TASEKIRJA. Kunnanhallitus 28.3.2011 2.4.2012

TASEKIRJA 2010 2011 Kunnanhallitus 28.3.2011 2.4.2012 1

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 5 1. TOIMINTAKERTOMUS... 6 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus... 6 1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.1.3. Yleinen taloudellinen kehitys... 12 1.1.4. Kuntatalouden näkymät... 12 1.1.5. Janakkalan taloudellinen kehitys... 12 1.1.6. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa... 18 1.1.7. Kunnan henkilöstö... 19 1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 20 1.1.9. Ympäristötekijät... 20 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 20 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 22 1. 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 22 1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 24 1.3.3. Tase ja sen tunnusluvut... 26 1.4. Kokonaistulot ja menot... 29 1.5. Kuntakonsernin toiminta ja talous... 30 1.5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 30 1.5.2. Konsernin toiminnan ohjaus... 30 1.5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 33 1.5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 34 1.5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 36 1.6. Tilikauden tuloksen käsittely... 39 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 40 2.1. Tavoitteiden toteutuminen... 40 2.1.1. Janakkalan visio 2020... 40 2.1.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain... 40 2.1.3. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 42 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 42 TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 43 TULOSALUE VAALIT... 44 TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA... 45 TULOSALUE TARKASTUSTOIMI... 46 TOIMIELIN KUNNANHALLITUS... 47 TULOSALUE YLEISHALLINTO... 49 TULOSALUE HALLINTOPALVELUT... 55 TULOSALUE TALOUSPALVELUT... 59 TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT... 61 TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN... 65 TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT... 67 TULOSALUE PELASTUSLAITOS... 69 TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA... 70 TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT... 72 TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 74 2

TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT... 75 TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA... 83 TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO... 85 TULOSALUE RUOKAPALVELUT... 92 TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 98 TULOSALUE KADUNPITO... 104 TULOSALUE ALUETEKNIIKKA... 107 TULOSALUE TILAPALVELU... 110 TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO... 115 TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT... 118 TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA... 122 TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT... 124 TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO... 129 TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA... 140 TULOSALUE VAMMAISTYÖ... 157 TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO... 166 TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT. 168 TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO... 169 TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO... 176 TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 182 TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO... 184 TULOSALUE VARHAISKASVATUS... 188 TULOSALUE OPETUSTOIMI... 196 TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA... 205 TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA... 209 TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT... 210 TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT... 213 TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA... 216 TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT... 217 TULOSALUE NUORISOPALVELUT... 221 2.2.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 225 2.2.2. Investointien toteutuminen... 227 2.2.3. Rahoitusosan toteutuminen... 230 2.2.4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 231 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 233 3.1. Tuloslaskelma... 233 3.2. Rahoituslaskelma... 234 3.3. Tase... 235 3.4. Konsernilaskelmat... 237 3.4.1. Konsernituloslaskelma... 237 3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma... 238 3.4.3. Konsernitase... 239 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 241 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 241 4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 242 4.3. Tuloslaskelman liitetiedot... 244 4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain... 244 4.3.2. Verotulojen erittely... 244 4.3.3. Valtionosuuksien erittely... 244 4.3.4. Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely... 244 4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 245 4.3.6. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus246 4.3.7. Pakollisten varausten muutokset... 246 3

4.3.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot... 246 4.3.9. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely... 246 4.4. Tasetta koskevat liitetiedot... 247 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 247 4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 247 4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset... 247 4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä... 248 4.4.1.4. Saamisten erittely... 249 4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät... 249 4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 250 4.4.2.1. Oman pääoman erittely... 250 4.4.2.2. Vieras pääoma... 250 4.4.2.3. Velkojen erittely... 251 4.4.2.4. Sekkilimiitti... 251 4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät... 251 4.4.2.6. Huollettavien varat... 252 4.4.2.7. Elatustuen takautumissaatava... 252 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 252 4.5.1. Kiinteistökiinnitykset... 252 4.5.2. Leasingvastuiden yhteismäärä... 252 4.5.3. Vastuusitoumukset... 252 4.5.4. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista... 253 4.5.5. Muut taloudelliset vastuut... 253 4.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 254 4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2011... 254 4.6.2. Henkilöstökulut... 254 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 255 5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös... 255 5.1.1. Toimintakertomus... 255 5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu... 261 5.1.3. Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 269 5.1.4. Tilinpäätöksen liitetiedot... 276 5.1.5. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 284 6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA... 286 7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 287 8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 287 4

ESIPUHE Vuoden 2011 tasekirja on laadittu noudattaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 2009 antamaa yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadinnasta. Tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, kunnallisen liikelaitoksen Janakkalan Veden erillistilinpäätöksen, luettelon kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä tilinpäätöksen allekirjoituksen ja tilinpäätösmerkinnän. Toimintakertomuksen on laatinut ja koonnut talousjohtaja Jenni Jokela. Talousarvion toteutumisvertailu perustuu toimielinten käsittelemiin toimintakertomuksiin. Tilinpäätöslaskelmat liitetietoineen on laadittu Seutukeskus Oy Hämeessä pääkirjanpitäjä Pirjo Weckmanin johdolla. 5

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Toimintavuotta 2011 sävytti edelleen epävarmuutta luova maailmantalouden tilanne. Pitkään jatkuneen vaikean ja epävakaan kauden jälkeen maailman talouskasvun vakiintumisesta alkoi näkyä merkkejä vuoden 2011 lopulla, ja uusimpien tietojen mukaan kehitys on vuoden 2012 alussa jatkunut samansuuntaisena. Rakenteellisten vaikeuksien odotetaan kuitenkin keskipitkällä aikavälillä edelleen jossain määrin rajoittavan maailmantalouden kasvuvauhtia. Vaikeudet liittyvät pääasiassa työ- ja asuntomarkkinoiden heikkouteen joissakin tärkeimmissä kehittyneissä talouksissa, sekä tarpeeseen jatkaa sekä julkisen että yksityisen talouden taseiden korjaamista. Bruttokansantuotteen on ennustettu supistuvan vuonna 2012 ja hitaan nousun alkavan vuonna 2013. Eurooppaa koskeva finanssikriisi jatkui koko vuoden 2011 saaden matkan varrella erilaisia käänteitä. Esimerkiksi elokuussa tilanne oli erittäin jännitteinen, minkä seurauksena EKP toteutti ylimääräisiä rahoitusoperaatioita. Mielialat rahoitusmarkkinoilla paranivat tammikuussa 2012, mistä seurasi euron valuuttakurssin vahvistumista suhteessa Yhdysvaltain dollariin ja Japanin jeniin. Kuitenkin euroalueen maiden finanssipolitiikan ja talouden näkymien suhteen epävarmuus ja huoli jatkuvat kevättä kohti mentäessä edelleen. Kotimaassa kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen maahan saatiin uusi hallitus pitkien hallitusneuvotteluiden tuloksena. Tuore hallitus käynnisti heti koko maan laajuisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on vähentää kuntien määrää merkittävästi. Hallitus päätyi etenemään virkamiestyöryhmän valmistelun kautta siten, että työryhmän selvitys uudeksi kuntarakenteeksi julkaistiin helmikuussa 2012. Virkamiestyöryhmä esitti selvitysalueen perustamista Hämeenlinnan seudulle, tavoitteena Janakkalan ja Hattulan kuntien liittyminen Hämeenlinnaan. Janakkalan valtuusto hyväksyi 26.3. kunnan vastauksen valtiovarainministeriölle, jonka keskeisenä viestinä Janakkala ilmoitti aikovansa edelleen jatkaa itsenäisenä. Hallitusohjelmaan nojaava kuntarakenneuudistus edustaa suomalaisen kunnallisalan historiassa lähes ainutlaatuisen voimakasta valtiovallan ohjaamispyrkimystä. Samanaikaisesti vireillä on kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus ja kuntien tehtävien tarkastelu, ja lisäksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkokonaisuuden selvittäminen ja suunnittelu. Hyvällä syyllä voidaan sanoa että kuntakenttä on kuluneen vuoden aikana ollut myllerryksessä, jonka kaltaista ei ole ennen nähty. Tulevaisuuden ennakointi ja siihen varautuminen on aina vaikeaa, ja erityisen vaikeaa se on kuntien kannalta juuri nyt. Janakkalan väestönkasvun osalta tahti hiipui hieman edellisvuodesta ja kasvuprosentiksi saatiin lopulta 0,4 %. Viime vuosi oli viime vuosien aikana toistaiseksi hitaimman kasvun aikaa, kasvuennusteena on käytetty 1,2 %. Muuttoliike hidastui talouden epävarmojen näkymien vuoksi, mutta todellinen työllisyyden kehitys oli kuitenkin Janakkalassa parempaa kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Investointien osalta merkittävimpinä hankkeina työmaavaiheessa olivat keskuskeittiöuudisrakennuksen rakentaminen Turenkiin ja entisen Puuvanhainkodin, tulevan työterveyshuollon toimitilan, peruskorjaaminen samassa Tapailan korttelissa. Sekä investointirakentamisen että käyttötalouden osalta paineita aiheutui toimintavuoden aikana erilaisten sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Nämä ongelmat vaativat välittömiä toimia, mistä seurasi ylityksiä tilapalveluiden tulosalueen määrärahoissa. Naapurikuntien kanssa tehtiin laajaa yhteistyötä. Maaseutuhallinnon osalta Janakkalasta tuli vuoden 2012 alusta isäntäkunta kuuden kunnan muodostamalle yhteistoiminta-alueelle. Ympäristöterveydenhuollon osalta sen sijaan päätettiin vielä odottaa ja katsoa valtionhallinnon tulevia rakennelinjauksia ennen lopullisten päätösten tekemistä. Rakennelinjauksilla on ympäristöterveydenhuollossa merkitystä erityisesti eteläisille kuntakumppaneille. Samoin PARAS-lain sisältämän sosiaalitointa koskevan velvoitteen täytäntöönpanoa päätettiin lykätä ministeriön ohjeen mukaisesti. Perusterveydenhuollon osalta Hattulan ja Janakkalan yhteistoiminta jatkui sujuvana ja hyvänä. Kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, mutta selvästi huonompaa kuin muutetussa talousarviossa oli ennakoitu. Verotulojen kasvu on hidastunut aiemmista vuosista selvästi. Muutetussa talousarviossa ennakoitua verotulokehitystä ei saavutettu johtuen 6

mm. valtiovarainministeriön asetuksen 796/2011 mukaan tekemistä jako-osuuksien muutoksista koskien verovuosia 2010 ja 2011. Oikaisujen vaikutus Janakkalalle oli n. - 650 000. Pitkään nousussa ollut lainakanta laski hieman edellisestä vuodesta, mutta korkea investointitahti ja siis velkaantumisen kasvu jatkuu kuluvana vuonna edelleen ja kääntyy uudelleen laskuun vuonna 2015. Janakkalassa tilikauden alijäämäksi muodostui 504 360 euroa. Maaliskuussa 2012 julkistettujen uusien valtionosuusleikkausten tuloksena lähes koko kuntakenttä joutuu jälleen uusien veronkorotus- ja palvelutason laskemispäätösten eteen. Toimintaympäristössä edelleen tapahtuvien muutosten aiheuttama epävarmuus tekee kurinalaisesta ja vastuullisesta taloudenpidosta entistäkin tärkeämpää. Tämä koskee sekä käyttö- että investointitaloutta. Tulevaisuuteen katsoen ei juuri tällä hetkellä näe kauaksi, ja se mitä näkyy, on jossain määrin huolestuttavaa. Janakkalalla on kuitenkin Suomen kuntien joukossa monessa suhteessa eräänlainen etulyöntiasema sekä optimaalisen kokonsa että loistavan sijaintinsa vuoksi. Arvokkaasta perinnöstä on nyt syytä pitää hyvää huolta. Janakkalassa 26.3.2012 Anna-Mari Ahonen Kunnanjohtaja 7

1.1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Janakkalan kunnan hallinto-organisaatio Kunnanjohtaja Pekka Harju Konsernipalvelut Perusturva Perusturvajohtaja Matti Valtonen Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Tekniikka ja ympäristö ö Teknisen Tekninen toimen johtajaja maankäytön Anna-Mari Ahonen johtaja Janakkalan Vesi Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja Seppo Palmanto Hallintopalvelut Hallintojohtaja Hallintojohtaja Liisa Puranen Talouspalvelut Talousjohtaja Talousjohtaja Jenni Jokela Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Vs. Merja Elinkeinotoiminta Viestintä ja markkinointi Ja viestintä Viestintäpäällikkö Viestintäpäällikkö Johanna Rosnell-Varjo Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatio Janakkalan kunnan luottamushenkilöorganisaatiossa ei tapahtunut vuoden 2011 aikana merkittäviä muutoksia. Valtuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Ympäristölautakunta Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Kasvatus- ja Koulutuslautakunta Kirjasto- ja kulttuuri lautakunta Liikunta- ja nuoriso lautakunta Janakkalan Vesi johtokunta Tiejaosto Terveysjaosto Varhaiskasvatukseen kuuluvien Yksiköiden Ja koululaitokseen kuuluvien koulujen johtokunnat 8

Valtuusto Valtuusto on pitänyt 8 kokousta, joissa käsiteltiin 75 asiaa. Ennen kutakin varsinaista valtuuston kokousta on valtuutetuille järjestetty informaatiotilaisuus kokouksessa käsiteltävistä asioista. Lisäksi valtuustoa on informoitu Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen sosiaali- ja terveyshuollossa, Paras II lainsäädännön muutosten valmistelutilanteesta Janakkalan ja Hattulan kanssa, kuntauudistustilanteesta ja Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelystä vuosille 2012 Valtuusto piti elokuussa strategia- ja talousseminaari Millä eväillä vuoteen 2012. Seminaarin tavoitteena oli saada aikaan yhteinen näkemys v. 2012 2015 talouden päälinjoista talousarviovalmistelun pohjaksi. Kertomusvuonna järjestettiin yksi suullinen kyselytuntia, jonka aiheena oli - Miten Janakkalan opettajilla on mahdollisuus käyttää tietoteknisiä apuvälineitä oman opetuksensa tukena? Miten teknologiaa hyödynnetään erilaisten oppijoiden oppimisen tukemisessa? Miten teknologia tukee oppilasta aktiivisena tiedonkäsittelijänä? Kertomusvuonna jätettiin 6 valtuustoaloitetta. Valtuuston puheenjohtajana on toiminut yrittäjä Esa Silvennoinen (KOK), 1. varapuheenjohtajana liikuntatoimenjohtaja Raija Ranta-Porkka (SDP), 2. varapuheenjohtajana lakiasiainsihteeri Irja Pynnönen (KESK) ja 3. varapuheenjohtajana pääluottamusmies Ari-Pekka Jaatinen (VAS). Valtuuston sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. 9

Kokoonpano: osallistuminen kokouksiin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (13) Aho Soini (7) Ahonen Heikki (8) Alijärvi Pirjo (5) Hautamäki Maria (8) Ilmarinen Kalevi (8) Koskela Satu (8) Löytynoja Reijo (7) Nylund Piia (8) Pohjantähti Esa (7) Ranta-Porkka Raija (8) Rissanen Titta (7) Salmi Heikki (8) Virtanen Janne (7) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Lindstén Tomi (5) Hämäläinen Janne (2) Heinämäki Markus (1) Suomen Keskusta (10) Autio Sirpa (5) Forsström Tarja (8) Kautto Mikko (7) Lamberg Jaana (7) Murronmaa Markku (8) Pynnönen Irja (7) Taponen Merja (8) Tokeensuu Osmo (6) Virtanen Markku (8) Välilä Päivi (8) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Linna Heljä (5) Vesala Terhi (2) Virtanen Kalevi (1) Kansallinen Kokoomus (10) Elo Irmeli (8) Hiidenkari Tiina (8) Laivola Ari (7) Lintumäki Aki (8) Mattila Jussi (8) Saarinen Kari (6) Saarinen Teemu (6) Selin Sanna (8) Silvennoinen Esa (8) Silvennoinen Mika 30.6.2011 asti (0) Aronen Riikka 1.7.2011 alkaen (4) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Aronen Riikka (4) Pikivirta Anna (3) Keipilä Leenamaria (2) Vasemmistoliitto (5) Helle Esko (7) Jaatinen Ari-Pekka (3) Kivistö Jaana (7) Puistola Helena (8) Vilkman Marko (7) 10

kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Haanperä Kirsti (1) Lampen Arto (1) Ruokonen Matti (2+1 osakokous) Stolt Veikko (4) Vihreä liitto (3) Lepistö Anssi (8) Marttinen Piia (8) Ojanen Petri (6) kokouksiin osallistuneet varavaltuutetut: Ahola Tanja (2) Suomen Kristillisdemokraatit (1) Pöhö Mirja (8) Perussuomalaiset (1) Laakso Marko 31.8.2011 asti (6) Sippala Teuvo 1.9.2011 alkaen (2) Valtuuston tärkeimmät päätökset: Valtuuston puheenjohtajien ja kunnanhallituksen vaali vuosiksi 2011-2012 Sivistystoimenjohtajan viran vaali Rastikankaan yritysalueen asemakaavan hyväksyminen Rastikangas II, Lidl Suomi Ky Keskuskeittiön uudisrakennuksen luonnossuunnitelmien ja kustannusarvion hyväksyminen Tervakosken Elsakodin alueen rakennuskaavan muutoksen hyväksyminen Kunnan energiatehokkuusohjelman hyväksyminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen isäntäkuntana Janakkalan kunta Vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistaminen Turengin koulun laajennuksen ja peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen Perusterveydenhuoltoa koskevan Janakkalan ja Hattulan yhteistoiminta-alueen laajentamisen suunnittelun aloittaminen koskemaan koko sosiaalihuoltoa ja perusterveydenhuolto siten, että laajennettu yhteistoiminta-alue on toiminnassa viimeistään 1.1.2015 Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Hämeenlinnan kaupungin lukiokoulutuksen järjestäminen Kunnan omavelkaisen takauksen antaminen Janakkalan Asunnot Oy:lle Vuoden 2011 talousarvion muutoksien hyväksymiset Palvelurakennemuutos ikäihmisten palveluissa kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja hoivan palvelutarpeensa mukaisessa ja tarkoituksenmukaisessa toimintaympäristössä Kanta-Hämeen alueellisen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen tarkistaminen Vuoden 2012 tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen Hallintosäännön muutoksien hyväksymiset Tervakosken Eväsojan alueen tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen Vuoden 2012 talousarvio ja v. 2012 2 015 taloussuunnitelman hyväksyminen 11

1.1.3. Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan vuoden 2011 BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Kuluvana vuonna kasvua ennustetaan kertyvän 0,4 %. VM:n ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna 2012 1½ %. Vuonna 2012 työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on ensi vuonna ½ %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy ensi vuonna laskuun. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi ennustetaan 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, kun vielä syyskuussa julkisyhteisöjen arvioitiin olevan vain runsas puoli prosenttiyksikköä alijäämäinen. Julkisen talouden alasektoreista erityisesti valtion rahoitusaseman näkymät ovat heikentyneet tuntuvasti alkusyksystä. Verotuloarvioita on alennettu, siksi että keskeisten veropohjien, kuten yksityisen kulutuksen, ansio ja pääomatulojen sekä yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua hitaammin. Lisäksi ennustejaksolla työmarkkinajärjestöjen raamisopimuksen kustannukset valtiolle ovat ensi vuonna runsas 400 milj. euroa ja v. 2013 noin 550 milj. euroa. Valtiontalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 7,4 mrd. euroa alijäämäinen kansantalouden tilinpidon käsittein, mikä on noin 3,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. (VM:n suhdannekatsaus 2/2011) 1.1.4. Kuntatalouden näkymät Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 julkaiseman suhdannekatsauksen (2/2011) mukaan kuntatalous on lievästi alijäämäinen. Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta 2011 kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi kuluvaa vuotta hitaammin, vaikka kunnat nostavat keskimääräistä kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu tuntuvasti ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna 2012. Myös kuntien lainakannan kasvu uhkaa jatkua. Vuonna 2013 kustannusten nousun arvioidaan hidastuvan maltillisten palkankorotusten seurauksena, verotulojen kasvu nopeutuu, mutta kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä. 1.1.5. Janakkalan taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella Janakkalan kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2011 aikana 72 henkilöä ollen vuoden lopussa 16 964. Kasvua edelliseen vuoteen kertyi siis 0,4 %. Voimakkainta väestönkasvu oli huhti-toukokuussa, jolloin kunnan väkiluku kasvoi n. 70 hengellä. Vuoden 2011 suunnitteluoletuksena käytettiin 1,2 %:n väestönkasvua. Vuotuinen väestönkasvu on vaihdellut vuosina 2005 2011 Janakkalassa 0,4 1,8 % välillä, joista viime vuosi oli hitaimman kasvun aikaa. Kuuden vuoden asukasmäärän kasvun keskiarvo on 1,1 %. 12

Väestökehitys v. 2000-2011 17500 Asukasta 17000 16500 16000 15500 15419 15401 15483 15517 15661 15871 16115 16405 16589 16795 16892 16964 15000 14500 14000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 * Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) * = ennakkotieto Työllisyys kehittyi Janakkalassa paremmin kuin Kanta-Hämeessä keskimäärin. Janakkalassa trendi on ollut samansuuntainen, mutta työttömyysaste on säännönmukaisesti keskimäärin 1,1 % alhaisemmalla tasolla kuin Kanta-Hämeessä ja 1,3 % alhaisemmalla tasolla kuin koko maassa. Janakkalan vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 7,9 %. Muutosta edelliseen vuoteen on tapahtunut -1,3 %. Työttömyysaste v. 2011 kuukausittain (ml lomautetut) 10,5 10,0 9,5 9,0 % 8,5 8,0 7,5 7,0 tammi 2011 helmi 2011 maalis 2011 huhti 2011 touko 2011 Janakkala 8,9 8,7 8,1 7,8 7,2 7,8 8,3 7,2 7,1 7,5 7,4 8,3 Kanta-Häme 10,2 9,9 9,5 8,9 8,4 9,0 9,5 8,3 8,2 8,2 8,4 9,3 Koko maa 10,1 9,8 9,4 8,6 8,2 9,2 9,9 8,7 8,3 8,6 8,8 9,7 kesä 2011 heinä 2011 elo 2011 syys 2011 loka 2011 marras 2011 joulu 2011 Lähde: Hämeen Liitto (Tilastokeskus) Elinkeinotoimintaa hoitaa Janakkalan kunnassa kunnanjohtaja yhteistyössä Janakkalan Teollisuusalueet Oy:n kanssa. JTA Oy järjestää kunnalle yritysasiamiespalvelut. Yritysasiamies huolehtii mm. yhteydenpidosta nykyisiin yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin ja muihin sidosryhmiin sekä edistää uusien yritysten syntymistä yhteistyössä Hämeen Uusyrityskeskuksen kanssa. Taloudellinen epävarmuus näkyy uusien yrittäjien ja toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä. Vuonna 2010 elinkeinoelämä virkistyi laimean edellisvuoden jälkeen, mutta elinkeinoelämän imu hiipui hieman. 13

Janakkala 2009 2010 2011 Uusien yritysten määrä, kpl 36 90 68 Toimintansa lopettaneita yrityksiä, kpl 44 35 44 Netto -8 55 24 Yritystontteja myytiin neljä kappaletta ja niiden pinta-ala on yhteensä 17,4 ha. Janakkala 2009 2010 2011 Myydyt yritystontit, kpl 1 4 4 Myydyt yritystontit,ha 7960 2,6 17,4 Vuoden 2011 marraskuussa valmistui vuoden 2010 lopullinen verotus, jonka mukaan janakkalalaisten ennakonpidätyksen alaiset tulot v. 2010 olivat yhtensä 311,1 milj. euroa. Kasvua edelliseen verovuoteen verrattuna oli 3,5 %. Tulolajeittain tarkasteltuna muutokset (euroissa) edelliseen verovuoteen 2010 verrattuna olivat seuraavat: palkkatulot + 2,9 %, eläketulot + 3,5 %, työttömyyskorvaukset +19,8 % ja sosiaalietuudet +2,7 %. Verotettavat ansiotulot tulolajeittain 2010 eläketulot 22,9 % tyött.korvaus 3,0 % sos.etuudet 2,5 % palkkatulot 71,6 % Lähde: Verohallinto, tulokehitystilasto 2010 Janakkalan kunnan taloudellinen kehitys oli hieman parempaa (n. 200 000 ) kuin alkuperäisessä (ulk. ja sis. tulot ja menot) talousarviossa ennakoitiin, mutta huomattavasti huonompaa kuin muutetussa talousarviossa. Muutetussa talousarviossa ennakoitu 1,3 milj. euron tilikauden ylijäämä vaihtui loppuvuodesta n. 400 000 euron alijäämään. Notkahdus johtuu pääosin toimintakulujen ennakoitua suuremmasta määrärahojen ylityksestä (2,4 milj. ) ja joulukuun huomattavasti normaalia pienemmästä verotilityksestä (n. 600 000 ). Vuoden 2011 tilikauden alijäämää on selostettu luvussa 1.1.6. olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa. Janakkalan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 %, kun verotulojen vuosittainen kasvu on vuosina 2005 2010 Janakkalassa ollut n. 5,9 %. Verotulojen kasvu on siis hidastunut selvästi. Vuoden 2011 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna verotulot kasvoivat vain 0,7 % eli n. 380 000 eikä muutetun talousarvion verotuloarviota saavutettu. Verotulot alittivat muutetun talousarvion 1,1 % eli jopa n. 600 000 euroa. Vuonna 2011 verotulot /asukas kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 72, kun vuonna 2010 kasvu oli 135 /asukas (vrt. ed. vuoteen). Verotulojen tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen 2.2.1 lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta 4.3.2. 14

Verotulot, /as. 4000 3500 3000 2500 2432 2524 2767 2963 2951 3086 3 158 2000 1500 1000 500 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Janakkala 10001-20000 as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Verotulot, /as. 2009 2010 2011 Janakkala 2 951 3 086 3 158 10001-20000 as. kunnat * 2 794 3 167 3 091 Kanta-Häme * 3 208 3 454 3 252 Manner-Suomi * 3 011 3 144 3 534 Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto 26.3.2012 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 10,7 %. Valtionosuuksien vuosittainen kasvu on vuosina 2005 2010 Janakkalassa ollut n. 7,9 %. Valtionosuuksien kasvu alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli 6,9 % ja muutettuun talousarvioon 1,7 %. Valtionosuuksien tarkempi erittely lajeittain vuoden 2011 osalta löytyy kappaleen 2.2.1 lisätiedoista sekä vertailu edelliseen vuoteen tuloslaskelman liitetiedoista luvusta 4.3.3. Valtionosuudet, 1.000 25 000 23 293 20 000 18 646 19 821 21 036 15 000 13 943 15 109 16 283 10 000 5 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Kuntaliitto 15

Vos /asukas 2009 2010 2011 Janakkala 1 180 1 245 1 373 10001-20000 as. kunnat 1 636 1 723 1 839 Kanta-Häme 1 307 1 386 1 458 Manner-Suomi 1 290 1 383 1 427 Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto 26.3.2012 Vuonna 2011 Janakkalan kunnan vuosikate (ulk. ja sis. tulot ja menot) ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on 2,3 milj. euroa ja tilikauden alijäämä n. 430 000 euroa (luku 2.2.1. Tuloslaskelman toteutuminen). Kun lasketaan yhteen Janakkalan kunta ja Janakkalan Vesi, koko organisaation vuosikatteeksi (ulk. tulot ja menot) muodostuu n. 3,4 milj. euroa ja tilikauden alijäämäksi n. 504 000 euroa (luku 1.3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut). Liikelaitoksen vaikutusta kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen voi tarkastella luvusta 5.1.5. Janakkalan kunnan vuosikate /asukas (ulk. tulot ja menot, Janakkalan Vesi mukaan lukien) on noussut hieman edellisestä vuodesta. Positiivinen suunta on kuitenkin vaihtunut negatiiviseksi viime vuonna Kanta- Hämeessä, 10 001 20 000 asukkaan kunnissa sekä Manner-Suomessa. Vuosikate, /as. 500 400 355 300 200 100 64 104 274 60 179 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Janakkala 10001-20000 as. kunnat Kanta-Häme Manner-Suomi Vuosikate, /as. 2009 2010 2011 Janakkala 60 179 200 10001-20000 as. kunnat 285 352 275 Kanta-Häme 165 276 215 Manner-Suomi 337 461 396 Lähde: Kuntaliitto Lähde: Kuntaliitto, * ennakkotieto 26.3.2012 Kunta nosti uutta pitkäaikaista lainaa 2,5 milj. ja lyhensi talousarviolainojaan n. 5 milj.. Janakkalan Vesi ei nostanut uutta talousarviolainaa lainkaan, mutta lyhensi vanhoja lainoja n. 600 000. Lainakanta kääntyi siis monen vuoden jälkeen laskuun. 16

Lainakanta 31.12., milj. 40,0 35,0 33,7 35,8 32,4 30,0 27,4 25,0 20,0 17,1 20,6 15,0 12,7 10,0 5,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (ml. Janakkalan Vesi) Janakkalan kunnan lainakanta (Janakkalan Vesi mukaan lukien) vuoden 2011 lopussa oli 32,4 milj.. Lainakanta laski edellisestä vuodesta n. 3,3 milj. euroa. Samoin lainakanta /asukas-tunnusluku laski edelliseen vuoteen verrattuna 206 euroa. Janakkalan lainakanta on noussut nopeasti vuodesta 2003 lähtien, johtuen pitkään jatkuneesta korkeasta vuosittaisesta investointitasosta. Vuosi 2011 on lainakannan kehityksen osalta tilapäinen poikkeus, sillä korkea investointitahti jatkuu edelleen kuluvalla taloussuunnitelmakaudella. Taloussuunnitelman 2012 2015 mukaan velkaantuminen pysähtyy vuonna 2015, jolloin lainakanta kääntyy uudelleen laskuun. 3000 2500 2000 1500 1000 500 Lainakanta 31.12., /as 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Janakkala 10001-20000 as.kunnat Kanta-Häme Manner Suomi Lainakanta 31.12., /as. 2009 2010 2011 Janakkala 2004 2118 1912 10001-20000 as.kunnat 1911 1984 2 041 Kanta-Häme 2297 2373 2 793 Manner Suomi 1838 1956 2 085 Lähde: Kuntaliitto (ml. Janakkalan Vesi) 17

Janakkalan kunnan lainakanta ilman kunnallista liikelaitosta Janakkalan Vettä on vuoden 2011 lopussa 27,7 milj., kun se vuonna 2010 oli 30,2 milj.. Kunnan lainakanta on siis laskenut n. 2,5 milj.. Lainakanta /asukas oli 1 634 /asukas. Vastaava tunnusluku vuonna 2010 oli 1 788 /asukas. Laskua edelliseen vuoteen on 154 /asukas. 1.1.6. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Syksyllä 2011 valmistui kunnan maaomaisuuden tarkistustyö, jonka myötä nykyinen maaomaisuus arvostettiin hankintamenoon. Tarkistuksen tuloksena kirjanpitoon merkittyä maa- ja vesialueiden arvoa korotettiin 1.316.792,69 :lla. Korjaus tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään. Edellisten tilikausien ylijäämää olisi ollut edellä mainitun muutoksen jälkeen n. 4,4 milj. euroa, mutta tilikauden 2011 ollessa n. 0,5 milj. alijäämäinen, edellisten tilikausien ylijäämäksi muodostuu n. 3,9 milj. euroa. Edellä mainitun lisäksi olennaisina muutoksina voidaan mainita valtion taholta kunnalle määrätyt seuraavat uudet lakisääteiset tehtävät (muun muassa): Tekniikka ja ympäristö toimiala: - rakennuslain ja -asetuksen muutokset vaikuttavat tilapalvelujen toimintaan (mm. energiatodistukset, lämpöeritykset, iv-määräykset) nousevina käyttötalous- ja investointimenoina - Palo- ja pelastuslaki vaikuttavat rakennuksiin ja niiden varusteisiin (mm. sprinklaus) Perusturvan toimiala - Kotikuntalaki muuttui siten, että laitoshoidossa tai asumispalveluissa oleva asiakas voi vaihtaa kotikuntaa. Uusi kotikunta järjestää palvelut ja vanha kotikunta maksaa kustannukset. Janakkalasta on yksi asiakas muuttanut toiseen kuntaan. - Kunnan tuli laatia maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Uudet säädökset velvoittavat kuntaa kehittämään laaja-alaisesti palveluja maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseksi. Lisäksi kuntaa velvoitetaan laatimaan alkukartoitus ja sen mahdollisena seurauksena yksilökohtainen suunnitelma maahanmuuttajalle, joka on sosiaalitoimen asiakas. Alkukartoitus tulee tehdä muutoinkin, jos maahanmuuttaja sitä vaatii. - Lastensuojelulakia muutettiin 1.1.2011. Laki velvoittaa kuntaa järjestämään lapsen tarpeiden mukaisia palveluita. Palvelut tulee järjestää, vaikka niitä ei tosiasiallisesti olisikaan eikä palveluiden järjestämiselle saa asettaa taloudellisia esteitä. Ko. palveluista tehtävä päätös on valituskelpoinen. - Vammaispalvelulain muutoksessa 1.1.2011 alkaen henkilökohtainen apu laajeni 30 tuntiin (aikaisemmin 10 tuntia). - Terveyskeskuksen asiakkaalla on 1.5.2011 lähtien ollut valinnan vapaus siitä, minkä perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveysaseman palveluja käyttää. - Laajennetut määräaikaiset terveystarkastukset aloitettiin neuvola-, koulu ja opiskelijaterveydenhuollossa. Sivistystoimen toimiala - Perusopetuslain muutokset tulivat voimaan 1.1.2011. Perusopetuslain muutosten mukainen esiopetuksen erityisopetus; erityisopetuksen antamisen velvoite ja erityisen tuen kolmiportaisuus - Em. perusopetuslain muutosten mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2011. Lakimuutos koskee oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämistä ja arviointia. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Perusopetuslain 8a luvun mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on pitänyt järjestää 1.8.2011 alkaen uudistettujen perusteiden ja uudistetun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Muutos on aiheuttanut lisäresurssin tarvetta oppilaiden lainmukaisten tukitoimien järjestämiseen. - Nuorisolain mukainen etsivä nuorisotyö sekä kunnille asetettu velvoite perustaa nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto. Edellä mainitut lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2011 ja merkitsivät lisätyötä nuorisopalveluille. Kunnan talouteen vaikuttaa voimakkaasti myös suunnitelmakauden suurimman investointihankkeen, ruokapalvelukeskuksen rakentamisen käynnistyminen ja sen kustannusarvion nousu alkuperäisestä 2,6 miljoonasta 18

3,8 miljoonaan euroon. Toisen suuren investointihankkeen suunnittelu, Turengin terveysaseman peruskorjaus, on myös käynnistynyt. Turengin terveysaseman peruskorjauksen kustannusarvio on 4,1 milj. euroa. Merkittävimmät poikkeamat kunnan tuloslaskelmassa (ulk. ja sis. tulot ja menot, ilman Janakkalan Vettä) tilinpäätösvuoden muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Toimintatuotot toteutuivat 1,3 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Myyntituottoja kertyi n. 506 000 arvioitua enemmän, johtuen mm. kotikuntakorvauksista (n. +163 000 ) ja muista yhteistoimintakorvauksista (n. +114 000 ) Tuet ja avustukset ylittyivät n. 327 000 (mm. tuet ja avustukset valtiolta n.+234 000 ) Muut toimintatuotot ylittyivät n. 330 000 (mm. käyttöomaisuuden myyntivoitot 243 000 ) - Toimintakulut toteutuivat 2,4 milj. suurempina kuin oli arvioitu. Palkat ja palkkiot ylittyivät n. 1,4 milj., josta jaksotettujen palkkojen osuus oli 374 000. Jaksotettuja palkkoja ei ole talousarviossa budjetoitu, joten todellinen henkilöstökulujen ylitys oli 1,0 milj.. Vakinaisten kuukausipalkat alittuivat n. 2,1 milj., mutta sijaisten ja tilapäisten palkat (1,5 milj.) sekä sairas- ja äitiyslomasijaisten palkat (0,9 milj.) ylittyivät arvioidusta. Myös vuosilomasijaisten palkat (n. 170 000 ) ja erilliskorvaukset (0,5 milj. ) ylittyivät. Palvelujen ostot ylittyivät n. 1,0 milj.. Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymiltä ylittyivät n. 520 000 ja asiakaspalvelujen ostot muilta ylittyivät n. 460 000. Suurin ylitys oli tulosalueella sosiaalityö ja toimeentuloturva, jossa ylitys oli 533 800 (mm. perheryhmäkodit 152 700, lastensuojelun avohuolto 213 400, lastensuojelun ennaltaehkäisevä työpari 90 200 ja päihdehuollon laitoshoito 38 300 ). Janakklalan terveydenhuolto ylittyi n. 400 000 (mm.erikoissairaanhoito/lisälasku 183 500, Koivikkokoti 80 600, sairaankuljetus 82 300 sekä sosiaali- ja terveyspalvelut 59 500 ). - Verotuloja kertyi n. 600 000 vähemmän kuin muutetussa talousarviossa ennakoitiin. Tämä johtui joulukuun ennakoitua pienemmästä tilityserästä. - Valtionosuudet ylittyivät n. 380 000 - Talousarviossa ennakoitua varauksen purkua 250 000 ei toteutettu (maanhankinta) Janakkalan Veden osalta käyttötalouden toteutumaa ja sen poikkeamaa selvitetään tasekirjan luvussa 5.1.2. Tilikauden päättymisen jälkeen, maaliskuun 2012 lopulla, on valtion taholta ilmoitettu uusista valtionsosuuksien leikkauksista, jotka kohdistuvat taloussuunnitelmakaudelle 2013 2016. Leikkausten euromääräistä vaikutusta ei vielä tiedetä, mutta leikkaus tullee vaikuttamaan jatkossa merkittävästi kunnan tuloperustaan. 1.1.7. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2011 oli 1 130 henkilöä (kasvua ed. vuoteen + 17 henkilöä, + 1,5 %). Vakituisessa työ-/virkasuhteessa toimi 812 henkeä eli 72 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Tilapäisessä palvelussuhteessa toimi 318 henkilöä eli 28 % henkilöstöstä (% osuus sama kuin ed. vuonna). Naisten osuus henkilöstöstä oli 85,4 % (v.2010, 86,25 %) ja henkilöstön keski-ikä oli 46,3 vuotta (v.2010, 46,4 vuotta). Vuonna 2011 koko henkilöstön sairauspäivien määrä oli 13 650 työpäivää (v.2010 13 499 tpv) ja henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 6,4 % (v.2010, 7,4 %). Sairauspäivien määrä on hieman kasvanut, mutta henkilöstön vaihtuvuusprosentti on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan henkilöstöstä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, josta saa tarkempaa tietoa henkilöstöstä. Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 4.6. on esitetty keskeiset henkilöstön määrää ja henkilöstökuluja koskevat tiedot. 19

