TOUKOKUU 2014 1 (13) SELVITYS YDINLAITOKSEN SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan vuonna 2010 saaman ja voimaan jätetyn myönteisen periaatepäätöksen jälkeen liitteessä esitettyjä tietoja on ajantasaistettu vastaamaan nykyhetkeä. 1 Yleistä Posivan suunniteltu kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka on Eurajoella, joka on Pohjanlahden rannikkokunta ja kuuluu Rauman talousalueeseen. Olkiluodon saaressa on hyvin vähän asutusta. Asutus on pääosiltaan loma-asutusta ja suuremmat pysyvän asutuksen taajamat ovat Eurajoki noin 16 kilometrin etäisyydellä sekä Rauma noin 13 kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen alue- ja maankäyttöä ohjaavat tällä hetkellä maakuntakaava, Olkiluodon osayleiskaava ja vuonna 2011 lainvoiman saanut asemakaava. Maanalaisen loppusijoituslaitoksen rakentamisen myötä Posivan maanpäälliselle alueelle Olkiluotoon tullaan toteuttamaan loppusijoitustoimintaan liittyviä oheistoimintoja kuvan 10-1 esittämässä laajuudessa. Kuva 10-1. Noin vuoden 2020 tilannetta kuvaava Posivan aluesuunnitelma.
TOUKOKUU 2014 2 (13) 2 Asutus ja muut toiminnot Olkiluodossa Posivan suunnitelmissa on rakentaa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos TVO:n omistamalle ja Posivan hallinnoimalle alueelle Eurajoen kunnan Olkiluodon saaren keskiosaan. Kapselointi- ja loppusijoituslaitokseen liittyvän tutkimustilan (ONKALO) rakentaminen alkoi vuonna 2004. ONKALOssa tehdään tutkimuksia ja testauksia erillisen ohjelman perusteella. Loppusijoitusalueella sijaitsevat tutkimustila ONKALOn rakentamisvaiheessa toteutetut projektitoimisto, tutkijahalli sekä Posivan kaluston huolto- ja varastohalli. Alueelle ovat valmistuneet vuonna 2011 vastaanotettujen ilmanvaihto- ja nostinlaiterakennusten ensimmäiset vaiheet. ONKALOn rakentamista ja varustelua samoin kuin muuta tavanomaista rakentamista on jatkettu STUK:n valvonnan alaisuudessa. Loppusijoitusalueelle tai sen läheisyyteen tullaan rakentamaan ennen loppusijoitustoiminnan alkua käytetyn ydinpolttoaineen kapselointilaitos sekä loppusijoituslaitoksen käyttötoiminnassa tarvittavien savikomponenttien tuotantolaitos. Muuten alue on pääasiassa metsäistä aluetta, jonne sijoittuu mm. Korvensuon raakavesiallas. Posivan aluetta lähinnä olevat toiminnot ovat Olkiluodon länsipäässä sijaitsevat vuosina 1973 1980 rakennetut ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2, joiden nimellinen nettosähköteho on 880 MWe. Olkiluodon länsipäähän on rakenteilla myös Olkiluoto 3 -laitosyksikkö, jonka nimellinen nettosähköteho on noin 1 600 MWe. Olkiluodon voimalaitosalueelle suunnitteilla oleva neljäs voimalaitosyksikkö Olkiluoto 4 tulee myös olemaan lähellä Posivan aluetta Olkiluoto 2 - laitosyksikön pohjoispuolella. Olkiluodon voimalaitosalueella sijaitsee lisäksi muun muassa hallintorakennuksia, koulutus- ja vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämpölaitos, raakaveden puhdistamo, suolanpoistolaitos, saniteettivesien puhdistuslaitos, majoituskylä, kaatopaikka