala. Tomttajaks tul Oy Noka Ab. Selvtystyö alko Pruj?kt alotettn elokuussa 980 ja takarajaks asetettn vuoden 98 loppu, mnka jalkeen pt alkaa kokelukaus. Kokelukauden kesto arvotn kuudeks kuukaudeks, mna akana ohjelmat ol hottava kayttajen
~ - kanssa käytännön työympärstössä. Projektn työtä on valvonut johtoryhmä. Projektn etenemsesta vastaa projektryhmä, johon kuuluu Kanuun keskussaraalasta apulastalouspäällkkö Irja Klpelänen, Oy Noka Ab:sta suunnttelupäällkkö Pekka Jantunen ja Saraalaltosta jaostopäällkkö Raja Tervo-Pellkka. Projekta seuraa ryhma, johon kuuluvat edustajat non 30 saraalasta, jotka ovat olleet knnostuneta hankkeesta. Jo ennen projektn alottamsta ja projektn akana työrutneja on käyty Iap käyttäjen kanssa. Nän on saatu akaan perusmäartykset. Sam - kayttajalahesta atk:ta Selvtystyön tarkotuksena on saada kuva sta, vodaanko kotmasella Mkko-tetokoneella hotaa saraalossa käyttäjalähestä työpstessa päatekäyttöön perustuvaa atk:ta nlla tomnta-aluella, jotka rutntehtaven kannalta on katsottu hyödyllseks seka apuna päätöksenteossa, suunnttelussa ja seurannassa. Projekt sa nmekseen Sam (saraala-mkko). Selvtystyössä mukana olevat atk:n avulla toteutetavat tomnta-alueet ol suhteellsen helppo rajata, koska etukäteen ol kartotettu ja uusttu manuaalsa. tetojenkästtelyrutneja ja a. kasemmn atk:lla hodettava rutneja. Toteutettavat alueet estetään ohesessa kaavossa. Atk:n kayttö paatteeltä osana pävän työtehtavä on tcotu nhn työpstesn, jossa se on katsottu melekkääks. Atk avustaa työpstessa ajanvaraajaa, asakaspalvelussa lmottautums- ja ssäänkrjotustskella oleva henklötä, potlaan saapumsen valmsteluja hotava henklötä, palkanlaskjota, apteekn henklöta, varaston henklötä, krjanptäjä, henklöstöhallnnon ykskössa tomva sekä työhönottaja. Suunnttelua ja seurantaa varten saavat vastuuhenklöt, kuten yl- Iäakart, osastonlaakart, osastonhotajat sekä saraalan johto akasempaa laajemmn tetoja tomnnasta. tedot Ajanvarauk- -tarrat ksaankr. / vuuslrn. Potlasseuranta varojen l!:::a I-LJ * Kj ~~alousarvon suunnttelu ja seur. r Hall. krjan-/ Keskusvarasto Apteekk l/ / laskenta Tlastot I dlvelukeskus, Terveyskeskuksen to- ' mntatet. SUUWN:77ELUN JA SELRANNAN TIITOJEN RAPORTONTI (JOHDON RAPORTOINTI) Työrutneja hstaan käyttäjlle sopvks Järjestelmän rakentamnen on snä vaheessa, etta käyttajät vovat kokella ntä käytännössä ja käytettävyyttä parannetaan tarpeden mukaan. Osa järjestelmstä on otettu kayttöön useassa saraalassa ja nän on saatu kokemuksa er tomntaympärstöstä. Kakk saraalathan evät tom samalla tavalla ja atk-systeemn on mukauduttava saraalan tomntaan eka tomntojen atk:hon. Asa kaspalvelu ousta~amma ks Potlashallnnon järjestelmä ssaltaä asakaspalveluun ja potlastlanteen ylläptoon!ttyva asota, polklnkolla ja vuodeosastolla hodettujen potladen seurantaan lttyvä asota, hotoon ja tutkmukseen lttyvät maksut Iaakärnpalkkoneen sekä vrallset ja erlaset saraalan ssastä tomntaa varten tarvttavat seurantatedot, lmotukset ja tlastot. Potasasoden kästtelyssä keskesenä on potlastedosto, joka pdetään atk:lla ja ssältää potlasta henklö-, käynt-, saraus-, tomenpde- ja maksuasota koskeva tetoja. Henklö- ja