1.1.8. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnassa on käytössä vuonna 2007 kunnanhallituksen hyväksymä riskienhallinnan toimintaohje ja riskianalyysi. Riskianalyysi sisältää tarkastelun seuraavista olennaisista riskiluokista: toiminta-, henkilö-, tieto- ja tietojärjestelmien, sopimus- ja vastuu-, yhteiskunnan, talous-, ympäristöriskit ja omaisuuden vahinkoriskit. Vuoden 2011 riskianalyysi on käsitelty johtoryhmässä 12.3.2012 ja kunnanhallituksessa 19.3.2012 62. Riskianalyysissä ei havaittu mitään suurta tai poikkeavaa negatiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Mieluumminkin voisi mainita joitakin parannuksia mm. henkilöriskien osalta. Kunnan riskienhallintajärjestelmää aloitettiin uudistamaan vuonna 2010. Vuoden 2012 aikana sisäisen valvonnan yleisohjeet tulevat uudistumaan ja kunnalle ollaan parhaillaan laatimassa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienhallintajärjestelmästä tehdään kunnan toimintaa ja sen kehittämistä paremmin palveleva kokonaisvaltainen järjestelmä. Riskeihin liittyvien seikkoja on tarkasteltu myös luvussa 1.2. (Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä) ja luvussa 1.5.4. (Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä). 1.1.9. Ympäristötekijät Ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä, lupa- ja valvontamenettelystä sekä ympäristön tilan seurannasta ja ympäristön kunnostamisesta on vastannut ympäristölautakunta oman talousarvionsa puitteissa. Lisäksi lautakunta vastaa maa-aineslain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä. Lupakäsittely ja valvonta ovat osin maksullista, mutta maksut kattavat vain pienen osan toiminnan kuluista. Yllättäviin ympäristövahinkoihin tai laajempiin tutkimuksiin ei ole talousarviossa varauduttu. Aiesopimus ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamisesta Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän kanssa on hyväksytty valtuustossa 15.11.2010 ja sopimuksen kestoa on jatkettu vuoden 2012 loppuun kunnanhallituksen päätöksellä 19.12.2011 304. Lain edellyttämä ja sopimuksen mukainen yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Tällöin kunnan palveluksessa olevat kaksi terveystarkastajaa ja kunnaneläinlääkäri siirtyvät Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän palvelukseen, joka jatkossa hoitaa kunnan velvollisuuden olevat ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän tehtävät. Kertomusvuoden merkittävin ympäristöinvestointi oli Janakkalan Veden Matinvuoren vedenottamon rakentamisen aloittaminen. Uudella vedenottamolla pystytään varautumaan veden kulutuksen kasvuun sekä mahdolliseen ongelmatilanteeseen muulla olemassa olevalla vedenottamolla. Vedenottamoiden sijainti keskellä tiheää asutusta ja vilkkaita liikenneväyliä aiheuttavat merkittävän riskin ottamon saastumiselle ja poistamiselle käytöstä. Lisäksi jätevesiverkoston saneerauksella on Tervakoskella saavutettu vuotovesimäärien selvää alentumista. 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Selonteon laatiminen Velvollisuus laatia selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Selonteko perustuu kunnanviraston johtoryhmässä 21.2.2012 päätettyyn menettelyyn, jossa toimialajohtajat arvioivat sisäisen valvonnan onnistumista edellisen vuoden osalta itsearviointilomakkeen avulla. Talousjohtaja on koostanut toimialajohtajien vastauksista tämän selonteon. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmä on asianmukainen eikä säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ole havaittu puutteita. Toimialajohtajat ovat omilla toimialoillaan riskien hallinnan ja sisäisen val- 20

vonnan raportointiin edellisvuotta tyytyväisempiä, mutta toivovat edelleen riskien tunnistamiseen ja seurantaan suurempaa panostusta. Lautakuntatyöskentely on koettu edellisvuoden tapaan tehokkaaksi ja työskentelyssä on noudatettu menneenä vuonna hyvää hallintotapaa. Toimielimien tehtävät, vastuut ja velvollisuudet tulisi kuitenkin määritellä entistä selkeämmin. Operatiivisten tehtävien tulee olla toimialan viranhaltijoiden tehtäväkenttää. Johtokuntatyöskentelyyn ollaan tyytyväisiä. Toimialajohtajat olivat edellisvuotta tyytyväisempiä myös henkilöstön riittävyyteen. Pätevän henkilöstön saatavuus ei riipu ainoastaan yksittäisen kunnan ponnisteluista vaan liittyy osittain koko valtakunnan koulutuspolitiikkaan. Kokonaisuutena toimialajohtajat olivat tyytyväisempiä johtamis- ja hallintojärjestelmään kuin edellisvuonna. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnassa on käytössä kunnanhallituksen vuonna 2007 hyväksymä riskienhallinnan toimintaohje ja riskianalyysi. Toimialat pyrkivät kaikessa toiminnassaan ennakoimaan mahdollisia riskejä ja estämään niiden toteutumisen. Mikäli riskejä havaitaan, riskeille suunnitellaan vähentämistoimet ja ne aikataulutetaan sekä vastuutetaan. Riskien vähentämistoimenpiteet ovat osa toimialan työn suunnittelua ja käytännön toimintaa. Myös strategian toteuttamisesta aiheutuvat olennaiset riskit on tunnistettu. Hyväksyttävää riskitasoa ei ole kaikilla toimialoilla määritelty, joskin toimialoittaisia erillisarviointeja on suoritettu. Riskitasojen määrittelyn puute johtuu keskitetyn ohjeistuksen ja kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän puuttumisesta. Kokonaisuutena toimialajohtajat olivat riskien hallinnan järjestämiseen yhtä tyytyväisiä kuin edellisvuonna. Vuoden 2011 riskianalyysi on käsitelty kunnanhallituksessa 19.3.2012. Riskienhallinnan toimintaohjetta ei ole uusittu vuoden 2011 aikana, mutta kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän suunnittelu on aloitettu. Valvontatoimenpiteet Toimialajohtajat kautta linjan ovat tyytyväisiä olemassa oleviin valvontatoimenpiteisiin. Toimialojen toimintaprosesseihin sisältyy asianmukaiset seuranta-, arviointi- ja raportointimenettelyt, jotka turvaavat toiminnan lainmukaisuuden. Kunnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita lainmukaisuusvalvonnassa. Toimialojen keskeiset prosessit on kuvattu ja prosessien kehittämiseksi on sovittu toimenpiteet. Toimialoilla seurataan ja arvioidaan järjestelmällisesti omaa toimintaa, varojen käyttöä ja tavoitteiden saavuttamista sekä raportoidaan niistä. Viime vuosi kuitenkin osoitti suurten käyttötalouden määrärahojen ylitysten myötä, että talouden seurannan osalta tarvitaan korjaavia toimenpiteitä sekä ehdottomasti tulosalueiden nopeampaa reagointia. Kunnassa ei ole erillistä ohjeistusta sopimustoiminnasta. Sopimuksia laadittaessa käytetään tarvittaessa eri alojen asiantuntijoita. Sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on nykyisellään asianmukaista ja vastuutettua. Toimialoja koskevien sopimusten seurannan ja valvonnan koetaan olevan kunnossa. Ulkoistettujen palvelujen laadun seurantaan ja valvontaan haluttaisiin panostaa enemmän, mutta tämä vaatisi enemmän resursseja. Tiedonkulku Informaatioon ja tiedonkullkuun ollaan kokonaisuutena tyytyväisempiä kuin edellisenä vuonna. Kunnassa on käytössä monipuoliset tiedonkulun kanavat, joilla pyritään takaamaan kunnan henkilöstön oikean tiedon saanti oikea-aikaisena. Sisäisen tiedonkulun kanavat ovat tehokkaita (mm. intra ja sähköposti) ja niitä käytetään aktiivisesti. Ulkoisen tiedotuksen menettelytapoihin kaivataan pelisääntöjä ja selkeämpää vastuunjakoa. Tiedottaminen on avointa ja läpinäkyvää. Vireille tulevat asiat ja niiden käsittelyvaiheet rekisteröidään asianhallintajärjestelmään. Asiakirjat ovat julkisia, jollei JulkisuusL tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. 21

1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1. 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 1 000 1 000 Toimintatuotot 17 894 16 708 Valmistus omaan käyttöön 268 244 Toimintakulut -91 089-86 664 Toimintakate -72 927-69 711 Verotulot 53 576 52 124 Valtionosuudet 23 293 21 037 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 182 206 Muut rahoitustuotot 105 117 Korkokulut -839-727 Muut rahoituskulut -1-23 Vuosikate 3 389 3 021 Poistot ja arvonalentumiset -3 990-3 991 Satunnaiset tuotot 999 Tilikauden tulos -601 29 Tilinpäätössiirrot 97 97 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -504 126 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,7 19,3 Vuosikate/Poistot, % 85 76 Vuosikate, euroa/asukas 200 179 Asukasmäärä 16 964 16 894 22

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoituksen olevan riittävä. = 100 * Vuosikate / Poistot. Vuosikate, euroa / asukas Tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Asukasmäärä; Asukasmääränä käytetään asukaslukua tilikauden lopussa Vuosikate/Poistot % 250 200 192 150 132 100 50 27 58 27 76 85 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 10,8 10,0 9,8 8,8 Milj. 8,0 6,0 4,0 3,7 6,8 6,2 5,8 2,9 3,0 4,5 3,4 5,3 4,3 3,8 4,0 4,0 3,4 3,0 2,0 1,0 1,7 1,0 0,0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot (ml. Janakkalan Vesi) 23

1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 2011 2010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta VUOSIKATE 3 389 3 021 Satunnaiset erät 999 Tulorahoituksen korjauserät -761-1 438 Investointien rahavirta Investointimenot -5 440-4 995 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 16 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutust 932 2 117 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 880-279 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 6 648 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 623-4 964 Lyhytaikaisten lainojen muutos -218 445 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muuto -10-27 Vaihto-omaisuuden muutos 15 5 Saamisten muutos 38-203 Korottomien velkojen muutos 89 1 666 Rahoituksen rahavirta -3 209 3 571 Rahavarojen muutos -5 089 3 292 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 861 10 950 Rahavarat 1.1 10 950 7 658-5 089 3 292 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 62,3 60,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,6 30,4 Lainanhoitokate 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv 21 41 Asukasluku 16 964 16 894 EPÄVIRALLINEN TUNNUSLUKU Kassan riittävyys, pv (kunta) 10 30 24

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Investoinnit Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. =100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoito Lainanhoitokate Lainahoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset). Maksuvalmius Rahavarat 31.12., 1000 euroa (Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) Kassan riittävyys (pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. = 365 pv x Rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudella 25

1.3.3. Tase ja sen tunnusluvut 12/2011 12/2010 ulkoiset tuotot ja kulut (ml. Liikelaitos) 1 000 1 000 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 87 377 84 781 Aineettomat hyödykkeet 229 237 Tietokoneohjelmistot 103 172 Muut pitkävaikutteiset menot 126 65 Aineelliset hyödykkeet 70 153 67 567 Maa- ja vesialueet 8 563 7 390 Rakennukset 44 514 41 995 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 075 15 346 Koneet ja kalusto 1 681 1 928 Muut aineelliset hyödykkeet 198 198 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 1 122 709 Sijoitukset 16 995 16 978 Osakkeet ja osuudet 15 966 15 949 Muut lainasaamiset 1 028 1 028 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 20 41 Valtion toimeksiannot 18 40 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 898 14 040 Vaihto-omaisuus 24 39 Aineet ja tarvikkeet 24 39 Saamiset 3 013 3 051 Pitkäaikaiset saamiset 2 7 Lainasaamiset 2 7 Lyhytaikaiset saamiset 3 011 3 044 Myyntisaamiset 1 418 1 326 Lainasaamiset 13 13 Muut saamiset 847 1 036 Siirtosaamiset 734 668 Rahat ja pankkisaamiset 5 861 10 950 VASTAAVAA YHTEENSÄ 96 295 98 863 26

12/2011 12/2010 ulkoiset tuotot ja kulut (ml. Liikelaitos) 1 000 1 000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 50 044 49 232 Peruspääoma 46 092 46 092 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 4 457 3 014 Tilikauden yli-/alijäämä -504 126 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 258 1 355 Poistoero 258 355 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 1 000 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 24 55 Valtion toimeksiannot 18 40 Lahjoitusrahastojen pääomat 4 5 Muut toimeksiantojen pääomat 1 10 VIERAS PÄÄOMA 44 969 48 220 Pitkäaikainen 29 010 31 400 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 26 655 28 914 Lainat julkisyhteisöiltä 300 750 Liittymismaksut ja muut velat 2 055 1 736 Lyhytaikainen 15 959 16 820 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 759 4 923 Lainat julkisyhteisöiltä 450 700 Lainat muilta luotonantajilta 277 494 Saadut ennakot 324 164 Ostovelat 3 231 4 512 Liittymismaksut ja muut velat 926 833 Siirtovelat 5 992 5 194 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 96 295 98 863 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 53,5 51,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,1 53,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 3 952 3 140 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 233 186 Lainakanta 31.12., 1 000 32 440 35 781 Lainakanta 31.12., /asukas 1 912 2 118 Lainasaamiset, 1 000 1 028 1 028 Asukasmäärä 16 964 16 894 EPÄVIRALLISET TUNNUSLUVUT Lainakanta 31.12, 1 000 (ilman liikelaitosta) 27 720 30 213 Lainakanta 31.12., /asukas (ilman liikelaitosta) 1 634 1 788 27

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Tunnusluvulla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alenpi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) milj. Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. =edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas =(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä. Lainakanta 31.12., milj. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas = Lainakanta 31.12. / Asukasmäärä Lainasaamiset 31.12., milj. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä Asukasmääränä käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. Suhteellinen velkaantuneisuus % 55 50 45 40 35 30 52,5 53,5 46,8 47,1 37,9 39,3 32,7 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (ml. Janakkalan Vesi) 28

1.4. Kokonaistulot ja menot TULOT 1000 MENOT 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot 17 894 Toimintakulut 91 089 Verotulot 53 576 -Valmistus omaan käyttöön -268 Valtionosuudet 23 293 Korkokulut 839 Korkotuotot 182 Muut rahoituskulut 1 Muut rahoitustuotot 105 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -761 - Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luov Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 932 Investointimenot 5 440 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 623 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 218 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 97 720 Kokonaismenot yhteensä 102 941 29

1.5. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt 2 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 2 Muut omistusyhteysyhteisöt 1 Yhteensä 13 3 1.5.2. Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohjeet Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet 7.4.2008. Konserniohjeiden mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kunnanhallitusta ja kunnanjohtajaa. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Konsernijohdon päätökset eivät sido oikeudellisesti tytäryhteisöjen toimielimiä. Niillä on kuitenkin painoarvoa pääomistajan kannanottona. Konsernijohdon päätökset ohjaavat myös kunnan valitsemien edustajien toimintaa tytäryhteisöjen toimielimissä. Erillisiä omistajapoliittisia linjauksia kuntaan ei ole hyväksytty. Tytäryhteisöt raportoivat toiminnastaan kolmannesvuosittain. Raportit annetaan kirjallisena kunnanhallitukselle. Raportointikaudet ovat 1.1. 30.4. ja 1.1 31.8. Ensimmäisen vuosikolmanneksen raportissa seurataan budjetoitujen eurojen toteutumista tulos- ja rahoituslaskelmatasolla. Toisen vuosikolmanneksen raporttiin tulee sisällyttää lisäksi ennuste talousarvion toteutumiseksi tuloslaskelmatasolla, investointien toteutumisprosentti sekä strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. Koko vuoden raportointi suoritetaan tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Konserniraportointi toteutettiin kertomusvuonna oikea-aikaisesti hieman konserniohjeita soveltaen. Virallisen konserniraportoinnin lisäksi kunnanhallitukselle toimitettiin määrämuotoinen talousraportti, jossa käsitellään tarkemmin tytäryhteisöjen taloudellista tilaa ja talouden tunnuslukuja. Konserniohjeiden päivitys on ajankohtaista vuoden 2012 aikana. 30

Tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Janakkalan Asunnot Oy Yleistä Janakkalan Asunnot Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö, joka on perustettu 2.6.1987 ja rekisteröity 31.12.1987. Yhtiön toiminimi oli 7.7.1993 saakka Janakkalan Asunnonhankinta Oy. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, isännöitsijä ja toimistosihteeri. Kunnan asunto- ja tilapalvelut siirrettiin 1.1.2002 Janakkalan Asunnot Oy:n hoidettavaksi ostopalveluna. Toimiala ja asuntokanta Yhtiön toimiala on omistaa ja hankkia asuntoja asunnontarvitsijoille. Toiminta perustuu valtion lainoittaman asuntokannan osalta aravalain- ja asetusten määräyksiin sekä valtion asuntohallinnon eri organisaatioiden antamiin ohjeisiin ja määräyksiin. Yhtiö noudattaa toiminnassaan osakeyhtiölain määräyksiä. Yhtiön omistuksessa on 26 taloa, joista 12 on kerrostaloja ja 14 rivitaloja. Näissä on yhteensä 526 asuntoa. Kiinteistöistä 21 sijaitsee Turengissa, 4 Tervakoskella ja 1 Leppäkoskella. Yhtiön omistuksessa on myös Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Turengin Kolmonen, jossa on yhteensä 18 asuntoa. Lisäksi yhtiöllä on 24 asunto-osakehuoneistoa Janakkalan Asunnot Oy:n omistuksessa on yhteensä 568 asuntoa. Talous, TP 2011 Liikevaihto 3.403.639,39 Poistot 646.534,41 Tilikauden voitto 0,55 Taseen loppusumma 18.329.005,20 Lainat 31.12.2011 14.722.648,77 (sis. kunnan lainat 1.003.043,02 ) Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Tuottaa asuntotoimen palvelut Janakkalan kunnalle. Janakkalan Asunnot Oy on hoitanut asuntopalvelut Janakkalan kunnalle ostopalveluina. Tehtäviin on kuulunut asuntojen vuokraus, vuokrareskontra, isännöinti sekä arava- ja korkotukilainat. Kuntaan ei ole jätetty yhtään lainahakemusta. 31

Taloudelliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Yhtiön tulee rahoittaa asuntokannan peruskorjaukset ilman kunnan lisäpanostusta, kuitenkin siten että vuokrataso pysyy kohtuullisena ja kilpailukykyisenä ympäristökuntien kanssa. Yhtiön tulee huolehtia omaisuuden arvon säilymisestä riittävällä kunnossapito- ja peruskorjaustoiminnalla. Janakkalan Asunnot Oy on pystynyt hoitamaan asuntokannan vuosikorjaukset ja kunnossapidon ilman Janakkalan kunnan lisäpanostusta. Vuokrataso on kohtuullinen ja kilpailukykyinen ympäristökuntiin nähden. Janakkalan Asunnot Oy on tehnyt kiinteistöistä kuntotutkimukset joiden pohjalta tehdään vuosittaiset kunnossapito- ja korjaussuunnitelmat. Lisäksi yhtiö on mukana Janakkalan kunnan energiatehokkuusohjelmassa. Isoja peruskorjauksia yhtiössä ei ole tehty vuoden 2011 aikana. Janakkalan Teollisuusalueet Oy Yleistä Janakkalan Teollisuusalueet Oy on Janakkalan kuntakonserniin kuuluva tytäryhtiö. Yhtiön 1860 osakkeesta on merkitty Janakkalan kunnalle 1800, Janakkalan Osuuspankille 40 ja Tervakoski Oy:lle 20. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtaja, yritysasiamies, talouspäällikkö 22.12.2012 asti ja osa-aikainen toimistosihteeri. Toimiala ja toimitilat Yhtiön toimialana on omistus- ja vuokraoikeuden nojalla hallita Janakkalan kunnan alueella olevia kiinteistöjä, rakentaa teollisuus- ja palvelutiloja yrittäjien käyttöön luovutettaviksi vuokra-oikeuden tai myynnin kautta sekä omistaa osakkeita ja osuuksia. Yhtiö voi työllisyyden turvaamiseksi sijoittaa tarvittavaa pääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Janakkalan kunnan yritysasiamiespalvelut hoidetaan yhtiön toimesta. Tehtävien hoitamista varten yhtiö on palkannut yritysasiamiehen. Yhtiön omistuksessa on teollisuusrakennuksia 20 kappaletta, joiden yhteispinta-ala on n. 49.000 m2. Rakennuksista 16 kpl on vuokrakäytössä ja neljään on tehty yritystilasopimus. Yhtiöllä on kaksi tytäryhtiötä: Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo osoitteessa Harvialantie 7 b Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja 1.662,5 m2. Tilat on vuokrattu. Tumen Kiinteistö Oy osoitteessa Sudenkorventie 1 Turenki, jossa yhtiön omistuksessa on toimitiloja 13.046 m2. Tilat on vuokrattu Talous, TP 2011 Liikevaihto 1.632.113 Poistot 381.403 Tilikauden voitto ennen veroja 354.390 Tilikauden voitto 262.269 Taseen loppusumma 14.033.303 Lainat 31.12. 10.206.353 32

Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Tarjota kilpailukykyisiä ja toimivia JTA:lla toimitiloja n. 49.000 m2, tilaratkaisuja Janakkalaan muuttaville ja Janakkalassa jo toimiville toimitilaa rakennettiin 1.038 m2. joissa toimii n. 50 yritystä. Uutta yrityksille yritysten tarpeet huomioiden rakentamisesta on Neuvotteluja uusien toimitilojen käynnissä. Rastikankaan yritysalueen kehittäminen yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa Osaltaan edistää työllistämistä Janakkalassa laadukkaalla toimitilapalvelujen tuottamisella Hoitaa kunnan yritysasiamiestehtävät Rastikankaalle kaavoituksessa lisää yritystontteja, joka monipuolistaa tarjontaa. JTA tarjoaa vuokra- ja yritystilasopimustiloja. JTA:lla on valmiudet toteuttaa uusia toimitilahankkeita. JTA:lla työskentelevä yritysasiamies palvelee yrityksiä erilaisissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Taloudelliset tavoitteet Yhtiön toiminnan tuottavuuden ylläpito siten, että yhtiö selviytyy vastuistaan ja velvoitteistaan omalla tulorahoituksellaan. Tavoite Toteutuma 1.1. 31.2.2011 Vuokrataso tulee pitää kilpailukykyisenä Vuokrataso on säilynyt kilpailu- ympäristökuntien kanssa. kykyisenä. Vuokrausaste keskimäärin 99 %. JTA:n toiminta on ollut taloudelli-sesti kannattavaa. Käyttökate 37,8 %. Liikevoitto 16,1 %. Yhtiön edellytetään tuottavan 2 %.n tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle (n.60 534 ) mikäli tilikauden tulos on voitollinen ja yhtiössä on jakokelpoisia varoja. JTA maksaa vuoden 2011 tuloksesta kunnan tuottovaatimuksen mukaisen osingon. 1.5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhteisöjen osalta ei tapahtunut merkittäviä investointeja tai muita olennaisia muutoksia. 33

1.5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Selonteon laatiminen Selonteko perustuu kunnanjohtajan suorittamaan konsernivalvonnan toteutumisen arviointiin. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Konserniohjeissa, jotka valtuusto on hyväksynyt 7.4.2008, on määritelty melko täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, jota myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet eivät ole nykyisellään täysin riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Konserniohjeet tullaankin vuoden 2012 aikana uudistamaan, jotta ne toimisivat mahdollisimman ajanmukaisena ja tehokkaana johtamisen välineenä. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konserniohjeiden mukaan (kohta 7) kunnanhallitus antaa ohjeet yhtiökokousedustajikseen valituille sekä kuntaa tytäryhteisössä edustaville kunnan kannan ottamisesta kulloinkin käsiteltävänä oleviin asioihin. Tytäryhteisöissä oleville kunnan edustajille on annettu ohjeita mm. kunnan omistajapoliittisista linjauksista. Konsernijohdon ja kunnan valitsemien edustajien yhteistoimintaa on konserniohjeiden uudistamisen yhteydessä kuitenkin tarpeen lisätä ja toimintatapoja täsmentää. Tytäryhteisöt ovat toimineet pääosin annettujen ohjeiden mukaisesti. Tytäryhteisöt noudattavat osakeyhtiölakia. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat antaneet oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Nykymuotoinen tavoitteenasettelu on toiminut asianmukaisesti, mutta konserniohjeiden päivityksen yhteydessä tavoitteiden asettamiseen ja niiden tarkoituksenmukaisuuteen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Tavoitteena on, että konsernijohto voi asetettujen tavoitteiden seurannan perusteella saada entistä paremman kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta tapahtuu kunnanhallituksen hyväksymien talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaisesti (1.1. 30.4., 1.1 31.8 sekä tilinpäätöksen yhteydessä) kolmannesvuosittain kunnan osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuodelle 2011 asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia, mutta järjestelmää tulee edelleen kehittää. Raportointi on perustunut standardoituihin tunnuslukuihin ja niiden pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin. Myös raportointi investointitarpeista on ollut ajanmukaista. Konsernijohto on kuullut tarvittaessa tytäryhteisöjä. Osavuosiraportointi suoritetaan konserniohjeiden mukaisesti (kohta 8.3) kolmannesvuosittain. Konsernitavoitteiden raportoinnin lisäksi kunnanhallitukselle toimitetaan määrämuotoinen talousraportti, jossa käsitellään tarkemmin tytäryhteisöjen taloudellista tilaa ja talouden tunnuslukuja. Konserniraportointi toteutettiin kertomusvuonna oikea-aikaisesti, mutta edellä mainittuun viitaten hieman nykyisiä konserniohjeita soveltaen. Konsernijohto on edellyttänyt (konserniohjeiden kohta 12) merkittävien taloudellisten ratkaisujen hyväksyttämistä tai ainakin informointia etukäteen. Konserniyhteisöjen hallitusten esityslistat toimitetaan etukäteen kunnanjohtajalle sekä kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeissa on suosituksia koskien hankintayhteistyötä, rahoitus- ja sijoitustoimintoja, perintää, vakuutusten kilpailuttamisesta, riskien hallintaa, tietohallintoa, markkinointia ja ympäristöpolitiikkaa. Pankkipalve- 34

luissa yhteinen konsernitili on ollut käytössä jo useamman vuoden ajan. Konserniohjeeseen ei sisälly yksiselitteisiä velvoitteita käyttää keskitettyjä konsernitoimintoja lukuun ottamatta arkistotointa. Velvoitetta keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöön tulee myös pohtia kokonaistaloudelliselta näkökannalta konserniohjeita uudistettaessa. Konsernipalvelujen käyttö ja siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Konserniohjeissa on määritelty ainoastaan konsernin omistuksessa olevien tilojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen koko konsernin kesken. Tämän tavoitteen toteuttamisessa ei ole ollut ongelmia. Kunnan taloudellisten toimintaperiaatteiden mukaisesti mahdollisten tytäryhteisöjen käyttämien konsernipalvelujen siirtohinnat perustuvat kustannusvastaavuuteen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskienkartoitus on ajan tasalla ja se on tehty riittävän kattavasti. Tytäryhteisöjen toiminnan kannalta oleelliset riskit eivät ole toteutuneet (tilojen vajaakäyttö ja korkoriski). Riskien hallinta ja seuranta on vastuutettu konsernijohdon toimesta selkeästi, mutta ohjeistus tulee täsmentymään kunnan riskienhallintajärjestelmän uudistuksen myötä. 35

1.5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 1 000 1 000 Toimintatuotot 41 741 39 734 Toimintakulut -114 810-108 590 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 17-13 Toimintakate -73 052-68 869 Verotulot 53 576 52 124 Valtionosuudet 26 371 24 115 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 141 153 Muut rahoitustuotot 142 72 Korkokulut -1 633-1 517 Muut rahoituskulut -103-27 Vuosikate 5 442 6 051 Poistot ja arvonalentumiset -6 206-6 145 Tilikauden yli- ja alipariarvot -30 12 Satunnaiset erät 0 999 Tilikauden tulos -794 917 Tilinpäätössiirrot -34-370 Vähemmistöosuudet -8-6 Osuus kuntayhtymien tuloksesta 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -836 541 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 36,4% 36,6% Vuosikate/Poistot, % 87,7 % 98,5 % Vuosikate, euroa/asukas 321 358 Asukasmäärä 16 964 16 894 Konsernituloslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.3.1. 36

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2011 2010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 442 6 051 Satunnaiset erät, netto 0 999 Tulorahoituksen korjauserät -786-421 Investointien rahavirta Investointimenot -7 706-8 219 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 16 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 447 2 618 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 603 1 044 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-1 Antolainasaamisten vähennykset 0 44 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 085 7 470 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 649-6 856 Lyhytaikaisten lainojen muutos -23-6 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0-445 Rahoituksen rahavirta -3 587 206 Rahavarojen muutos -5 190 1 249 Rahavarat 31.12. 8 229 13 075 Rahavarat 1.1. 13 075 10 204-4 846 2 871 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 70,6 % 73,8 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 37,9 % 40,2 % Lainanhoitokate 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv 23 38 Konsernin rahoituslaskelman tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.3.2. 37

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2011 2010 VASTATTAVAA 2011 2010 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 117 129 115 009 OMA PÄÄOMA 50 933 50 446 Aineettomat hyödykkeet 1 884 1 391 Peruspääoma 46 092 46 092 Aineettomat oikeudet 487 547 Arvonkorotusrahasto 1 682 1 682 Muut pitkävaikutteiset menot 1 397 731 Muut omat rahastot 27 21 Enn.maksut ja keskener.hank. 1 113 Edellisten tilikausien alijäämä 3 968 2 110 Aineelliset hyödykkeet 114 042 112 451 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -836 541 Maa- ja vesialueet 10 111 8 954 Rakennukset 84 556 83 034 VÄHEMMISTÖOSUUDET 404 397 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 079 15 351 Koneet ja kalusto 3 262 3 637 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Muut aineelliset hyödykkeet 395 423 VARAUKSET 3 684 3 656 Enn.maksut ja keskener.hank. 1 639 1 052 Poistoero 1 328 1 469 Vapaaehtoiset varaukset 2 356 2 187 Sijoitukset 1 202 1 167 Osakkuusyhteisöosuudet 97 77 PAKOLLISET VARAUKSET 355 362 Osakkeet ja osuudet 1 078 1 064 Muut pakolliset varaukset 355 362 Muut lainasaamiset 27 27 Muut saamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 306 371 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 283 339 VIERAS PÄÄOMA 77 537 80 426 VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 808 20 310 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 53 484 56 670 Vaihto-omaisuus 264 289 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 2 055 1 736 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 7 123 7 524 Saamiset 7 315 6 946 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 14 875 14 496 Pitkäaikaiset saamiset 2 913 2 606 Lyhytaikaiset saamiset 4 402 4 340 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 133 219 135 658 Rahoitusarvopaperit 371 13 Rahat- ja pankkisaamiset 7 858 13 062 VASTAAVAA YHTEENSÄ 133 219 135 658 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 41,3 % 40,2 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 66,0 % 72,6 % Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 3,1 2,7 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 185 157 Konsernin lainakanta 31.12., milj. 60,6 64,2 Konsernin lainat, /asukas 3573 3800 Konsernin lainasaamiset milj. 0 0 Kunnan asukasmäärä 16 964 16 894 Konsernitaseen tunnuslukuihin löytyy selvennystä kappaleessa 1.3.3. 38

1.6. Tilikauden tuloksen käsittely Janakkalan kunnan tilikauden tulos on -601 432,47euroa ennen varaus- ja rahastosiirtoja. Kunnanhallitus esittää tilikauden -601 432,47euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 97 071,81euroa. katetaan tilikauden alijäämä -504 360,66 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. 39

2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2011 toiminan ja talouden suunnittelun perustana on ollut kunnanhallituksen ja johtoryhmän 7.9.2010 muokkaama strategiaesitys valtuustolle. Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 15.11.2010. 2.1.1. Janakkalan visio 2020 Vuonna 2020 Janakkala on metropolialueen paras asuinkunta. Olemme taloudellisesti vahva ja teemme rohkeasti omat valintamme. Osaamistamme, vastuullisuuttamme ja yhteistyökykyämme arvostetaan. Yritykset ja yhdistykset kuuluvat yhteisöömme ja edistävät kanssamme kuntalaisten hyvinvointia. Meidät tunnetaan laatuasumisen ja terveysliikunnan edelläkävijänä. 2.1.2. Päämäärät ja niiden kriittiset menestystekijät näkökulmittain 1. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päämäärä Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittiset menestystekijät Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut Monipuolinen ja houkutteleva asuminen Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Helppo ja kattava sähköinen asiointi Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä 2. Prosessit ja rakenteet Päämäärä Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista 3. Talous ja resurssit Päämäärä Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittiset menestystekijät Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu 40

Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö 4. Henkilöstö ja uudistuminen Päämäärä Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää mitä heiltä odotetaan. Kriittiset menestystekijät Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Tulosalueittaisissa strategisissa tavoitteissa on on esitetty vain ne kriittiset menestystekijät, joihin lautakunta on asettanut tavoitteen. Tavoitteet ja mittarit hakevat vielä muotoaan ja talousarviovuotta 2011 voidaankin pitää harjoitusvuotena. Vuoden 2012 talousarvioon tavoitteiden määrää on vähennetty merkittävästi. 41

2.1.3. Liikelaitokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kunnallisena liikelaitoksena toimivan Janakkalan Veden erillistilinpäätös ja toimintakertomus on esitetty kokonaisuudessaan tämän tasekirjan luvussa 5.1. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Korkeatasoisten juomavesi- sekä jätevesipalveluiden tuottaminen liikelaitoksen toiminta-alueella asuville kuntalaisille ja siellä sijaitseville yrityksille. Yritystoiminnan ja asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuoltoinvestoinnit suunnitellaan yhdessä teknisen lautakunnan infrainvestointien kanssa. Talousvesi on täyttänyt sille asetetut laatuvaatimukset. Suunnittelemattomia vesikatkoksia oli 8 kpl, suunniteltuja 3kpl. Jätevesien puhdistukselle asetetut tavoitteet on saavutettu. Toteutunut taloussuunnitelman mukaan Taksapoliittiset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Taksat tulee pitää kilpailukykyisinä ympäristökuntien vesilaitoksiin verrattuna. 2011 talousvesi- ja jätevesimaksut yht. (sis alv): JaVe 3,52, HS-vesi 3,27, Loppi 4,81, Riihimäki 3,69, Forssa 3,47 Taloudelliset tavoitteet Tavoite Toteutuma 2011 Janakkalan Vesi tuottaa kunnalle vuosittain 6 % peruspääomasta eli noin 257 000. Janakkalan Veden tilikauden tuloksen on oltava suunnitelmakaudella ylijäämäinen. Peruspääoman korko on huomioitu taloussuuunnittelussa, summa on toimitettu kunnalle yhdessä erässä kertomusvuoden joulukuussa. Suunnitelmakauden kumulatiivinen ylijäämätavoite on huomioitu taloussuunnitelmia laadittaessa. 2011 toteutunut tulos on tavoitteen mukainen. 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen on esitetty toimielimittäin. Lisäksi on esitetty toimielinten kokoonpanot, toiminnan kuvaus ja palvelustrategian toteutuminen. Tulosalueittain on esitetty toiminnan kuvaus, strategisten tavoitteiden toteutuminen, merkittävimmät poikkeamat suunniteltujen suoritteiden toteutumisessa sekä merkittävimmät poikkeamat toimintatuottojen ja kulujen toteutumisessa. Käyttötalousosassa tulosalueen toimintatuotot, valmistus omaan käyttöön sekä toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia eriä. 42

TOIMIELIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Puranen Liisa, pj (6) Toivonen Leena, vpj (6) Karvinen Matti (6) Paturi Eija (6) Seppäläinen Vesa (6) Keskusvaalilautakunnan sihteerinä on toiminut asianhallintapäällikkö Anne Jokinen Keskusvaalilautakunta kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa. Käsitellyt asiat: - Eduskuntavaalien järjestämiseen liittyvät päätökset sekä valmistautuminen vuoden 2012 presidentinvaaleihin - Uusien varavaltuutettujen määrääminen Kansallinen Kokoomus rp:lle, Kristillisdemokraatit rp:lle sekä Perussuomalaiset rp:lle Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot 25 000 25 000-25 000 Tuet ja avustukset 25 485 25 485 Toimintatuotot yhteensä 25 000 25 000 25 485 485 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -19 129-19 129-20 655-1 526 Palvelujen ostot -6 805-6 805-11 531-4 726 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -360-360 -2 525-2 165 Muut toimintakulut -990-990 Toimintakulut yhteensä -26 294-26 294-35 702-9 408 - joista sisäiset kulut -60-60 -7 940-7 880 Toimintakate -1 294-1 294-10 217-8 923 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -160 0-160 -208-48 43

