Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Transkriptio

1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen

2 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt tutkimukset ja lähivuosina tehtävät tutkimukset Maastotutkimukset Fennovoiman tavoitteet Posiva yhteistyölle Muuta ajankohtaista toiminta Fennovoiman ydinjätehuollon saralla FENNOVOIMA

3 Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Vuonna 2010 Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Periaatepäätökseen sisältyi velvoite, jonka mukaan Fennovoiman täytyi kesäkuun 2016 loppuun mennessä jättää joko yhteistyösopimus muiden jätehuoltovelvollisten kanssa tai ympäristövaikutusten arviointiohjelma omasta loppusijoituslaitoksesta Olemme iloisia yhteistyön aloittamisesta Posivan kanssa Kesäkuussa 2016 solmittiin 10 v. palvelusopimus Posiva Solutions Oy:n kanssa Periaatepäätösvelvoite täytettiin YVA-ohjelmalla Tavoitteena edelleen pitkän aikavälin yhteistyö Edessä on vuosikymmeniä kestävä tutkimusvaihe Fennovoiman polttoaineen loppusijoituspaikka valitaan 2040-luvulla Polttoaineen loppusijoitus alkaa aikaisintaan 2090-luvulla 3

4 YVA-tutkimusten tavoitteet YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia mm.: yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Merkittävimmiksi hankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi on tässä vaiheessa tunnistettu erityisesti maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset ottaen huomioon hankkeen maanalainen rakentaminen ja sen pitkä kesto. Vaikutusten arvioinnin tueksi laaditaan lukuisia selvityksiä, joita ovat mm. Geologiset tutkimukset, joilla kartoitetaan tutkimusalueen kallioperän soveltuvuutta loppusijoituskäyttöön (kallio- ja maaperäsekä hydrogeologiset ja hydrogeokemialliset olosuhteet) Luontoselvitykset (mm. kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys, pesimälinnustoselvitys ja muut mahdolliset luontodirektiivilajien selvitykset) Selvitys alueen kaavoituksesta sekä mahdollisista maankäytön ristiriidoista ja muutostarpeista Selvitys 5 ja 20 km säteellä asuvasta väestöstä Asukaskysely sekä pienryhmätilaisuudet ja -haastattelut Sosioekonominen nykytila-analyysi Selvitys kuntien imagoon kohdistuvista vaikutuksista Valokuvasovitteet Muinaisjäännösinventoinnit Kuljetusselvitys Melumallinnus Riskianalyysi Pitkäaikaisturvallisuuden mallinnus Alustavat tutkimukset ja YVA-selostus valmistuvat siten, että sijoituspaikka voidaan päättää 2040-luvulla Tarkemmat tutkimukset jatkuvat vuosikymmenien ajan 4

5 Kokonaisaikataulu FENNOVOIMA

6 Tarvittavat luvat Kairauksille tarvitaan maanomistajien luvat, tarvittaessa tutkimuslupia haetaan Maanmittauslaitokselta Polttoaineen loppusijoitus tarvitsee ydinenergialain mukaisen periaatepäätöksen, joka käsitellään valtioneuvostossa ja eduskunnassa Ajankohtainen 2040-luvulla Kunnalla veto-oikeus Periaatepäätöksen jälkeen seuraavassa yksityiskohtaisessa paikkatutkimusvaiheessa tarvitaan mm. ympäristölupia sekä rakennuslupia. Vuosien toiminnassa tarvitaan ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat FENNOVOIMA

7 Sydänneva tutkimusalueeksi Vaihtoehtoiset paikat Pyhäjoen Sydänneva ja Eurajoki Sydännevan alueella on 80-luvulla tehdyissä tutkimuksissa löytynyt suuri lineamenttien rajaama eheä kalliolohko. Tutkimukset on tehty matalalla lentäneestä lentokoneesta, koko Suomelle GTK:n toimesta Myöhemmin on tehty täydentäviä tutkimuksia tekniikan kehittymisen myötä Tätä lohkoa tarkasteltiin tarkemmin 2015 tehdyissä selvityksissä Kalliolohkon kivilaji on loppusijoitukselle soveltuvaa Sydännevan alueella ei ole tunnettuja malmimineraaliesiintymiä FENNOVOIMA

8 Lähivuosien tutkimukset Sydännevalla Kuten valintaperusteista voi päätellä on valinta tehty makroskaalan ilmiöitä tutkimalla. YVA-menettelyn kuluessa pyritään tarkemmin tutkimuksin varmistamaan tai poissulkemaan alustavissa selvityksissä havaitut ominaisuudet. Vuonna 2017 alueella tehdään luontokartoituksia sekä tutkitaan kalliopaljastumia Vuonna 2018 jatketaan v aloitettuja tutkimuksia ja edetään mahdollisesti kaivantoihin, joissa irtomaata kaivetaan paikallisesti pois. Kalliokairaukset alkavat mahdollisesti vuonna 2019 Maanomistajiin ollaan yhteydessä kun tutkimukset tulevat ajankohtaisiksi FENNOVOIMA

9 Fennovoiman tavoitteet Posivayhteistyölle Hyödyntää Posivan osaamista Fennovoiman loppusijoitushankkeessa mm. Geologiset aluevalintatutkimukset Paikkatutkimusten suunnittelu (sis. geologiset, geofysikaaliset, hydrogeologiset ja hydrogeokemialliset tutkimukset) Monivuotisen tutkimusohjelman toteuttaminen (kairaus) Alkuvaiheessa konkreettisempi työ tapahtuu Hanhikivien niemellä matala- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan liittyvien tutkimusten suunnitteluna ja tekemisenä. Sydännevan tutkimuksissa alkuvaiheessa Posivan rooli on enemmän suunnittelupuolella, kunnes edetään kallion kairaamiseen. FENNOVOIMA

10 Muut ajankohtaiset asiat ydinjätehuollon saralla Ydinvoimalaitoksen jätehuoltotiloja ja -laitteistoja suunnitellaan yhdessä laitostoimittajan kanssa. Laitosalueelle suunnitellaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoa. Välivaraston luvitusmateriaali suunnitelmissa toimittaa STUKille keväällä 2017 Voimalaitosjätteen loppusijoitustilan tutkimukset ovat meneillään Hanhikiven niemellä. Voimalaitosjätettä on mm. aktiivisuutta sisältävät käytetyt pakkausmateriaalit, työvaatteet ja työkalut sekä vesienpuhdistuksessa käytetyt hartsit Käsitellään ja loppusijoitetaan laitosalueelle Voimalaitosjätteen loppusijoitustila rakennetaan noin v alkaen. Loppusijoitustila rakennetaan laitosalueelle noin 100 metrin syvyyteen. FENNOVOIMA

11