os~tetedot vodaan ottaa valmks väestön keskusreksterstä, joka on atk:lla ta ne talletetaan tse Iähettesta, kun Iähete tulee. Samalla krjataan myös annetut akavarau~set. Nämä tedot ovat valmna ana myöhempaa kayttöä varten, joten ntä e tarvtse uudelleen krjottaa vaan van muutokset. Näden tetojen perusteella krjottautuu krjottmelle potlaan sarauskertomuksen henklötetolomake, joka monosasena vuodeosastopotlalla korvaa samalla n+ lomakkeet, jota akasemmn käytettn hotomaksutetojen ja postolmotustetojen lmotta-. mseen osastolla. Kakk saapu-. msen yhteydessä selvllä olevat asat on valmks krjotettu, van postumseen lttyvät asat lsätaan tedostoon. Nän saastetään huomattavast turhaa krjottamsta. Lsäks henklötetolomake saadaan automaattsest krjottmelle sllon, kun potlas lmottautuu. Potlaan saapumseen lttyväan valmsteluun saadaan myös apua. Saapuvsta potlasta krjotetaan krjottmelle luettelot mm. sarauskertomusten hakemsta varten, ssäänkrjotustomstoon, polklnkolle, puhelnkeskukseen ja vuodeosastolle. Lstolla potladen nmet on kullekn työykskölle tuotettu sellaseen jarjestykseen, jotta asat
Idytyvat post. mahdollsmman hel- Potlaan sarauskertonuslomakkesn, pyyntölappuhn, lahettesn ym. lmattava tarroja krjotetaan valmks. Erkosalottan vo tarrojen määrän valta ja nta vo pyytää lsaa. Tarrojen kayttd helpottaa osastolla ja polklnkolla krjotustyöta. Potlasmaksusta krjotetaan krjottmelle joko kutt, jos potlas maksaa kätesellä ta askuun jaavasta pankksrtolomake maksuerttelyneen. Tarvttaessa vodaan tulostaa kuukausttan vallaskut, mka on tarkeaa mm. melsaraalossa. Jarjestelma tuottaa myös Iaakarkohtaset palkkoluettelot. Pavttan saadaan automaattsest polklnkkapavakrja pavan kaynnesta ja nsta potlasta, jotka evat ole saapuneet, seka vuodeosaston potlasvahvuuslmotus. Kuukausttan saadaan potlasluettelot hodetusta potlasta seka kuntakohtaset kayttötlastot. Jarjestelma ssaltaa myös ertysest melsaraalota palvelevan potlasvarojen seurannan. Tetoja Iakarelle Vuodeosastojen postolmotustedot saadaan akasempaa helpommn osastolla lmottamalla van dagnoost ja tomenpteet seka postumskoodt. Saraala saa palautetedot osastokohtasest, mkä on suur parannus a- kasempaan. Tedot srretaan konekelsest palvelukeskukseen ja ajot ajetaan entseen tapaan. Avohodon saraus- ja tomenpdetetojen seuranta on myös nyt mahdollsta. Nan saadaan tedot, mta sarauksa polklnkan potlalla O, mstä potlaat tulevat, toteutuuko porrastus, ketka ovat suurkuluttaja jne. Röntgendagnoosn seuranta on vastaavast mahdollsta. Mukana on myös psykatrsen avohodon suortetlastont seka terveyskeskuksen tomntatetojen tallennus palvelukeskuksessa tapahtuva tlastoajoja varten. Henklöstöhallnto - pos kortstosla Henklöstöhallnnon tehtaven hotamnen vaat lukusten kor- tstojen yllaptoa vrosta, henk- Iösta, sjassta jne. Työrutneja ovat lsaks maaräysten krjottamset, työvomatlanteen seuranta, varahenklöstön seuranta, koulutuksen seuranta sekä lukusten tlastojen, henklöluetteloden jne. laadnta. Tehtava jarkestettaessa atk on yks kayttökelponen apuvälne. Atk:n käyttö henklöstöhallnnossa keskttyy atk:lla olevaan vrkarekstern, henklörekstern, uratapahtuma- ja koulutusrekstern