TULOSALUE VAALIT Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunnan ja sen tulosalueen vaalit tehtävänä on vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti huolehtia valtiollisten ja kunnallisvaalien järjestämisestä ja tarvittavasta päätöksenteosta kuntatasolla. Valtio korvaa kunnalle valtiollisten vaalien kulut laskennallisin perustein. Kunnallisvaalit järjestetään kunnan omalla kustannuksella ilman valtion korvausta. Ennakkoäänestys toimitetaan kunnan toimesta Turengissa ja Tervakoskella kirjastossa. Mahdollisista muista ennakkoäänestyspaikoista päätetään saatujen kokemusten pohjalta kunkin vaalin yhteydessä erikseen. Vuonna 2011 toimitettiin eduskuntavaalit. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TEKNINEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot 4 412 931 4 412 931 4 720 371 307 440 Maksutuotot 58 341 58 341 38 681-19 660 Tuet ja avustukset 6 838 6 838 12 891 6 053 Muut toimintatuotot 5 812 777 5 812 777 5 769 598-43 179 Toimintatuotot yhteensä 10 290 887 10 290 887 10 541 541 250 654 - joista sisäiset tuotot 9 338 911 9 338 911 9 392 960 54 049 Valmistus omaan käyttöön 185 816 185 816 249 262 63 446 Toimintakulut Henkilöstökulut -4 288 475-4 288 475-4 467 604-179 129 Palvelujen ostot -3 258 764-3 258 764-3 590 293-331 529 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 323 908-3 323 908-3 487 226-163 318 Muut toimintakulut -396 898-396 898-427 166-30 268 Toimintakulut yhteensä -11 268 045-11 268 045-11 972 288-704 243 - joista sisäiset kulut -1 902 895-1 902 895-2 024 255-121 360 Toimintakate -791 342-791 342-1 181 485-390 143 Poistot ja arvonalentumiset -2 238 656-2 238 656-2 306 063-67 407 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -238 255 0-238 255-231 290 6 965 44

TOIMIELIN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Sirpa Autio (KESK) pj (5) Satu Koskela (SDP) vpj (9) Mirja Pöhö (KD) (7) Lauri Levanto (VAS) (9) Tapani Ryynänen (KOK) (8) Varajäsen Leenamaria Keipilä (KOK) (1) Riitta Lindell (KOK) (2) Lautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 48 asiaa Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot Muut toimintatuotot 428 428 Toimintatuotot yhteensä 428 428 - joista sisäiset tuotot 428 428 Toimintakulut Henkilöstökulut -20 085-20 085-10 737 9 348 Palvelujen ostot -25 784-25 784-20 742 5 042 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -232-232 -37 195 Muut toimintakulut -202-202 -98 104 Toimintakulut yhteensä -46 303-46 303-31 614 14 689 - joista sisäiset kulut -100-100 -1 99 Toimintakate -46 303-46 303-31 186 15 117 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 26 215 0 26 215 20 706-5 509 - Vyörytyskulut 0 0 0 0 45

TULOSALUE TARKASTUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunnan ja sen tulosalueen tarkastustoimi tehtävänä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella tarkastusta koskevat asiat ja arvioida valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Lautakunnan suorittama arviointi vaikuttavuuden ja palvelukyvyn, prosessien ja rakenteiden, talouden ja resurssien, henkilöstön ja uudistumisen sekä riskien hallinnan osalta kuvataan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tarkastustoimi Toimintatuotot Muut toimintatuotot 428 428 Toimintatuotot yhteensä 428 428 - joista sisäiset tuotot 428 428 Toimintakulut Henkilöstökulut -20 085-20 085-10 737 9 348 Palvelujen ostot -25 784-25 784-20 742 5 042 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -232-232 -37 195 Muut toimintakulut -202-202 -98 104 Toimintakulut yhteensä -46 303-46 303-31 614 14 689 - joista sisäiset kulut -100-100 -1 99 Toimintakate -46 303-46 303-31 186 15 117 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 26 215 0 26 215 20 706-5 509 - Vyörytyskulut 0 0 0 0 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Tarkastustoimen (tilintarkastajan) vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Kokouspalkkioita on maksettu vähemmän kuin arvioitiin. - Palvelujen ostot: Palvelujen ostot on arvioitu alun perin hieman liian suureksi määrärahaksi. Lakisääteinen tilintarkastus on toteutettu suunnitelman mukaan. 46

TOIMIELIN KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Taponen Merja (KESK) puheenjohtaja (29) Kautto Mikko (-) Ilmarinen Kalevi (SDP) 1. vpj. (27) Tamminen Seppo (1) Ojanen Petri (VIHR) 2. vpj. (27) Marttinen Piia (1) Alijärvi Pirjo (SDP) (23) Rissanen Titta (6) Löytynoja Reijo (SDP) (26) Sorsa Veikko (3) Mattila Jussi (KOK) (27) Lassila Harri (2) Puistola Helena (VAS) (25) Kivistö Jaana (4) Selin Sanna (KOK) (29) Eskelinen Pia (-) Tokeensuu Osmo (KESK) (20) Forsström Tarja (8) Silvennoinen Esa, valtuuston puheenjohtaja (KOK) (28) Ranta-Porkka Raija, valtuuston 1. varapuheenjohtaja (SDP) (23) Pynnönen Irja, valtuuston 2. varapuheenjohtaja (KESK) (27) Jaatinen Ari-Pekka, valtuuston 3. varapuheenjohtaja (VAS) (16) Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Pekka Harju (3 kokousta) ja kunnanjohtaja Anna- Mari Ahonen (vs. kunnanjohtajana 7 kokousta, kunnanjohtajana 19 kokousta 1.5.2011 alkaen). Kunnanjohtajan sijaisena on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen. Kunnanhallituksen sihteerinä on toiminut hallintojohtaja Liisa Puranen (28 kokousta) ja hänen sijaisenaan talousjohtaja Jenni Jokela (1 kokous) Kunnanhallitus kokoontui 29 kertaa ja käsitteli 317 asiaa. Toiminnan kuvaus Toimielin sisältää seuraavat tulosalueet: Yleishallinto, Hallintopalvelut, Talous- ja henkilöstöpalvelut, Työllistäminen, Elinkeinopalvelut, Asunto- ja tilapalvelut ja Pelastuspalvelut. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Kunnanhallitus on käsitellyt varsinaisten kokousten yhteydessä tai erikseen mm. seuraavia teemoja: - maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostaminen - paikallisten järjestelyvaraerien laskeminen - vuoden 2011 talousarvion seuranta ja raportointi - Kuntien Tiera Oy:n osakkuus - Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja Hämeenlinnan seudun toisen asteen koulutuksen yhteistyö - HHT-akselin (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) yhteistyöhanke - ajankohtaiset elinkeinotoimen asiat - Hämeenlinnan kaupungin esitys Janakkalan ja Hattulan kunnille yhteistyön tiivistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa - toimialoittaiset talousarvion valmisteluun liittyvät teemat - joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn valmistelu - kunnan työllistämistoimet - Turengin taajaman itäosien yleiskaava - kuntauudistus - sosiaalisen yrityksen perustamisedellytykset - matkailun kehittäminen Hämeenlinnan seudulla - Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnitelma - uuden jätelain mukaisen yhteislautakunnan perustamisen valmistelu 47

- 24.1.2011 Kunnanhallituksen ja perusturvalautakunnan yhteiskokous perusturvan toimialaan kuuluvista asioista - 16.5.2011 kunnanhallitus ja johtoryhmän strategiakokous - 7.6.2011 Janakkalan ja Hattulan kuntien yhteistapaaminen liittyen sosiaalihuollon yhteistoimintaan - 12.9.2011 Janakkalan ja Hattulan kuntien yhteistapaaminen liittyen sosiaalihuollon yhteistoimintaan ja kuntauudistukseen Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KUNNANHALLITUS Toimintatuotot Myyntituotot 688 459 688 459 628 373-60 086 Tuet ja avustukset 574 800 574 800 671 502 96 702 Muut toimintatuotot 518 000 518 000 766 059 248 059 Toimintatuotot yhteensä 1 781 259 1 781 259 2 065 933 284 674 - joista sisäiset tuotot 680 208 680 208 631 552-48 656 Toimintakulut Henkilöstökulut -2 672 415-2 672 415-2 596 834 75 581 Palvelujen ostot -4 281 641-4 281 641-4 056 168 225 474 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -106 790-106 790-110 303-3 513 Avustukset -76 210-76 210-50 740 25 470 Muut toimintakulut -149 628-149 628-269 854-120 226 Toimintakulut yhteensä -7 286 684-7 286 684-7 083 898 202 786 - joista sisäiset kulut -458 558-458 558-474 090-15 532 Toimintakate -5 505 425-5 505 425-5 017 965 487 460 Poistot ja arvonalentumiset -28 857-28 857-34 716-5 859 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 1 749 043 0 1 749 043 1 585 876-163 167 - Vyörytyskulut -1 689 0-1 689-46 919-45 230 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) laadintatyötä on jatkettu ja toimintaprosesseja kehitetty. 48

TULOSALUE YLEISHALLINTO Toiminnan kuvaus Konsernipalvelut vastaa yleishallinnon tulosalueella hallinnon järjestämisestä, viestinnästä ja markkinoinnista sekä keskitetyistä kuljetuspalveluista ja joukkoliikennepalvelujen järjestämisestä. Joukkoliikennelain mukaisena viranomaisena toimii Hämeenlinnan kaupunki ja luottamustoimielimenä yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Tulosalueen kokonaisvastuu on hallintojohtaja Liisa Purasella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn mukaisen joukkoliikenteen toteutus. Mittari Matkustajamäärä. ostoliikenneso- Huomioidaan Euroa/ostettu km pimusten tarkistuksen yhteydessä määrärahojen puitteissa. Hämeenlinnan seudun ja Etelä- Suomen AVIN joukkoliikenteen palvelutasomäärittely on hyväksytty joulukuussa 2011. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kuntasuunnittelu ja alueiden käyttöönotto pohjautuu asuntopoliittiseen ohjelmaan. Tontti- ja asuntotarjontatopoliittisen oh- Aloitetaan asunjelman laadinta, jossa määritellään myös eri toimijoiden tehtävät ja työnjako. Projektisuunnitelma on valmis ja sen toteuttaminen on käynnistetty. Itsearviointi 5 Johtoryhmässä käynnistetty kehittämishankkeiden ohjelmointi. Asuntopoliittisen ohjelman valmistelua ei ole aloitettu. Osallistumista Hyödynnetään edistävä, kattava nykyteknologian yhdistysten ja ja sovellusten yhteisöjen verkostosuudet sähköi- tuomat mahdollisessä ympäristössä Kartoitetaan kehittämistarpeet yhteydenpidon ja tiedon kulun näkökulmasta. Itsearviointi 0 Digium-kysely kehittämistarpeista on toteutettu syyskuussa ja sen perusteella käytännön toimenpiteiden valmistelu etenee. Helppo ja kattava sähköinen Kunnassa käytössä oleva asi- Ollaan mukana sähköisen asi- Itsearviointi 5 Kehitystyö jatkuu 49

Kriittinen menestystekijä asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ointiympäristö on valtakunnallisen kehityksen mukaisella tasolla Käytössä on Palautteiden toimiva palautteen seurantajär- toiminnan muu- pohjalta tehdyt jestelmä tokset Palautteiden käsittely osaksi toimialojen johtoryhmien kokousten asialistoja oinnin hankkeissa osana normaalia toimintaa. Itsearviointi 3 Kunnan joryssä on sovittu, että toimialojen joryt ottavat palautteita esille. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö ja palveluliiken- Joukkoliikenteen kuntien, yritysten teen kustannukset ovat kilpailu- ja yhdistysten kanssa. kykyisiä. Mittari /km Ostoliikennesopimusten tarkis- uusi kilpailutus. Kh on tehnyt Option käyttö tai taminen sopimuskauden vaih- 14.2.2011 41 päätöksen teessa. ja 42 option käyttämisestä Lehdon Liikenteen ja Pekolan liikenteen kanssa kesään asti. Tervakosken alueen liikennöintiä jatkaa Ventoniemi Oy kesään 2012 asti. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kunnassa on kaikkia hallintokuntia velvoittava ympäristöohjelma. Ympäristöohjelman laatimistyön käynnistäminen Itsearviointi 5 Johtoryhmässä käynnistetty ohjelmoinnin valmistelu ja ympäristöohjelman laatiminen on aloitettu opinnäytetyönä, johon liittyi laaja kysely henkilökunnalle. Vuoden 2012 talousarviossa ympäristöohjelman laatiminen on huomioitu ympäristölautakunnan tavoitteissa. Itsearviointi 5 50

Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Selkeä, helposti Muutoksen johtaminen ja sen johdettava organisaatiorakenne. hyödyntäminen. Kriittinen menestystekijä Osallistujamäärä, hankkeen kustannus /asukas Vanajavesihankkeen idean edistäminen. Vesiensuojeluyhdistysten ja rantaasukkaiden osallistujamäärän kasvattaminen. Janakkalan kunnalle on tehty esitys ryhtyä Vanajavesisäätiön perustajajäseneksi ja valtuusto päätti liittyä säätiöön 20.2.2012. Itsearviointi 5 Strategian käytäntöön vieminen tasoilla on tieto Organisaation eri päätöksenteossa siitä, mitä strate- ja toiminnassa. gia tarkoittaa niiden osalta. Strategiatyön jatkotoimenpiteet on toteutettu: 1) esimieskoulutukset ja strategian jatkokäsittely työpaikoilla on järjestetty. 2) Strategiaan liittyvien kehittämisprojektien ohjelmointi on käynnistetty. 3) Taloussuunnitelma perustuu hyväksyttyyn strategiaan. Kunnan sijainnin Janakkalalla on hyödyntäminen aktiivinen rooli osana metropolivyöhykettä. HHT-kuntien verkostossa Verkoston luonti Itsearviointi 5 HHT-kuntien verkosto toimii. Janakkalalla aktiivinen rooli. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Mittari Vuosikate /asukas Lainakanta /asukas Ymmärretään päätöksenteon vaikutukset talouteen ja resursseihin. Tuloveroprosentti Käynnistetään valtuuston ja hallituksen päätösten kustannusvaikutusten seuranta On käynnistetty. Kunnanhallitukselle, jorylle ja kokousvalmistelijoille on lisäksi jaettu Kuntaliiton 8.6.2011 julkaistu suositus vaikutusten ennakkoarvioinnista päätöksenteos- 51

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Luodaan malli palvelutarpeiden ennakointiin. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Projektisuunnitelman laatiminen ja rahoituksen hankinta. sa. Itsearviointi 5 Projektisuunnitelmaa ei ole tehty, mutta väestön alueelliseen sijoittumiseen perustuvaa ennakointivälinettä ollaan selvittämässä. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Ei ole vielä aloitettu Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Toiminta perustuu strategian mukaisiin omistajapoliittisiin linjauksiin. Palvelutuotanto järjestetään kilpailun käytön periaatteiden mukaisesti. Hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö. Kunnan omistajapoliittisten linjausten määrittely. Kunnan kilpailun käytön periaatteiden määrittely. Täyttämättä jätetyt Vakansseja täy- vakanssit. tettäessä selvitetään mahdollisuudet tehtävien uudelleenjärjestelyihin yli hallintokuntarajojen. Itsearviointi 2 Ei ole vielä aloitettu Itsearviointi 0 Itsearviointi 0 Täyttöprosessi kuvataan ja täyttöpäätökset tulee johtoryhmä on Kunnanviraston perustella. velvoittanut toimialoja perustelemaan vakanssien täyttämistarpeet. Täyttöprosessi on kuvattu ja esitelty kh:lle 15.8.2011. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstötarpeet ja avoimiksi tulevat vakanssit on hyvin ennakoitu. Mittari henkilökunnan määrä/asukasluku Pitkän tähtäimen henkilöstömuutosten ennakointijärjestelmän luominen. Henkilöstömuutosten (eläköityminen) seurantaraportit on saatavissa Kevasta pyydettäessä. Lisäksi Populuksesta on saatavissa merkkipäiväluetttelo työyksiköittäin. Populukseen on myös valmistu- 52

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen massa palveluaikalaskentajärjestelmä. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Henkilöstön palkitseminen perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Uusien toimintatapojen kehittäminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Luodaan tulospalkkiojärjestelmän perusteet ja siinä käytettävä mittaristo Itsearviointi 5 Vertailutiedon hankkiminen on aloitettu. Itsearviointi 2 Painotetaan esimieskoulutuksessa Henkilöstöhallinnollisia prosesseja on yksinkertaistettu ja kirkastettu, jotta esimiestyö helpottuisi. Henkilöstöhallinnon prosesseja sekä ohjeita on käyty esimiesiltapäivässä läpi. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen hallintajärjestelmä on toiminnassa koko kunnassa. Selvitetään osaamisen hallinnan tarpeet. Itsearviointi 5 Valmius osaamisen hallintajärjestelmän hankintaan vuoden 2012 aikana. Osaamisenhallintajärjestelmään liittyvät tehtävänkuva- ja kehityskeskustelu-osioiden hankinta on taloussuunnitelmassa vuodella 2013. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Esimiehet kannustavat henkilökunnan liikkuvuutta ja omaaloitteista yhteistyötä Yhteisesti hyväksytyt arvot ja pelisäännöt Esimies- ja alaistaitokoulutus Määritellään arvot Itsearviointi 5 Koulutusta ei ole toteutettu määrärahojen puutteessa. Itsearviointi 0 Arvokeskustelua ei ole vielä aloitettu. Itsearviointi 0 53

Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellisesti vastuullinen päätöksenton kasvattaminen Menojen hallitsema- Kriittinen teko ja/tai tulopohjan pettäminen Ajantasainen seuranta 1.1. 31.12. Seuranta on ajantasaista ja talouden raportointit on saatavilla kuukausittain intrasta. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Nykyisen henkilöstön pysyvyys ja uu- Merkittävä den saatavuus poistuvien tilalle Itsearviointi 4 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Itsearviointi 5 Hyvä henkilöstöpolitiikka ja tehokas Janakkalassa on rekrytointijärjestelmä käytössä KuntaRekryrekrytointijärjestelmä. Käyttöönoton tehostamiseksi on nimetty järjestelmävastaava ja ohjausryhmä. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Yleishallinto Toimintatuotot Myyntituotot 438 051 438 051 392 212-45 839 Tuet ja avustukset 126 000 126 000 139 094 13 094 Muut toimintatuotot 518 000 518 000 747 855 229 855 Toimintatuotot yhteensä 1 082 051 1 082 051 1 279 161 197 110 - joista sisäiset tuotot 435 300 435 300 390 326-44 974 Toimintakulut Henkilöstökulut -525 915-525 915-529 127-3 212 Palvelujen ostot -1 392 501-1 392 501-1 332 089 60 412 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 550-17 550-31 755-14 205 Avustukset -28 000-28 000-27 150 850 Muut toimintakulut -81 854-81 854-77 651 4 203 Toimintakulut yhteensä -2 045 820-2 045 820-1 997 772 48 048 - joista sisäiset kulut -32 454-32 454-29 545 2 909 Toimintakate -963 769-963 769-718 611 245 158 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -23 854 0-23 854-21 775 2 079 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: Joukkoliikenteen ja keskitettyjen kuljetuspalvelujen sisäiset myyntituotot (n. 45 000 ) ovat jääneet alle arvioidun, koska ne on kirjattu toteutuneiden kulujen mukaisesti. - Tuet ja avustukset: Joukkoliikenteen valtionosuuksia saatiin arvioitua enemmän (n. 13 000 ) - Muut toimintatuotot: Tonttien myyntivoitot ovat toteutuneet yli arvioidun 230 000. 54

TULOSALUE HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Hallintopalvelut tuottaa kunnan keskitetyt toimisto- ja tukipalvelut; palvelutoimisto Lyyli, monistamo, postitus, toimistotarvikevarasto ja keskitetty atk. Tulosalueen kokonaisvastuu on hallintojohtaja Liisa Purasella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kunnan lomakkeet on helposti saatavilla. Henkilökunta on helposti saavutettavissa Mittari Lisätään toimipisteiksi kirjastot. Tehostetaan puhelinkeskuksen infojärjestelmän käyttöä on toteutettu. Itsearviointi 5 Kalenterimerkintöjen synkronointi puhelinkeskuksen poissaoloinfoon on koekäytössä. Palvelu otetaan koko henkilöstön käyttöön vuoden 2012 aikana. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Lomakkeet ovat kattavasti saatavana myös sähköisesti Sähköisten lomakkeiden määmaketilanne ja Kartoitetaan lorä tehdään tarpeelliset täydennykset Itsearviointi 4 Kartoitus on tehty ja lomakkeita lisätään uusien tarpeiden ilmaantuessa. Itsearviointi 4 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö palvelutuotanto Seudullinen ICT- kuntien, yritysten on laadukasta ja ja yhdistysten kustannustehokasta. kanssa. Mittari Osallistuminen seudullisesti perustettavaan palvelinympäristöön Toimiva palvelinympäristö Palvelinympäristöä on aloitettu muodostamaan Seudullisessa ICT-palveluissa. Ratkaisut tullaan tekemään vasta 55

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen kun kuntarakennelinjaukset ovat selvillä. Palvelutuotannon yhteistyö hankintayhteis- Seudullinen kuntien, yritysten työ laajasti käytössä. ja yhdistysten kanssa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Paperin kulutuksen vähentäminen. Toimistopaperin vuosikulutus Hyödynnetään seudullisia hankintasopimuksia. Kannustetaan paperittomaan toimistoon koko kunnassa.selvitetään sähköisen kokouskäytännön laajentaminen koskemaan kaikkia toimielimiä. Kaikki mahdolliset hankinnat tehdään Seutukeskus Oy Hämeen kilpailuttamilta toimittajilta. Ohjeistetaan hallintokunnat. Paperin kulutus vähenee. Itsearviointi 3 Ohjeistettu talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Seudullisen hankintatoimen yhteydenpito kuntaan on selkeytynyt. Talousjohtaja kuuluu ohjausryhmään ja päättää kunnan keskitettyjen hankintojen tuoteryhmämuutoksista ja käyttöönotosta. Itsearviointi 5 Sähköinen kokouskäytäntö on vähentänyt esityslistojen ja niiden liitteiden monistustarvetta huomattavasti. Sähköisen kokouskäytännön laajentaminen selvitetään siten, että käyttöönotto voisi laajentua seuraavan valtuustokauden alussa vuonna 2013. Vuoden 2012 talousarviossa ei vielä huomioitu käytön laajentamista. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Mittari Tarjotaan kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. henkilötyökuukausi/vuosi Tarjotaan riittävän haastavia tehtäviä ja tue- Itsearviointi 4 Lisätään aktiivisuutta oppilaitosten suuntaan. koja on Harjoittelupaik- tarjottu 56

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen taan työssä oppimista. useille harjoittelijoille eri oppilaitoksista. Kiipulasäätiön kanssa on tehty sopimus oppilasharjoittelijapaikkojen tarjoamisesta. Hallintopalveluissa on ollut kolme (Kiipula, HAMK) harjoittelijaa. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Monistamon kustannustason seuranta. oma- vrt. ostopalvelu /tuloste Verrataan seudulla kilpailutettuihin monistuspalveluihin. Vertailu suoritettu Itsearviointi 5 Uuden kopiokoneen hankintapäätöksen valmistelun yhteydessä on tehty kustannusvertailu. Nykyisellä kopiointimäärillä oma työ tulee edullisemmaksi ja on joustavampaa ja turvaa kiireellisesti tehtävät työt. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Varaudutaan eläköitymisiin hyvissä ajoin. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnitelma huomioidaan 2012 talo- suunnitellusti Toteutetaan usarvion valmistelussa. Itsearviointi 4 Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Yhteistyö verrokkikuntien kanssa hallinnon kehittämishankkeissa Asianhallinnan edelleen kehittäminen ja vuorovaikutteiset tapaamiset Edetään suunnitelman mukaan. Janakkalan kunnan osaamista on esitelty mm. Hattulan kunnalle ja Vantaan kaupungille sekä valtakunnallisilla käyttäjäpäivillä. Henkilökunta on tutustunut Pirkkalan kunnan 57

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen asianhallinnan kehittämiseen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Ajantasainen osaaminen Koulutustarpeet kartoitetaan vuosittain kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Itsearviointi 5 Koulutusta on toteutettu suunnitelman ja tarpeen mukaisesti. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Tietotaito on koko kunnan käytössä Jatketaan ja tiivistetään jo aloitettua verkostoitumista yli hallintorajojen. Itsearviointi 5 Valmistelijoiden ja sihteereiden koulutusta asianhallintaan liittyen on järjestetty. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vuorovaikutteinen ja avoin työyhteisö Kannustetaan henkilökuntaa edelleen aloitteellisuuteen. Itsearviointi 5 Toteutetaan Itsearviointi 3 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Hallintopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 247 708 247 708 230 435-17 273 Muut toimintatuotot 4 100 4 100 Toimintatuotot yhteensä 247 708 247 708 234 535-13 173 - joista sisäiset tuotot 244 908 244 908 228 577-16 331 Toimintakulut Henkilöstökulut -371 113-371 113-364 215 6 898 Palvelujen ostot -201 460-201 460-168 219 33 241 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -69 800-69 800-59 138 10 662 Muut toimintakulut -54 802-54 802-58 929-4 127 Toimintakulut yhteensä -697 175-697 175-650 501 46 674 - joista sisäiset kulut -115 972-115 972-125 109-9 137 Toimintakate -449 467-449 467-415 966 33 501 Poistot ja arvonalentumiset -23 899-23 899-29 758-5 859 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 199 087 0 199 087 165 375-33 712 - Vyörytyskulut -9 915 0-9 915-10 500 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: -585 Toimintatuotot: - Myyntituotot: Toimistotarvikevaraston sisäiset myyntituotot ovat jääneet alle arvioidun (n. 18 000 ), koska ne on kirjattu toteutuneiden kulujen mukaisesti. 58

TULOSALUE TALOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Talouspalveluiden tehtävänä on kunnan talouden hoidon johtaminen, kehittäminen ja valvonta. Talouspalvelut (kirjanpito, reskontrat ja sähköinen laskunkierrätyspalvelu) ostetaan Seutukeskus Oy Hämeeltä. Tulosalueen kokonaisvastuu on talousjohtaja Jenni Jokelalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tannustehokas Laadukas ja kus- kuntien, yritysten seudullinen palvelutuotanto ja yhdistysten kanssa. talouspalveluissa. Mittari Vuosittaiset neuvottelut palvelusopimusten toteutumisesta. Palvelut saadaan sopimuksen mukaan. Palvelut on saatu sopimuksen mukaisesti. Talouspalvelujen kehittämiseen liittyviä neuvotteluja käydään läpi vuoden tarpeen mukaan. Selkeä, helposti Toimiva toiminnan suunnittelu- johdettava organisaatiorakenne. ja seurantajärjestelmä. Laaditaan koko organisaation kattava vuosikello. Otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2012 talousarvion valmisteluprosessissa. Itsearviointi 5 Vuosikello kattaa toiminnan ja talouden suunnittelun sekä raportoinnin osalta koko organisaation. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Kartoitetaan kustannusten Otetaan käyttöön las- kentatapa. vertailutietona taloustilastoon perustuvat kustannustiedot. Toteutettu, on otettu osaksi normaalia toimintaa. Talousjohtaja ja talouspäälliköt ovat saaneet lisäkoulutusta tuotteistamiseen ja kustannuslaskentaan. Kustannus- 59

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen laskentaa käytetään vaikutusten arvioinnissa päätöksenteon tukena. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Päätökset perustuvat puutteellisiin tietoihin. Merkittävä 1.1. 31.12. Kustannuslaskenta perustuu Kuntaliiton suosituksiin. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Käytetään Kuntaliiton opasta kustannuslaskennan perustana. Talousarviomuutokset Itsearviointi 5 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talouspalvelut Toimintatuotot Muut toimintatuotot 2 677 2 677 Toimintatuotot yhteensä 2 677 2 677 - joista sisäiset tuotot 2 677 2 677 Toimintakulut Henkilöstökulut -88 948-88 948-94 213-5 265 Palvelujen ostot -706 280-706 280-692 614 13 666 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500-500 -188 312 Muut toimintakulut -2 148-2 148-7 448-5 300 Toimintakulut yhteensä -797 876-797 876-794 462 3 414 - joista sisäiset kulut -2 798-2 798-2 740 58 Toimintakate -797 876-797 876-791 785 6 091 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 382 358 0 382 358 385 086 2 728 - Vyörytyskulut -589 0-589 -46 543 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Talouspalvelujen vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä 60

TULOSALUE HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut hoitaa kunnalle työnantajana kuuluvat henkilöstöasiat. Palkkalaskentapalvelut ostetaan Seutukeskus Oy Hämeeltä Tulosalueen kokonaisvastuu on henkilöstöjohtaja Merja Ylipaavalniemellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Sijaisrekisterijärjestelmä Mittari Palkatut sijaiset Sijaisrekisterijärjestelmän perus- Järjestelmä on Otetaan käyttöön taminen käytössä ja osa esimiehistä (pilottina vanhustyö) on koulutettu järjestelmän käyttöön. Vastuuhenkilö on nimetty. Itsearviointi 2 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tannustehokas Laadukas ja kus- kuntien, yritysten seudullinen palvelutuotanto ja yhdistysten kanssa. henkilöstöpalveluissa. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Ajantasainen muutostilanteet vakanssirekisteri hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Mittari Mittari Vuosittaiset neuvottelut palvelusopimusten toteutumisesta. Palvelut saadaan sopimuksen mukaan. Vakanssirekisteri Valmis talousarvion 2012 val- saatetaan käyttöönottovalmiiksimisteluun mennessä. Palvelut on saatu sopimuksen mukaan. Palvelusopimusneuvottelut on käyty. Itsearviointi 5 Ajantasaisen vakanssirekisterin tekemistä ei ole aloitettu, koska järjestelmä ei toimi kaikilta osin tavoit- 61

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen teiden mukaisesti. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Koko kunnan Koulutuspäivät kattava henkilöstön koulutusjärjestelmä. Järjestelmien luominen Itsearviointi 0 Järjestelmä on valmis vaiheittaiseen käyttöönot- vuodessa järjes- Neljä kertaa toon. tettävät esimiesiltapäivät ovat osa normaalia toimintaa. Esimiesiltapäivissä on vakiona Populus-koulutusta. Esimiesvalmennus siirrettiin 2012 talousarviovalmisteluissa vuodelle 2013. Populus HRtyökalujen hankinta siirrettiin myöskin vuodelle 2013. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Suoritettujen tutkintojen määrä Esimiehille järjestetään Janakkalan johtamistarpeisiin räätälöity Johtamisen erikoisammattitutkinto. Ensimmäinen ryhmä aloittaa syksyllä 2011 Itsearviointi 3 Janakkala JET toteutetaan oppisopimuksena. Ensimmäinen 15 hengen ryhmä aloittaa vuonna 2012. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Henkilöstöbarometri on systemaattinen osa toiminnan suunnittelua Henkilöstöbarometrin tulosten analysointi ja siitä johdetut toimenpiteet Itsearviointi 0 Henkilöstöbarometriraportti on valmis ja se on käsitelty tarvittavissa elimissä. Henkilöstökysely toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Itsearviointi 5 62

Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Henkilöstön määrän ja osaamistarpeen muutokset ennakoidaan ajoissa Merkittävä Ennakoinnin epäonnistuminen Suunnitelmallisuuden lisääminen 1.1. 31.12. Huomioidaan henkilöstöhallinnon ennakointijärjestelmän laadinnan yhteydessä. Selvitetty yleishallinnon kohdassa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri Käyttötalous Kunta menettää hyvän työnantajan maineen Merkittävä Hyvä henkilöstöpolitiikka Itsearviointi 4 Tyky-kyselyn tulokset on käyty työyksiköissä läpi ja muistiot kehittämiskohteineen on toimitettu toimialojen johdolle. Henkilöstön tykykyselyn raportti on valmis ja se on käsitelty tarvittavissa elimissä. Henkilöstökysely toteutetaan jatkossa kolmen vuoden välein. Itsearviointi 5 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Henkilöstöpalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 3 025 3 025 Tuet ja avustukset 156 800 156 800 176 866 20 066 Muut toimintatuotot 11 427 11 427 Toimintatuotot yhteensä 156 800 156 800 191 318 34 518 - joista sisäiset tuotot 9 972 9 972 Toimintakulut Henkilöstökulut -609 355-609 355-481 133 128 222 Palvelujen ostot -715 400-715 400-689 649 25 751 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 960-17 960-18 574-614 Avustukset -26 210-26 210-9 190 17 020 Muut toimintakulut -4 908-4 908-15 641-10 733 Toimintakulut yhteensä -1 373 833-1 373 833-1 214 187 159 646 - joista sisäiset kulut -304 938-304 938-306 232-1 294 Toimintakate -1 217 033-1 217 033-1 022 869 194 164 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 1 217 023 0 1 217 023 1 035 415-181 608 - Vyörytyskulut 0 0 0 0 63

Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Tuet ja avustukset: - Kelan työterveyshuollon korvauksia saatu n. 18 700 enemmän kuin talousarviossa 2011 on arvioitu - Muut toimintatuotot: Henkilöstöpalvelujen vyörytettävä erä on laskutettu Janakkalan Vedeltä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: - Henkilöstökulut: alittuvat 128 200, joka johtuu pääosin henkilöstöpalvelut-kustannuspaikan Kuel-varhemaksuista. Talousarviossa on varauduttu Kuel-maksuihin liian isolla määrärahalla (60 000 ), vaikka todellinen kulu on ollut vain n. 15 600. Käyttämättä on jäänyt siis 44 400 euroa. Kustannuspaikalle on myös kirjattu n. 47 500 euron suuruinen hyvityslasku vuoden 2010 osalta. Näin ollen henkilöstökulujen osalta käyttömattä jäänyt määräraha on 91 900 euroa. - Uranvaihto-ohjelmasta on jäänyt n. 20 900 käyttämättä 64

TULOSALUE TYÖLLISTÄMINEN Toiminnan kuvaus Henkilöstöpalvelut koordinoivat keskitetysti kunnan työllistämistä. Tulosalueella hoidetaan sekä valtion tukema että kunnan oma työllistäminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on henkilöstöjohtajalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Henkilöstöhallinnolla on sisäisen työllisyydenhoidon koordinointivastuu. Mittari Prosessin kuvaus ja toimintaohtämisprosessi Toimiva työllisjeet Itsearviointi 5 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Toimintaohjeet on tiedossa ja prosessi on kuvattu. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Työllistäminen Toimintatuotot Myyntituotot 2 700 2 700 2 700 0 Tuet ja avustukset 292 000 292 000 355 542 63 542 Toimintatuotot yhteensä 294 700 294 700 358 242 63 542 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 060 626-1 060 626-1 097 322-36 696 Palvelujen ostot -19 500-19 500-4 499 15 001 Avustukset -22 000-22 000-14 400 7 600 Muut toimintakulut -4 500-4 500-4 302 198 Toimintakulut yhteensä -1 106 626-1 106 626-1 120 523-13 897 - joista sisäiset kulut 0 Toimintakate -811 926-811 926-762 281 49 645 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -6 778 0-6 778-6 521 257 65

Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Valtion tukema työllistäminen: Toimintatuotot: - Tuet ja avustukset: TE-toimistosta on saatu työllistämistukea n. 48 000 enemmän kuin talousarviossa 2011 on arvioitu. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: ylittyneet 82 000. Työvoimapalvelulain mukaisia velvoitetyöllistettyjä on ollut 6 henkilöä, joiden kustannus on n. 60 000. Velvoitetyöllistettyjä ei voi tietää etukäteen. Kunnan oma työllistäminen: Toimintatuotot: - Myyntituotot: Oppisopimuskoulutuskorvauksia on saatu n. 15 000 Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Palkkoja jäänyt käyttämättä 30 000 ja sivukuluja on jäänyt käyttämättä 16 000 euroa. - Palvelujen ostot: Siviilipalvelusmiehiin varattuja rahoja jäi käyttämättä n. 9 900. Sosiaalisen työllistämisen selvityksestä kohdentui vuodelle 2011 n. 4 000 ja vuodelle 2012 n. 4 000 - Avustukset: Työllisyyssetelin määrärahoista on jäänyt käyttämättä 7 600 66

TULOSALUE ELINKEINOPALVELUT Toiminnan kuvaus Elinkeinopalvelut sisältävät ostopalvelut Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä sekä määrärahat EU- ja aluehankerahoituksiin. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Yritysasiamiespalvelujen saatavuus on erinomainen. Mittari Yrityskontaktit Janakkalan Teol-Toimenpiteelisuusalueet Oy ostopalveluso- tuottaa palvelun. pimuksen mukaisesti. Ostopalvelusopimus hyväksyttiin kh:ssa 13.12.2010 ja allekirjoitettiin 21.1.2011. Palvelut on tuotettu sopimuksen mukaisesti. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Ajantasaiset toimipaikka- ja yritysrekisterit Huomioidaan kunnan ja JTA:n ostopalvelusopimuksessa. Käytettävissä vuoden 2011 alkupuolella Itsearviointi 5 Yritysrekisteri on päivitetty. Uusi palveluhakemisto (sekä paperi että sähköinen versio) on valmistunut syksyllä. Itsearviointi 5 67

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Elinkeinopalvelut Toimintakulut Henkilöstökulut -50-50 34 84 Palvelujen ostot -218 500-218 500-132 457 86 043 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -980-980 -648 332 Muut toimintakulut -1 416-1 416-105 884-104 468 Toimintakulut yhteensä -220 946-220 946-238 955-18 009 - joista sisäiset kulut -2 396-2 396-1 866 530 Toimintakate -220 946-220 946-238 955-18 009 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -3 580 0-3 580-1 860 1 720 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - kirjattu Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle maksettava osuus yritysasiamiespalveluista (100 000 ) ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen aikaisemmin hallinnoimat vanhat hankkeet sekä kunnanhallituksen v. 2010 alusta alkaen hyväksymät hankkeet. 68