samoin kuin käytetyn polttoaineen välivarasto sekä matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden välivarastot ja loppusijoitustila. Olkiluodon itäosassa sijaitsevalla loma-asutusalueella sijaitsee Raunolan tila, jonka rakennuskannan ja ympäristön TVO on entisöinyt edustamaan aikaa ennen ydinvoimalaitoksen tuloa Olkiluodon saarelle. Olkiluodossa on tällä hetkellä mahdollisuus järjestää tilapäistä majoitusta ydinvoimalaitoksen tarpeisiin noin 1 700 henkilölle ja majoituskapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä noin 500 henkilölle kaavan salliman rakennusoikeuden rajoissa. Posivan loppusijoitusalueen läheisyydessä harjoitetaan maataloutta ja kalastusta vain pienimuotoisesti. Ulkopään niemessä on TVO:n ylläpitämä ravunkasvatus- ja tutkimuslaitos sekä eksoottisten kasvien koeviljelmä, jotka hyödyntävät ydinvoimalaitoksen jäähdytyksessä lämmennyttä jäähdytysvettä. TVO:n omistamalla Olkiluodon saaren pohjoisrannalla sijaitsevat ulkopuolisten yritysten hallinnoimat telakka ja satama. Posivan alue sijaitsee sataman eteläpuolella. Yleisessä käytössä toimivaan satamaan johtaa kuusi metriä syvä liikennevi-
POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS TOUKOKUU 2014 LIITE 10 3 (13) raston ylläpitämä laivaväylä. Sataman ja telakan eri toiminnoissa työskentelee 20 50 henkilöä. 3 Asutus Olkiluodon ympäristössä Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä kapselointija loppusijoituslaitosalueelta. Pysyvään asumiseen soveltuvia asuntoja Olkiluodon saarella ja läheisessä Kornamaan saaressa on alle kymmenen. Ilavaisten kylässä Olkiluodon saaren itäpuolella on useita pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Olkiluodon saarella yksityisessä omistuksessa oleva loma-asutus, yhteensä noin 30 lomakiinteistöä, sijoittuu lähes kokonaisuudessaan saaren itäpäähän. Viiden kilometrin etäisyydellä loppusijoitusalueesta on noin 500 lomakiinteistöä, jotka pääosin sijoittuvat lähisaarille sekä Ilavaisten ja Orjasaaren kyliin. Eurajoki on Pohjanlahden rannikkokunta, joka kuuluu Rauman talousalueeseen. Eurajoen kunnassa oli vuoden 2011 lopussa 5 844 asukasta. Kuntakeskus sijaitsee valtatien 8 varrella noin 15 kilometrin päässä Rauman keskustasta pohjoiseen ja noin 35 kilometrin päässä Porista etelään. Olkiluodon sijainti Eurajoella ja Raumaan nähden on esitetty kuvassa 10-2. Kuva 10-2. Olkiluoto sijaitsee n. 20 km etäisyydellä alueen merkittävistä taajamista Raumalta ja Eurajoelta.
TOUKOKUU 2014 4 (13) Rauman talousalueella, jonka muodostavat Eura, Eurajoki ja Rauma, asuu noin 60 000 henkilöä. Porissa, joka sijaitsee Olkiluodosta koilliseen oli vuoden 2011 lopussa 83 133 asukasta. Asutuksen jakautuminen loppusijoitusalueen ympärillä 20 km etäisyydellä on esitetty kuvassa 10-3. Kuvat perustuvat tilastokeskuksen toimittamaan aineistoon, joka vastaa väestötilannetta 31.12.2009. Kuva 10-3. Väestö (31.12.2009) sektoreittain ja 250 x 250 m ruuduittain Olkiluodon ympäristössä etäisyydellä 0 20 km.