kayttöön ja yllaptoon seka henklön työsuhteessa ja vrossa tapahtuven muutosten krjaamseen. Palkkalaskenta ja henklöstöhallnto kayttavät samaa henklöstötedostoa, joka ssaltaa myös mahdollset sjaset. Kun akasernrnr kakkn kortstohn muutokset pt veda erkseen, tapahtuu se nyt samalla kertaa. Paäasassa muutokset tulevat maaraykssta ja possaolosta. Työ tapahtuu nayttöpaatteen avulla työpstessa, jossa maarayskrjat, tarvttavat raportt, lstaukset jne. krjotetaan krjottmelle. Vrka- ja henklökortt saadaan tarvttaessa näkyvn kuvaruutuun. Haluttaessa nama vodaan krjottaa paperlle. Työhönottajalla ta ylhotajalla vo olla oma paate sjasten jarjestelyja varten. Tarvttaessa tuotetaan lstat vapaana olevsta sjassta seka sjasten kaytön ennakonnsta. Henklöstön koulutuskortston yllaptoa ja seurantaa on helpotettu. Haluttaessa saadaan luettelo henklön osallstumsesta koulutukseen. Koulutusmaararahojen kaytön seuranta on ajan tasalla, kun seurataan arvotuja kustannuksa. Todellset kustannukset vovat vpyä kuukausakn, joten loppuvuodesta tamä tarkkuus e rta. Henklöstöhallnnon systeem tuottaa myös lukusa tlastoja ja yhteenvetoja, jota akasemmn tehtn suurella vavalla käsn. Nata ovat mm. vrka- ja työsuhteen alkamstapahtumat, lmotukset Kunnallselle elakelatokselle, Iaakntöhalltukselle, nmkrjatedot, työvomatlanteen seuranta vrkojen kaytön ja to- dellsen tlanteen pohjalta, possaolojen seuranta, lomaokeuksen ja lomen kaytön seuranta, varahenklötlanteen seuranta seka erlaset luettelot vrosta ja palvelussuhtesta. Palkat ajallaan Palkkalaskenta ssaltaa normaaln vranhaltjoden ja luottamushenklöden palkkojen ja palkkoden laskennan. Palkkatapahtumat palkanlaskjat tallentavat nayttöpäatteelta varsnasta palkka-ajoa varten. Nayttöpaatteelta vodaan seurata myös henklön kumulatvsa palkkatapahtuma ja tarvttaessa krjottaa ne krjottmelle. Palkanmaksussa tulostuvat palkkapuss ja palkkalstaukset, jotka srretaän panklle tetolevykkella konekelsessa muodossa. Konekelsna srtyvat myös vennt krjanptoon. Laskareden palkkot tuottaa pot-!ashallnto palkkalaskentaan konekelsena. Palkanlaskentajarjestelma tuottaa lsäks lukusa tlastoja, lstoja ja yhteenvetoja sekä saraalan ssäsä etta ulkopuolsa tarpeta varten. Nata ovat mm. yhteenvedot verottajalle, tlastokeskukseen, Kunnallselle elakelatokselle, lomaokeudet, suunnttelun kayttöön tarvttavat yhteenvedot jne. Helpotusta talousarvon tekoon Talousarvon suunnttelun pohjaks saadaan suunntelman yks toteutunut ja hyvaksytty talousarvovuos. Näden lukujen rnnalle merktään uudet ehdotetut talousarvoluvut. Tedot saadaan näkyvn kuvaruutuun jalta krjotettuna paperlle. Vastuuaueetl-yksköt tekevat omat talousarvoehdotuksensa ja merktsevät ehdotetut luvut lstaan, jossa tedot vedaän atkrekstern Tarvttaessa vodaan ehdotuksa korjata. Lopullnen talousarvo tulostetaan monstettavaks. Hyvaksytty talousarvo on valmks konekelsenä seuraavan vuoden krjanpdon pohjana. Hallnnollnen krjanpto tarvttavne raportteneen on paaasallsest SALAUksen mukanen. Tulostus vodaan ottaa myös kun-