TULOSALUE PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Pelastustoimen palvelut ostetaan Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta. Päättävänä toimielimenä toimii Hämeenlinnan kaupungin hallinnossa pelastuslautakunta. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanjohtajalla. Tavoitteet Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Pelastuslaitos Toimintakulut Henkilöstökulut -16 408-16 408-30 858-14 450 Palvelujen ostot -1 028 000-1 028 000-1 036 641-8 641 Toimintakulut yhteensä -1 044 408-1 044 408-1 067 499-23 091 - joista sisäiset kulut -8 597-8 597 Toimintakate -1 044 408-1 044 408-1 067 499-23 091 Poistot ja arvonalentumiset -4 958-4 958-4 958 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -6 398 0-6 398-6 218 180 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Ovat ylittyneet eläkemenoperusteisten maksujen osalta. - Palvelujen ostot: Turengin paloasemalle tehtiin miehistön lisäämisestä johtuvat tilamuutokset ja tähän ei ollut varattu määrärahaa. 69

TOIMIELIN MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseutulautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Tarja Forsström (KESK) pj. (6) Ulla Korpinen (KESK) (-) Tapani Lehtovaara (SDP) vpj. (6) Paavo Aaltonen (SDP) (-) Paula Lindholm (SDP) (6) Pirkko Lehmussaari (SDP) (-) Aki Lintumäki (KOK) (4) Martti Brotherus (KOK) (-) Petteri Mäkelä (KESK) (6) Timo Partanen (KESK) (-) Irene Pirhonen (SDP) (4) Inga Mäkelä (SDP) (2) Aila Selinummi (KOK) (4) Timo Vuorenpää (KOK) (-) Teuvo Sippala (PS) (6) Tuula Rajamäki (PS) (-) Erkki Valtonen (VAS) (6) Veikko Stolt (VAS) (-) Lautakunta on kokoontunut 6 kertaa ja käsitellyt 36 asiaa. Toiminnan kuvaus Maaseutulautakunnan sekä tulosalueen maaseutu- ja kyläpalvelut keskeisin tehtävä on suorittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät Janakkalan ja Hattulan kuntiin. Tehtävät käsittävät mm. maatilojen EU- ja kansallisten tukien käsittelyn sekä lausunnonantoa Melan varhennettujen eläkkeiden hakemuksiin. Muita maaseutulautakunnan toimintasektoreita ovat Janakkalan osalta yksityisteiden kunnossapito- ja perusparannusavustusten käsittely sekä osin myös tiekuntien neuvonta. Lisäksi kylätoimintaan liittyvät asiat kuuluvat toimenkuvaan. Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on maaseutuasiamies Ari Uotilalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama MAASEUTULAUTAKUNTA Toimintatuotot Myyntituotot 61 448 61 448 61 078-370 Maksutuotot 306 306-306 Toimintatuotot yhteensä 61 754 61 754 61 078-676 - joista sisäiset tuotot 69 69 Toimintakulut Henkilöstökulut -127 745-127 745-137 102-9 357 Palvelujen ostot -11 498-11 498-11 235 263 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 100-2 100-2 978-878 Avustukset -145 828-145 828-146 622-794 Muut toimintakulut -14 370-14 370-18 344-3 974 Toimintakulut yhteensä -301 541-301 541-316 282-14 741 - joista sisäiset kulut -15 070-15 070-18 446-3 376 Toimintakate -239 787-239 787-255 204-15 417 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -5 291 0-5 291-9 550-4 259 70

Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palveluprosessien parantamisohjelma - Maaseututoimen palvelun tuottamisketjuja seurataan vuosittain ja tarvittaessa toimintaan tehdään muutoksia. o EU-maataloustuet vaativat vuoden 2013 alusta lähtien enimmillään 5 henkilön työketjun, jonka saavuttamiseksi kuntien maaseutuhallinnosta annettu laki edellyttää em. ajasta lähtien, että kuntien maataloustukikäsittely tulee toteuttaa yksiköissä, joissa on vähintään 800 asiakasmaatilaa ja 5 viranhaltijaa. Tämä saavuttamiseksi Janakkala isännöi jatkossa Maaseutupalveluyksikköä, joka käsittää Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kunnat, jolloin asiakasmaatiloja on noin 1500 ja viranhaltijoita 9. 71

TULOSALUE MAASEUTU- JA KYLÄPALVELUT Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Maataloustoimisto palvelee päivittäin täyden palvelun toimistona Turengissa Edistetään hajaasutusalueiden pysyvän asutuksen käyttämien yksityisteiden liikennöitävyyttä Janakkalan kylien vuotuinen tapaaminen Sähköistä asiointia edistetään Mittari Toimisto on pääosin avoinna virkapäivänä. Puhelinpalvelua maaseutuasiamiehen pyritään jatkamaan myös ohi virka-ajan. Avustusten maksatus alkaa viimeistään 1.5.2011 Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Maataloustoimisto huomioi saa- muutetaan tar- Toimintatapoja dun palautteen peen mukaan toimintatapojen kehittämisessä Henkilöstön työtehtävät ja vapaat järjestetään siten limittäin, että toimistolla on mahdollisuuksien mukaan virkapäivinä päivystys toimiston aukioloajan puitteissa Avustetaan yksityisteiden kunnossapitoa ja peruskunnostusta Janakkalan kylillä on vuosittain vähintään yksi yhteinen kokoontuminen Vähintään 25 %:a päätukihaun hakijoista käyttää sähköistä asiointia Hanketoimijoiden kanssa järjestetään Janakkalan kylien yhteistoimintaa Markkinoidaan sähköistä asiointia Seurataan hakemusprosessien toimintaa Toimisto on vain satunnaisesti suljettu virkapäivinä Avustusten maksatus alkaa viimeistään 1.5.2011 Vähintään yksi kylätapaaminen/vuosi Vähintään 25 %:a päätukihaun hakijoista käyttää sähköistä asiointia Toimintaprosessissa havaitut ongelmakohdat kirjataan Tavoite toteutunut myös toisella vuosikolmanneksella. Itsearviointi 5 Tavoite toteutunut 6.5.2011 Itsearviointi 3 Tavoite ei toteutunut. Itsearviointi 0 Tavoite toteutunut. Sähköisiä hakemuksia 36 %. Itsearviointi 5 Ongelmakohtia ei ole havaittu. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen sekä Janakkalan maaseutuhallinnon toimialueet yhdistyvät niin, että Janakkalalla on vetovastuu. Mittari Yhteistyösopimuksen valmistuminen Yhteistyöalueena toimivat kunnat varmistuvat. Yhteistyösopimus saataisiin valmiiksi. Yhteistyö on alkanut 1.1.2012. Itsearviointi 5 72

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhintaja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Maaseutuhallinto Tuettu peltoala, ha 13079 13100 13103 100,0 3 /tuettu peltohehtaari, brutto 11,6 11,9 13,6 114,1 1,7 /tuettu peltohehtaari, netto 7,0 7,1 9,0 127,1 1,9 Aktiivitilojen lukumäärä 283 275 276 100,4 1 Asiakastilojen lukumäärä 387 385 392 101,8 7 Maaseutuhallinto Maksettavat tuet 9 150 000 9 000 000 9 089 527 101,0 89 527 Hallintokulu %:a tuesta, brutto 1,66 1,72 1,96 113,9 0,2 Hallintokulu %:a tuesta, netto 1,01 1,03 1,30 125,9 0,3 Maaseutuhallinto Asiakastilojen lukumäärä 387 385 392 101,8 7 Hallintokulut/asiakastila, brutto 391 404 453 112,1 49 Hallintokulut/asiakastila, netto 238 241 301 124,9 60 Yksityisteiden avustukset Tuettavaa yksityistietä, km 277 270 261 96,7-9 Avustus /kilometri, brutto 532 540 567 105,0 27 Avustus /kilometri, netto 532 540 562 104,1 22 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: Talousarvion ylitys heijastuu yksikkökustannusten nousuna hallintokulujen mittareissa. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Maaseutu- ja kyläpalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 61 448 61 448 61 078-370 Maksutuotot 306 306-306 Toimintatuotot yhteensä 61 754 61 754 61 078-676 - joista sisäiset tuotot 69 69 Toimintakulut Henkilöstökulut -127 745-127 745-137 102-9 357 Palvelujen ostot -11 498-11 498-11 235 263 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 100-2 100-2 978-878 Avustukset -145 828-145 828-146 622-794 Muut toimintakulut -14 370-14 370-18 344-3 974 Toimintakulut yhteensä -301 541-301 541-316 282-14 741 - joista sisäiset kulut -15 070-15 070-18 446-3 376 Toimintakate -239 787-239 787-255 204-15 417 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -5 291 0-5 291-9 550-4 259 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: uuden viran henkilöstökulut on hiukan aliarvioitu. Jaksotettuja palkkoja sivukuluineen ei ole huomioitu talousarviossa, määrärahaylitys noin 9.200 - Muut toimintakulut: tilavuokrat ovat ylittäneet arvioidun, määrärahaylitys noin 4.000 73

TOIMIELIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Ahonen Heikki (SDP), pj (8) Leppänen Veikko (SDP) () Elo Irmeli (KOK), vpj (9) Mäki Hannele (KOK) (-) Anttila Tiina (VIHR) (6) Komulainen Milena (VIHR) () Helminen Pertti (SDP) (8) Peltola Pentti SDP) (1) Lassila Harri (KOK) (8) Pesonen Reijo (KOK) () Penttinen Maria (KESK) (7) Koivula Seela (KESK) (1) Porkka Sofia (SDP) (0) Kivistö Anja (SDP) (9) Ruokonen Matti (VAS) (9) Röynä Irina (VAS) () Virtanen Kalevi (KESK) (9) Seitsonen Mika (KESK) () Lautakunta on kokoontunut 9 kertaa ja käsitellyt 67 asiaa. Toiminnan kuvaus Ympäristölautakunta ja tulosalue ympäristöpalvelut vastaa kunnan velvoitteeksi lainsäädännöllä osoitetuista rakennusvalvontaviranomaisen, ympäristösuojeluviranomaisen ja terveysvalvontaviranomaisen tehtävistä sekä eläinlääkinnän järjestämisestä kunnassa. Lautakunta pyrkii omalta osaltaan edistämään kestävää kehitystä sekä turvaamaan turvallisen, terveellisen ja ekologisesti kestävän rakennetun- ja luonnonympäristön asukkailleen. Tavoitteena on laadukas, joustava ja kustannustehokas asiakaspalvelu. Toimielimen ja tulosalueen johtamisen kokonaisvastuu on ympäristöpäällikkö Heikki Tammisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimintatuotot Maksutuotot 232 580 232 580 268 776 36 196 Toimintatuotot yhteensä 232 580 232 580 268 776 36 196 - joista sisäiset tuotot 9 906 9 906 Valmistus omaan käyttöön 4 084 4 084 Toimintakulut Henkilöstökulut -453 641-453 641-480 627-26 986 Palvelujen ostot -96 816-96 816-88 938 7 878 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 908-10 908-14 976-4 068 Avustukset -724-724 -741-17 Muut toimintakulut -35 408-35 408-47 683-12 275 Toimintakulut yhteensä -597 497-597 497-632 964-35 467 - joista sisäiset kulut -42 003-42 003-62 147-20 144 Toimintakate -364 917-364 917-360 104 4 813 Poistot ja arvonalentumiset -1 702-1 702-1 702 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -18 042 0-18 042-13 141 4 901 74

TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUT Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Viivytyksetön, joustava ja asiantunteva palvelu. Hyvä tavoitettavuus Mittari asiakaspalaute tavoitettavissa hyvä palaute joko sähköisesti, puhelimitse tai paikanpäällä jatkuvasti virkaaikana. Vastaus asiakkaan yhteydenottopyyntöön vuorokauden kuluessa. Asia valmiiksi käsitelty mahdollisimman nopeasti. Aikataulut, joihin itse on pystytty vaikuttamaan, ovat pitäneet. Lupa- ym hallinnollisten prosessien aikatauluihin vaikuttaa asioiden käsittely muutoksenhakuelimissä. Palaute on ollut pääosin myönteistä, eikä edellytä merkittäviä muutoksia. Tavoitettavuus on ollut hyvä. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja energiatehokas rakennuskanta ja ympäristö asiakaspalaute asuntotarjonta asukastyytyväisyys viranomaissäädösten noudattaminen. neuvonta. energiatehokkuuden korostaminen taloudellisena ja ympäristökysymyksenä. Hyvä palaute. Rakennuslupamenettely sujuu joustavasti ja viivytyksettä. Itsearviointi 4 Rakennuslupamenettely on sujunut hyvin, uusi rakennustarkastaja on rekrytoitu eläköityneen tilalle. Energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten energiamuotojen merkitys on korostunut. Osallistumista aktiivinen molempia yhteistyöyhdis- osapuolia tysten ja tapah- edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. hyödyttävä avoimeen vuorovaikutukseen perustuva yhteistoiminta alan yhdistysten kanssa tumien määrä yhteistoiminta yhteistyö lisääntyy mm. vesiensuojeluyhdistysten, luonto- ja ympäristöyhdistyksen, asukasyhdistyksien kanssa Itsearviointi 4 Yhteistyö alan järjestöjen kanssa on toimivaa ja hyödyttänyt molempia osapuolia. Yhteistyö Vanajaveskeskuksen kanssa on ollut aktiivista. 75

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. sähköisen asioinnin lisääminen. sähköisen asioinnin osuus ohjeistetaan asiakkaat lähettämään asiakirjoja ja kyselyjä myös sähköisinä. ympäristö- ja maaaineslupahakemusasiakirjat saadaan myös sähköisinä. Itsearviointi 4 Edetty vähitellen käytännön mahdollisuuksien, tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Palaute vaikuttaa toimintaa kehittävästi, sen avulla löydetään puutteita ja heikkouksia. palautteiden määrä ja vaikuttavuuden arviointi kirjataan palautteet ja niiden aiheuttamat toimenpiteet kirjaukset kunnossa, vaikutus toimintaa kehittävä Itsearviointi 3 Palaute on saatu pääosin suullisesti, ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö velut ja ostopal- Asiantuntijapal- kuntien, yritysten velut kilpailutetaan. Perustyö ja yhdistysten kanssa. virkatyönä. Toimiva yhteistyöyhdistysten verkosto. Mittari ostetut palvelut, käytetyt eurot, yhteistyökumppanit Viranomaistoiminnan lisäksi tarvittavat palvelut ostetaan markkinoilta.yhteistyötä yhdistyksien kanssa. tarvittavat palvelut saadaan tuotettua ja hankittua asiantuntevasti ja taloudellisesti Peruspalvelut on tuotettu itse, lisäksi on käytetty tarpeen mukaan ostopalveluita. Yhteistyö toimialan yhdistysten kanssa on toimivaa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisyn merkitys ymmärretään taloudellisesti ja toiminnallisesti olennaiseksi. Lupaja valvontamenettely on osa ennaltaehkäisyä.lisäksi neuvontaa ja ohjausta. Toiminta perustuu vaikutusten arviointiin. Valvontasuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointi. Lupien määrä, valvontakäyntien määrä. Neuvonnan määrä. Vaikutusten arvioinnin onnistuminen Riskinarviointiin perustuva suunnitelmallinen ennakkovalvonta. Vaikutusten arviointiin perustuva työn suuntaaminen suunnitelmat toteutuvat Itsearviointi 4 Suunnitelmallista ennakko valvontaa on toteutettu erityisesti terveysvalvonnassa. Rakentamisen valvonta sekä ympäristö- ja maaainesvalvonta toteutuvat lupamenettelyn kautta sekä tarvittaessa jälkivalvonnan kautta. Ympäristön tilan Kunnan kaikessa pinta- ja pohja- Kts kunnan ym- Tietoisuus kas- Itsearviointi 4 76

Kriittinen menestystekijä paranemiseen johtava toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen toiminnassa otetaan huomioon ympäristönäkökulma. Ympäristöpalvelujen yksikön perustehtävä. Ympäristöyksikön strategiatyökirjasta perusteet ja runko. Selkeä, helposti Työntekijöiden johdettava organisaatiorakenne. hyvä motivaatio, sitoutuminen, osaaminen, hyvä työilmapiiri ja yhteistyöhalu.prosessi- ja asialähtöinen organisaatiokehitys, hallintokuntien rajoja rikkovat työkäytännöt. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Kasvavat odotukset elinympäristön laadulta turvataan. Ympäristökuormitusta rajoitetaan. Edellyttää yhteistryötä ja verkottumista, koska ympäristövaikutukset ja ympäristön tila eivät ole kuntarajaan sidottuja. Nopeat maankäytön muutokset ja rakentaminen hallitusti ja palvelutarpeiden kehitys ennakoiden. Mittari vesien tila ilmanlaatu jätemäärät ja hyötykäyttö monimuotoisuus suojelualueiden pinta-ala yhdyskuntarakenteen kehitys hiilitase ekologinen jalanjälki maankäyttömuodot jätevesien käsittelytaso ekologinen jalanjälki CO2 päästöt jne työhyvinvointi työn tulokset Sijainnista johtuvat ympäristötekijät ja niiden kehitys. päristönsuojeluviranomaisen, terveysvalvontaviranomaisen sekä rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät. Kts ymp.ltk:n strategiatyökirja. säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut, tehtäväkuvien harkinta, yhteistyön aktivointi yksiköiden välillä Tuodaan esille Janakkalan hyvää ympäristöä osana metropolialuetta. vaa kaikissa hallintokunnissa. Kaikkien yksiköiden tavoitteisiin kuuluu ympäristön tilan paranemiseen vaikuttavia asioita. Ympäristöpalveluiden toiminta selkeää osana kunnan organisaatiota. Ympäristöjohtamista selkeytetään. Janakkalan kuntakuva ympäristyökuntana on hyvä. Opinnäytetyö ja siihen liittyvä ympäristöopas ovat valmistuneet. Itsearviointi 4 Kunnan ympäristöjohtamisessa ei muutoksia. Ympäristöpalvelut toimii viranomais- ja asiantuntijayksikkönä. Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue aloittaa vuoden 2013 alusta. Itsearviointi 3 Sekä rakennetun- että luonnonympäristön laatu kestää vertailun, samoin viranomaistoiminnan laatu. Itsearviointi 4 77

Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen tavoite vuoteen oman lähiympäristön arvostuksen lisääminen, toimiminen ympäristön hyväksi. Yhteistoimintaa asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Mittari ympäristöön vaikuttavan kuntalaistoiminnan määrä yhdistystoiminnan tukeminen, tapahtumat, neuvonta kuntalaisten aktiivisuus ja vastuunotto nousustystoimintaa on. Aktiivista yhdissa Kuntalaisten rakentavaa osallistumista vara lisätä. Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Ymmärretään päätöksien taloudelliset vaikutukset. Asiakkaiden kuuleminen on olennainen osa päätöksentekoa. Laaditaan perusteltu talousarvio, missä menot eivät olennaisesti kasva, ja noudatetaan talousarviota. vastuu omista työntekijöistä. mahdollisuuksien mukaan tarjotaan työmahdollisuuksia työllistettäville ja opiskelijoille. Mahdollistetaan omalta osalta vastuullinen yrittäminen. Kannustetaan ympäristöalan yrittämistä. Ennakoinnissa otetaan huomioon ympäristöja terveysvaikutukset ja käytetään asiantuntemusta. Toimialojen välinen yhteistyö ennakoinnissa. Eläköitymiset Mittari talousarvion toteutuminen asiakaspalaute henkilöstön pysyvyys. harjoittelijoiden ja työllistettyjen määrä. ympäristöyritysten määrä. ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi, palaute, suunnitelmien toteutuminen toiminnanharjoittajien kuuleminen. taksapolitiikan harkinta. taloudellisten vaikutusten arvioiminen lupa- ym hankekohtaisesti. harjoittelumahdollisuuden/opinnäytetyö n tarjoaminen. Yritysyhteistyö. omasta henkilöstöstä huolehtiminen osallistutaan hankkeiden vaikutusten arvointiin omalla asiantuntemuksen alueella. valvonta perustuu riskinarviointiin. Talous on toteutunut suunnitelmallisesti talousarvion mukaan. Viranomaistoiminnan taloudelliset vaikutukset asiakkaan kannalta on ymmärretty ja otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Itsearviointi 4 Omat työntekijät täystyöllistettyjä. Sijaisia eläinlääkinnässä ja terveysvalvonnassa. Opinnäytetöitä toteutui kaksi. Itsearviointi 4 Osin toteutunut, mutta tarvittaisiin vielä parempaa yhteistyötä yksiköiden kesken ennakoinnissa ja vaikutusten arvioinnissa. Itsearviointi 3 78

Kriittinen menestystekijä Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen tavoite vuoteen ennakoidaan henkilöstöpolitiikassa. viranomaistyö omana työnä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti Ennallaan, toteutuu. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. valvontasuunnitelmien toteuttaminen. töiden vaikuttavuuden arvointi ja priorisointi asiantuntemuksen ja paikallistuntemuksen perusteella Nopeus ja joustavuus työssä. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Koko ajan käytettävissä asiantunteva henkilöstö Mittari kustannukset henkilöstöä ja suoritetta kohti toteutuman arviointi, suoritteiden arviointi, palaute Mittari viranomaistyö omanan työnä, asiantuntijapalveluita ostetaan hyvin suunniteltu ja toteutettu työ olemassaolevilla resursseilla. henkilöstömäärä, varaudutaan pysyvyys, asian- rakennustarkastajan eläköitymituntemus,työsuoritteetseen laittamalla paikka ajoissa auki. Tämä kasvattaa tilapäisesti palkkakustannuksia, joihin tulee talousarviossa varautua. Vuoden 2011 alusta aloittaa uusi terveystarkastaja eläköityneen tilalla. Toiminnan määrästä ja laadusta kertovat mittaristo, joiden seuraamiseen ja ylläpitoon ei käytetä tarpeettomasta aikaa ja energiaa. Voidaan mitata sekä sanallisesti arvioimalla että lumm. suoritemäärät, vesien tila, jätemäärät, suojelualueet, lupamäärät, tilaisuuksiin osallistumismäärät,tarkastukset, yhdyskuntarakenteen kehitys, hiilidioksidipäästöt, ekologinen harkitaan olennaisia mittareita ja niiden käyttömahdollisuutta. strategiatyön yhteydessä laadittua työkirjaa hyödynnetään Itsearviointi 5 Ennallaan, toteutuu. Itsearviointi 4. Rakennusvalvonnassa täysi miehitys. Terveysvalvonnassa toinen terveystarkastaja osittaisella hoitovapaalla, joka sijaistettu. Ympäristötarkastaja virkavapaalla, hoidettu ilman sijaista. Virkavaapaan päätyttyä joko palaa virkaan, tai paikka laitetaan auki. Itsearviointi 4 Vaativaa, kesken. Itsearviointi 2 79

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen vuilla. Ympäristön tilaa mitataan monella tavoin, mittaustietoa käytettävissä ja saatavissa resurssien mukaan. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. avoin työkulttuuri, mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen ja tehtäväkuvien kehittymiseen. Mittari jalanjälki, jne. työhyvinvoinnin arviointi työn tuloksien arviointi arkipäivän työkulttuuri, keskustelut, kokoukset, työprosessit kunnossa. Perusasiat kunnossa, tekemistä riittää. Henkilöstön motivaatiossa ei ongelmia. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Osaava ammattihenkilöstö. Mahdollisuus koulutukseen ja oppimiseen. Henkilöstön asiantuntemus on käytössä. Käytämme koko kunnan osaamista työssämme. Hallintorajojen merkitys vähenee. Omassa yksikössä vallitsee turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työn sisältö on motivoivaa, ja ihmissuhteet kunnossa. toteutunut koulutus työn tulosten arviointi Työhyvinvointi. Kriisit. Osaamisen kartoittaminen. Koulutussuunnittelu ja toteuttaminen. terveysvalvonnan yhteistyössä huolehditaan mielekkäistä tehtäväkuvista ja työkokonaisuuksista. Pyritään aktiiviseen keskusteluun organisaatiorajoista riippumatta, tehtävä- ja asiakohtainen ajattelu. tehtäväkuvat kunnossa, työpaikkakokoukset, avoin valmistelu, virkistystapahtumat. Itsearviointi 4 Koulutukseen on osallistuttu tarpeiden mukaan. Henkilöstön ammattitaito kestää vertailun. Itsearviointi 4. Kesken, osin toimii, tekemistä riittää. Itsearviointi 3. Itsearviointi4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennaltaehkäisevä toiminta Perusasiat kunnossa. Terveysvalvonnan yhteistoimintaalueen aloitus vuoden 2013 alusta. Asiaa valmisteltu henkilöstön toimesta. Rakennusvalvonnasta johtuva ra- Kohtalainen; taloudellinen, turvallisuus Asiantunteva ja huolellinen työ, proses- 1.1. 31.12. 80

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide kennusvirhe esim. sin hallinta sortuminen tai homevaurio Ennaltaehkäisevä toiminta Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta Eläintautiepidemia, jolloin eläimiä sairastuu, kuolee ja lopetetaan Kriittinen; taloudellinen, eläinsuojelullinen Ympäristön pilaantuminen esim. vesisnen, ekologinen, Kriittinen; taloudellitö, pohjavesi tai terveydellinen maaperä pilaantuu. Terveydellisten olosuhteiden vaarantuminen esim. homesairastuminen tai juomaveden pilaantuminen Ennaltaehkäisevä terveydenhoito, ennakkovalvonta, kriisivalmius ja alueellinen yhteistyö Suunnitelmallinen riskinarviointiin perustuva ennakkovalvonta,lupamenettely, kriisivalmius 1.1. 31.12. Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Itsearviointi 4. Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Itsearviointi 4. Riski ei ole toteutunut, tilanne normaali. Turengin keskusta-alueen pohjaveden likaantuminen ratkaisematta. Maaainesottoon liittyvä asia poliisitutkinnassa ja valvontaprosessissa. Itsearviointi 4. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Rakennusvalvonta Rakennusluvat yht. 220 230 213 92,6-17 - näistä asuinrakennuksia 60 60 55 91,7-5 Korjausavustukset/kpl 49,0 30,0 61,0 203,3 31,0 Terveysvalvonta Tarkastuskäynnit ja näytteenotot 546 700 646 92,3-54 Tehdyt päätökset 37 25 20 80,0-5 Eläinlääkintäpalvelut El.lääkärin sairaskäynnit 370 350 393 112,3 43 Eläinsuojien tarkastukset 7 15 43 286,7 28 Ympäristönsuojelu Ympäristöluvat 8 5 0 0,0-5 Maa-ainesluvat 3 4 2 50,0-2 Muut 5 30 21 70,0-9 81

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ympäristöpalvelut Toimintatuotot Maksutuotot 232 580 232 580 268 776 36 196 Toimintatuotot yhteensä 232 580 232 580 268 776 36 196 - joista sisäiset tuotot 9 906 9 906 Valmistus omaan käyttöön 4 084 4 084 Toimintakulut Henkilöstökulut -453 641-453 641-480 627-26 986 Palvelujen ostot -96 816-96 816-88 938 7 878 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 908-10 908-14 976-4 068 Avustukset -724-724 -741-17 Muut toimintakulut -35 408-35 408-47 683-12 275 Toimintakulut yhteensä -597 497-597 497-632 964-35 467 - joista sisäiset kulut -42 003-42 003-62 147-20 144 Toimintakate -364 917-364 917-360 104 4 813 Poistot ja arvonalentumiset -1 702-1 702-1 702 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -18 042 0-18 042-13 141 4 901 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Maksutuotot: rakennusvalvonnan (n. 28 000 ) ja terveysvalvonnan (n. 8 000 ) tuottoja on kertynyt arvioitua enemmän Toimintakulut: - Henkilöstökulut: ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän (n. 30 000 ) henkilöstökulujen ylittyminen 82

TOIMIELIN TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Nylund Piia, pj (SDP) (11) Hämäläinen Janne (SDP) (-) Välilä Päivi, vpj. (Kesk) (9) Forsström Tarja (Kesk) (-) Hiidenkari Tiina (Kok) (8) Pikivirta Anna (Kok) (-) Kivistö Jaana (Vas) (11) Lehtiö Asta (Vas) (-) Murronmaa Markku (Kesk) (11) Jantunen Markku (Kesk) (-) Rahikainen Jorma (Kok) (9) Lindell Martti (Kok) (2) Tamminen Seppo (SDP) (10) Ranki Annikki (SDP) (1) Vehkomäki Arto (KD) (7) Heinonen Esa (KD) (2) Virtanen Janne (SDP) (11) Oksanen Markku (SDP) (-) Lautakunta on kokoontunut 11 kertaa ja käsitellyt 137 asiaa. Toiminnan kuvaus Tekniset palvelut vastaavat yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja ohjauksesta, kunnan omaisuuden ylläpidosta ja hoidosta, katujen pidosta, puistojen ja yleisten alueiden ylläpidosta, ruokapalveluista sekä teknisen lautakunnan alaisen investointiohjelman toteuttamisesta. Toimielimen johtamisen kokonaisvastuu on ollut tekninen johtaja Anna-Mari Ahosella 28.2.2011 saakka, teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittisellä 1.3. 20.3.2011 ja vs. teknisen toimen ja maankäytön johtaja Hannu Seppälällä 21.3.2011 alkaen. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma TEKNINEN LAUTAKUNTA Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 4 412 931 4 412 931 4 720 371 307 440 Maksutuotot 58 341 58 341 38 681-19 660 Tuet ja avustukset 6 838 6 838 12 891 6 053 Muut toimintatuotot 5 812 777 5 812 777 5 769 598-43 179 Toimintatuotot yhteensä 10 290 887 10 290 887 10 541 541 250 654 - joista sisäiset tuotot 9 338 911 9 338 911 9 392 960 54 049 Valmistus omaan käyttöön 185 816 185 816 249 262 63 446 Toimintakulut Henkilöstökulut -4 288 475-4 288 475-4 467 604-179 129 Palvelujen ostot -3 258 764-3 258 764-3 590 293-331 529 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 323 908-3 323 908-3 487 226-163 318 Muut toimintakulut -396 898-396 898-427 166-30 268 Toimintakulut yhteensä -11 268 045-11 268 045-11 972 288-704 243 - joista sisäiset kulut -1 902 895-1 902 895-2 024 255-121 360 Toimintakate -791 342-791 342-1 181 485-390 143 Poistot ja arvonalentumiset -2 238 656-2 238 656-2 306 063-67 407 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -238 255 0-238 255-231 290 6 965 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 83

Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palvelujen määrää ja laatua koskevat muutokset - laatumittareita ja raportointia kehitetty, mm. energiatehokkuus, ruokapalveluiden palvelusopimukset, viheralueiden kunnossapidon laatuluokitus, siivouspalveluiden kehittämisprojekti - toimialalle saapuneet palautteet ja aloitteet ohjanneet palvelutuotantoa - palvelujen määrä ja laatu ovat riippuvaisia talousarviossa myönnetyistä määrärahoista, mm. katuvalojen sammutus öiseen aikaan, katu-, viher- ja liikunta-alueiden hoitotaso. Palvelujen tuottamisrakenteiden muutokset (rakenteet ja tuottamistavat) - Haahtelan RES ohjelman käyttöönotto, sähköinen kiinteistöjen vikailmoitus otettu käyttöön. Palveluprosessien parantamisohjelma - henkilöstön koulutusta lisäämällä parannettu palveluprosessien sujuvuutta - tiedonohjaussuunnitelmien (TOS) laadintatyö ja toimintaprosessien kehittämistyö edennyt projektiaikataulun mukaisesti - ruokapalveluselvityksessä esiin tulleita tuotannon tehostamisen prosesseja työstettiin ja uusia toimintamalleja otettiin käyttöön resurssien mukaan. Henkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen - ruokapalveluissa kahden ravitsemistyöntekijän eläköidyttyä paikat on täytetty määräaikaisin sijaisuuksin (31.12.2012 saakka/keskuskeittiön valmistuminen) - kaavoituksessa ja mittauksessa mittamiehen eläköidyttyä paikkaa ei täytetty - tilapalveluissa eläköitymisen hyödyntäminen ei ole ollut mahdollista. Omaisuuden realisointi - myyty Tervakosken kylästä Kuoppamäki tila osoitteessa Launostentie 90, Vähikkälä (tila on tullut valtiokonttorin kautta kunnalle). 84

TULOSALUE TEKNISEN TOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallintoon kuuluu teknisen sektorin ylin päätäntävalta (tekninen lautakunta), toimialan talousja hallintopalvelut, toiminnan kehittäminen, eri tulosalueiden ohjaus ja avustaminen (mm. hankinnat) sekä kunnalle kuuluvien väestönsuojelutehtävien hoitaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on talouspäällikkö Tiina Vesalalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Teknisen toimen palvelujen saavutettavuutta parannetaan. Viestintä huomioidaan osana jokapäiväistä toimintaa. Mittari Palautteen määrä Tulosalueiden ohjaus saatujen palautteiden perusteella. Asiakastyytyväisyys palveluiden osalta kasvaa. Saadut palautteet ja aloitteet ovat pääosin palautejärjestelmässä tai intrassa ja ne on käsitelty toimialan johtoryhmässä tai teknisessä lautakunnassa. Kunnan www.sivuilla on tiedotettu toimialan ajankohtaisista asioista. Helppo ja kattava sähköinen kratian toteuttami- Kuntalaisdemo- asiointi. nen asiakaslähtöisesti toimivaa kaikkien ikäryhmien osalta. Vastaamisajan pituus ja asiakaspalvelun laatu Palautteet ohjataan sähköiseen palautejärjestelmään ja sen käyttöä vahvistetaan tiedottamalla Vastausaika sähköisen palautejärjestelmän kautta 14 vrk, muilta osin Itsearviointi 4. Palautteet on ohjattu sähköisen palautejärjestelmään vastaus mahdollisimman nopeasti. palautteita kpl / Toimialalle tulleita vastausaika vrk: - asuminen ja rakentaminen 33 kpl/16pv - elinympäristö 34 kpl/ 5 pv - kaavoitus ja tontit 8 kpl/ 4 pv - liikenneturvallisuus ja tienpito 108 kpl/8 pv - ruokapalvelut 4 kpl/ 8 pv - tilapalvelu 1 kpl/1 pv. Itsearviointi 4. 85

Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Oikea-aikainen viestintä päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun pohjana. Palautteiden määrä Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden perusteella. Palautteiden aktiivinen seuranta ja raportointi. Tiedottamista on parannettu kunnan www.sivuilla saatujen palautteiden perusteella, mm. maankaatopaikka, katuvalot. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisiltä hankitut palvelut on kilpailutettu. Mittari Kustannus /vuosi Hankintaosaamisen vahvistaminen koulutuksella. Hankintaprosessi on kuvattu. Hankintaosaamisen laajentaminen toimialalla. Hankintaprosessit kuvattu suorahankintoja lukuun ottamatta. Seutukeskus Oy Hämeen hankinta- ja kilpailuttamisyksikön kilpailutuspalveluita on käytetty tarvittaessa. Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisiltä hankitut palvelut on kilpailutettu. Kustannus /vuosi Jatkuvaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisuuden arviointia. Oman tuotannon taso tunnetaan sekä laadun ja hinnan osalta. Itsearviointi 5. Sopimusten kerääminen ja keskitetty vienti sähköiseen asianhallintajärjestelmään pääosin tehty (pl. investointirakentaminen). Sähköisen asianhallintajärjestelmän (TDoc Anna) käyttöönottoa ja osaamista tehostettu. Ennaltaehkäisevä toiminta. Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Ohjelmointityön eteneminen Katuverkko- ja katuvaloselvitys käynnistetään. Itsearviointi 3. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmalojen ja katuvalo- Janakkalan katuva- mukaisesti. keskusten kuntotutkimuksen ja saneeraussuunnittelun konsulttisopimus tehty C2 SmartLight Oy:n kanssa. Katuverkkokuntoselvitys siirtyy v. 2012. Itsearviointi 3. 86

Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevä toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Mittari Ohjelmointityön eteneminen Kiinteistöjen energiansäästöohjelmointia jatketaan. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmaden toimintasuunni- Energiatehokkuu- mukaisesti. telma valmistunut 31.12. Uusiutuvan energian kuntakatselmus valmistuu 14.3.2012. Ennaltaehkäisevä toiminta. Strategisesti tärkeitä osa-alueita ohjelmoidaan. Ohjelmointityön eteneminen Julkisten viheralueiden hoitotapojen kehittämisselvitystä jatketaan. Itsearviointi 4. Ohjelmointityöt etenevät toimenpidesuunnitelmatunut lokakuun ai- Konsulttityö valmis- mukaisesti. kana. Työ jatkuu kuntalaisten kuulemisella. Selkeä, helposti johdettava viranhaltijoiden Lautakunnan ja organisaatiorakenne. selkeä hyvä yhteistyö ja roolijako. Selkeä vastuunjako. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Itsearviointi 4. Arviointi- ja palautekeskustelun Arviointi- ja palautekeskustelu käytiin tulos ohjaa jatkotyötä. teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan yhteisseminaarissa. Teknisen lautakunnan kokouksessa keskustellaan ajankohtaisista asioista (keskusteluasiat). Selkeä, helposti johdettava tion rakennetta Virasto-organisaa- orga- kehitetään jatkuvasti tarpeen munisaatiorakennekaan. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Yhteistyötä vahvistetaan metro- hankkeet ja Yhteiset polialueen muiden prosessit kuntien ja tiedeyhteisöjen kesken. Konkreettinen organisaatiomuutos. Jatketaan jo määrittyy resurssien alkanutta yhteistyötä olemassa mukaan. olevilla resursseilla. Itsearviointi 4. Ei ole toteutettu. Itsearviointi 0. Osallistuttu VTT:n Remixhankkeeseen, jossa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotantoteknologioiden yhdistelmän mallia. Janakkala mukana asiakkaan ominaisuudessa. Tarkasteluun tulee n. 3 casea, joihin tavoitteena hakea mahdollisia uusiutuvan energian tuotantoteknologian yhdistelmämalleja. Ohja- 87