TOUKOKUU 2014 5 (13) 4 Muut toiminnot Olkiluodon ympäristössä Loppusijoitusalueen läheisyydessä, Olkiluodon saaren itäosassa, harjoitetaan pienimuotoista peltoviljelyä. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta muutaman kalastajan toimesta sekä elinkeinona että harrastuksena. Olkiluodon saaren itäpuolella sijaitsevissa Ilavaisten ja Orjasaaren kylissä (alle 5 km etäisyydellä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta) harrastetaan muutamalla tilalla maanviljelystä. Eurajoen kunnan elinkeinorakenteessa palveluilla ja jalostuselinkeinoilla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema. TVO ja Posiva ovat kunnassa merkittäviä työnanta jia. Posiva työllistää noin 100 henkilöä, joista noin 80 työskentelee Olkiluodossa. Vuoden 2012 lopulla ONKALOn työmaalla työskentelee lisäksi noin 50 aliurakoitsijoiden työntekijää. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen valmistumisen jälkeen käyttö- ja kunnossapi totehtävissä työskentelee noin 120 150 henkilöä. Eurajokelaisia työllistävä toimialajakauma oli vuonna 2009: alkutuotanto 6,4 % jalostus 54,4 % palvelut 38,1 % Rauman seutukunnassa vastaava jakauma oli vuonna 2008: alkutuotanto 3,9 % jalostus 41,2 % palvelut 54,2 % Olkiluodon lähialueen tärkeimmät viljelysalueet sijaitsevat 20 40 kilometriä kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta itään ja 25 35 kilometriä laitoksesta koilliseen. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta noin 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee muutama puutarha, jotka tuottavat vihanneksia lähinnä Rauman seudulle. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta 10 kilometrin säteellä sijaitsee kolme maatilaa, jotka tuottavat maitoa. Porissa noin 35 kilometrin etäisyydellä sijaitsee lähin meijeri. Loppusijoitusalueesta 40 kilometrin säteen sisällä sijaitsee useita kymmeniä maitotiloja. Loppusijoitusalueesta alle 10 kilometrin säteellä sijaitsee neljä koulua. Koulut ovat alakouluja ja oppilaat ovat iältään 6 13-vuotiaita. Eurajokelaisista puolet käy töissä kunnan ulkopuolella, muun muassa Raumalla ja Porissa. Eurajoelle muualta töihin tulevat ovat hyvin laajalta alueelta, mutta enemmistönä ovat raumalaiset.
TOUKOKUU 2014 6 (13) 5 Kaavoitus ja muut järjestelyt 5.1 Yleistä Olkiluodossa on voimassa oleva maakuntakaava, rantayleiskaava, osayleiskaava sekä asemakaavat, joissa on osoitettu alueet ydinlaitosten rakentamiselle. Olkiluodossa voimassa olevien asemakaavojen osalta kunta on velvoitettu laatimaan asemakaavoitetuille alueille ajantasaisuustarkastuksen, jonka yhteydessä tarkastetaan kaavan toteutuminen ja laaditaan asemakaavoille tarvittavat päivitykset, jolloin ne tullaan saattamaan nykyvaatimuksia vastaaviksi. Päivityksen yhteydessä otetaan tarkastettavissa kaavoissa kantaa loppusijoitustoimintaan huomioiden loppusijoitustoimintaan soveltuva kallioperä. 5.2 Asemakaava Eurajoen kunta käynnisti asemakaavamuutoksen käytetyn polttoaineen loppusijoituksen mahdollistamiseksi päätöksellään lokakuussa 2008. Asemakaavamuutoksella saatettiin ajantasalle mm. 1974 vahvistetun asemakaavan korttelia 5 ja 2005 hyväksytyn asemakaavan kortteleita 1 ja 2 sekä kumottiin 1981 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2009 ja kaavaehdotus elokuussa 2009. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi loppusijoitusalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päätöksellään kesäkuussa 2010. Päätökseen sisältyi myös asemakaavan ja ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Liiklankarin luonnonsuojelualueen osalta. Loppusijoitusalueen asemakaavalla (kuva 10-4) osoitetaan alueet ja rakennusoikeus loppusijoituslaitoksen rakennuksia ja rakenteita varten. Asemakaava on lainvoimainen. Voimassa olevissa Olkiluodon asemakaavoissa on rakennusoikeutta ydinvoimalaitosalueeksi osoitetulla alueella 6,55 miljoonaa kuutiometriä. Voimalaitosalue sijoittuu Olkiluodon saaren länsipäähän. Nämä kaavat on vahvistettu Eurajoen kunnan toimesta ajantasaisiksi 28.4.2014. Nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden, rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -laitosyksikön ja suunnitteilla olevan Olkiluoto 4 -laitosyksikön alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu vuonna 1997. Voimalaitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialueeksi, jolle saa rakentaa ydinvoimalaitoksia ja muita voimantuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Pääosa asemakaavan tarkoittamista vesialueista on vahvistettu vesialueeksi, jota saa käyttää voimalaitosten tarkoituksiin ja jolle teollisuus- ja varastoalueiden kohdalla saa rakentaa voimalaitosten tarvitsemia laitureita ym. rakennelmia ja laitteita. Kaavassa on myös osoitettu vesialueet, joilla sallitaan täyttämis- ja pengertämistöitä. Olkiluodon alueella on lisäksi vuonna 2005 hyväksytyt energiatuotantoa palvelevien asuntolarakennusten korttelialueiden kaavat sekä aikaisemmin vahvistettuja ranta-asemakaavoja Olkiluodon saaren itäpuolella.