Henklöstöhallnto Saraanhodoset ym. palveluyksköt ndse laskentatomen (KU- LAUS) vaatmusten mukasest, mka on tarpeellsta esm. terveyskeskuksssa. Krjanpdon krjaukset sybttaa krjanptaja paatteeltä. Yksttasa tleja on mahdollsuus tarkastella kuvaruudulla ja tarvttaessa saada krjotettuna paperlle. Suortteta ja kustannuksa seurataan Suorte- ja kustnnuslaskentajärjestelrra antaa palautetetoa suortteden ja kustannusten jakautumsesta vastuuykskkö-, vastuualue- ja saraalatasolle. Suorte- ja kustannuslaskenta ssaltaa tavotesuunntteluun lttyen kaussuunntelmen ssaltamen suortetavotteden ja toteutuneden suortteden vertalun, välttömen kustannusten ja tuottojen seurannan, valllsten kustannusten laskennan ja seurannan annettuja vyörytysperaatteta hyvakskayttaen seka erlasten tunnuslukujen laskennan. Tarvt~avat kustannus- ja suortetedot srtyvät konekelsena atk:lla toteutetusta jarjestelmsta. Muut suortteet tallennetaan lomakkel ta. Materaalhallnto Materaalhallnnon jarjestelma ssalta kulutustavaravaraston, apteekkvaraston seka rtamstokrjanpdon ja omasuuslaskennan työrutnt. Varaston jarjestelmän perustana on tuotetedosto. Tuotetedosto kästtää kakk varaston tavaranmkkeet. Apteekkvaraston nmtedosto koostuu perlslaakevalkomasta seka musta käytettavsta Iaakkesta ja klotavarasta. Kunkn keskusvarastonmkkeen ja apteekn nmkkeen osalta reksterssä on olemassa reaalajassa tetous tavaran ta laakkeen varastonttlanteesta ja keskhnnasta. Vastuuyksköder ja -alueden kulutustavaran ja Iäakkeden kayttöa seurataar, nmketarkkuudella. Kustakn keskusvaraston tavarasta seka Iaakkeesta on oemassa tedostossa halytysraja, jonka alttuessa saadaan huomautus. Apteekktavarasta on lsaks tedot vanhenemsesta. Vanhenevsta Iaakkestä saavat apteekn lsäks osastot maarävalen tedon oman Iaäkevaraston tarkstamsta varten. Varaston ja apteekn jarjestelmät kästtavat mm. ostotlauk. set ja shen lttyvän seuannan, varaston tla;neraportonnn9 halyytysrajojen raportonnn, apteekktavaran osalta vanheneven tuotteden seurannan, nmketarrojen tulostuksen, peruslaakevalkoman apteekktavarasta, kuutusraportt vasruuyk- sköttan ja vastuualuettan, nventonnn apulstat seka tarjousten ltteet. Työrutnt perustuvat varastossa ja apteekssa nayttöpaatteen kayttöön ja tarvttavat raportt saadaan krjott melle. Raportteja johdolle Atk-järjestelmen ylesena hekkoutena on pdetty stä, etta tuotetaan paljon papera, mutta vahän analysotua tetoa latoksen er tason johdon ja vastuuhenk- Iöden työn tueks. SAIMI-jarjestelman etuna on, et- - ta atk:n prssa on suhteellsen laajast saraalan tomntoja ja etta atk-jarjestelmat on kehtetty yhtena kokonasuutena. Kanuun keskussaraalassa ovat yllaakart huolellsest kayneet Iap, mta tetoja kukn vastuualue ja -ykskkö tarvtsee suunnttelun ja seurannan avuks. Näma ehdotukset ovat olleet suuntaaantava, ja ohjelmsto on kutenkn tehty sellaseks, etta kulle- kn vastuualueelle ja -ykskölle tuleven raportten ssaltamä tetoja vodaan tarvttaessa muuttaa ja kokella erlasa suhdelukuja. Koska jarjestelmaa e vela kayteta koko laajuudessa, naden raportten tulostamnen on jaanyt shen, kunnes tarvttava perustetous on kaytettavssa. Sa-