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari usryhmätyöskentely käynnistymässä. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Esteettömyydestä ja muusta turvallisuudesta huolehditaan liikenneympäristöissä. Liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä kehittävien toimenpiteiden määrä. Saatu palaute. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden ohjelmointi valmistuu hankkeen tuloksena. Itsearviointi 4. Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen Ekoliitu raportti on valmistunut. Raportissa esitettyjä toimenpiteitä tullaan käyttämään liikenneturvallisuuteen liittyvissä jatkosuunnitteluissa. Saatettu myös valtuuston tiedoksi 12.12.2011. Kuntalaisen Virkistysliikunnan kannustaminen mahdollisuudet vastuunottoon pidetään laadukkaina. hyvinvoinnista. Osallistuminen kestävän ja turvallisen liikkumisen hankkeeseen. Itsearviointi 5. Kunta on liittynyt Pyöräilykuntien verkostoon. Hämeenlinnan seudun kestävän ja turvallisen liikkumisen Ekoliitu raportti on valmistunut. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt). Suoritemittareiden uudistamistyö strategian jatkotyönä. Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin kustannusvaikutukset huomioon. Teknisen lautakunnan asioiden esittelyteksteihin on lisätty päätöksen / hankinnan kustannusvaikutukset. Talousarvion toteutuminen on käsitelty teknisessä lautakunnassa toukokuussa ja syyskuussa. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Investointitaloudessa saavutetaan tasapaino Nettoinvestoinnit enin- investointiohjel- Uudistetaan tään poistojen mointia. Tila- Investointien ohjelmointitapa ja tilahankkeiden Itsearviointi 4. Investointien 10- vuotisohjelmointityö 88

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari pitkällä aikavälillä. suuruiset. hankkeiden käsittelyohje otetaan käyttöön käsittelyohje tukevat vastuullista Investointien vaiku- on valmistunut. päätöksentekoa. tusta käyttötalouteen on huomioitu Investointien vaikutus käyttötalouteen on huomioikustannuksissa. tulevissa ylläpitotu. Tilahankkeiden käsittelyohjetta ei ole vielä hyväksytty. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kuntastrategia asetetaan talouden ja kehittämisen perustaksi. Budjetin tarkka Talousarvion toteutuma 95 % - seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvitta- 100 %. essa. Itsearviointi 3. Talousarvion toteutumista on seurattu toimialan johtoryhmässä ja muutosta vaativat poikkeamat taloudessa viety tekniseen lautakuntaan. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin aiempaa tiiviimmin. Yhteisten toimialojen välisten suunnittelukokousten määrä/vuosi. Prosessi on kuvattu. Osallistutaan ennakointityön prosessikuvaukseen. Työryhmän työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kaikessa kuntasuunnittelussa. Itsearviointi 4. Ennakointia on tehty yleiskaavatyön aikana ja tarkennettu asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kustannuslaskentaan on panostettu ja sitä varten on tehty suunnitelma, joka toteutetaan v. 2012 aikana. Kilpailukykyinen oma palve- palvelutuotanto Pidetään oma lutuotanto. kilpailukykyisenä ja verrataan sitä markkinoiden tilanteeseen. Kuntalais- ja asiakaspalautteet. Talouden toteuma. Toimintolaskelmat ja tuotteistaminen yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Itsearviointi 4. Yhdessä tulosalueiden kanssa Tuotteistamisen / kasvatetaan kustannuslaskennan avulla on tuo- oman palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja hyödynnetty tavoitettu tietoa, jota on laatutasoa. teasettelussa, määrärahatarpeiden ja tuloksellisuuden arvioinnissa sekä palvelujen hinnoittelussa. Tuotekohtaisia kustannuksia, mm. henkilöstötuntiveloitus on määritelty sisäisen laskutuksen perusteiksi. Itsearviointi 4. 89

Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Yhdessä tulosalueiden kanssa huolehditaan siitä, että henkilöstön määrä ja ammattirakenne sekä muut aineelliset resurssit vastaavat asetettuja palvelutavoitteita. Mittari Talouden toteuma ja palveluiden laadusta saatu palaute. Jatkuvaa seurantaa ja kouluttautumista, vahvistetaan tulosalueen omaa osaamista. Koulutussuunnitelma hyväksytty. V. 2011 varattuja koulutusmäärärahoja käytetty n. 51 %. Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Mittari Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Henkilöstöresurssien ja palvelutarpeen kohtaaminen Jatkuvaa työtä. Virat ja toimet ovat käytössä, mikäli palvelutarve edellyttää. Virkojen/ toimien täyttämisen harkintaa on tehty eläköitymisen yhteydessä. Henkilöstöä on käytetty joustavasti eri tulosalueilla mahdollisuuksien mukaan. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Johtaminen tukee muutosta ja kehitystä sekä ohjaa vaadittavaan koulutukseen. Palkkausjärjestelmä Osallistutaan palkkausjärjestelmän rakentamiseen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kannustavan palkkausjärjestelmän saaminen koko organisaatioon. Itsearviointi 4. KVTES-esimiestyön vaativuuden arviointityöhön osallistuttu. Ts sopimuksen henkilökohtaisen lisän määräytymiskriteereitä ei ole määritelty. Strategian mukainen Tarkennetaan Toteutunut osaami- strategiassa ase- koulutusoh- sen kehittäminentettujen tavoitteiden vaikutus kouluttautumistarpeeseenjelma. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Monipuolinen yhteistyö kunnan sisällä ja yhteistyökumppaneiden Kuntasuunnittelun uusien toimintatapojen vakiintu- Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja varataan talousarvioon riittävä koulutusmääräraha. Toiminnan muutoksesta aiheutuva koulutustarve otetaan ajoissa huomioon. Aktiivinen ja oikea-aikainen tiedottaminen. Asiantuntijapu- itsearviointi 3. Suunnitelmallinen koulutusmäärärahojen kohdistamilutustarpeet on ke- Tulosalueiden kounenrätty ja niiden perusteella on laadittu koulutussuunnitelma. Kasvatetaan koko organisaation osaamista. Asiantuntijoiden Itsearviointi 4. Yhteistyötä on tehty eri hankkeissa ja henkilöstö on osal- 90

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen kanssa. Mittari minen käytännöiksi. heenvuorojen järjestäminen (aiheena esim. ilmastonmuutos). verkostoituminen. listunut poikkihallinnollisiin työryhmiin ja tapaamisiin. Tiedottamista on vahvistettu mm. intran avulla. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Huolehditaan siitä, Tyhy-kyselyt, että työilmapiiri yleiset havainnot, hen- toimialalla säilyy saavutetulla tasollakilöstön poissaolo. Jatkuvaa työtä. Itsearviointi 4. Jatkuva seuranta. Toimialan johtoryhmässä käydään keskustelua henkilöstöön liittyvistä asioista. Itsearviointi 4. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Teknisen toimen hallinto Toimintatuotot Maksutuotot 632 632 Toimintatuotot yhteensä 632 632 - joista sisäiset tuotot 0 Valmistus omaan käyttöön 5 000 5 000 1 641-3 359 Toimintakulut Henkilöstökulut -244 927-244 927-269 449-24 522 Palvelujen ostot -62 480-62 480-38 656 23 824 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 600-11 600-11 396 204 Muut toimintakulut -35 232-35 232-35 597-365 Toimintakulut yhteensä -354 239-354 239-355 099-860 - joista sisäiset kulut -42 512-42 512-40 734 1 778 Toimintakate -349 239-349 239-352 826-3 587 Poistot ja arvonalentumiset -3 046-3 046-3 046 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -9 657 0-9 657-9 870-213 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Valmistus omaan käyttöön: projektisihteerin palkkaa ei aktivoitu keskuskeittiöhankkeelle Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 24.522 ): jaksotetut palkat + sivukulut (ylitys n. 9.000 ) sekä kehittämispäällikön palkka 1.6.2011 alkaen (ylitys n. 13.000, vastaava kuluvähenemä ruokapalveluissa) - Palvelujen ostot (alitus 23.824 ): asiantuntijapalveluiden ostot ja koulutusmäärärahat 91

TULOSALUE RUOKAPALVELUT Toiminnan kuvaus Ruokapalvelujen tehtävänä on tuottaa laadukkaita ateriapalveluita kunnan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Ruokapalvelujen toimintaa ohjaavat arvot ovat terveellisyys, asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus. Päivittäinen lounasaterioiden määrä on n. 3.500 annosta. Sisältää palvelut: ruokapalveluiden hallinto, Tapailakodin ravintokeskus, Turengin koulun aluekeittiö, Turengin yhteiskoulun aluekeittiö, Tervakosken koulun aluekeittiö, Tervakosken yhteiskoulun keittiö, Löyttymäen koulun keittiö, Tanttalan koulun keittiö ja Tarinmaan koulun aluekeittiö. Tulosalueen kokonaisvastuu on vt. ruokapalvelupäällikkö Marko Vilkmanilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Ruokapalvelut on kuntalaisten tavoitettavissa. Asiakasmäärät Nykyiset palvelupisteet säilytetään. Valmistuskeittiöiden ja palvelupisteiden määrä on säilynyt ennallaan. Asiakasmäärät kasvaneet Tervakosken kouluruokailussa. Helppo ja kattava sähköinen tannon ohjaus- ja Sähköinen tuo- asiointi. tilausjärjestelmä on käytössä koko ruokapalveluissa. Käyttäjien Käyttöönottoa määrä, tehdyt vahvistetaan tilaukset vastuuyksikkökohtaisin koulutuksin. Käyttöaste 90 % Itsearviointi 5. Palvelukeittiöistä 10/11 Mysli tuotetilausjärjestelmässä. Kaikista tulosyksiköistä 8/8 Eväs laskutusjärjestelmässä. Asiakasyksiköistä 48/48 Mysli ateriatilausjärjestelmässä. Ruokapalvelun toimipaikoista 19/19 internet yhteys ja sähköpostiyhteys. Palautteen järjestelmällinen ja henkilöstö- Asiakaspalautteet hyödyntäminen kyselyn tulokset toiminnan kehittämisessä. käsitellään nopeasti. Asiakaspalautteen määrä ja henkilöstökyselyn tulokset. Asiakaspalautteiden ja henkilöstökyselyn läpikäynti ja toimenpiteisiin ryhtyminen. Ruokapalvelun henkilöstökysely toteutetaan. Asiakaspalautteen vastausaika on 1 viikko. Itsearviointi 5. Erillistä kyselyä ruokapalveluhenkilöstölle ei tehty. Asiakaspalautteiden vastausaika kiitettävä. 92

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Itsearviointi 3. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Seudullinen Aromi yhteistyö on tuloksellista. Mittari Osallistumisaktiivisuulistuminen seu- Aktiivinen osaldullisen Aromi ohjelman kehitystyöhön ja ohjelman käytön laajentaminen. Seudullisen yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen. Seudullisen Aromin palvelu ja yhteistyösopimus Seutukeskus Oy Hämeen kanssa laadittu ja hyväksytty. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ateriat suunnitellaan niin, että ravitsemussuositukset toteutuvat. Ravintoarvolaskelmat Itsearviointi 5 Ruokalistasuunnittelussa huotukset toteutuvat. Koura työryhmä Ravitsemussuosimioidaan uudet tutkii erityisruokavalioiden ravintoarvo- ravitsemussuositukset. Yhteistyötä Koura- Kouraryhmän toijen toteutumista. työryhmän minta on edennyt kanssa kehitetään. suunnitellussa aikataulussa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Ympäristönäkökulman huomioiminen hankinnoissa ja tuotannossa. Kilomäärät Valmistus- ja jakeluhävikin minimoiminen reseptiikkaa ja valmistusmenetelmiä kehittämällä. Itsearviointi 4 Tuotannosta ja tarjoilusta syntyvä Tuotannosta ja tarjoilusta syntyvä ruokajätemäärä on alle 5% koko- ruokajätemäärä naisvalmistus- määrästä tusmäärästä tarkis- kokonaisvalmistuspunnituksissa keskimäärin 13 % Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Ruokapalveluiden kehittämishankkeessa onnistutaan. Henkilöstökysely Ruokapalveluiden kehittämishankesunnitelma toteutetaan suunnitellusti. Ruokapalveluiden kehittämishankesunnitelma toteutuu onnistuneesti. Itsearviointi 3 Palvelusopimukset on valmiit. Palautekeskustelut aloitettu palvelusopimuksista asiakkaiden kanssa. Kehittämishanke aikataulutettu uudelleen vuodelle 2012. Henkilöstön haastattelut vielä kesken. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Toimenkuvat ovat selkeitä ja yhtenäisiä koko ruokapalveluissa. Toimenkuvat päivitetään Kaikkien yksiköiden toimenkuvat päivitetään. Itsearviointi 3 Kaikki toimenkuvat käyty läpi. Yhtenäistämistä toteu- 93

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari tettu isojen aluekeittiöiden, päiväkotien palvelukeittiöiden osalta. Nimikkeenmuutokset tehty. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Ruokapalvelut on haluttu oppisopimuskumppani ja yhteistyökumppani alan oppilaitosten työssäoppimisjaksoille. Mittari Opiskelijoiden Työssäoppijoiden ottaminen. määrä Työllistämistuki. Työllistämistuella 5 hlö. Avotyöntekijöitä 1 uusi hlö. Työssäoppijoita 5 hlö. Kesätyöntekijöitä 4 hlö. Työllistetään vähintään 2 henkilöä. Kilpailukykyinen oma palvetanto on kilpailu- Oma palvelutuolutuotantokykyistä ja asiakastyytyväisyys on kiitettävä. Kustannustietoisuus ja tehodään kustannus- Hankinnat tehkas resurssien tietoisesti ja tehokkaasti. käyttö. Asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Toteutetaan asiakastyytyväisyyskyselyt Ostamista ja hankintaa tehostetaan sähköisen tilaamisen avulla. Asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palvelun laatuun. Itsearviointi 5. Koulujen asiakastyytyväisyyskysely toteutettu maaliskuussa 2011 yhteistyössä opetustoimen kanssa. Itsearviointi 5. Elintarvikkeiden hankintakustannukset eivät nouse. Elintarvikekustannukset 3,7 % korkeammat kuin vastaavana ajanjaksona 2010. Itsearviointi 3. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Keskuskeittiövetoisen toimintamalliin siirtymisessä onnistutaan. Henkilöstön määrä on riittävä. Eläköityminen huomioidaan hen- kilöstösuunnitte- Mittari Järjestettyjen koulutusten määrä ja osallistumisaktiivisuus. Muutoskoulutuksen järjestäminen koko henkilöstölle. Koko henkilöstöstä jokainen osallistuu vähintään 1 koulutukseen / vuosi. Muutoskoulutustilaisuuksia 1 osallistujia 32/45. Asiakaspalvelukoulutuksia 1 osallistujia 30/45. Henkilöstökoulutukset myöhästä aikataulusta. 94

Kriittinen menestystekijä Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Tulosalueen tavoite vuoteen lussa. Ruokapalveluita mitataan luotettavilla valtakunnallisesti vertailukelpoisilla mittareilla. Kehitetään uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Strategian mukainen osaami- ammattitaitoista ja Henkilöstö on sen kehittäminentilliseen koulutuk- osaavaa. Ammaseen osallistumista tuetaan ja kannustetaan. Mittari Valitaan ja luodaan palvelun tasoa ja kehitystä kuvaavat mittaristot. Osallistumisaktiivisuutelman laadinta Koulutussuunni- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen. Tuetaan ja onnistutaan uusien tapojen käytäntöön viemisessä. Säilytetään muutosvalmius ja jatkuva kehitystyö. Itsearviointi 3. Aterioiden ja palveluiden hinnoittelu uudistettu. Itsearviointi 5. Tuotekehitys aikataulussa. Reseptimuutosten määrä Aromi ohjelmassa 98 kpl. Itsearviointi 5. Koulutukseen osallistuu vähintään 50 % henkilöstöstä vuosittain. Koulutussuunnitelma laadittu. Esimiestyön seminaari osallistujia 4/5. Erityisruokavalio koulutus osallistujia 12/45. Aromi koulutus osallistujia 2/5. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Olemme osa seudullista ammatillista yhteistyöryhmää joka kehittää alan tuotantomenetelmiä ja toimintatapoja. Osallistumisaktiivisuuminen Sedu- 100% osallistutyöryhmään Osallistuminen yhteistyöryhmän toimintaan on aktiivista. Itsearviointi 4 Hämeenlinna lopetti Sedu työryhmän toiminnan. 1.4.2011 Aloitti uusi työryhmä jossa osapuolina Janakkala ja Hattula. Uusi yhteistyö toiminut suunnitelman mukaisesti. Kokoontumisia 3 kertaa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työpaikkakokoukset pidetään työpaikkako- Pidettyjen säännöllisesti ja kousten ja kehityskeskustelut kehityskeskustelujen toteutuvat. määrä. Työpaikkakokouksia järjestetään jokaisessa yksikössä vähintään 1 kerran kuukaudessa. Kehityskeskustelut pidetään kaikille. Itsearviointi 4 Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut toteusia 34 Työpaikkakokouktuvat 100% Henkilöstökokouksia 2 Keittämön kokouksia 4 Kehityskeskusteluita käyty Vilkman 8/10. Oksanen 7/7. Pihlaja 5/7. Rämänen 6/6. Haverinen 95

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari 9/12. Itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Ateriat hoitolaitoksissa Aamupala kpl 76 744 76 900 73 229 95,2-3 671 Lounas kpl 81 048 82 100 80 844 98,5-1 256 Päivällinen kpl 80 029 80 300 77 233 96,2-3 067 Henkilöstöruokailu, lounas kpl 11 500 13 347 116,1 1 847 Erityisruokavaliot kpl/%, lounas 14 600 14 800 17 339 117,2 2 539 Kotihoidon ateria Lounas arkisin kpl 26 703 27 500 34 269 124,6 6 769 Viikonloppuisin ja arkipyhinä kpl 6 055 6 000 1) Erityisruokavaliot kpl/%, lounas 6 689 6 700 9 655 144,1 2 955 Päivätoiminnan asiakkaat Aamupala kpl 2 250 2 300 1 774 77,1-526 Lounas kpl 8 152 8 200 8 347 101,8 147 Päivällinen kpl 1 095 1 100 1 444 131,3 344 Erityisruokavaliot kpl/%, lounas 1 146 1 000 1 840 184,0 840 Päiväkotien ateriat Aamupala kpl 153 990 105 800 2) Lounas kpl 108 808 92 600 124 155 134,1 31 555 Esikoululaiset lounas kpl 37 611 44 900 3) Välipala kpl 153 990 121 400 104 215 85,8-17 185 Päivällinen kpl 3 650 4 300 3 988 92,7-312 Iltapala kpl 3 650 2 200 2) Erityisruokavaliot kpl/%, lounas 10 030 7 400 9 344 126,3 1 944 Henkilökunnan esimerkkiruokailu kpl 26 982 25 100 18 236 72,7-6 864 Koulujen ateriat Lounas kpl 407 135 404 500 420 322 103,9 15 822 Iltapäiväkerhojen välipala kpl 15 014 15 500 16 174 104,3 674 Erityisruokavaliot kpl/%, lounas 27 028 28 100 43 250 153,9 15 150 Henkilökunnan esimerkkiruokailu kpl 30 240 47 700 25 547 53,6-22 153 Elintarvikekulut 1 075 008 1 058 500 1 056 619 99,8-1 881 Elintarvikesuoritehinta keskimäärin 0,90 0,88 0,89 0,8 0,01 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: 1) kotihoidon lounasateriat sisältävät myös viikonlopun ja arkipyhien ateriat 2) päiväkotien ilta- ja aamupalojen annosmääriä ei enää seurata, ne myydään välitystuotteina 3) päiväkotien lounasmäärät sisältävät myös esikoululaisten lounaat Erityisruokavalioiden määrät ovat toteutuneet ennakkotilauksia suurempina. Kaikki ateriatilaukset eivät toteutuneet ennakkoarvioiden mukaisesti. 96

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Ruokapalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 2 835 308 2 835 308 2 954 667 119 359 Maksutuotot 887 887 Tuet ja avustukset 3 838 3 838-3 838 Muut toimintatuotot 143 100 143 100-143 100 Toimintatuotot yhteensä 2 982 246 2 982 246 2 955 554-26 692 - joista sisäiset tuotot 2 858 056 2 858 056 2 843 179-14 877 Valmistus omaan käyttöön 46 600 46 600 24 181-22 419 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 480 394-1 480 394-1 524 466-44 072 Palvelujen ostot -235 788-235 788-234 438 1 350 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 124 190-1 124 190-1 116 435 7 755 Muut toimintakulut -136 680-136 680-139 910-3 230 Toimintakulut yhteensä -2 977 052-2 977 052-3 015 250-38 198 - joista sisäiset kulut -317 057-317 057-290 529 26 528 Toimintakate 51 794 51 794-35 515-87 309 Poistot ja arvonalentumiset -13 244-13 244-15 503-2 259 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -84 813 0-84 813-72 604 12 209 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 119.359 ): ateriatilaukset eivät toteutuneet ennakkoarvioiden mukaisesti, ruoankuljetustuotot tuloutettu myyntituottoihin (käyttösuunnitelmassa muissa toimintatuotoissa) - Tuet ja avustukset: (alitus -3.838 ) matalapalkkatukea ei maksettu v. 2011 - Muut toimintatuotot: (alitus -143.100 ) ruokapalvelut maksoi ruoankuljetuksista n. 165.600, ruoankuljetusmaksuja tuloutettiin n. 147.600 (tuloutettu myyntituottoihin). Valmistus omaan käyttöön (alitus 22.877 ): käyttösuunnitelmasta poiketen kehittämispäällikön henkilöstökuluista jäi 22.400 suurempi osuus ruokapalveluiden kuluiksi, eikä sitä tuloutettu keskuskeittiöhankkeesta, summa ei myöskään sisältynyt ateriahintoihin. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: (ylitys 44.072 ), sairauspoissaolot kasvoivat 18 %, kehittämispäällikön palkasta osa (n. 13.000 ) maksettu teknisen toimen hallinnosta. 97

TULOSALUE KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ Toiminnan kuvaus Yhdyskuntarakenteen ohjaus tapahtuu maankäytön strategian tavoitteiden mukaisesti yleis- ja asemakaavoituksen sekä MRL:n ohjauskeinoin. Tulosalue vastaa omalta osaltaan kunnan maapolitiikan hoidosta. Sisältää palvelut: maankäytön yleissuunnittelu, yksityiskohtainen suunnittelu ja paikkatieto ja maaomaisuus. Tehtävät: maankäytön suunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslain kunnalle määräämät tehtävät kiinteistönmuodostamislainsäädännön kunnalle määräämät tehtävät maanrakentamisen ja vesihuoltotoiminnan mittaukset ja muut mittauspalvelut kunnan kiinteän omaisuuden hankintaan liittyvä valmistelu sekä kiinteän omaisuuden luovutus. Tulosalueen kokonaisvastuu on kaavoitusarkkitehti Leena Turkalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kaupalliset palvelut säilyvät keskustoissa ja tätä tuetaan kaavoituksen keinoin. Mittari Kaavassa varattu kerrosala/vuosi Rakennettu uusi kerrosala/vuosi Turengin keskustan asemakaavan muutos. Turengin keskustan kaava valmis. On haettu toteuttamiskelpoista ratkaisua kaavaluonnoksen viemiseksi eteenpäin osina. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kunnan tuottamien palvelujen oikea-aikainen varautuminen maankäytön suunnittelussa. Kaavassa varattu kerrosala/vuosi Turengin itäosien yleiskaava. Itsearviointi 3 Turengin itäosien yleiskaava saanut Hankkeen tärkeysjärjestystä muutet- lainvoiman. tiin toteuttamisajankohdan antaessa tilaa. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirrettiin vuodelle 2012 Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Asuintonttien tarjonta vastaa eri asukasryhmien kysyntään monipuolisesti. Kaavoitettujen tonttien varanto. Luovutettujen tonttien määrä. Turengin Kyterin I osan asemakaava. Turengin Kyterin I osan kaava valmis. Itsearviointi 4 Hankkeen tärkeysjärjestystä muutettiin toteuttamisajankohdan antaessa tilaa. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirrettiin vuodelle 2012 Itsearviointi 4 98

Kriittinen menestystekijä Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari Kaavoituksen vuorovaikutusmenetelmien parantaminen Kaavaprosessin sujuvuus. Yleisötilaisuudet. Kaikkien osallisten tavoittaminen. Osallistuttu em. Oasin kehittäminen. hankkeiden lisäksi vesihuollon kehittämishankkeeseen ja Hämeenlinnan ja Janakkalan rajaalueen liikenneselvitykseen. Helppo ja kattava sähköinen verkossa. Uusi opaskartta asiointi. Palvelun määrä ja laatu Opaskartan tuottaminen Opaskartta valmis. Itsearviointi 4 Opaskartan tarkistustyö kunnassa on meneillään. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimintaympäristön muutostilanteiden tunnistaminen Palvelun määrä ja laatu Viranomaisneuvottelut Palautteenhavainnollistaminen. Vastineet. Itsearviointi 4 Palautteet käsiteltiin ja työn jatkon periaatteet hyväksyttiin. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Riittävä varautuminen tarpeellisiin ostopalveluihin. Mittari Toteutuneiden hankintojen taloudellisuus / laatu Yleiskaavoituksen perusselvitykset. Kaavoituksen numeerisen pohjakartan aloitus. Selvitysten valmistuminen aikataulussa. Vuoden aikana tuotettu Rastilan- Rastikankaan luonto- ja maisemasekä hulevesiselvitykset sekä rakennettavuusselvityksiä. Aloitettiin digitaalisen pohjakartan tarjouskilpailu. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Rakennemallin jatkotoimenpiteiden käynnistäminen. Osallistuminen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Itsearviointi 5 Vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelman valmis. luonnos on valmistunut. Sovittu rakennusjärjestyksen uudistuksen käynnistämisestä. Kunnan sijainnin hyödyntä- Kuntarajat ylittävä yhteistyö. Valintojen Harvialan suunnan onnistuminen. yleiskaavoi- Toimenpiteistä päättäminen. Itsearviointi 4 Kunnan lausuntojen 99

Kriittinen menestystekijä minen osana metropolivyöhykettä. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari tus. vaikuttavuus vaihemaakuntakaavaan hyvä. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Rakennemallin jatkotyönä maapoliittisen ohjelman tavoitteisto Mittari Jatkotyöt hyväksytty rakennemallissa. Kehittyvä yhdyskuntatalouden arviointi suunnittelussa. Arvioitu taloutta projektikohtaisesti ja maanhankinnan vaikuttavuutta. Uuden kustannuslaskentaohjelman käyttöönotto koko tuotantoketjulle. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Palvelutarpeiden Palvelujen ennakointi ja edellytysten ennakoin- onnistunut järjestämisen ti. ajoitus. Neuvottelut toimialojen kanssa. Palvelutarpeet tunnistettu. Itsearviointi 3 Jatkettu yhteistyötä hankekohtaisesti. Itsearviointi 3 Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Viranomaistoiminnan lisäksi riittävä resurssi hoitaa maankäytön palvelutuotantoa. Toimintakyky säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Viranomaisvelvoitteiden hoitaminen. Kysyntään vastaaminen. Työ ohjelmoidaan tehokkaasti kaavoituskatsauksessa. Kaavoituskatsauksen ja talousarvion toteutuminen. Palvelutuotantoon varattu resurssi tarpeet ennakoiden. Kaavoituskatsauksen laatiminen vuosittain. Pystytään vastaamaan myös yllätyksellisiin tarpeisiin. Yhdyskuntatalouden kustannusvaikutukset tunnetaan. Osallistuttu ennakoimattomien yrityskyselyjen tilatarpeiden ja edellytysten selvittämiseen. Itsearviointi 4 Sovittu kaavoitusohjelman laatimisesta yhteistyössä ympäristöpalvelujen kanssa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaamisen kehittämi- Muutostarpeisiin reagointi. Koulutusohjelma strategiaa tukevaksi. Mittari Ei muutoksia. Koulutusten Vuosittaisen toteutuminen. koulutusohjelman laatiminen. Ei muutoksia Koulutusten toteutuminen. Koulutussuunnitelma toteutunut pää- 100

Kriittinen menestystekijä nen. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari osin. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Kaksisuuntainen tarpeiden tunnistaminen. Intran käytön tehostaminen. Intran käytön tehostaminen. Toisten tarpeiden tiedostaminen. Itsearviointi 4. Aloitettu intran hyödyntäminen kaavoituksen, infran suunnittelun ja rakentamisen yhteistyössä. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työpaikkakokoukset Kokousten määrä. Intran hyödyntäminenkoukset Säännölliset ko- Tiedon jakaminen. Palautteen käsittely. Itsearviointi 4. Toteutuneet Itsearviointi 5 101

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Yleiskaavoitus Turengin itäosan yleiskaava Luonnos Ehdotus Harvialan yleiskaava Luonnos Luonnosvaihtoehto hyväksytty kh:ssa.kaavaehdotuksen valmistuminen siirretty v. 2012. Vuoden aikana muutettu järjestystä ja Tervakosken yleiskaavan selvitystyö toteutetaan ennen Harvialaa. Alustavaa ohjelmointia tehty. Rastilan Rastikankaan yleiskaava Luonnos Tehty kaavoituksen selvityksiä. Asemakaavoitus Tervakosken liikekeskustan muutos Käynnistäminen Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Turengin keskustan asemakaavan muutos Hyv Hyv Kaavaratkaisun edellytyksiä selvitetty maanomistajien kanssa. Lassilan alue Luonnos Hyv Valmistui v. 2010 Kyteri 1 Luonnos Hyv Kaavaluonnoksen nähtävänäolo suoritettu ja saatu mielipiteet ja lausunnot. Kaavaehdotuksen valmistuminen siirretty vuodelle 2012 Tervakoski pohjoinen luonnos Kaavoitus on mahdollista maanhankinnan toteutuessa. Harvialan kartanoalueen asemakaava Luonnos Luonnos Vireillä Harvialan Marjoniemen asemakaava Luonnos Vireillä riippuu yksityisestä Kauppakujan eteläosa (meijeri) tahosta Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Kauppakujan pohjoisosa Ajoitus riippuu yksityisestä tahosta Hakamäen liikuntapuisto Luonnos Luonnos Ei edistetty Käyty viranomaisneuvottelut ja tehty vaaditut Pyhämäki, asema Luonnos Luonnos selvitykset. Rastikangas 11 Hyv Valmistui v. 2010 Rastikankaan kaavoituksen jatko reagoidaan tarpeeseen Rastikangas 12. Käyty viranomaisneuvottelu ja tehty kaavoituksen selvityksiä. Kaavaluonnos ollut nähtävänä. Valmistuneet asemakaavat, ha 84 40 1 Tonttimyynti Eväsoja siirtynyt vuodelle 2011 Eväsoja siirtynyt vuodelle 2012 (asemakaavasta tehtiin valitus) Painopisteenä Harviala ja Eväsoja Myyntikaupat kpl /ha (asuin- ja toimitilatontit) 20 20 / 10 20 / 20 Uudet vuokrasopimukset, kpl 5 5 20 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: 102

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kaavoitus ja maankäyttö Toimintatuotot Myyntituotot 5 202 5 202 26 979 21 777 Maksutuotot 58 341 58 341 37 162-21 179 Tuet ja avustukset 12 891 12 891 Muut toimintatuotot 194 616 194 616 239 083 44 467 Toimintatuotot yhteensä 258 159 258 159 316 115 57 956 - joista sisäiset tuotot 17 951 17 951 Valmistus omaan käyttöön 1 000 1 000 21 867 20 867 Toimintakulut Henkilöstökulut -345 087-345 087-349 811-4 724 Palvelujen ostot -133 898-133 898-101 040 32 858 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 293-4 293-4 312-19 Muut toimintakulut -22 649-22 649-23 969-1 320 Toimintakulut yhteensä -505 927-505 927-479 132 26 795 - joista sisäiset kulut -18 516-18 516-25 138-6 622 Toimintakate -246 768-246 768-141 150 105 618 Poistot ja arvonalentumiset -1 043-1 043 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -15 062 0-15 062-11 122 3 940 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 21.777 ): toteutuneet ennakoitua suurempina, mm. rakennusvalvonnan lisääntyneiden tilausten johdosta - Maksutuotot (alitus 21.179 ): tulot on ennakoitu kertynyttä suuremmiksi, koostuvat pääosin tonttimyynnin tontti- ja varausmaksuista - Tuet ja avustukset (ylitys 12.891 ): ennakoimattomia maantietoimitusten korvauksia - Muut toimintatuotot (ylitys 44.467 ): maa- ja vesialueiden vuokratuotot ylittyneet. Valmistus omaan käyttöön (ylitys 20.867 ): katuvalosaneeraukseen sisältyvät mittaukset (investointitaloudesta) Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 4.724 ): toteutuneet lähes ennakoidusti, vaikka KuEL-maksua (eläkemenoperust.) on peritty n. 12.000 enemmän kuin arvioitu - Palvelujen ostot (alitus 32.858 ): asiantuntijapalveluista on säästynyt n. 27.000 mm. keskustan kaavoituksen viivästymisen johdosta. 103

TULOSALUE KADUNPITO Toiminnan kuvaus ylläpidetään kunnan omana työnä katuja ja yleisiä liikennealueita lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisesti sekä valvotaan ulkoistettuja alueurakoita katualueiden suunnittelun ja rakennuttamisen valvonta konepalvelujen tuottaminen kunnan omalla kalustolla. Tulosalue sisältää palvelut: kadut yleiset, katujen kunnossapito, liikennealueiden rakennuttaminen, maankaatopaikat ja konepalvelut. Tulosalueen kokonaisvastuu maanrakennuspäällikkö Ville Mattilalla 8.5.2011 saakka ja Pirjo Saartenkorvella 13.6.2011 alkaen. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Katualueet teknisen lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisessa kunnossa Mittari Laatutason seuranta kuukausikierroksilla sekä oman tuotannon että urakoitsijoiden edustajien kanssa Kierrokset urakoitsijan alueella tehty kuukausittain ja muulloinkin kun on alueella liikuttu. Oman tuotannon alueita kiertänyt maanrak.pääll. ja kunnossapitoesimies säännöllisesti. Osallistumista Yksityisten tienhoitokuntien neu- edistävä, kattava yhdistysten vonta tarvittaessa ja yhteisöjen teiden kunnossapidossa verkosto. Tarvittaessa tienhoitokuntien tarpeen mukaan Itsearviointi 4. Alikartano yksityistien kunnossapito lopetettu ja tiehoitokuntaa neuvottu. - Kustannussäästöjä kunnalle ja tasapuolista kohtelua yksityisteille. Kunta ei enää kunnossapidä niitä. Palautteen järjestelmällinen viestintä ja palaut- määrä Oikea aikainen Palautteiden hyödyntäminen teiden käsittely toiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden perusteella Palautteiden aktiivinen seuranta ja raportointi Itsearviointi 5. Nettisivut päivitetty ja tiedotusta lisätty tarpeen mukaan (katuvalojen sam- 104

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari muttaminen ja huoltoasiat). Itsearviointi 5. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Infran kuntoarvioinnit Mittari ohjelmien eteneminen katuvalo- ja katuverkko selvityksen päivittäminen ohjelmointi etenee suunnitellusti Kilpailutus tehty. Tekijä valittu. Työ etenee. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kalustoa uudistettaessa huomioidaan koneiden ympäristövaikutus Kaluston tarjouspyynnöissä huomioidaan kiristyvät ympäristövaatimukset Itsearviointi 5. Ruokapalvelun autosta luovutaan, palvelu siirtyy yksityiselle. Itsearviointi 5. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite vuoteen Tulosalueen ta- Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Työajanjousto järjestelmien kehittäminen kunnossapitoon Mittari Neuvotellaan Työmuoto käytössä talvikaudel- periaatteet siirretyn työajan käytöstla 2011 Talvipäivystystä kevennetty ja järkeistetty. Tästä kustannussäästöjä kunnalle n. 9000e/v. Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Strategian mukainen osaamivän osaamisen Työtehtäviin liittysen kehittäminentegian kehittäminen stra- mukaiseksi Mittari Koulutustarpeen määrittely kehityskeskustelujen yhteydessä kunnossapitoesimies Mauri Lahtinen ollut marraskuussa esimieskoulutuksessa. Kehityskeskustelut pidetty. Itsearviointi 5 105

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhintaja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Kadut, km 92 93 93 100,0 0 Kadut, kesäkunnossapito /km 1 163 700 1 056 150,9 356 Kadut, talvikunnossapito /km 2 542 1 500 1 973 131,5 473 Katuvalaistus, kpl 5 150 5 250 5 250 100,0 0 Katuvalojen kunnossapito /kpl 18 26 9 34,6-17 Katuvaloenergia /kpl 49 48 43 89,6-5 Konepalvelun konetyötunnit 9 578 7 500 8 937 119,2 1 437 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kadunpito Toimintatuotot Myyntituotot 346 900 346 900 426 570 79 670 Muut toimintatuotot 4 000 4 000 35 429 31 429 Toimintatuotot yhteensä 350 900 350 900 461 999 111 099 - joista sisäiset tuotot 343 900 343 900 373 033 29 133 Valmistus omaan käyttöön 71 985 71 985 85 209 13 224 Toimintakulut Henkilöstökulut -381 927-381 927-380 965 962 Palvelujen ostot -447 349-447 349-444 257 3 092 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -267 278-267 278-381 307-114 029 Muut toimintakulut -45 072-45 072-48 605-3 533 Toimintakulut yhteensä -1 141 626-1 141 626-1 255 133-113 507 - joista sisäiset kulut -177 422-177 422-282 113-104 691 Toimintakate -718 741-718 741-707 925 10 816 Poistot ja arvonalentumiset -1 117 520-1 117 520-1 124 449-6 929 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -20 186 0-20 186-18 731 1 455 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 79.670 ): Lidl maksanut korvauksen poistuvasta kadusta laajennuksen tieltä (40.000 ), tilapalveluille tehty rakentamispalveluja, esim. Jänispolun ja Kettukallion päiväkotien pihat, Seuratalon piha-alue (+ 26.900 ) - Muut toimintatuotot (ylitys 31.429 ): liikennevirasto maksanut korvauksen VR:n huoltoteistä (15.776 ), kadunpidon irtaimen omaisuuden hankinnan yhteydessä myyty käytöstä poistettua kalustoa; pienoistraktoreita (13.500 ) ja pakettiauto (3.252 ), (vaihtokoneen myynti kirjataan käyttötalouteen, uuden koneen osto irtaimistoinvestointeihin). Valmistus omaan käyttöön (ylitys 13.224 ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 114.029 ): talousarvioon varatut määrärahat eivät riittäneet, suurimmat ylitykset seuraavissa toimintakuluissa; poltto- ja voiteluaineet (ylitys 22.560 ), katuvalojen sähkö (ylitys 39.000 ), Rehakan kaatopaikan suotovesien pumppauskorvaus JaVelle (ei varattu talousarvioon, + 44.087 ). 106