TOUKOKUU 2014 7 (13) Jatkossa kunta suorittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavojen ajantasaisuustarkastelun noin 13 vuoden välein myös Olkiluodossa. Sen yhteydessä kunta kuulee alueen maanomistajia ja toimijoita, joilla on tässä yhteydessä mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön. Samassa yhteydessä Posiva tulee esittämään, että myös loppusijoitustoiminta tulee ottaa huomioon uusittavissa asemakaavoissa. Posiva määrittää uudet loppusijoitustilat kaavoitetuille alueille tutkimustyön edetessä, soveltuvan kallioperän mukaisesti. Asemakaavaan perustuva loppusijoitustilojen asemointivaihtoehto on esitetty liitteessä 11. Eurajoen kunta tulee jatkamaan Olkiluodon saarella sekä seutukaavan että osayleiskaa- van määrittelemissä puitteissa asemakaavoitusta yksityiskohtaisemmalle tasolle kaavoi- tusjärjestelmän mukaisesti. 5.3 Osayleiskaava Olkiluodon osayleiskaavan muutostyö käynnistyi vuonna 2006. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi aikaisemmat rantayleiskaavat korvaavan Olkiluodon osayleiskaavan toukokuussa 2008. Turun hallinto-oikeus hylkäsi osayleiskaavaa vastaan tehdyt valitukset huhtikuussa 2009 ja niin ikään korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset kesäkuussa 2010. Olkiluodon osayleiskaava on lainvoimainen. Osayleiskaavan tärkeimpänä tavoitteena on ollut ylläpitää maankäytöllisiä edellytyksiä Suomen suurimmalla energiantuotantoalueella ja varata alueet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteuttamiselle siten, että Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuudelle asettamat vaatimukset täyttyvät.
TOUKOKUU 2014 8 (13) Kuva 10-4. Olkiluodon loppusijoituksen salliva asemakaava. Rauman ranta-alueilla on voimassa vuonna 1999 vahvistettu Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaava sekä sen kaavamuutos. Rauman kaupunginvaltuusto hyväksyi Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaavan muutoksen 29.9.2008. Kaava on lainvoimainen. Kaava-alueeseen kuuluvat Kuusisenmaa, Leppäkarta, Lippo ja Vähä- Kaalonperä sekä näitä saaria ympäröivät vesialueet.
TOUKOKUU 2014 9 (13) Kuva 10-5. Ohjeellisen maanalaisen loppusijoituksen alue (ma-enl) on osoitettu vahvennetetulla punaisella katkoviivalla. 5.4 Maakuntakaava Satakunnan maakuntakaavan alueiden käytön tavoitteet perustuvat hyväksyttyihin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, jotka tulivat lainvoimaisiksi vuonna 2001. Ympäristöministeriö vahvisti Satakunnan maakuntakaavan 30.11.2011. Satakunnan maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin Satakuntaliiton toimesta vuoden 2003 helmikuussa. Tuolloin voimassa ollut seutukaava tarkistettiin ja ajantasaistettiin uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Satakunnan maakuntakaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi 1.3.2010. Satakunnan maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava tukee Olkiluodon voimalaitosrakentamista. Maakuntakaavassa on otettu huomioon valtiovallan Olkiluodon kaavoitukselle asettamat tavoitteet sekä ydinjätehuollon asettamat vaatimukset. Maakuntakaavassa Olkiluodon voimalaitosalue on määritelty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Lisäksi kaavassa osoitetaan Olkiluodon alueelle energiahuollon alue (EN1), jolla osoitetaan ydinvoimaloiden laitosalue energiatuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta toteuttavia laitoksia ja rakennuksia varten. Laitosalueen ympärille on osoitettu energiahuollon kehittämisen kohdealue (en), johon energiahuollontoimintojen vuoksi kohdistuu alueiden käyttöön liittyviä kehittämistarpeita. Uloimpana kiertää suojavyöhyke (sv2), jolla osoitetaan ydinvoimalaitosten suojavyöhyke. Maakuntakaavassa osoitetaan myös alueelta lähtevät voimajohtoreitit, seututie, laiva- ja veneväylät sekä alueella olevat suojelualueet.