SV.. raanhodollsssa palveluykskössa e atk:ta kayteta pavttasssa rutnessa, vaan kerataln tomntatgedot erkseen lomakkelle ja tallennetaan kuukausttan atk:lle. Suunnttelua ja seurantaa palvelevat raportt ss8ltav&t mm. erllasa suorte- ja tunnuslukuja (hotopavat, kuormtusprosentt, polklnkkakaynnt jne.) suhdelukuja kaytösta, kuten kaynten mäaralasakasluku, hotopaven mlaralasukasluku, hodetut potlaatlasukasluku, kaytettavssa ollut työvoma ja sen vajaus, palveluyksköden kaytt0 vastuuyksköttan, ulkopuolsten palvelujen kayttö, materaaln kayttö, ja erlasa kustannustetoja yhteensa -4 A4-kokosta luskaa. - Näma raportt antavat vahan tetoa tomnnan ssallösta. Sks tarvtaan postolmotukssta saatava palautetetoja seka tetoja avohodon dagnoosseurannasta. Lsaks vodaan tehda erllsselvtyksa tarpeen mukaan. Koekäyttö jatkuu Varsnanen jarjestelmen kehttamskaus on kestanyt 2 vuotta vuoden 982 helmkuuhun ast. Sen jalkenen aka on ollut kokelua kaytannössa. Vakka systeemen homlnen ja koekaytön aka on ollut joskus raskasta, nnostusta ty6hön on onneks rttanyt. NakCprssa on, etta suurn osa ohjelmstosta on käyttökunnossa marras-joulukuussa. Vuodenvahteeseen lttyvat vuostlastoajot muodosta- vat lsaks yhden kokelun kokonasuuden. Alkuperästen suunntelmen mukasest koekaytön pt kestaa puol vuotta. Kutenkn jodenkn tedostossa ja lattestossa tapahtunelden työtapaturmen vuoks ohjelmstojen koekayttö on hdastunut, mnka taka koekayttöa jatketaan muutamalla kuukaudella. Käyttöönoton valmstelu ja koulutus tärkeää Atk:n kayttöönottoon tulee varata rttavast akaa. Osa kayttajsta on jo mukana kehttämstyön akana ja saa koulutusta automaattsest. Kakka henklötä e kutenkaan voda ptaa koko akaa aktvsest mukana, koska kehttamstyöta tehdaan oman työn ohella, joten kayttöönottokoulutusta joka tapauksessa tarvtaan. Koulutus tulee alottaa mdhdollsmman akasn sten, etta jarjestelm8a vodaan kokella kaytannössa ja sta vodaan hoa tarpeen mukaan. Tahan vaheeseen tuls varata rttaväst akaa. On tarkeata kouuttaa kakka, jota jrjestelman kayttö koskee joko valllsest ta valttömast. Ertysen vakeaks ja vaatvaks on koettu nden jarjestelmen koulutus, jotka koskevat er työyksköta ja henklöryhma. Nata ovat ertysest potlashallnto ja henklöstöhallnto seka suunnttelun ja seurannan tetojen hyvakskaytto. Potlashallnnon koulutus koskee työyksköta, jossa paatteen kayttö on osa pavttasta tomntaa. Nata henklötä koulutetaankn ensmmäseks. Lsaks on koulutettava kakka, jotka joutuvat kokelemaan ja tayttlmaan esm. atk:n yhteydessl kayttöbnotcttuja lomakketa. Vakka atk:n kayttö enssjasest nakyy potlastomstossa, koulutustarve on myös vuodeosastolla, esm. uuden henklötetolomakkeen kayttamsesta, postolmotuslomakkesta jne. E pda unohtaa ntäkään henk- Iöta, jotka kayttavat hyvaks suunnttelua ja seurantaa palveleva tetoja, ertysest koulutusta on annettava vastuualue- ja vastuuykskkötasolle. Yleensä jaakn paljon hyvaä asaa hyödyntämättä koulutuksen puutteesta. Projektsta tedotettu laajast Projektsta on sen edetessa nformotu kakka halukkata sa- raalota. Maarävalen on laadttu tlanneraportteja. Marraskuun alussa lmestyy Tlanneraportt 5. Kakka vtta raportta on saatavssa Saraalaltosta. Kun'-n raportn lmestyessä saraalolle on järjestetty tedotus- ja kyselytlasuus, johon halukkaat ovat voneet osallstua. Seuraava tlasuus järjestetään marraskuussa.