TULOSALUE ALUETEKNIIKKA Toiminnan kuvaus viheralueita suunnitellaan ja kunnossapidetään lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisesti hoidetaan liikunta-alueita sekä kiinteistöjen piha-alueita tilaajien edellyttämän tason mukaisesti toteutetaan luonnonarvot huomioivaa metsänhoitoa hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti. Sisältää palvelut: aluetekniikka yleiset, puistoalueet, liikunta-alueet, kiinteistöjen alueet, metsäalueet, erityisalueet ja palvelujen myynti. Tulosalueen kokonaisvastuu on kunnanpuutarhuri Eero Simolalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Viheralueet lautakunnan hyväksymän laatutason mukaisessa kunnossa. Mittari Osallistumista Asukas / käyttäjä edistävä, kattava yhdistysten nen vastuun nostami- ja yhteisöjen verkosto. asukastalkoopäivät Palautteen järjestelmällinetely sovitussa määrä Palautteiden käsit- Palautteiden hyödyntäminen ajassa toiminnan kehittämisessä. Laatutason seuranta kuukausikierroksilla sekä oman tuotannon että urakoitsijoiden edustajien kanssa. siistimistalkoiden koululais- ja asukastalkoita vähin- järjestäminen tään neljänä päivänä vuodessa Toiminnan kehittäminen saatujen palautteiden mukaan seuranta ja raportointi Kierrokset tehty tyydyttävästi. Oman tuotannon alueilla tarkennettava jatkossa. Itsearviointi 3. Syksyn risutalkoiden järjestäminen ei onnistunut. Kevättalkoita järjestettiin kolmena päivänä. Itsearviointi 4. Palautteisiin vastattu pääosin aikataulussa. Palautemäärät kasvaneet viherja liikunta-alueilla runsaasti. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ympäristön tilan paranemiseen johtava Viher- ja metsäalueiden kunnossapidossa huomi- Mittari Tarvittavan lisäkoulutuksen huomioiminen Tarvekartoitusta tehty syksyn aikana 107

Kriittinen menestystekijä toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari oidaan toimenpiteiden vaikutukset ympäristön tilaan. koulutusohjelmassa kehityskeskusteluissa. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan Työllistämistuella olevien työllistäminen yhdessä sosiaalitoimen kanssa Mittari Työllistettyjen palvelukuukausien määrä / vuosi Lisätään kustannustietoutta koko työyksikössä ja kehitetään seurantamittareita oikeaan suuntaan Yhteistyö Sosiaalitoimen Pajan kanssa alkuharjoittelun jälkeen työmahdollisuuksien tarjoamiseksi vähintään 5 hlö sijoitettu Liikuntapaikkojen kustannuksista ja laatutasosta sovittu tilaajan kanssa. Itsearviointi 4. Työllistettyjä on ollut 5 henkilöä ja työpanos 36 kk vuoden aikana. Vuodeksi 2012 työllistetyt poistuvat lähes kokonaan. Itsearviointi 5. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja Henkilöstön muutostilanteiden en- muutostilanteet hyödyntävä nakointi henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaami- osaamisen kehit- Työtehtävien sen kehittäminentäminen strategian mukaiseksi Mittari Työtehtävien muutos tilanteessa olevien henkilöiden tukeminen osaamisen kehittämisellä Koulutustarpeen määrittely kehityskeskustelujen yhteydessä Lisäkoulutustarve määritelty uusien tehtävien mukaiseksi Henkilöstön halukkuutta eri tehtäviin selvitetty kehityskeskusteluissa Itsearviointi 4. ATK koulutusta järjestetty halukkaille yksikössä Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Rakennetut ja hoidetut puistot ha 53,2 60,0 60,0 100,0 0 /ha (laskettu toimintakuluista) 4 343 3 800 4 094 107,7 294 /ha (sis. työll.tuki+koululaiset) 4 682 4 200 4 532 107,9 332 Rakennetut kiinteistöjen pihat ha 29,2 30,0 29,2 97,3-1 Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito /ha 4 968 4 850 5 168 106,6 318 Hakkuusuorite m3 4 095 3 200 4 122 128,8 922 Itsearviointi 4. 108

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Rakennetut ja hoidetut puistot ha: Harvialan uudet viheralueet olivat (6,8 ha) ensimmäistä vuotta mukana kunnossapidossa - Rakennetut kiinteistöjen pihat ha: kiinteistön pihojen talvikunnossapito oli arvioitua kalliimpaa suuren lumimäärän takia - Hakkuusuorite m3: metsäkaupasta kertyi arvioitua suurempi hakkuumäärä (metsänmyyntituotot ylittyivät) Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Aluetekniikka Toimintatuotot Myyntituotot 236 600 236 600 321 133 84 533 Muut toimintatuotot 12 000 12 000 14 729 2 729 Toimintatuotot yhteensä 248 600 248 600 335 862 87 262 - joista sisäiset tuotot 153 000 153 000 175 940 22 940 Valmistus omaan käyttöön 13 000 13 000 26 489 13 489 Toimintakulut Henkilöstökulut -356 636-356 636-346 750 9 886 Palvelujen ostot -371 281-371 281-389 832-18 551 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -60 175-60 175-66 123-5 948 Muut toimintakulut -19 744-19 744-17 710 2 034 Toimintakulut yhteensä -807 836-807 836-820 415-12 579 - joista sisäiset kulut -102 358-102 358-139 484-37 126 Toimintakate -546 236-546 236-458 064 88 172 Poistot ja arvonalentumiset -3 702-3 702-32 462-28 760 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -19 357 0-19 357-15 231 4 126 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 84.533 ): metsänmyyntituotot ylittyivät 69.000 (hakkuista kertynyt määrä arvioitua suurempi) Valmistus omaan käyttöön: (ylitys 13.489 ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (alitus 9.886 ): toteutui suunnitellun mukaan, kun huomioidaan myös tapaturma- ja sairaskulukorvaukset - Palvelujen ostot (ylitys 18.551 ): sisäisten konepalveluiden ostot ylittyneet lumenkäsittelyn takia avioitua enemmän. 109

TULOSALUE TILAPALVELU Toiminnan kuvaus Kiinteistöjen ylläpito kokonaistaloudellisesti hyödyntäen olemassa olevien tilojen kapasiteetti. Kunnan omaan käyttöön tulevan uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarkoituksenmukainen rakennuttaminen yhteistyössä käyttäjähallintokuntien kanssa. Sisältää palvelut: kiinteistöjen ylläpito yleiset, laitetoiminnot ja rakennuskorjaukset. Tehtävät: kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöjen hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti hankkia kunnan omassa käytössä olevien kiinteistöjen tarvitsemat energia, vesi- ja jätehuollon järjestäminen kustannustehokkaasti toteuttaa ylläpitokorjaukset, kiinteistönhoitotyö ja rakennuttamispalvelut talonrakennusinvestointiohjelman toteuttaminen energiatehokkuusohjelman toteuttaminen kustannustason nousun hillitsemiseksi. Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Mittari Käyttäjien ja kuntalaisten palaute. Julkiset rakennukset hyvässä kunnossa Kunnossapitomäärärahat kohdennetaan tarkoituksen mukaisesti. Rakennuskannan arvon säilyminen. Rakennusten arvo säilynyt ennallaan. Rakennuksien sisäilmaongelmat ja kosteusvauriot ohjanneet määrärahojen kohdentumista. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Riittävän ajoissa huomioitu korjausrakentaminen ja Mittari ennakoivat huoltotoimenpiteet. Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien kustannusten väheneminen. Korjausrakentamisen ja huolsuuden arvon Kiinteistöomaitotoimenpiteiden säilyminen. priorisointi. Sisäilmaongelmien tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä suoritettu. Ennaltaehkäisevä toiminta kärsi suuresta sisäilmaongelmien määrästä. Ympäristön tilan paranemi- Ympäristötavoitteiden huomioimi- Toteutetut säästötoi- Energiansäästöohjelman toteut- 2-3 toteutunutta energiansäästö- Itsearviointi 3. 110

Kriittinen menestystekijä seen johtava toiminta. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari nen korjausrakentamisessa ja laite- menpiteet toiminnoissa. kohdetta taminen vaiheittain. Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi valmistunut. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen laadinta aloitettu. Kuntalaisen Käyttäjien osallistaminen toimitilo- kannustaminen vastuunottoon jen vastuulliseen hyvinvoinnista. käyttöön. Tilojen käyttöja kunnossapito kustannusten väheneminen. Kiinteistöjen hallinnoinnista vastaavien ohjeistus. Isoimpien kiinteistöjen toimintatapojen selkeytys. Itsearviointi 5. Käyttäjille suunnatun energiansäästöohjeistus valmis, julkaistaan ympäristöoppaan yhteydessä. Energia-asioiden tiedottaminen kuntalaisille valmistelussa. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite vuoteen Tulosalueen ta- Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Oma palvelutuotanto on joustava ja kilpailukykyinen. Mittari 3/4 asiakkaista tyytyväisiä. Palaute palvelujen käyttäjiltä. Kustannuslaskelmat ja palautekysely. Kustannusvertailussa oma tuotanto on kilpailukykyistä. Palautekyselyä ei ole suoritettu, muuten saatua palautetta on hyödynnetty palvelutuotannossa. Kustannustietoisuus ja tehonusten pienentä- Energiakustankas resurssien minen. käyttö. Kulutusseurannat Uuden kulutusseurantaohjelman käyttöönotto. Itsearviointi 4. Energian kulutuksen kasvun hallitseminen. Kulutusseurantaohjelma otettu käyttöön Itsearviointi 5. Kustannustietoisuus ja teholinnoinnin keskit- Kiinteistöjen halkas resurssien täminen kokonaisuudessaan tila- käyttö. palveluun. Hallinnointi tilapalvelulla. Siirrytään kiinteistöjen keskitettyyn hallinnointiin. Keskitetty hallinnointi toimii. Kiinteistöjen hallinnoinnin keskittämisen selvitystyö muiden hallintokuntien kanssa on käynnistetty. Itsearviointi 4. 111

Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Riittävä määrä henkilöstöä suhteutettuna kiinteistö massaan. Mittari Kiinteistöjen hoitotason säilyminen. Kiinteistönhoitajan rekrytointi Resurssien säilyttäminen nykytasolla. Onnistunut rekrytointi. Henkilöstöresurssit säilyneet entisellä tasolla. Strategian mukainen Henkilöstön koulu- Koulutukseen Koulutuksien osaamitus. sen kehittäminen. osallistuminen. järjestäminen. Itsearviointi 4. Koko henkilöstö osallistuu vähintään yhteen kou- saavutettu. Koulutustavoite lutukseen vuoden aikana. Itsearviointi 4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Kiinteistönhoidon tason lasku. Nopea reagointi tilanteeseen, rekrytointi. 1.1. 31.12. Tilanteen jatkuva seuranta. Henkilöstön määrässä ei muutoksia. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Rakennuttamistehtävien suunnittelun ja valvonnan lamautuminen. Ostopalvelu Itsearviointi 4. Tilanteen jatkuva seuranta. Rakennuttamisen osalla henkilöstömäärä palautunut ennalleen. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Kiinteistöpalvelun hallinnon henkilökuntavaje; Yllättävä pitkäaikainen poissaolo. Kohtalainen; Hallinto- ja talousasioiden vaikeutuminen. Itsearviointi 4. Toimintojen siirto tai rekrytointi. Tilanteen jatkuva seuranta. Hallinnon osalta ei muutoksia. Itsearviointi 4. Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lämmitys /m3 2,49 2,63 2,48 94,3-0,15 Sähkö /m3 1,41 1,52 1,59 104,6 0,07 Kiinteistönhoitotyöt /m3 0,97 1,03 1,10 106,8 0,07 Vesi/jätevesi /m3 0,32 0,32 0,34 106,3 0,02 Rakennus R-m3 374 170 374 170 100,0 0,00 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - lämmitysenergian kulutuksen säästö leudon syksyn vuoksi - sähkön hinnan odotettua suurempi nousu vuoden alussa, kulutuksen kasvu - kiinteistönhoitajan eläköitymisen ja irtisanoutumisen johdosta aiheutunut päällekkäispalkkaus. 112

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Tilapalvelu Toimintatuotot Myyntituotot 42 210 42 210 53 846 11 636 Muut toimintatuotot 5 170 993 5 170 993 5 093 654-77 339 Toimintatuotot yhteensä 5 213 203 5 213 203 5 147 500-65 703 - joista sisäiset tuotot 4 976 184 4 976 184 4 961 829-14 355 Valmistus omaan käyttöön 48 231 48 231 89 875 41 644 Toimintakulut Henkilöstökulut -677 406-677 406-792 254-114 848 Palvelujen ostot -1 750 652-1 750 652-2 037 196-286 544 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 706 344-1 706 344-1 735 916-29 572 Muut toimintakulut -46 372-46 372-35 814 10 558 Toimintakulut yhteensä -4 180 774-4 180 774-4 601 179-420 405 - joista sisäiset kulut -1 213 300-1 213 300-1 211 711 1 589 Toimintakate 1 080 660 1 080 660 636 196-444 464 Poistot ja arvonalentumiset -1 072 373-1 072 373-1 084 447-12 073 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -48 531 0-48 531-45 694 2 837 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 11.636 ): Tapailankuja 2:n, teollisuustalon ja Leppäkosken rivitalon lämpölaskutus sekä autopaikkamaksut, em. tuotot ylittyneet arviosta - Muut toimintatuotot (alitus 77.339 ): Teollisuustalon vuokrat arvioitu virheellisesti talousarviossa kahteen eri tulokohtaan, vuokratuottoihin ja muihin vuokratuottoihin, tulo toteutunut vain kerran. Valmistus omaan käyttöön (ylitys 41.644 ): investointirakentaminen omana työnä oli arvioitua suurempaa. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 114.848 ): projekti-insinöörin palkka (35.000 ), teknisen johtajan vuorotteluvapaan sijainen kiinteistönhoitajan eläköitymisen päällekkäispalkka (7.000 ) KUEL-eläkeperusteiset maksut (28.000 ) KUEL-varhemaksut (38.000 ). - Palvelujen ostot (ylitys 286.544 ): atk-kustannusten ylitys, res-ohjelman käyttöön otto ja lisenssit (17.000 ) jätehuoltokustannuksien ylitys, kilpailutus nosti kustannuksia arvioitua enemmän (7.000 ) sisäilmaongelmien tutkimukset: terveystarkastajan ja työterveyshuollon henkilöstön kanssa sovittuja sisäilmatutkimuksia henkilöstön oireilun vuoksi hammashuolto/neuvola -osa (15.000 ) Jänispolun päiväkoti (22.500 ) Tervakosken yhteiskoulu/lukio (11.000 ) vesivahinkojen kuivaukset ja korjaukset Turengin koulu (6 000, wc:n käsisuihkun letkuosan vuoto, vesi kasteli rakenteet kellarikerrokseen asti) 113

Turengin yhteiskoulu/lukio, osa menoista rakennuskorjauksista (3.000, wc-istuimen säiliön rikkoutuminen 3. kerroksessa ja veden valuminen alakerroksiin) Tervakosken koulu (10.500, sadevesikaivon tulvimisen seurauksena rankkasateella vesi kulkeutui kellarikerroksen tiloihin) Haltian päiväkoti (5.000, vuoto vesikatteen ruuvin reiästä) Vähikkälän koulu (15.000, kaivon veden tuoton ehtyminen, paineavaus ja vanhan pumpun uusiminen sekä suihkutilan lattian lahovaurion korjaus) Laurinmäen tuulimylly (18.000, tuulimyllyn siipi putosi lahovaurion seurauksena, uusien siipien rakentaminen sekä julkisivujen lahovaurioiden korjaus ja maalaus) Löyttymäen koulu (16.000, vuoto vesikatteessa, katteen korjaus) Turengin koulu (27.000, alkuperäisten lahovaurioituneiden ikkunoiden uusiminen ja ulko-ovien korjaus) Turengin koulu (5.000, autolämmityspaikkojen siirto rakennuksen länsipuolen pysäköintialueelle, aikaisemmassa paikassa putoava lumi/jää vaurioitti autoja, korvausvastuu kunnalla) Tarinmaan koulun ja Kettukallion päiväkodin lämmönsäätölaitteet (12.500, Tarinmaalla laiterikko, Kettukalliolla säätölaitteiden toimintavajaus) Turengin yhteiskoulu/lukio (5.000, palotarkastajan määräämiä muutoksia, mm. palo-ovien automaattiset aukipitolaitteet) lumien pudotus kiinteistöjen katoilta (15. 000, runsaslumisen talven aiheuttama ylimääräinen lumienpudotuskierros) Teollisuustalon vesikate (10.000, vesikatteen vuoto) Kunnantalon tilamuutokset (12.000, sivistystoimen tilatarpeen huonetilojen muutokset kunnantalon alakerrassa, kaksi uutta työtilaa) laitoskeittiöiden laitehuolto / laitteiden korjaustarpeet (27.000, Tapailan ruokakeskuksen laitehuollon virheellinen varaus talousarviossa) Uimahalli: naisten saunan kiukaan uusiminen (10.000, laiterikko), ikkunoiden häikäisysuojat (4.500, häikäisyn poistaminen valvontahenkilöstön vaatimuksesta työskentelyolosuhteiden parantamiseksi) ja vaihtimen uusiminen (3.000, käyttövesivaihtimen rikkoutuminen) paloilmaisinkeskus uusiminen Vapari ja Kivitaskun päiväkoti (9.500, ukkosvauriot). Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 29.572 ): sähkön käyttökustannusten odotettua suurempi kasvu. - Muut toimintakulut (alitus 10.558): oman käytön alv. Nykyisellä tasolla olevat rakennuksien ja laitteiden korjausmäärärahat (pääasiassa palvelujen ostoa) eivät salli ylimääräisiä vahinkoja tai vaurioitumisia rakennuksissa ja laitteissa. Viime vuonna yleistyneet/ilmaantuneet sisäilmaongelmat, niiden tutkimukset ja korjaukset sekä erilaiset kosteusvauriot ja muut yllättävät korjaustarpeet nostivat rakennuksien kunnossapitokustannuksia merkittävästi. Tämä aiheutti sen, että muista ns. vuosikorjaustoimenpiteistä jouduttiin tinkimään. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka rakennukset ovat melko hyvässä kunnossa, ovat monet rakennukset jo niin vanhoja, että niiden järjestelmien tekninen käyttöikä on jo ylitetty ja viime vuoden kaltaisia lisääntyneitä korjaustarpeita on odotettavissa myös tulevina vuosina. 114

TULOSALUE KUNNAN ULKOPUOLISTEN TILOJEN YLLÄPITO Toiminnan kuvaus Ulkopuolisten tilojen ylläpito ja vuokraus kokonaistaloudellisesti. Tehtävät: kunnan ulkopuolisille vuokraamien kiinteistöjen vuokraus, hoito ja ylläpito kokonaistaloudellisesti ulkopuolisille vuokrattujen kiinteistöjen energia-, vesi- ja jätehuollon järjestäminen kustannustehokkaasti toteuttaa ylläpitokorjaukset ja kiinteistönhoitotyöt. Tulosalueen kokonaisvastuu on kiinteistöpäällikkö Juha Härkösellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Mittari Käyttäjien ja kuntalaisten palaute. Julkiset rakennukset hyvässä kunnossa Kunnossapitomäärärahat kohdennetaan tarkoituksen mukaisesti. Rakennuskannan arvon säilyminen. Rakennusten arvo säilynyt ennallaan. Rakennuksien kosteusvauriot ohjanneet määrärahojen kohdentumista. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Riittävän ajoissa huomioitu korjausrakentaminen ja Ympäristötavoitteiden huomioiminen korjausrakentamisessa ja laitetoiminnoissa. Mittari ennakoivat huoltotoimenpiteet. Kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien kustannusten väheneminen. Korjausrakentamisen ja huolmisen ja huolto- Korjausrakentatotoimenpiteidetoimenpiteiden priorisointi. priorisointi. Toteutetut säästötoimenpiteet Energiansäästöohjelman toteuttaminen vaiheittain. Sisäilmaongelmien tutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä suoritettu. Ennaltaehkäisevä toiminta kärsi suuresta sisäilmaongelmien määrästä. Itsearviointi 3. 2-3 toteutunutta energiansäästökohdetta Energiansäästösopimus tehty TEM:n kanssa. Toiminta suunnitelma energiankäytön tehostamiseksi valmistunut. Energiansäästökoh- 115

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari teita ei valmistunut. Itsearviointi 4. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Kustannustietoisuus ja tehonusten pienentä- Energia kustankas resurssien minen. käyttö. Mittari Kulutusseurannat Uuden kulutusseurantaohjelman käyttöönotto. Itsearviointi 5. Energian kulutuksen kasvun hallitseminen. Kulutusseurantaohjelma otettu käyttöön. Käyttötalous Kunnan toiminnan Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten ulkopuolisten tilojen ylläpito talousarvio jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 1 020 1 020 6 030 5 010 Muut toimintatuotot 288 068 288 068 386 703 98 635 Toimintatuotot yhteensä 289 088 289 088 392 733 103 645 - joista sisäiset tuotot 73 688 73 688 93 563 19 875 Toimintakulut Henkilöstökulut -48 567-48 567-42 215 6 352 Palvelujen ostot -105 768-105 768-200 134-94 366 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -119 798-119 798-144 733-24 935 Muut toimintakulut -89 253-89 253-123 524-34 271 Toimintakulut yhteensä -363 386-363 386-510 605-147 219 - joista sisäiset kulut -29 624-29 624-32 092-2 468 Toimintakate -74 298-74 298-117 873-43 575 Poistot ja arvonalentumiset -28 770-28 770-45 113-16 343 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -2 226 0-2 226-2 974-748 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 5.010 ): virastotalon sähkön, atk:n ja siivouksen laskutus todellisten kulujen mukaan - Muut toimintatuotot (ylitys 98.635 ): Harvialan rakennusten vuokratuottojen kasvu (9.000 ), Kulma- Juttilan ja Tapailankuja 2:n vuokratuotot (80.000 ) Toimintakulut: - Palvelujen ostot (ylitys 94.366 ): talousarviossa ei ollut varausta seuraaviin kustannuksiin vanhustentalon vesivuoto sisätiloihin ja seinän väliin / räystäiden uusiminen (40.500 ) Tervakosken koulun asuinrakennuksen kosteusvauriot, 2 kpl (16.500 ) lumien pudotus kiinteistöjen katoilta (8.000 ) Launostentien asunnon myynti (perintö): kuntotutkimus, välityspalkkio (3. 500 ) Harvialan saunarakennus ja pakkaamon wc (3.000 ) 116

Kuntotarkastus Altintie 1 ja remontti (4.000 ) jätevesimaksut budjetissa virheellinen varaus (7.000 ) kaapeli tv-liittymän perusmaksu Tervakosken vanhustentalo (2.300 ) Musiikkiopiston tuuletusputken asennus ja katos (2.500 ) - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 24.935 ): lämmityksen ylitys, Harvialan autotalli, Tapailankuja 2 (12.000 ) sähkökustannusten ylitys, Tapailankuja 2 (2.500 ) rakennusmateriaalikustannusten ylitys, Tervakosken asuntola (5.000 ) vesimaksut budjetissa virheellinen varaus (5.000 ). - Muut toimintakulut (ylitys 34.271 ): As. Oy Kulma-Juttilan yhtiövastikkeet (37.500 ) ja Paturintie 8, kerhotilan vuokra (3.000 ). 117

TULOSALUE SIIVOUSPALVELUT Toiminnan kuvaus Tuotamme kunnan omistamiin ja vuokraamiin kiinteistöihin puhtauspalvelut joko omana työnä tai ostopalveluna tuotettuna. Tehtävät: siivouspalveluiden suunnittelu ja johtaminen tuottaa kunnan omassa käytössä olevien tilojen toiminnan vaatima siivouspalvelu lukuun ottamatta perusturvan tiloja uimahallin kahvio- ja lipunmyyntityöt ulkopuolisille vuokrattujen tilojen siivouspalvelut perusturvan ja sivistystoimen (päiväkodit ja pienet koulut) puhtauspalvelujen konsultointi ja tilojen siivoustyömäärien mitoittaminen. Tulosalueen kokonaisvastuu on siivouspalvelupäällikkö Kirsti Halisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Asiakaspalvelun palautelomake Intranettiin Mittari Lomakkeen suunnittelu ja tiedotus 10 palautetta Palautelomake tehty intraan, mutta yhtään palautetta ei ole saatu. Palautteen järjestelmällinekaat Tyytyväiset asiak- Asiakas- ja tilojen kyselyt työ- hyödyntäminen käyttötarkoituksen kohteissa toiminnan kehittämisessä. mukainen puhtaustaso Kyselyjen tulosten purku ja toimenpiteiden määrittely 50 % työkohteista selvitetty Itsearviointi 2. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettu lokakuussa, tulosten käsittely toteutettu yhdessä työntekijöiden kanssa työpaikkakokouksessa. Tarvittavien toimenpiteiden käsittelyä jatketaan työpistekohtaisissa palavereissa. Itsearviointi 4. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö Mittari Puhtauspalveluiden osto yrityksiltä % -osuus kokonaistyö- Säännölliset laadunseuranta- 1 x kuukaudessa 17 % ostopalvelua 118

Kriittinen menestystekijä kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Tulosalueen tavoite vuoteen oman työn vaihtoehtona tai tueksi Mittari määrästä palaverit palvelun tuottajien kanssa ja 83 % omaa tuotantoa toteutunut, kaksi yritystä tuottaa palveluja, laadunseurantapalavereja yhteensä ajalla ollut 18 kertaa. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Kuntalaisen Siisteyskasvatuksen tukeminen kannustaminen vastuunottoon kouluilla hyvinvoinnista. Hankinnoissa huomioidaan ympäristöarvot Ympäristösertifiotujen aineiden ja tarvikkeiden % - osuus käytössä olevista valikoimista Käytössä olevat valikoimat selvitetty 100 % Itsearviointi 4. Toteutunut toiminnassa, jatkuva seuranta hankinnoissa. Itsearviointi 4 Selvitetään asiakkaiden tahtoti- tilanne selvitetty Toteutunut Kaikkien koulujen la ja kartoitetaan toimintatavat Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Hyvä yhteistyö Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa Mittari Tarjotaan työtä Työllistetään kolme henkilöä työttömille henkilöille Työllistetty 1.1.- 31.12. yhteensä 4 eri henkilöä Kilpailukykyinen oma palve- joustava ja mo- Ammattitaitoinen, lutuotanto. niosaava oma henkilöstö Ammattitutkintojen määveselvitys Koulutustarrä 1 ammattitutkinto lisää itsearviointi 5. Toteutunut, yhteensä 3 uutta ammattitutkintoa aloitettu Kustannustietoisuus ja tehokas ja tarkoituk- Työaikojen tehokas resurssien sen mukainen käyttö. käyttö Työajan käytön selvityskysely henkilöstölle ja asiakkaille Työajan kohdentaminen työyksi- selvitetty Kaikki työyksiköt köissä tehokkaasti ja joustavasti Itsearviointi 5. Selvitetty asiakaspalautekyselyn yhteydessä, ei aiheuttanut toimenpiteitä Itsearviointi 4. Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijvoite Tulosalueen ta- vuoteen Ennakoiva ja Hyödynnetään muutostilanteet mahdollisuuksia hyödyntävä toteuttaa laajempia tehtäväkuvia henkilöstösuunnittelu. muutostilanteissa Mittari Onnistuneet toteutukset 3 toimivaa työkohdetta kaksi kohdetta toiminnassa. Itsearviointi 3. 119

Kriittinen menestystekijä Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tulosalueen tavoite vuoteen Ammattitutkinto ja tarvittavaa täydennyskoulutusta kaikille Mittari Suoritetut tutkinnot Uusia tutkintoja aloitettu yksi Toteutunut, uusia lh-tutkintoja aloitettu yhteensä 3 kpl. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Konsultointi- ja ohjauspalvelua kunnan kaikille hallintokunnille Palveluun käytetyt työtunnit Vastataan kysyntään itsearviointi 5. Konsulttiselvitystyö valmistunut 7.11.11 ja sen pohjalta tehty toimintasuunnitelma organisaation kehittämisestä, toteuttaminen jatkuu ensi vuodelle Itsearviointi 4. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut kaikille Pidettyjen tilaisuuksien lukumäärä Pidetään 4-5 työpaikkakokousta ja kehityskeskustelut kaikille 100 % kaikki osallistuvat Työpaikkakokouksia pidetty ajalla yhteensä 11 kpl. Itsearviointi 4. Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Ammattitaitoinen työvoima; Puhdistuspalveluala ei ole kiinnostava, alan heikko arvostus ja huono palkkaus vaikeuttavat työvoiman riittävää saantia merkittävä / kriittinen Aktiivinen yhteistyö alan koulutustahojen kanssa, työolosuhteiden kehittäminen kiinnostaviksi ja palkkausjärjestelmän kannustavuuden hyödyntäminen 1.1. 31.12. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkuvaa työtä Itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Siivottavien kiinteistöjen m2 41 058 41 266 40 594 98,4-672 Siivouksen tuottavuus m2/h (oma työ) * 226 224 225 100,4 1 Siivouskustannus /m2/kk ** 1,84 1,89 1,90 100,5 0,01 * sisältää ostopalvelut v. 2010 ** sisältää yhteiset kustannukset v. 2010 120

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Siivouspalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 945 691 945 691 931 147-14 544 Tuet ja avustukset 3 000 3 000-3 000 Toimintatuotot yhteensä 948 691 948 691 931 147-17 544 - joista sisäiset tuotot 934 083 934 083 927 465-6 618 Toimintakulut Henkilöstökulut -753 531-753 531-761 695-8 164 Palvelujen ostot -151 548-151 548-144 741 6 807 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -30 230-30 230-27 003 3 227 Muut toimintakulut -1 896-1 896-2 037-141 Toimintakulut yhteensä -937 205-937 205-935 476 1 729 - joista sisäiset kulut -2 106-2 106-2 454-348 Toimintakate 11 486 11 486-4 329-15 815 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -38 423 0-38 423-55 064-16 641 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus 14.544 ): muut liiketoiminnan tuotot arvioitu liian suuriksi - Tuet ja avustukset (alitus 3.000 ): matalapalkkatukea ei maksettu v. 2011 Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 8.164 ): jaksotetut palkat ja palkkiot - Palvelujen ostot (alitus 6.807 ): ostopalvelujen uusi sopimus vähentänyt kuluja - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (alitus 3.227 ): siivousaineisiin ja tarvikkeisiin kulunut arvioitua vähemmän rahaa. 121

TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Teemu Saarinen (KOK) pj (7) Kari Saarinen (KOK) (1) Heikki Salmi (SDP) vpj (10) Esa Vanhakoski (SDP) (-) Veikko Sorsa (SDP) (7) Soini Aho (SDP) (2) Sirpa Kiukkonen (SDP) (9) Sirkka-Liisa Aho (SDP) (1) Päivi Remula (Pöyhönen) (KOK) (7) Seija Ojanen (KOK) (-) Hannu Alvari (VAS) (10) Pirjo Hakkarainen (VAS) (-) Piia Marttinen (VIHR) (8) Anita Ventola (VIHR) (-) Mikko Kautto (KESK) (5) Jyrki Nummenpää (KESK) (2) Terhi Vesala (KESK) (7) Heli Stenberg-Salonen (KESK) (-) Lautakunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 70 asiaa (asioista oli julkisia 65 ja ei-julkisia yksilöasioita 5). Lautakunnan esittelijänä toimi perusturvajohtaja Matti Valtonen. Toiminnan kuvaus Perusturvalautakuntaan kuuluvat seuraavat tulosalueet: talous- ja hallintopalvelut, vanhustyö ja pitkäaikaishoito, sosiaalityö ja toimeentuloturva sekä vammaistyö. Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kokonaisvastuu on perusturvajohtaja Matti Valtosella. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen PERUSTURVALAUTAKUNTA Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 585 364 585 364 540 572-44 792 Maksutuotot 2 531 790 2 531 790 2 654 790 123 000 Tuet ja avustukset 621 004 621 004 691 059 70 055 Muut toimintatuotot 214 331 214 331 206 394-7 937 Toimintatuotot yhteensä 3 952 489 3 952 489 4 092 814 140 325 - joista sisäiset tuotot 77 275 77 275 75 072-2 203 Valmistus omaan käyttöön 9 540 9 540 Toimintakulut Henkilöstökulut -10 208 609-10 208 609-10 889 683-681 074 Palvelujen ostot -6 977 377-6 977 377-7 279 001-301 624 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -780 623-780 623-921 277-140 654 Avustukset -3 107 122-3 107 122-3 003 925 103 197 Muut toimintakulut -974 644-974 644-960 289 14 355 Toimintakulut yhteensä -22 048 375-22 048 375-23 054 174-1 005 799 - joista sisäiset kulut -2 684 838-2 684 838-2 737 874-53 036 Toimintakate -18 095 886-18 095 886-18 951 820-855 934 Poistot ja arvonalentumiset -96 651-96 651-93 672 2 979 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -474 994 0-474 994-444 651 30 343 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 122

Palvelustrategiassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: Palvelujen tuottamisrakenteiden muutokset (rakenteet ja tuottamistavat) - Vammaistyössä siirretty/siirretään vuosina 2010 2011 kaksi asiakasta ostetusta laitoshoidosta kunnan omiin asumispalveluihin, joka vaatii kuitenkin lisäresursointia kunnan omissa palveluissa. Nettokulusäästö vuositasolla 103 000. o ETEVA-kuntayhtymän laitoshoidosta siirtyi kaksi asiakasta kunnan omiin asumispalveluihin. Vuonna 2011 laitoshoidon kustannukset olivat 467 520. Edellisenä vuonna kustannukset olivat 565 650. 123

TULOSALUE TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää perusturvalautakunnan ja perusturvan johtamisen kustannuspaikat. Perusturvalautakunta huolehtii kunnan asukkaille suunnatun sosiaalihuollon palvelujen järjestämisestä. Tavoitteena on tuottaa palveluita, jotka edistävät terveyttä, sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Perusturvalautakunnan palvelutoiminta käsittää vanhustyön ja pitkäaikaissairaanhoidon, sosiaalityön ja toimeentuloturvan sekä vammaistyön. Perusturvan johtamisen kustannuspaikka vastaa asioitten valmistelusta päätöksentekoa varten yhteistyössä tulosalueiden kanssa. Lisäksi se vastaa toiminnan kehittämisestä, talouden ja hallinnon kokonaisvaltaisesta koordinoinnista sekä tulosalueiden ohjauksesta ja neuvonnasta. Tulosalueen kokonaisvastuu on talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikaisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Toimialalla on hyvä palvelurakenne ja ohjaus. Mittari Saadut palautteet (positiiviset, negatiiviset). Valitukset päätöksistä. Luodaan palauterekisteri, johon saadut palautteet kirjataan. Saadaan tieto palautejärjestelmän kehittämistarpeista. Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Asiakaslähtöisesti toimiva mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Sanallinen kuvaus. Selvitetään ne osa-alueet, jossa sähköistä asiointia voitaisiin käyttää/lisätä. Suunnitelman laadinta. Itsearviointi 5 Sähköisen asioinnin suunnitelmaa ei ole tehty. Kunnan www-sivuille on lisätty hakulomakkeita ja päivitetty olemassa olleita lomakkeita. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen Toimialalla on hyvä palvelurakenne ja Saadut palautteet (positiiviset, negatiiviset). Luodaan palauterekisteri, johon palautejärjestel- Saadaan tieto saadut palaut- män kehittämis- Itsearviointi 2 Palauterekisteri työstettiin val- 124

Kriittinen menestystekijä toiminnan kehittämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ohjaus. Valitukset päätöksistä. teet kirjataan. tarpeista. miiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset/vuosi. Kartoitetaan ne Hankintaprosessi on kuvattu. palvelut, jotka on mahdollista kilpailuttaa. Mahdolliset kilpailutettavat palvelut on kartoitettu. Hankintaprosessit lukuun ottamatta suorahankintaa on kuvattu kunnan tiedonohjaussuunnitelman laadinnan yhteydessä. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Perusturvan työyksiköt ottavat yhä enemmän toiminnassaan huomioon ympäristönäkökulman. Perusturvan toimialalla järjestetään työyksiköiden tai tiimien välinen ympäristötekokilpailu. Itsearviointi 4 Johtoryhmä valmisteli ympäristötekokilpailua loppuvuodesta ja kilpailu järjestettiin tammihelmikuussa 2012. Esityksiä ympäristöteoiksi saatiin kahdesta yksiköstä. Selkeä, helposti Toimielimen ja Kahdensuuntainen kokemus johdettava organisaatiorakenne. hyvä yhteistyö ja yhteistyön suju- viranhaltijoiden selkeä roolijako. misesta. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Arviointi- ja palautekeskustelun tulos ohjaa jatkotyötä. Itsearviointi 3 Varsinaista palautekeskustelua ei ole käyty. Yhteistyö luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on 125

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ollut sujuvaa. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia on talouden ja kehittämisen perustana. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (virasto -organisaatio / luottamushenkilöt). Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin huomioon kustannusvaikutukset. Toimintakate 99 101 %. Päätöksentekoon ei ole viety asioita ilman kustannusselvitystä, jos päätöksellä on kustannusvaikutuksia. Toimintatuotot ylittyivät 149 900 euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät 820 800 euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi 670 900 euroa (103,7 %). Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin Yhteisten toimialojen välisten kokousten määrä/vuosi. Osallistutaan ennakointityön prosessikuvaukseen. Työryhmän työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kaikessa kuntasuunnittelussa. Itsearviointi 2 Kyseessä koko kunnan yhteinen projektisuunnitelma, jota ei ole tehty. Väestön alueelliseen sijoittumiseen perustuvaa ennakointivälinettä on selvitetty. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Yhdessä tulosalueiden kanssa teuma. Talouden to- varmistetaan, että henkilöstön määrä, ammattirakenne ja muut resurssit vastaavat palvelutavoitetta. Itsearviointi 1 Jatkuva seuranta Toimintakate 99 ja reagointi tarvittaessa. 101 %. Toimintatuotot ylittyivät 149 900 euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät 820 800 euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi 670 900 euroa (103,7 %). Talousarvion 126