TOUKOKUU 2014 10 (13) Maakuntakaavassa on esitetty, että suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelukysymyksiin sekä järjestää radioaktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi ehdottoman turvallisesti. Alueelle voidaan maakuntakaavan estämättä sijoittaa ydinvoimalaitosyksiköiden lisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiantuotantoon perustuvaa teollisuutta. Liiklankarin alue on maakuntakaavassa luonnonsuojelualuetta. Kuva 10-6. Maakuntakaavassa Olkiluodon voimalaitosalue on määritelty energiahuollon kehittämisen kohdealueeksi (en). 5.4.1 Suojavyöhykkeet Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympärille on määritelty noin 20 kilometrin etäisyydelle ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Suojavyöhykkeille asetetut ehdot toteutuvat Olkiluodossa. Suojavyöhykkeellä vakituisesti asuvien määrä ei estä tehokkaita pelastustoimenpiteitä. Laitosta mahdollisesti vaarantavat toiminnat on siirretty riittävän etäälle. Lähiympäristön maankäyttöön kohdistuu rajoituksia. Sisäasianministeriön asetuksen (709/2003) mukaisen liikkumis- ja oleskelukieltoalueen sekä itse laitosalueen kulun ja kuljetusten valvontaan on varauduttu.
TOUKOKUU 2014 11 (13) Säteilyturvakeskuksen ohjeessa YVL 1.10 määritellään ydinvoimalaitoksen laitosaluetta ympäröivät suoja-alueet. Ydinvoimalaitoksen laitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Laitosalueella saa pääsääntöisesti olla vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaankuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Suojavyöhyke ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitosalueelta. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia, kuten rajoituksia sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi YVL 1.10 mukaan pitää pienempänä kuin 200. Asutukseen voidaan vaikuttaa kaavoituksen avulla. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. 5.5 Suojelualueet, Natura-alueet Olkiluodon energiahuollon alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Natura-alueita sekä Olkiluodon saarella että sen edustan merialueilla. Liiklankarin suojelualue sijaitsee etelärannalla saaren keskiosassa. Merellä Natura-alue sijaitsee Olkiluodon länsipuolelle noin 2 kilometrin etäisyydelle. Loppusijoituslaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa Natura-alueilla suojelluille luontotyypeille, joten loppusijoituslaitoksen rakentaminen on voitu toteuttaa sopusoinnussa ympäristön tilan kanssa vaarantamatta merkittävästi luonto- ja ympäristöarvoja. Natura-alueiden olosuhteiden turvaaminen riittävässä määrin otetaan huomioon loppusijoituksen suunnittelussa ja rakentamisessa. Posiva on toteuttanut YVA -menettelyn käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle. Yhteysviranomaisena toimineen KTM:n hyväksymässä YVAmenettelyssä selvitettiin yhteensä 9 000 uraanitonnin vaikutusta ympäröiviin luontoarvoihin, minkä jälkeen KTM:n lausunnossa YVA-menettelyn katsottiin olevan YVAlain mukainen.
TOUKOKUU 2014 12 (13) Kuva 10-7. Natura 2000, FI 0200073. 5.6 Selkämeren kansallispuisto Laki Selkämeren kansallispuistosta tuli voimaan 1.7.2011. Selkämeren kansallispuisto ulottuu Merikarvialta Kustaviin. Kansallispuiston päätarkoituksena on Selkämeren rannikkovyöhykkeen vedenalaisluonnon ja ekosysteemien turvaaminen sekä kalakannan säilyminen elinvoimaisena. Selkämeren kansallispuisto ei ulotu Posivan loppusijoitusalueelle.
TOUKOKUU 2014 13 (13) Kuva 10-8. Selkämeren kansallispuisto.