Palkat KAINUUN FAIRAANHOITO- JA ERITYISHUOLTOPIIRIN SAIMI-JKRJESTEL MKN ATK-LAITTEISTO Apteekk Keskusva- Henklöstöhall. I'?%%Ko 3/38 52 KP (MIKKO 3/38 384~4 LEVY 2 x 80+6. M LEVY 80+6 MB TIETDLEVY 256 KB TIETOLEVY 256 K -,:.-. -L VW/ / T- \l' Tub. tomsto -/b /!-*-,\ J. F3-2 - saraala sa raal a latos POTILASHALLINTO TALOUSHALLINTO, MATERIAALIHALLINTO
- -- POTILASHALLINTO- - TERVEYSKESKUKSET - To;m. tetojen.- td. MILLLNTER- VEYSTUIMI5- / TOT - al~,\r,wb4 JA HOITOTOIMINTA POLIKLINIKAN TOIMINTA - Lähetteet, ajanvaraukset, ark: tohaut. asapapervalmstelut (henklötetolomakkeet, tarrat) - Pot las- t,r.ar:~r - Ilmottautumnen - Polklnkkakaynnt - Kuntakohtanen kayttö - pkl-maksut, reskontrat - Lääkärpalkkot - Dagnoost ja tomenpteet - Psykatran avoh. seur. l I LIITE. VUODEOSASTON TOIMINTA - - --- _ - Lahetteet. ajanvaraus. arkstohaut, asapapervalm;teut (henklötetolomake, tarrat) HEr!KIl.rKIJHr",?Y TEPVEY-, - Potlastedosto DENHUOLTO Ssäänkrjotus - Potlastlanteen ylläpto Kuntakohtanen käyttö TERVEYSKESKUSTEN Potlasmaksut, -laskutus VUODEOSASTOT Lääkärpalkkot : Dagnoost (postolmotukset) - Postolmotus,, Lekkaukset - Hotosuus ; /. --. - -. HENKILUSTUHALLINTO,- tarvtsemat tlastot ja yhteen- RUNTGEN T öv m t'lanteen seuranta. ' - vkraent.löseuranta ja mtotud TALOUSHALLINTO - Talousarvon suunn. avustam. - Talousarvon toteutum. seur. S U U N N I T T E L U - J A SEURANTA - Palkkalaskenta MATERIAALIHALLINTO - Keskusvarasto - Hankntojen avustamnen - Ostojen valvonta -.... - Varastotlanteen seuranta halytyksneen - Osastokohtasen kulutuksen seuranta - Irtamstokrjanpto ja omasuusl askenta TEHOHOITO Anteekk I -Hankntojen avustamnen -Ostojen valvonta -Varasttlanteen seuranta halytyksneen -Vanheneven tuotteden seuranta
/ E. ITE TALOUSARVION ] SUUNNITTELU TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SELIRANTA! HALLINNOLLINEN! l KIRJANPITO SAIMI! l TALOUSHALL NTO I KUSTANNUS- LASKENTA l7[/7\ PALKKALASKENTA r u~~~cj~~.~j ej \I e--~*.,, YHTEYDET POT LAS- VARASTO APTEEKKI HALL NTO AVUSTAMINEN LASKUTUS - -- b INVENTAARIO VARASTO KIRJANPITO L --- c- -- I I _- - - ----- \- \. l -------dp VARASTO- NIMIKKEET
LIITE POTIL4S- LUETTELOT VUODEJS. ILMOITTAUT. SISÄAN- \ / OIAGN. SEURANTA TARRATULOST. POTILAS- - ARSISTO VAROJEN - LOYAKKEET SEURANTA Potlashallnnon AJANlAR. HOI DON TALLf!INUS FI)~ PXXTT. JA LISTAUS TIET.TALL. YHTEY9ET SUUNNITTE- HIELENTERV. LAITOKSEN LUN JA SEUR. ULKOP.(VTKK) Sjas- ja vara henklorekste- Työvomatlanteen seuranta hall nto - pal kkalaskenta - suunnttelun ja seurannan Koul utusseuranta Valtakunnall - set tlastot Työvoman suunnttelu rapor -