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen toteumaa seurattiin säännöllisesti ja loppuvuoden osalta yksikkökohtaisesti. Lokakuun lopun tilanteessa arvio oli, että toimintakate ylittyisi 130 000 140 000 euroa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Strategiassa asetettujen tavoitteiden vaikutus koulutustarpeisiin on tarkennettu. Mittari Rekrytoinnin onnistuminen. Henkilöstön pysyminen toimialan palveluksessa. Toteutetaan lähtöhaastattelut 100- prosenttisesti. Toteutunut koulutusohjelma. Kehityskeskusteluissa/osaamiskartoi Haastattelujen tulokset otetaan huomioon työyhteisöjen kehittämisessä. tuksissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja varataan riittävä koulutusmääräraha. Koulutusmäärärahat kohdistetaan suunnitelmallisesti ja otetaan huomioon kunnan eri toimialojen yhteiset koulutukset. Lähtöhaastattelu on käyty niitten työntekijöiden kanssa, jotka ovat olleet siihen halukkaita. Lisäksi työntekijällä on ollut mahdollisuus täyttää lähtöhaastattelukaavake. Mikäli palautteessa on tullut esiin sellaista, mikä edellyttää työyhteisön toimintatapojen muutosta, niin saatua palautetta on hyödynnetty. Itsearviointi 5 Vanhustyössä tehtiin osaamiskartoitus. Tulosten käsittely on vielä kesken ja koulutussuunnitelma laaditaan kevään 2012 aikana. Muilla tulosalueille koulutustarpeet on arvioitu kehityskeskustelujen yhteydessä. Itsearviointi 4 127

Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellisesti vastuullinen päätöksen- yllättävät tilanteet Ennakoimattomat ja Merkittävä. teko. kuntalaisten palvelutarpeissa / määrärahojen riittävyys. Jatkuva seuranta ja reagointi tarvittaessa. 1.1. 31.12. Toimintatuotot ylittyivät 149 900 euroa (103,8 %). Toimintakulut ilman lomapalkkavelkaa ylittyivät 820 800 euroa (103,7 %) ja toimintakate ylittyi 670 900 euroa (103,7 %). Talousarvion toteumaa seurattiin säännöllisesti ja loppuvuoden osalta yksikkökohtaisesti. Lokakuun lopun tilanteessa arvio oli, että toimintakate ylittyisi 130 000-140 000 euroa. Itsearviointi 3 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 59 775 59 775 59 775 0 Muut toimintatuotot 3 718 3 718 Toimintatuotot yhteensä 59 775 59 775 63 493 3 718 - joista sisäiset tuotot 59 775 59 775 59 775 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -270 915-270 915-303 324-32 409 Palvelujen ostot -36 059-36 059-26 145 9 914 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 002-5 002-2 640 2 362 Avustukset -4 300-4 300-4 300 0 Muut toimintakulut -7 723-7 723-12 278-4 555 Toimintakulut yhteensä -323 999-323 999-348 688-24 689 - joista sisäiset kulut -12 574-12 574-10 437 2 137 Toimintakate -264 224-264 224-285 195-20 971 Poistot ja arvonalentumiset -13 731-13 731-13 731 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -9 286 0-9 286-8 115 1 171 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 32 400 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen 9 800. 128

TULOSALUE VANHUSTYÖ JA PITKÄAIKAISHOITO Toiminnan kuvaus Vanhustyön ja pitkäaikaishoidon tehtävänä on tuottaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja pääasiassa ikäihmisille tiiviissä yhteistyössä perusturvan ja terveysjaoston muiden tulosalueiden kanssa. Ensisijaisena tehtävä on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja kotona selviytymistä ennalta ehkäisevän työn, kuntoutuksen ja kotihoidon palvelujen turvin. Tehtävänä on lisäksi huolehtia terveyskeskussairaalan ja erikoissairaanhoidon välisen hoitoketjun toimivuudesta ja tuottaa kuntalaisille akuuttia sairaalahoitoa heidän tarpeitaan vastaavasti. Kun kuntoutuminen ei enää ole mahdollista, niin vanhustyön tehtävä on tuottaa iäkkäille kuntalaiselle hoiva- ja huolenpitopalveluja toimintaympäristössä, missä hänen elämänkokemuksiaan ja ihmisarvoaan kunnioitetaan ja hänen on mahdollista kokea arvokas kuolema. Tulosalueen kokonaisvastuu on vanhustyön johtaja Eija Kangasmaalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Palvelurakenne pystyy vastaamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä. Ympärivuorokautisen valvo- on alle 30. Siirtoviivepäiviä tun asumispalvelun lisääminen ja sairaalan pitkäaikaishoidon vähentäminen. Siirtoviivepäiviä kertyi 93 (kustannus 46 500 euroa). Syksyn aikana akuuteissa päivystyssiirroissa hyödynnettiin Hattulan vuodeosastoa,(12 potilasta ja 132 hoitopv). Syksyllä kunnan sisäinen hoitoketju ei toiminut ja sairaalassa odotti jatkohoitopaikkaa yli 30 kuntalaista. Pahimmallaan sairaalan 20 akuuttipaikasta oli käytössä akuuttihoitoon vain kaksi. Hoivapaikkojen puute näkyy koko hoitoketjun toiminnassa eikä sairaalan toiminta pysty kohdentumaan akuuttiin ja kuntouttavaan 129

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen hoitotyöhön. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden määrä. Kotona selviytymistä tehostetaan kohdentamalla kotihoidon palvelut paljon apua tarvitseville kuntalaisille. Kotona asuu 89 %:a 75-vuotta täyttäneistä. Itsearviointi 2 Palveluohjausmalli hyväksyttiin perusturvalautakunnassa (11/2011) ja se otettiin käyttöön kotihoidon asiakkaiden palvelun tarvetta arvioitaessa. Palvelun kohdentaminen paljon apua tarvitseville on vielä kesken. Kotona asuu 88 %:a 75-vuotta täyttäneistä. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Sähköinen hakeminen eri palveluihin on mahdollista. Sähköisten hakemusten määrä. Omaishoidontuen hakemuksen muokkaaminen sähköiseen muotoon sähköisesti lähetettäväksi. Sähköinen hakemus omaishoidon tuen hakemista varten. Itsearviointi 3 Sähköistä hakemuslomaketta ei toistaiseksi ole tehty. Vanhustyössä käytiin keskustelua siitä, onko omaishoidon tuen sähköinen lomake toiminnallisesti järkevä. Perinteisellä tavalla toimiessa voidaan mahdolliselle hakijalle antaa palveluohjausta ja tietoa omaishoidon tuen kriteereistä jne. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimiva asiakas- Kyselylomake. ja omaispalautejärjestelmä. Ennakoivan vanhustyön asiakaskyselyn toteuttaminen. Uuden palvelun alkukartoitus. Itsearviointi 2 Asiakaskysely toteutettiin ja vastausprosentti oli 59. Asiakkaat olivat tyytyväisiä henkilökohtaiseen palveluun, mutta ohjeiden ja neuvonnan (ma- 130

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen teriaalin) selkeyteen tulee kiinnittää huomiota. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Kuntalaisella on mahdollisuus valita yksityisiä palveluja kotona asumisen tueksi. Mittari Palveluseteliä Palvelusetelijärjestelmän käyt- käyttävien asiakkaiden määrä. töönotto. 50 asiakasta käyttää palveluseteliä. Palveluseteliyrittäjiä on yhdeksän. Säännöllisen kotihoidon palveluseteliasiakkaita on ollut 54, tilapäisen kotihoidon asiakkaita 23 ja kauppapalvelun asiakkaita 47. Ennaltaehkäisevä toiminta. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarve vähenee. 75-vuotta täyttäneiden määrä pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kuntouttavan hoitotyön koulutuksen jatkaminen kotihoidon henkilöstölle. Itsearviointi 5 75-vuotta täyttäneistä alle 6 %:a Kuntouttavan on pitkäaikaisessa laitoshoidoskauttamista jat- koulutuksen jalsakettiin. Arjen aktivointi kuuluu osana kotihoidon työtä. Selkeä, helposti Prosessijohtaminen on esimiesten päivittäminen palvelujen seu- Prosessimittarit. Prosessikuvaus- Ulkoistettujen johdettava organisaatiorakenneten parasta ja mittarikorttien rantamittarit on osaamista. täsmentäminen. laadittu. Itsearviointi 4 Pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittuneiden yli 75-vuotiaiden määrä on vain hieman vähentynyt. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 8 %:a 75 vuotta täyttäneistä. Itsearviointi 3 Tavoite on toteutunut osittain. Ulkoistettujen prosessien hallinnassa ja seurannassa on edelleen kehitet- 131

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen tävää. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit Käyntimäärä. tukevat ikäihmisten kotona selviytymistä. EHKO-käyntien pilotti. Tehdään arvio EHKO-käyntien sisällöstä ja mahdollisuudesta arvioida niiden vaikuttavuutta. Itsearviointi 3 Terveyttä ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien pilotti on tehty. Pilotin tulosten käsittely ja johtopäätösten tekeminen on kesken. Uusi toimintamuoto vaatii resursseja ja jatkosuunnitelmasta päätetään seuraavan talousarvion laadinnan yhteydessä. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Vanhustenhuollon palvelujen kustannukset ovat alle valtakunnan keskitason. Mittari Vanhusten laitospalvelujen käyttökustannukset. Sairaala osasto 1:n saneerauksessa huomioidaan kuntoutukseen tarvittava hoitoympäristö. Sairaalan ja vanhainkodin kuntoutusyksikön välinen työnjako muuttuu osasto 1:n saneerauksen jälkeen. Ikäihmisten palvelurakennemuutoksesta tehtiin päätökset syksyllä 2011. Sairaalan entisen osasto 1:n toimintaympäristö on suunniteltu aktiiviseen kuntoutukseen. Toiminnallisten muutosten suunnittelu on aloitettu. Kuntoutusyksikön toiminnan siirto saneerattuihin tiloihin tapahtuu aikaisintaan 2013. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Vanhustenhuollon palvelut perustuvat ikääntyneiden ennakoituun määrää ja Valtakunnalliset tavoitteet palvelujen kattavuudesta. Sairaalan pitkäaikaishoidon purkaminen. Itsearviointi 4 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa Tavoite ei ole sairaalassa on toteutunut. Sairaalan pitkäai- alle 3 % yli 75 vuotta täyttäneis-kaishoitoa ei 132

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen arvioituun palvelutarpeeseen. Mittari tä. pystytä purkamaan ennen kuin tehostetun asumispalvelun paikkojen määrää on lisätty. Sairaalan pitkäaikaisessa laitoshoidossa on ollut 5 %:a 75- vuotta täyttäneistä. Sairaalan hoitopaikkoja käyttävät hoivapaikan tarvitsevat kuntalaiset, koska tehostettua asumispalvelua ei ole tarvetta vastaavaa määrää. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Henkilöstövoimavarat kohden- laatusuositukset Valtakunnalliset tuvat asukkaiden henkilöstömitoituksista. tarpeiden mukaisesti. Kotihoidon palvelut kohdentuvat paljon apua tarvitseviin ikäihmisiin. Kotihoidon resurssista palvelusetelin käyttöönoton myötä mahdollisesti vapautuva henkilökunta siirretään suunniteltuun tehostettuun asumispalveluun. Itsearviointi 1 Kotihoidon asiakasmäärä ei ole laskenut eikä kotihoidon resurssi ole kohdentunut paljon apua tarvitseviin kuntalaisiin. Palveluohjausmallin toteuttaminen asiakasohjauksessa on vasta alkuvaiheessa. Sen tarkoituksena on parantaa palveluohjausta ja kotihoidon palvelujen kohdentumista. Henkilöstön vapautuminen mahdollistuu vasta kevään 2012 aikana. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Oman palvelutuotannon kus- palvelujen määrä Tuotteistettujen tannukset ja laatu on määritelty. Kotihoidon palvelujen tuotteistaminen. Kuntalaisella on käytettävänään vertailutiedot kunnan oman kotihoidon palvelutuotannon ja Itsearviointi 1 Kotihoidon palvelujen tuotteistaminen on aloitettu 1.12.2011. Tuotteistamis- 133

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen yksityisen palvelutuotannon välil- tukena konsultti- prosessissa on lä. palvelu. Prosessin on arvioitu kestävän 31.5.2012 asti. Itsearviointi 2 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Mittari Vakanssien täyttöaste. Rekrytointiin panostaminen henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyössä. Toimet ovat täysimääräisesti käytössä. Vakituisista sairaanhoitajan toimista on ollut täyttämättä neljä vakanssia ja ne on täytetty väliaikaisesti lähihoitajalla. Henkilöstön rekrytoinnissa on ollut ja on suuria vaikeuksia erityisesti sijaisten osalta. Sijaisrekrytoinnin helpottamiseksi on esitetty sijaistiimikokeilun aloittamista vuoden 2012 alkupuolella. Kuntarekry.fi - ohjelman käyttöönotto yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa on viivästynyt. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Henkilöstö arvioi säännöllisesti oman yksikkönsä toimintaa. ITE-kysely. Tulosten analysointi ja yksikön kehittämiskohteiden valinta. Itsearviointi 2 Vuoden 2009 valittujen kehittämisalueiden tulosten parantuminen. Itsearviointitulosten perusteella vain osa valituista kehittämiskohteista oli parantunut. Edelleen kehitettäväksi yleisesti jäi perehdyttäminen ja sisäisten asiakkaiden kanssa tehtävä yhteis- 134

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen työ. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamiskartoitus on toteutettu. Yksikköjen osaamiskartoitustulosten käsittely on vielä kesken. Koulutussuunnitelma laaditaan tulosten ja keskustelujen perusteella kevään 2012 aikana. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Henkilöstön jatkuvasta ammatillisesta koulutuksesta huolehditaan. Osaamiskysely. Osaamiskartoituksen toteuttaminen ja koulutussuunnitelman laatiminen vuosille 2011-2013. Esimiehille jää aikaa työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Henkilöstöhallinnollisten päätösten määrä. Esimiestyön uudelleen organisointi ja sijaistamisjärjestelmän uusiminen. Itsearviointi 5 Koulutussuunnitelman mukaiset koulutukset toteutuvat. Itsearviointi 4 Esimiehillä oman yksikön sisäinen Esimiesten lomien aikana on sijaisjärjestelmä ja yhdellä esimiehellä alle puolinen sijainen ollut yksi ulko- 25:n työntekijän sijaistaen vuorollaan kaikkia esi- henkilöstöhallintomiehiä. Tämä on osittain helpottanut lomien aikana vakituisten esimiesten työpainetta. Henkilöstömäärät ovat edelleen suuret / esimies, sairaslomia yksiköissä on paljon ja sijaisrekrytointi haasteellista. Yhdellä esimiehellä oli henkilöstöhallinnollisia päätöksiä 1270 päätöstä, vähimmilläänkin päätöksiä on 420 / esimies. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vanhustyössä Työhyvinvointikysely tapahtuvat muutokset johdetaan hallitusti. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton suunnittelu ja toteutus yhdessä kotihoidon henkilöstön kanssa. Muutos ei vaikuta työhyvinvointia laskevasti. Itsearviointi 3 Koko kunnan työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna 2011. Kotihoidon henkilöstön sai- 135

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen raslomapäivien määrä ei ole kasvanut ja palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto on toteutunut kohtuullisen hyvin. Kotihoidon tiimin sairaanhoitajien ja palveluohjaajien kanssa on pidetty säännölliset palaverit. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstöä ei saada avoinna oleviin vakansseihin eikä sijaisuuksiin. Vaarantaa toiminnan ja potilas- / asiakasturvallisuuden. Merkittävä. Rekrytoinnin parantaminen, kilpailukykyisen palkkauksen sekä houkuttelevan työantajakuvan rakentaminen. Henkilöstöresurssi on riittävä työn kuormitukseen nähden. 1.1. 31.12. Rekrytointi ei ole tuottanut tarvittavaa sijaisreserviä, vaan yksiköissä on jouduttu tekemään jatkuvasti sisäisiä järjestelyjä työvuorojen toteutuksessa. Henkilökunta joutuu tekemään kahta työvuoroa peräkkäin tai tulemaan vapaapäiviltään töihin. Henkilöstöresurssi koetaan riittämättömäksi työn kuormittavuuteen nähden. Henkilöstö on ajoittain erittäin väsynyttä ja työterveyshuollon kanssa on pidetty tyky-kokouksia työssä jaksamisen turvaamiseksi. Työterveyshuolto on tuonut esiin huolen sekä esimiesten että henkilöstön jaksamisesta. Sijaisrekrytoinnin helpottamiseksi on esitetty sijaistiimikokeilun aloittamista vuoden 2012 alkupuolella. 136

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Esimiesjärjestelmän kuormittavuus. Tulosalueen esimiehillä on jopa 39 alaista ja sijaistaessaan toisiaan heillä on yli 60 alaista. Kaikilla esimiehillä on runsaasti ylityötunteja. Esimiesten työhyvinvointi on koetuksella eikä työn suunnitteluun ja kehittämiselle jää aikaa, koska henkilöstöhallinto päätöksineen vie kaiken ajan. Merkittävä 1.1. 31.12. Itsearviointi 1 Esimiestyön kuormittavuus on edelleen liian suuri eikä esimies selviydy työtehtävistään työajan puitteissa. Esimiehille ei jää aikaa toiminnan johtamiseen eikä työn kehittämiseen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevä Merkittävä. toiminta ei toteudu, jos kaikessa kuntasuunnittelussa ei huomioida ikäihmisten mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti ja asua omassa kodissaan. Ikäihmisten hyvinvointi on kansalaisten aktiivisen toiminnan ja poikkihallinnollisen yhteistyön tulos - ikäihmiset huomioidaan palvelujen, asumisen ja esteettömän ympäristön suunnittelussa. Itsearviointi 1 Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä on aloitettu omalla tulosalueella (terveyttä ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit), mutta poikkihallinnollisessa yhteistyössä on edelleen paljon kehitettävää. Itsearviointi 2 137

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Sairaala Hoitopäivät 30 448 29 500 29 953 101,5 453 Pitkäaikaishoitopäivät 21 521 22 900 21 695 94,7-1 205 Lyhytaikaishoitopäivät 8 927 6 300 8 258 131,1 1 958 /hoitopäivä, brutto 138 144 146 101,3 2 /hoitopäivä, netto 110 116 116 100,0 0 Vanhainkoti Hoitopäivät 19 777 20 000 20 191 101,0 191 Pitkäaikaishoitopäivät 12 743 13 500 13 069 96,8-431 Lyhytaikaishoitopäivät 7 034 6 500 7 122 109,6 622 /hoitopäivä, brutto 117 114 123 107,2 8 /hoitopäivä, netto 91 88 95 107,5 7 Asumispalvelut Asumispalveluvrk 22 817 24 200 22 335 92,3-1 865 Tehostettu hoitopäivä 16 731 19 500 18 711 96,0-789 Tavalllinen hoitopäivä 6 086 3 500 3 624 103,5 124 /hoitopäivä, brutto 88 91 97 106,5 6 /hoitopäivä, netto 68 69 75 108,8 6 Kotihoito Kotihoidon avokäynnit 67 076 60 500 68 636 113,4 8 136 / käynti, brutto 37 40 37 91,5-3 /hoitopäivä, netto 30 32 30 92,4-2 Säännöllinen kotihoitok 64 841 59 000 66 308 112,4 7 308 Tilapäinen kotihoitok 2 235 1 500 1 400 93,3-100 Yksityiset käynnit 2 000 928 46,4-1 072 Päiväkuntoutuskäynti 1 980 1 900 1 840 96,8-60 Ehkäisevän vanhustyönk 689 1 000 760 76,0-240 Palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneillä TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Pitkäaikainen laitoshoito 9 % 6 % 8 % 130,0 Tehostettu asumispalvelu 3 % 4 % 4 % 100,0 Säännöllinen kotihoito 18 % 16 % 17 % 106,3 Omaishoidon tuki 3 % 4 % 5 % 125,0 Ehkäisevä vanhustyö 29 % 10 % 25 % 250,0 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Kotihoidon avokäynnit; kotihoidon asiakasmäärä ei ole vähentynyt tavoitteiden mukaisesti. Asiakaskäyntien määrä on kasvanut, mutta välitön asiakastyöaika on vähentynyt. Kotihoidon palvelut eivät ole kohdentuneet paljon apua tarvitseville tavoitteiden mukaisesti eikä palveluohjausmallin toteuttaminen ole vielä nähtävissä suoriteluvuissa. - Kotihoito, yksityiset käynnit; palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto on ollut suunniteltua hitaampaa. 138

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Vanhustyö ja pitkäaikaishoito Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 205 400 205 400 158 772-46 628 Maksutuotot 2 423 774 2 423 774 2 571 142 147 368 Tuet ja avustukset 204 204 26 479 26 275 Muut toimintatuotot 98 589-19 049 79 540 80 439 899 Toimintatuotot yhteensä 2 727 967-19 049 2 708 918 2 836 832 127 914 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -7 853 994-7 853 994-8 375 517-521 523 Palvelujen ostot -2 432 978-2 432 978-2 411 329 21 649 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -649 984-649 984-721 012-71 028 Avustukset -565 750-565 750-591 063-25 313 Muut toimintakulut -818 499 21 096-797 403-778 820 18 583 Toimintakulut yhteensä -12 321 205 21 096-12 300 109-12 877 741-577 632 - joista sisäiset kulut -2 460 216 21 096-2 439 120-2 473 934-34 814 Toimintakate -9 593 238 2 047-9 591 191-10 040 910-449 719 Poistot ja arvonalentumiset -69 029-69 029-66 049 2 979 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -339 127 0-339 127-280 994 58 133 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus 46 600 ): Valtion korvaukset sotainvalidien palveluista 58 900 (vuonna 2010 liikaa maksetun palautus 29 300 ). - Maksutuotot (ylitys 147 400 ): Sairaalan ja vanhainkodin hoitomaksut 123 800, kotihoidon tukipalvelut 30 900. - Tuet ja avustukset (ylitys 26 300 ): Palvelusetelijärjestelmän kehittämishanke, maakunnan kehittämisraha 26 500. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 521 500 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen 127 800. Vakituisten palkkojen alibudjetointi sivukuluineen noin 146 300, josta normaalipalkkojen osuus 55 000 ja vuorotyöntekijöille maksettava lomalisä 91 300. Vuosilomasijaisten palkat sivukuluineen 149 300. Erilliskorvaukset sivukuluineen 164 800. Varhemaksujen ylitys 14 300. - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 71 000 ): Ilmaisjakelutarvikkeet 62 000. Lääkkeet 28 000. - Avustukset (ylitys 25 300 ): Omaishoidon tuki, ylitys 68 300. Elsakodin nettotappio, alitus 36 600. 139

TULOSALUE SOSIAALITYÖ JA TOIMEENTULOTURVA Toiminnan kuvaus Sosiaalityön palvelut perustuvat kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön, joka velvoittaa järjestämään subjektiiviseen oikeuteen ja asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja palvelusuunnitelmaan perustuvat palvelut. Näitä palveluita ovat lastensuojelun ehkäisevät, avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palvelut; toimeentuloturvan perus-, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, päihdehuollon palvelut, kuntouttavan työtoiminnan palvelut, perheoikeudelliset palvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät palvelut. Lakimuutos (Lsl) 1.1.2011 alkaen edellyttää, että kunnan tulee järjestää asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut ja palveluista on tehtävä valituskelpoinen päätös. Lisäksi lainsäädäntö korostaa ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä ensisijaisena vaihtoehtona. Kunnalla on korvausvelvollisuus niiden pitkäaikaistyöttömien osalta, joita ei ole kyetty saamaan työllistämistoimenpiteiden piiriin. Sosiaalityön palvelut tuotetaan henkilöstöresurssien osalta pääosin itse ja lisäksi ostetaan laajasti erilaisia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Tulosalueen kokonaisuudesta vastaa sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Toimeentulotuen käsittely 7 arkipäivän aikana hakemuksen saapumisesta. Mittari Kirjataan kuukausittain saapuneiden hakemusten käsittelyaika. Ohjauksen ja 100%. neuvonnan lisääminen. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. Toimeentulotukihakemuksia tuli vuoden aikana 4086, joista 95,2 % eli 3891kpl on käsitelty lain määräämässä seitsemässä arkipäivässä. Hakemuksista 4,7 % eli 191 kpl käsiteltiin 8-20 pv:n sisällä. Sähköinen seurantajärjestelmä on otettu käyttöön. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Päätös lastensuojelutarpeesta 7 vrk kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Kirjataan lastensuojeluilmoituksen saapuminen ja käsittely- ja päätöksentekoaika. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. 100%. Itsearviointi 5 Ohjelman toimittaja ei ole kyennyt kehittämään sähköisessä muodossa olevaa seurantajärjestelmää. Vuoden aikana saa- 140

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen pui 253 lastensuojeluilmoitusta, joiden kaikkien osalta on arvioitu jatkotoimenpiteet 7 vrk:n kuluessa. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Lastensuojelutarpeen selvitys valmis 3 kk:n kuluessa. Kirjataan, milloin on tehty päätös lastensuojelun tarpeen selvityksen aloittamisesta ja koska selvitys on saatu valmiiksi. Luodaan helppokäyttöinen taulukkomalli. Selvitetään taulukon käyttö sähköisessä muodossa. 70%. Itsearviointi 4 Ohjelman toimittaja ei ole kyennyt kehittämään sähköisessä muodossa olevaa seurantajärjestelmää. Lastensuojeluilmoitusten perusteella tehtiin 42 lastensuojelutarpeen selvitystä. Näistä 38 (90 %) tehtiin 3 kuukauden määräajassa ja neljä 5 kuukauden aikana. Osallistumista Osallistutaan edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. lapsiperheiden avoimen toiminnan ryhmään; aktivoidaan perheitä hyödyntämään järjestöjen perhepalveluita. Sanallinen kuvaus Kartoitetaan lapsiperheasiakkaiden kanssa perheen tarpeiden mukaiset perhepalvelut. Joudutaan ostamaan vähemmän erilaisia perhepalveluita lapsiperheille oman kunnan palveluvalikon monipuolistuessa. Itsearviointi 4 Ehkäisevän perhetyön merkitys ilmenee siinä, että lastensuojelun asiakkuuteen tulee entistä vähemmän alle kouluikäisiä lapsia. Asiakkuudet keskittyvät pääasiassa yläkouluikäisiin yli 13- vuotiaisiin. Pienten lasten perheisiin on kohdennettu kotona tehtävää työtä entistä enemmän. Lisäksi kotiin on kohdennettu myös pitkäkestoista perhekuntoutusta vaihtoehtona sijoitukselle. 141

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kaikille tarpeenmukainen asunto, lisätään tuetun asumisen asuntoja ja nuorille edullisia asuntoja huomioiden erityisryhmät. Raportoidaan kuinka usein toimeentulotuen tarve johtuu asumiskuluista. Erityisryhmille asumisen mahdollisuus omalla paikkakunnalla; seurataan ostopalveluiden määrää. Laaditaan seurantajärjestelmä kevään 2011 aikana. Kartoitetaan erityisryhmien asuntotarve. Toimeentulotukea saavilla henkilöillä tulotasoon nähden kohtuulliset asumiskulut. UIkopuolisen ostopalvelun osuus vähenee. Itsearviointi 4 Asiakastietojärjestelmästä ei saada tietoa, mitkä syyt johtavat toimeentulotuen hakemiseen. Siten ei voida eritellä kuinka, usein on kysymys asumiskuluista. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osalta voidaan sen sijaan erottaa yksittäiset syyt ja asumisen turvaaminen on näistä tärkein. Parrutyöryhmä on jatkanut ostopalveluiden vertailua ja mitkä seikat vaikuttavat laadun ja hinnan määrittelyyn. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Kootaan eri asiakasryhmille kohdennetut palautelomakkeet ja uusia niille osa-alueille, joista vielä puuttuu. Sanallinen kuvaus. Asiakkaiden valituksien ja kanteluiden määrä. Palautejärjestelmä on käytössä ja ensisijaisesti palveluiden laatu on arvioitavissa. Palautteet, asiakkaiden valitukset ja kantelut analysoidaan tiimissä. Valitusten ja kanteluiden määrä on laskenut 50%. Itsearviointi 3 Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2012 alusta. Sosiaalityön tulosalue on kirjannut palauterekisteriin kaikki vuonna 2011 tulleet palautteet. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto Pakolaisten vastaanotossa ja kotouttamisessa toimiva, aktiivinen verkosto. Kotouttamisohjelmassa kuvattu touttamisohjel- Jatketaan ko- verkostot. man laadintaa. Kotouttamisohjelma valmis. Itsearviointi 5 Kotouttamis- eli monikulttuurisuusohjelma valmistui 12/2011. Toimielimissä ohjelmaa 142

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen käsiteltiin tammihelmikuussa 2012. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Lastensuojelun avopalvelujen seudullinen kilpailutus ei toteutunut. Laitoshuollon kustannuskehitys säilynyt maltillisena. Kilpailutukseen osallistuneista lastensuojeluyksiköistä vain kaksi nosti vuorokausimaksuja. Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Lastensuojelun laitosten kilpailutus toimii ja kustannukset ovat hallinnassa. Maakunnallisen perhepankin vakiinnuttaminen käynnistyy ja kuntien kustannusosuudet on tiedossa. Mittari Laitoshuollon kustannuskehitys. Perhehoito sijoitusmuotona laajenee. Seudullinen laitospalveluidenee lastensuoje- Kilpailutus laaje- kilpailutus jatkuu. lun avopalveluihin. Osallistutaan maakunnallisen perhepankin jatkokehittelyyn. Perhehoito kykenee vastaanottamaan enemmän tukea tarvitsevia lapsia. Itsearviointi 2 Osallistumisesta maakunnalliseen perhepankkiin tehtiin päätös ja perhepankin toiminta alkoi vuoden 2012 alusta. Perhehoitajien määrän kasvu ja useampi sijoitus perhehoitoon ei vielä näy käytännössä. Ennaltaehkäisevä toiminta. Asiakastietojärjestelmään luodaan ennaltaehkäisevän palvelun osio. Saadaan erikseen seurantatietoa ennaltaehkäisevän palvelun asiakasmääristä ja toimenpiteistä. Ehkäisevän palvelun osio luodaan yhdessä ohjelmatoimittajan kanssa. Lastensuojelun osiosta on saatu irrotettua ehkäisevän palvelun käyttäjät ja kuvaus siitä, miten muut peruspalvelut ovat voineet auttaa en- Itsearviointi 3 naltaehkäiseväs- ti. Asiakastietojärjestelmään on luotu uusia asiakkuuksia ja tukimuotoja. Järjestelmästä on saatavissa tietoa ehkäisevän työn piirissä olevista asiakasmääristä. Ehkäisevän työn 143

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen vaikuttavuus ei ole pelkästään asiakastietojärjestelmän avulla todennettavissa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Vakiinnutetaan ehkäisevän perhetyön työpari ostopalveluna. Ehkäisevän työn vaikuttavuus ja kustannukset /asiakas. Tiedotetaan ehkäisevän työparin palveluista kuntalaisille ja laajasti muille toimijoille. Painopiste on siirtymässä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Itsearviointi 2 Ehkäisevän työn vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta ei ole systemaattisesti arvioitu. Asiakaspalaute ja kunnan toimijoiden palautteen mukaan ehkäisevä työ on ollut hyvää ja tarpeellista. Perheiden ongelmatilanteita on saatu ratkaistua muutamalla asiakastapaamisella. Vaikuttavuuden arvioimiseksi olisi tehtävä useamman vuoden seuranta. Selkeä, helposti Organisaatio johdettava organisaatiorakennejautuvista tii- rakentuu itseohmeistä. Kaikki toimenkuvat kuvattu ja osaamiskartoitus toteutettu. Jokainen työntekijä osallistuu tiimityöhön oman perustehtävänsä ja osaamisen perusteella. Kuvaus tiimirakenteesta ja tiimien tehtävästä valmis. Itsearviointi 2 Työtyytyväisyys lisääntyy ja asiakaspalvelu temineiden tiimien Pidempään toihostuu. itseohjautuvuus on lisääntynyt, mutta edellyttää vielä paljon esimiehen läsnäoloa. Pääosin kaikilla tiimeillä on käytettävissä työnohjaus. Tiimien ja koko henkilöstön yhteinen koulutus toteutuu keväällä 2012. Ennaltaehkäisevä toiminta. Kaikilla palvelutuotannon osa- Uusi vakanssi alueilla ennaltaehkäisevä työ on Uuden sosiaalityöntekijän vakanssin toimenkuvaa luodaan Painopiste on siirtymässä korjaavasta työstä ehkäisevään Itsearviointi 3 Lapsiperheiden sosiaalityössä ehkäisevä työ on 144

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ensisijaista. On saatu yksi sosiaalityön vakanssi toimenkuvana lapsiperheiden sosiaalityö ja ennaltaehkäisevät palvelut. yhdessä muiden työhön. toimialojen palveluiden kanssa. lisääntynyt selkeästi. Lastensuojelun asiakkuuksilta on vältytty, kun perheitä rasittavia tekijöitä on kyetty ratkaisemaan normaalipalveluin. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteita on tehty tunnetuksi muissa peruspalveluissa ja mm. varhaiskasvatuksen asiakaspalavereissa perheitä voidaan tavata joustavammin. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Kuntalaiset ja Sanallinen kuvaus Ohjauksessa ja asiakkaat tietoisia hyvinvointia tukevista palveluista. Riittävästi aikaa motivoida kuntalaisia ja asiakkaita vastuun ottamisesta omasta hyvinvoinnista. neuvonnassa käytössä riittävä tieto palveluista. Sanallinen kuvaus Itsearviointi 4 Tiettyjen erityisryhmien osalta on tehostettu hyvinvoinnin tukemista ja omasta terveydentilasta huolehtimista (mm. pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat). Yksittäisiä asiakkaita tuetaan käytössä olevilla keinoilla. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Taloudellisesti ja laadullisesti oikea palvelu. Mittari Kustannusvaikutus. Arvioidaan yhdessä eri toi- tasapainossa. Kustannukset menpiteiden kustannusvaikutus ja hyödynnetään erityisesti lastensuojelun laitoshoidon kilpailutuksen tu- Itsearviointi 3 Huolimatta kustannustietoisuudesta kustannuksia ei ole saatu hallintaan. Laki edellyttää lapsen edunmukaisia toimenpi- 145

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen losta. teitä, mikäli lastensuojelun tarvetta ilmenee. Määrällinen ennakointi on vaikeaa. Lastensuojelussa on siirrytty avohuoltopainotteisempaan toimintaan. Siirtymävaihe aiheuttaa lisäkustannuksia, kun vanhat sijoitukset jatkuvat. Toisaalta avohuollon keinoin on pystytty välttämään uusia sijoituksia. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Laaditaan lastensuojelulain mukainen lastensuojelun suunnitelma osana koko kuntaa sitovaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää lastensuojelun kehitystä kuvaavia mittareita. Kyetty lisäämään kuntouttavan työtoiminnan paikkoja laajasti kunnan eri toimialueille. Kaikki lastensuojelutyön prosessit kuvattu ja kehittämiskohteet kartoitettu. Yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän työllistyminen toimenpiteiden ansioista lisääntynyt. Kelalle maksettavien korvauksien määrä vähentynyt. Lastensuojelusuunnitelman laatiminen. Tiedotetaan laajasti kunnan esimiehille kuntouttavasta työtoiminnasta; kuvataan millaista osaamista ja työpanosta työyhteisö voi saada; kuntouttavan työtoiminnan kautta; valmennetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia työelämän sääntöihin. Kunnan maksama Kela-korvaus vähenee vuoden 2009 tasolle. Yli 500 päivää työttömänä olevien osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan lisääntyy; vuoden aikana 90 asiakasta on sijoittunut kuntouttavaan työtoimintaan. Itsearviointi 2 Lastensuojelusuunnitelma valmis ja saatu lautakuntakäsittelyyn. Lastensuojelusuunnitelman laadinta ei ole edennyt. Itsearviointi 1 Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 70 henkilöä, joista alle 25-vuotiaita on 11. Lisäksi nuorten työpajalla oli työelämänvalmennuksessa, työharjoittelussa tai -kokeilussa 23 henkilöä. Kelalle maksettavien korvausten määrä ei ole vähentynyt, koska yli 500 päivää työttömänä olevien joukossa on 146

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole työllistettävissä joko iän tai terveydentilan vuoksi. Kunnan eri toimialoille on sijoittunut melko vähän asiakkaita eikä nuorten työpajalla ole tilaa vastaanottaa kaikkia työllisyystoimenpiteisiin oikeutettuja henkilöitä. Aktiivinen työllisyyden hoito. Aktiivinen työllisyyden hoito. Nuorten työpajan Alle 25- toiminnan painopiste erityisesti alle 25- vuotiaissa. Laajentaa työmenetelmien osaamista erityisesti päihdeongelmaisten työhön kuntoutumisen onnistumiseksi. vuotiaiden osuus nuorten työpajassa 50 %. Löydetään päihdeongelmaisille nuorten työpajan asiakkaille testattuja työmenetelmiä. Selkiytetään työnjakoa kunnan muiden toimialueiden kanssa asiakkaiden ohjaamisessa oikein kohdennettuihin työpaikkoihin. Nuorten työpaja osallistuu Kiipulan hallinnoimaan Kansainvälinen työammatti hankkeeseen. Itsearviointi 3 Nuorten työpajalle kohdennetun Työpajojen valtionavustuksen valtionavustuksen kasvu. ohjeistuksen mukaan nuori työpajalainen on alle 29- vuotias. Viime vuonna nuoria työpajalaisia oli 32 henkilöä eli noin 50 %:a. Valtion avustusta saatiin 48 000 euroa (45 000 euroa vuonna 2010). Selkiytetty nuorten työpajan osuutta kansainvälisessä hankkeessa ja täsmennetty työpajaympäristöön Itsearviointi 4 soveltuvia menetelmiä. Nuottavalmennuksen kanssa toteutettiin kaksi intensiivistä leirijaksoa, joihin osallistui seitsemän nuorta. Nuorten työpaja on osallistunut kansainväliseen työammattihankkeeseen, jossa yksilötason työskentely liittyy Nuottavalmennukseen. Työn kehittäminen on 147

Kriittinen menestystekijä Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Jatketaan edelleen laitos-, perhekoti- ja perhehoidossa olevien hoitovuorokausien määrän seurantaa, sijoitusten päättymisiä lapsen ikäseurannan perusteella ja hoitovuorokausimaksujen oikeellisuutta lapsen iän mukaisesti (= jälkihuoltoon siirtyminen alentaa hoitovuorokausimaksuja). Asiakkaan päihdehuollon palveluiden tehokkaampi arviointi. Selkiytetään vastuukysymyksiä jatkohoitoon lähettämisessä. Osallistutaan ylisektorisen oman perhepalveluverkoston laatimiseen. Ennakointi toteutuu. Löydetty toimiva, edullisempi palveluvaihtoehto. Sanallinen kuvaus. Sijoituksen tarve arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla asiakassuunnitelmassa. Tiimissä arvioidaan ja päätetään yhdessä eri toimenpidevaihtoehdot. Jatketaan selvitysmiehen raportin mukaisesti palveluverkoston rakentamista. 100%. Asiakkaan tarpeen mukainen edullisin ratkaisu Perhepalveluverkosto valmiina 2011 keväällä. Riippumattomuus Hämeenlinnan perheneuvolan palveluista lisääntyy. tapahtunut tutustumalla kansainvälisten yhteistyökumppaneiden hyviin työkäytäntöihin Skotlannissa ja Tanskassa Itsearviointi 5 Vuonna 2011 otettiin huostaan 8 uutta lasta. Sijoitusten määrää ei ole saatu laskemaan. Sijoitetuista lapsista 5 on yli 13- vuotiasta. Nuorten kohdalla ennakoivia toimenpiteitä ei ole riittävästi, joilla sijoituksia välttää. Itsearviointi 2 Sosiaalikehitys Oy:n konsultin johdolla aloitettiin koko kunnan psykososiaalisten palvelujen selvitystyö. Ao. palvelujen selvitystyö jatkuu mm. Kuulashankkeen sisällä. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Arvioidaan eri toimenpiteiden vaikutus myös kustannusten kannalta. Jokaisessa asiakastapauksessa arvioitu tarvittavat resurssit ja niiden kustan- Asiakaskuntoutus- ja palvelusuunnitelmassa toteutuneet tavoitteet. Itsearviointi 2 Kustannuskehitys hallitumpaa. Kodin ulkopuolelle tapahtuvia sijoituksia olisi ollut huomatta- 148

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen nusvaikutus. Mittari vasti enemmän, jos ehkäiseviä ja ennakoivia toimenpiteitä ei olisi ollut. Tämä koskee erityisesti alle kouluikäisiä. Seitsemän lapsen sijoitus vältettiin tiiviillä kotona tehtävällä perhekuntoutuksella. Seitsemän lapsen sijoitus olisi vuositasolla halvimmillaan maksanut 285 000 euroa. Nyt perhekuntoutukseen panostettiin 64 000 euroa. Itsearviointi 3 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Työsuhteissa tapahtuvat muutokset ennakoitavissa riittävän ajoissa. Turvataan uusille työntekijöille riittävä perehdytys. Mittari Vakanssien tyhjäkäynti Kehityskeskusteluissa terävöitetään työsuhteessa tapahtuvien muutosten ennakointia. Luottamuksen turvaaminen esimiesalaissuhteessa. Avoimet vakanssit saadaan täytettyä siten, että palvelutuotantoon ei synny saatavuusongelmia. Henkilöstössä ei ole ollut vaihtuvuutta kuin yhden vakanssin kohdalla, johon on saatu palkattua pätevä työntekijä. Myös kesäajan sijaiset olivat kelpoisuudeltaan päteviä. Henkilöstöresurssit eivät ole täysin riittäneet kaikkiin velvoitteisiin ja on jouduttu turvautumaan tilapäisiin työntekijöihin (mm. nuorten työpaja ja maahanmuuttopalvelut). Innovatiivisuu- Koko työyhteisön Järkevää resurs- Jatketaan vuon- Asiakastyössä Itsearviointi 4 149

Kriittinen menestystekijä teen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen kehittäminen luo sien käyttöä. yhteistä ymmärrystä toimintatapojen muutoksen hyödyistä. na 2010 aloitettua koko palvelupeen mukaan asiakkaan tartuotannon yhteistyön rajapin- henkilöstö- oikein mitoitetut tojen kartoitusta resurssit. ja luodaan yhteiset pelisäännöt ja toiminnan rakenteet. Yksittäisissä asiakastilanteissa on arvioitu järkevä resurssien käyttö päällekkäisen työn välttämiseksi. Ongelmana on ollut kunnan omien psykososiaalisten palvelujen rajaukset. Tämä on vaatinut mm. erilaisten terapiapalveluiden ostamista. Yhteistyön lisääntyminen opetustoimen, varhaiskasvatuksen ja avoterveydenhuollon kanssa on selkiyttänyt työnjakoa. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Koulutussuunnitelma perustuu us. Sanallinen kuva- kehityskeskusteluihin ja tiimien koulutustarpeisiin. Kehityskeskustelulomakkeen kehittäminen palvelemaan koulutustarpeen kartoittamista. Itsearviointi 3 Kehityskeskustelulomakkeessa toimiva ja helppokäyttöinen koulutussuunnitelmaosio. Kehityskeskusteluissa nousseita asioita on työstetty TYKYtoiminnassa. Keskusteluissa on selvitetty täydennyskoulutusja osaamisen päivittämistarpeet. Erilaiset hankkeet (Vahvuutta Vanhemmuuteen ja Haapa-hanke) ovat mahdollistaneet moniammatillisen koulutuksen Kehityskeskustelut on toteutettu 100 %:sti. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Teemapäivä Sanallinen kuvaus. Teemapäivä toimialueen eri osa-alueista laajalti yhteiskumptyön aikuissosiaali- palveluista, työmenetelmistä Teemapäivä toteutettu. Itsearviointi 4 Teemapäivä ei ole toteutunut. 150

Kriittinen menestystekijä Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen paneille ja kuntalaisille. Ylisektoristen moniammatillisten tiimien kehittäminen. Sanallinen kuvaus. ja työn sisällöstä. Itsearviointi 1 Osallistutaan Väli-Suomen Kaste II - hankkeeseen yhdessä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa tiimityön ja palveluohjauksen kehittämiseksi. Kaste-II hankkeen käynnistyminen. Kuulashankkeen (osa Kaste II - hanketta) rakenteet on valmiina. Janakkalan hankkeelle on perustettu oma moniammatillinen tukiryhmä ja kunnan edustaja on Kuulashankkeen ohjausryhmässä. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2012 puolella. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Intraan kuvattuna koko henkilöstön tehtävät ja osaamisalueet. Sanallinen kuvaus. Työntekijät jaksavat innostua ja us. Sanallinen kuva- heillä on riittävästi aikaa työn kehittämiseen. Yhteiset kokoukset ja kehittämispäivät vahvistavat osallisuutta. Jokainen työntekijä laatii lyhyen kuvauksen omasta työstään. Kaikkien toimenkuvat kuvattu ja käyty yhdessä läpi työyhteisössä; kaikilla työntekijöillä tieto omasta ja työtoverin perustehtävästä. Kaikki toimialueen tehtäväalueet on kuvattuna intrassa. Oman perustehtävän lisäksi luotu järkevät yhdessätekemisen toimintamallit. Itsearviointi 2 Tavoite ei ole toteutunut. Itsearviointi 1 Työ- ja tehtäväkuvat on laadittu, mutta kirjalliset ja viimeistellyt kuvaukset puuttuvat. Tiimeissä selkiytetään jatkuvasti eri tehtäviä ja työnkuvia järkevämmiksi ja vastaamaan asiakasprosesseja. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Aktiivinen työllisyyden hoito. Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Toimeentulotuen kasvu. Työ- ja toimintakyvyn heikentyminen. Kelalle maksettavien korvausten kasvu. Kuntalaisen yhä pahempi syrjäytymi- Aktiivinen yhteistyö työvoimahallinnon kanssa. Kunnan yhteisvastuullisuus pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. 1.1. 31.12. Pitkäaikaistyöttömiä ja alle 25-vuotiaita on saatu sijoitettua nuorten työpajalle ja sitä kautta lyhyiksi jaksoiksi muille kunnan toimialoille. 151

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide nen. Merkittävä. 1.1. 31.12. Suoria sijoituksia muille toimialoille tapahtuu vähän, koska vastaanottava taho katsoo tästä aiheutuvan paljon työtä. Kaikki käytännön asioista sopiminen jää nuorten työpajalle. Yhteinen vastuu työllistämisasioissa ei ole toteutunut, vaikka yhteistyötä esimiesten kanssa on lisätty. Työllistymisen edistämiseksi on lisätty yhteistyötä yritystoiminnan kanssa, mutta tämä ei ole vaikuttanut työttömien sijoittumiseen ulkopuolisiin työpaikkoihin. Yhteistyö TYP:n kanssa on ollut ongelmallista ja useita neuvotteluja on käyty. Vaikeasti työllistettävien eläkeselvitykset ovat vähentyneet huomattavasti. Työvoimahallinnon palvelujen heikentyminen vaikuttaa töiden kasautumiseen sosiaalitoimelle. Vaikeasti työllistettävien työllistymiseen haetaan uusia keinoja Kansainvälisen työelämähankkeen kautta. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Asiantuntijatehtäviin vaikea saada pätevää ja kokenutta henkilöstöä. Vakanssit ilman työntekijää pitkiä aikoja; työssäolevien uupuminen työmäärien lisääntyessä; lakisääteisten vapaiden pitäminen vaikeutuu---> aiheuttaa jaksamisongelmia; asiakassuhteet katkeavat; asiakasjonot kasvavat ja Aktiivinen rekrytointi oppilaitosten suuntaan; AMKtason ja yliopistotason harjoittelujaksojen hyödyntäminen. Yhteistyö oppilaitosten ja Sosiaalialan kehittämisyksikön kanssa. Opiskelijoille luotava mahdollisuuksia Itsearviointi 2 Valtakunnallinen kova pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä näkyy mm. alan palkkakehityksessä. Janakkalan palkkataso lisää tulevaisuudessa riskiä saada päteviä, ammattitaitoisia ja ko- 152

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide havaitsemattomat opinnäytetöiden ongelmat lisääntyvät. tekemiseen. Merkittävä. 1.1. 31.12. keneita työntekijöitä. Vertailu on toteutettu 10 kunnan kesken. Opiskelijaharjoittelijoita on saatu riittävästi ja opiskelijoiden palaute harjoittelujaksolta on ollut positiivinen. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Ruohonjuuritason työn kehittäminen edellyttää aikaa. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen edellyttää ylisektorista kehittämistä ja johtamista. Jos johtamisjärjestelmä ei tue kehittämistä, hyvät toimintatapojen muutokset eivät siirry työkäytäntöihin. Kohtalainen. Taloudellisesti vastuullinen päätöksen- lyhyellä varoitusajal- Valtion taholta tulee Merkittävä. teko la lisää lakisääteisiä velvoitteita, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole voitu huomioida. Kuntaan voi muuttaa muualta perhe, joka vaatii paljon palveluita; kannustava kuntaan muutto taustalla. Sosiaalityön palvelutuotannossa paljon viimesijaista palvelut; jos joku muu jättää tekemättä, niin kuntalaisella on oikeus saada jostain apua (esim. kohtuuhintaisten asuntojen Erityisesti perhepalveluissa kunnan päätöksentekijöiden tulee ottaa suurempi vastuu viedä eteenpäin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisessa. Lain velvoittavuus. Itsearviointi 2 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käynnistäminen valmistellaan kunnanhallitukseen keväällä 2012. Nuorten palvelujen ohjausryhmä perustetaan 2/2012. Monialainen ryhmä seuraa nuorisoikäisten tilannetta. Kuulas-hanke on antanut valmiuksia ja rakenteita viedä eteenpäin ylisektorisen palvelutuotannon kehittämistä ja keinoja sitouttaa luottamushenkilöitä ja ylintä johtoa hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Itsearviointi 2 Riskit eivät ole hallittavissa muutoin kuin Lapsiperheitä houkuttelevana kuntana talousarvion ylitykseen varautumisessa. muuttanut monilap- Janakkalaan on sisia ja monia eri palveluita tarvitsevia perheitä, joiden palvelutarvetta ei ole mitenkään voitu ennakoida. Viikoittain asiakastiimeissä arvioidaan, voisiko ehkäisevillä ja halvemmilla toimenpiteillä ehkäistä myöhemmän vaiheen kalliita ja korjaavia toimenpiteitä. Lisääntyneet muiden toimijoiden tekemät rajaamiset 153

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide rakentaminen, hammashoidon palvelut, kuntalainen joutuu käyttämään yksityisiä palveluita. 1.1. 31.12. palveluiden järjestämisessä on siirtänyt palvelujen järjestämisvastuuta ja kustannuksia sosiaalityön tulosalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että työttömien terveystarkastukset ja eläkeselvittelyt siirtyvät täysin kunnan vastuulle 1.1.2012 alkaen. Tämän työmäärän ja siihen liittyvään resurssitarpeeseen ei ole voitu varautua. Ennaltaehkäisevä toiminta Ennaltaehkäisevä Merkittävä. toiminta ei toteudu, jos peruspalveluissa ei ole toimivia työ- ja työmenetelmäkäytäntöjä, joiden avulla aidosti ehkäistään ongelmien pahenemisen ja kuntalaisia/asiakkaita ohjataan viimesijaisiin palveluihin. Koko kunnan tasolla, erityisesti terveydenhuollon ja opetustoimen toimialoilla, tulisi määritellä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Itsearviointi 3 Ylisektorisen yhteistyön suunnitelmallinen lisääntyminen tuo mahdollisuuksia ennaltaehkäisevään ja kuntalaisen hyvinvointia tukevaan palvelujärjestelmään. Asiakkaan ja kuntalaisen oikeus osallistua palvelutarpeen arviointiin ja sen mukaiseen palveluiden määrittelyyn mahdollistaa palveluiden kohdentumisen oikeaaikaisemmin ja varhemmin. Erilaiset hankkeet eri ikäryhmille ja väestönosille tukevat asiakaslähtöistä palveluiden kehittämistä. Itsearviointi 3 154

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lastensuoj. laitoshoito Hoitopäivät 6 634 5 850 6 304 107,8 454 /hoitopäivä, brutto 224 209 218 104,2 9 /hoitopäivä, netto 220 203 215 105,8 12 Lastensuoj. perhehoito Hoitopäivät 9 297 9 850 9 679 98,3-171 /hoitopäivä, brutto 53 48 52 107,9 4 /hoitopäivä, netto 52 47 50 106,3 3 Toimeentulotuki Kotitaloudet 541 610 529 86,7-81 /kotitalous/vuosi, brutto 2 622 2 495 2 771 111,1 276 /kotitalous/vuosi, netto 1 544 1 469 1 653 112,6 184 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Toimeentulotuki, kotitaloudet; Hyvin suurelta osin asiakasmäärän väheneminen koskee sellaisia henkilöitä, joilla ei ole enää täyty toimeentulotuen kriteerit heidän saatuaan takuueläkkeen. Myös lisääntynyt panostus työllistämistoimenpiteisiin ja sitä kautta koulutuksiin ja työllistymiseen on vähentänyt kotitalouksien määrää. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Sosiaalityö ja toimeentuloturva Toimintatuotot Myyntituotot 313 500 313 500 256 167-57 333 Maksutuotot 47 316 47 316 47 139-177 Tuet ja avustukset 620 800 620 800 664 579 43 779 Muut toimintatuotot 92 641 92 641 87 774-4 867 Toimintatuotot yhteensä 1 074 257 1 074 257 1 055 659-18 598 - joista sisäiset tuotot 17 500 17 500 15 297-2 203 Valmistus omaan käyttöön 9 540 9 540 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 058 201-1 058 201-1 162 123-103 922 Palvelujen ostot -2 619 304-2 619 304-3 153 143-533 839 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -97 996-97 996-150 238-52 242 Avustukset -1 774 476-1 774 476-1 707 965 66 511 Muut toimintakulut -83 269-83 269-86 890-3 621 Toimintakulut yhteensä -5 633 246-5 633 246-6 260 359-627 113 - joista sisäiset kulut -72 463-72 463-82 794-10 331 Toimintakate -4 558 989-4 558 989-5 195 161-636 172 Poistot ja arvonalentumiset -4 646-4 646-4 646 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -71 833 0-71 833-72 407-574 155

Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (alitus 57 300 ): Valtion korvaus pakolaisista, alitus 83 400 (katso toimintakulut avustukset). Nuorten työpajan myyntituotot, ylitys 25 200. - Tuet ja avustukset (ylitys 43 800 ). Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 103 900 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen 38 600. Varhemaksujen ylitys 28 800. Tilapäisten palkat sivukuluineen 81 600 (sosiaalityö, nuorten työpaja ja maahanmuuttopalvelut). - Palvelujen ostot (ylitys 533 800 ): Perheryhmäkodit 152 700, lastensuojelun avohuolto 213 400, lastensuojelun ennaltaehkäisevä työpari 90 200, päihdehuollonlaitoshoito 38 300. - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 52 200 ): Elintarvikkeet 17 500, rakennusmateriaali 15 000 (nuorten työpaja). Kalusto 15 600. - Avustukset (alitus 66 500 ): Perustoimeentulotuki, alitus 54 800. Pakolaisten avustukset, alitus 116 000. Lastensuojelun avustukset, ylitys 89 700. 156

TULOSALUE VAMMAISTYÖ Toiminnan kuvaus Janakkalan kunnan vammaistyö tarjoaa apua ja tukea vammaisille ja heidän läheisilleen. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut (mm. asunnonmuutostyöt, kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu) sekä kunnan omat asumisyksiköt, päivätoiminta ja avotyö muodostavat työn kokonaisuuden. Vammaispalvelujen järjestämisessä on tehty voimakasta uudistamista viimeisen viiden vuoden aikana. Palvelurakenteita on tarkasteltu niin asiakkaiden, henkilöstön, prosessien kuin taloudenkin näkökulmasta. Palvelurakenteen muutokseen on pystytty henkilöstömäärää lisäämättä niin, että työntekijöiden työnkuvia on muutettu ja työalueen ydinprosesseja on tarkastettu ja muutettu. Vammaistyön tärkeimpiä työmuotoja on asiakkaan ja hänen omaisensa ohjaus, neuvonta ja tukeminen tarkoituksenmukaisen palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi. Palveluohjaus alkaa asiakkaan tilanteen kartoittamisella, jonka jälkeen eri palveluvaihtoehdot selvitetään ja sovitetaan yhteen asiakkaan ja hänen verkostonsa kannalta. Kirjallisesti tehtävä palvelusuunnitelma toimii työprosessin välineenä. Palveluohjaajien tehtäviin kuuluvat vaikeavammaisten lapsiperheiden palveluiden järjestäminen, sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut sekä alle 65-vuotiaiden omaishoidontuki. Vammaistyöllä on kolme kehitysvammaisille suunnattua asumisyksikköä; Honkakoti, Mäntykoti ja Pihlajakoti. Asumisyksiköiden toimintaa on viime vuosina kehitetty vastaamaan ikääntyvien ja entistä enemmän hoitoa ja ohjausta vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Pitkäaikaisen asumisen paikkoja on yhteensä 29 ja tilapäishoitoa varten 2 paikkaa. Katajan päivätoiminta tarjoaa ohjattua ja tavoitteellista toimintaa aikuisille kehitysvammaisille ja muille tukea ja apua tarvitseville kuntalaisille. Päivätoiminnassa hoidetaan myös kouluikäisten vammaisten lasten iltapäivä- ja loma-ajan hoito. Päivätoimintaa toteutetaan pienryhmissä. Asiakkaalle rakennetaan yksilöllinen viikkoohjelma, jossa huomioidaan hänen tarpeensa, toiveensa ja voimavaransa. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yhteistyössä omaisten kanssa palvelusuunnitelma sekä ohjaussuunnitelma. Avotyötoiminnassa tärkeintä on asiakkaan oman elämän hallinnan tukeminen, erilaisten taitojen oppiminen ja kuntoutus. Avotyössä olevat tekevät työtä tavallisilla työpaikoilla ja ovat vammaistyön asiakkaita. Avotyötoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Avotyönohjaaja järjestää asiakkailleen myös liikunnallista vapaaajanohjelmaa, leirejä ja vertaistapaamisia. Tulosalueen kokonaisuudesta vastaa vammaistyön johtaja Riitta Bastman. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kehitysvammahuollossa 90 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma Mittari Ajantasaisten palvelusuunnitelmien lukumäärä. Tarkistetaan tehdyt palvelusuunnitelmat ja tarvittaessa päivitetään tai tehdään uusi palvelusuunnitelma. Kehitysvammahuollossa 90 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma. Kehitysvammahuollossa 95 %:lla on ajantasainen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmien yhteydessä on tarkistettu myös eri- 157

Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä tyishuoltoohjelmien ajantasaisuus. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kehitysvammaisten asumisyksiköiden toiminnan uudelleenjärjestely paremmin palvelutarpeita vastaavaksi. Sanallinen kuvaus. Uuden toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Asiakkaan asumisvaihtoehto on oikea asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määrään nähden. Itsearviointi 4 Tällä hetkellä vammaistyön asumisyksiköissä asukkaat ovat oman palvelutarpeen mukaisissa asumisyksiköissä. Honkakodin monitoimitilaan rakennettiin kaksi asukashuonetta lisääntyneen palvelutarpeen vuoksi. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Päihde- ja mie- Sanallinen kuvausvuuden Sijoitusten osulenterveyskuntoutujien sekä vammaisten palvelutarpeen mukainen asuminentamenetelmien seuran- kehittäminen. Asiakkaan asumisvaihtoehto on asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määrään nähden oikea. Itsearviointi 4 Ostetuissa asumispalveluissa oli vuoden vaihteessa 32 henkilöä. Viime vuonna tehtiin kolme asukassiirtoa yksiköstä toiseen ja uusia sijoituksia tehtiin viisi. Omaan kuntaan itsenäisesti asumaan siirtyi yksi henkilö. Kaikkien sijoitusten asianmukaisuus selvitettiin asiakaskäynneillä. Osallistumista edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Yhteistyö paikallisten alan yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Sanallinen kuvaus. Säännöllinen yhteydenpito ja vakiintuneet yhteiset tapahtumat. Itsearviointi 4 Nykyisten säännöllisten ja toimivien yhteistyötiin Kehitysvam- Yhteistyötä tehverkostojen ylläpitoton, Hämeenlinmaisten tukiliinan Virvelinrannan päivätoiminnan, Hämeenlinnan sekä Hattulan vammaistyön, alueen 158

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen ammatillisten oppilaitosten, alueen eri yrittäjien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Vammaistyön, seurakunnan, tukiyhdistyksen ja Lions Iidojen perinteiset yhteiset tapahtumat toteutettiin viime vuonna. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Kehitetään sähköistä asiointia us. Sanallinen kuva- vammaistyössä tukemaan palvelun saatavuuden parantamista. Tutkitaan sähköisten hakemuslomakkeiden käyttöönoton mahdollisuutta. Vammaistyön internet-sivujen ja intranetin päivittäminen ja kehittäminen. Päätös sähköisten hakemuslomakkeiden käyttöönotosta. Itsearviointi 3 Vammaistyöhön on tehty sähköiset hakulomakkeet Janakkalan kunnan wwwsivuille. Lomakkeilla voi hakea kaikkia vammaistyön palveluita. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Kaikkiin asiakaspalautteisiin reagoidaan ja pyritään vastaamaan yksilöllisesti. Palautteiden/vastausten lukumäärä. Palautekansion käyttöönotto. Kaikkiin asiakaspalautteisiin reagoidaan ja pyritään vastaamaan yksilöllisesti. Itsearviointi 4 Palauterekisteri työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Pidetään yllä nykyisiä, toimivia yhteistyöverkostoja. Luodaan yhteneväisiä palveluntuottamiseen liittyviä toimintatapoja Hattulan kunnan vammaistyön kanssa. Mittari Sanallinen kuvaus. Toteutetaan aikaisemmin muodostettuja yhteistyökäytäntöjä. Pidetään yllä nykyisiä, toimivia yhteistyöverkostoja. Olemassa olevia yhteistoimintaverkostoja ylläpidetään. Seudullinen yhteistyö Hämeenlinnan, Hattulan ja Riihimäen vammaispalveluiden tuottajien kanssa 159

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen aloitettiin syksyllä 2011. Tavoitteena on palveluiden yhdenmukaisuuden turvaaminen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Vammaistyön eri työmuodoissa pyritään huomioimaan ja ennakoimaan myös tulevat palvelutarpeet. Sanallinen kuvaus. Toteutetaan palvelusuunnitelmien tarkistuksen yhteydessä. Toteutetaan muodostuneita työkäytänteitä. Itsearviointi 2 Säännölliset kontaktit asiakkaisiin ja yksilöllutarpeita huo- Yksittäisiä palvelisten tukiverkostojen luominen. dollisimman tarmioidaan mahkasti palvelusuunnitelmien teon ja asiakastyön yhteydessä. Palveluiden lisääntyvä tarve on tullut esiin esimerkiksi asumispalveluissa, koulua käyvien vammaisten lasten iltapäivähoidossa, henkilökohtaisessa avussa sekä omaishoidon tuessa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Prosessikuvausten tarkentamirä. Prosessien määnen ja hyödyntäminen palvelujen tehostamisessa. Kuvataan kaikki tarvittavat prosessit ja aloitetaan osan työstäminen ja vieminen intranettiin. Itsearviointi 4 Luodaan selkeät moniammatilliset Vammaistyössä prosessikuvauksettasaiset kymme- kuvatut ajannen prosessia ovat seuraavat: asumisyksiköiden asiakkaaksi tulo, asunnonmuutostyöt, avotyön asiakkuus, henkilökohtainen apu, Katajan päivätoiminnan asiakkuus, kiintiöpakolaisten kuljetuspalvelu, muu kuljetuspalvelu (myönteinen ja kielteinen) omaishoidon tuki, ostettu asumispalvelu ja palveluohjaus. 160

Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kannustetaan asiakkaita vastuunottoon omasta hyvinvoinnistaan palveluohjauksen keinoin. Sanallinen kuvaus. Tuetaan vammaisten henkilöiden vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan kaikissa vammaistyön työmuodoissa, painotetaan itsemääräämisoikeutta. Itsearviointi 4 Itsemääräämisoikeuden huomioiminen kaikissa vammaistyön työmuodoissa. Itsemääräämisoikeuteen liittyvä koulutus on päättynyt. Työskentely aiheen parissa jatkuu itsenäisesti eri vammaistyön työyksiköissä arjen asiakastyössä. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Järjestämämme palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja kilpailukykyisin hinnoin. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tuetaan avotyön keinoin. Mittari Vuosikustannukset Työpaikkojen määrä. Sanallinen kuvaus. Olemassa olevien tarpeiden ja us. Sanallinen kuva- faktojen hyödyntäminen budjetin ja toiminnan suunnittelussa. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Vammaisten henkilöiden työllistymistä tuetaan avotyön keinoin. Olemassa olevien tarpeiden ja faktojen hyödyntäminen budjetin ja toiminnan suunnittelussa. Itsearviointi 3 Budjetin toteuma 99 101 %. Talousarvion toteutuminen: tuotot 124,9 %, kulut ilman lomapalkkavelkoja 94,4 % ja toimintakate 93 %. Toteuttaa olemassa olevia työkäytänteitä avotyössä. Palveluiden tuottaminen annetuissa raameissa. Itsearviointi 5 Avotyön työpaikoissa oli 20 henkilöä. Itsearviointi 4 Vammaistyön talousarvion toteutumista seurattiin tarkasti, vuoden 2011 toimintakate tulee alittumaan. Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Toteutetaan, kehitetään ja hyödynnetään omia palveluita. Sanallinen kuvaus. Asumisyksiköiden toiminnan muutoksen läpivieminen. Päivätoiminnan käytäntöjen ja toimintamallien tarkastelu ja kehittäminen. Oppivelvollisuusikäisten kehitys- Itsearviointi 5 Vastataan yhä haastavampiin Vammaistyön palvelutarpeisiin asumisyksiköi- järjestämällä itse palveluita ostopalveluiden sijaan. den muutos toteutettiin luopumalla Ratasmyllyn yksiköstä ja perustamalla Pihlajakoti. Samalla tarkistettiin eri yksiköiden 161

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen vammaisten loma-aikojen hoidon järjestäminen. Tukihenkilötoiminnan käynnistämismahdollisuuden tarkastelu. henkilöstömitoitus ja asukkaiden sijoittuminen eri yksiköihin. Päivätoiminnan kehittäminen on aloitettu ja se jatkuu edelleen. Laitosasumisesta on siirretty kaksi henkilöä vammaistyön asumisyksiköihin. Vammaisten lasten koulujen loma-aikainen päivähoito sekä kouluaikainen iltapäivähoito on järjestetty pääsääntöisesti Katajan päivätoiminnassa. Henkilökohtainen apu on korvannut tukihenkilötoiminnan tarvetta. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kustannustehokas työskentely jatkuu ennallaan. Vuosikustannukset. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Itsearviointi 3 Budjetin toteuma 99 101 %. Talousarvion toteutuminen: tuotot 124,9 %, kulut ilman lomapalkkavelkoja 94,4 % ja toimintakate 93 %. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstö on aktiivinen toimija vammaistyön toiminnan muutoksissa ja kehittämisessä. Mittari Sanallinen kuvaus. Tavoitteet luodaan yhdessä avoimen keskustelun kautta yhteisiä palavereita hyödyntäen, jotta koko henkilöstö on vaikuttamassa vammaistyön toimintaan. Huolehditaan siitä, että perustehtävä tulee suoritetuksi. Yhteiset tavoitteet työlle on käyty läpi henkilöstön kanssa. Vammaistyön johtoryhmä on kokoontunut 23 kertaa ja henkilöstökokouksia on ollut yhdeksän. Työyksikkökohtaiset henkilöstöpalaverit asumispalveluissa ja päivätoi- 162

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen minnassa on toteutettu säännöllisesti. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Esimiestaitoja ja johtamista kehitetään ja tuetaan koulutuksilla. Esimiesten hankkima koulutus. Johtoryhmän jäsenille kirjataan henkilökohtainen koulutussuunnitelma kehityskeskustelun yhteydessä. Henkilöstön jatkuvasta ammatillut. Koulutuksiin Kehityskeskuste- Henkilöstön lisesta koulutuksesta huolehdi- osallistuminen. taan. Koulutus on suunnitelmallista ja perustuu kehityskeskusteluihin. Turvataan yhteistyö vammaisus. Sanallinen kuvatyön sisällä ja eri ammattiryhmien kanssa. Efficatietojärjestelmän käyttöönotto tukemaan sujuvia hoito- ja palveluketjuja vammaisilla henkilöillä. Kaikki esimiehet osallistuvat esimiehisyyttä tukevaan koulutukseen koulutussuunnitelmansa mukaisesti. työnkuvien ja koulutussuunnitelmien läpikäynti kehityskeskusteluiden yhteydessä. Kehityskeskustelut ja niiden yhteydessä tapahtuva koulutustarpeen arviointi tehdään 100 %sti. Yhteistyö toteutuu vammaistyön sisällä ja eri ammattiryhmien kanssa. Itsearviointi 3 Johtoryhmän jäsenten kehityskeskustelut on pidetty ja niiden yhteydessä on määritelty yksilölliset koulutustarpeet, joihin toteutettu koulutus on perustunut. Itsearviointi 4 Vammaistyössä pidettyjen kehityskeskustelujen yhteydessä on selvitetty työntekijöiden koulutustarpeita, joihin toteutettu koulutus on perustunut. Itsearviointi 4 Efficaasiakastietojärjestelmän käyttöönoton suunnittelu toteutettiin viime vuoden aikana. Käyttöönotto ajoittuu keväälle 2012. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Vammaistyössä panostetaan henkilöstön hyvinvointiin. Sanallinen kuvaus. Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti. Esimiehet ovat helposti lähestyttävissä ja vastaavat mahdollisimman pian henkilöstön yhteydenottoihin. Vastuu tiedottamisesta ja tiedon vastaanottamisesta on koko henkilöstöllä. Itsearviointi 3 Henkilöstökokouksia pidettiin 9 kertaa. Työyksikkökohtaiset henkilöstöpalaverit asumispalveluissa ja päivätoiminnassa toteutetaan säännöllisesti. Vammaistyön 163

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Tyky-työryhmä on toiminnassa. Itsearviointi 3 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Taloudellinen vastuullinen päätöksenteko. Talouden ja resurssien riittämättömyys. Asiakasmäärien ja palvelutarpeiden äkillinen, ennakoimaton lisääntyminen. Talouden tasapaino ei pysy. Henkilöstömäärä ei riitä. Merkittävä. Todellisen tilanteen tiedottaminen päätöksentekijöille. 1.1. 31.12. Vammaistyön johtoryhmä on seurannut kuukausittain talousarvion toteutumista. Lisäksi johtoryhmässä on tarkastettu/toteutettu erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kustannuksiin. Henkilöstölle on tiedotettu talousarvion toteutumisesta. Itsearviointi 5 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Laitoshoito Hoitopäivät 2 190 2 190 1 822 83-368 /hoitopäivä, brutto 259 246 258 105 12 /hoitopäivä, netto 259 246 258 105 12 Asumispalvelu Hoitopäivät 9 783 9 700 9 464 98-236 /hoitopäivä, brutto 100 109 119 109 10 /hoitopäivä, netto 97 106 111 105 5 Katajan päivätoiminta Käyttöpäivä 3 874 3 830 3 687 96-143 /käyttöpäivä, brutto 70 86 78 91-8 /käyttöpäivä, netto 63 79 67 84-12 164

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Vammaistyö Toimintatuotot Myyntituotot 6 689 6 689 65 858 59 169 Maksutuotot 60 700 60 700 36 509-24 191 Muut toimintatuotot 23 101 19 049 42 150 34 464-7 686 Toimintatuotot yhteensä 90 490 19 049 109 539 136 831 27 292 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -1 025 499-1 025 499-1 048 719-23 220 Palvelujen ostot -1 889 036-1 889 036-1 688 383 200 653 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -27 641-27 641-47 387-19 746 Avustukset -762 596-762 596-700 597 61 999 Muut toimintakulut -65 153-21 096-86 249-82 300 3 949 Toimintakulut yhteensä -3 769 925-21 096-3 791 021-3 567 386 223 635 - joista sisäiset kulut -139 585-21 096-160 681-170 710-10 029 Toimintakate -3 679 435-2 047-3 681 482-3 430 555 250 927 Poistot ja arvonalentumiset -9 246-9 246-9 246 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -54 748 0-54 748-83 134-28 386 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 59 200 ): Muille kunnille myydyt palvelut 19 400. Osa ateriamaksuista on aiemmin ollut maksutuotoissa ja Honkakodin ateriamaksujen perintä siirtyi Palvelutalosäätiöltä kunnalle 43 500. - Maksutuotot (alitus 24 200 ): Katso myyntituotot. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 23 200 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen 6 900. Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito 8/2011 alkaen 31 400. - Palvelujen ostot (alitus 200 700 ): Kehitysvammaisten laitoshoito 97 500, kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito 85 000, kehitysvammaisten perhehoito 42 200. - Avustukset (alitus 62 000 ): Vammaisten asunnon muutostyöt 11 700 ja henkilökohtaiset avustaja 38 400. 165

TOIMIELIN TERVEYSJAOSTO Terveysjaoston kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Janakkala Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Mikko Kautto (KESK) pj (9) Jyrki Nummenpää (KESK) (-) Esa Vanhakoski (SDP) (5) Veikko Sorsa (SDP) (-) Heli Soiletsalo (SDP) (6) Sirpa Kiukkonen (SDP) (1) Kari Saarinen (KOK) (7) Teemu Saarinen (KOK) (-) Heli Stenberg-Salonen (KESK) (7) Terhi Vesala (KESK) (1) Lilja Rantanen (KD) (8) Riitta Salonen (KD) (-) Kirsti Haanperä (VAS) (6) Pirkko Kuvamo (VAS) (2) Hattula Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Heikki Pajuoja (SDP) vpj (5) Hellevi Luopajärvi (SDP) (2) Kari Ventola (KOK) (9) Jari Wihersaari (KOK) (-) Pirkko Lokinperä (SIT) (8) Seppo Kopra (SIT) (-) Taina Heikkilä (KD) (8) Saara Kiuru (KESK) (1) Terveysjaosto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 57 asiaa. Terveysjaoston esittelijänä toimi perusturvajohtaja Matti Valtonen. Toiminnan kuvaus Terveysjaosto vastaa Janakkalan ja Hattulan kansanterveyslain mukaisista tehtävistä. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä yksilön sairaanhoitoa. Terveysjaostoon kuuluvat tulosalueet: Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut, Janakkalan terveydenhuolto, Hattulan terveydenhuolto. Terveysjaoston alaisen toiminnan kokonaisvastuu on perusturvajohtaja Matti Valtosella. 166

Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen TERVEYSJAOSTO Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 5 707 871 5 707 871 6 016 093 308 222 Maksutuotot 853 624 853 624 846 697-6 927 Tuet ja avustukset 4 380 4 380-4 380 Muut toimintatuotot 6 120 6 120 3 890-2 230 Toimintatuotot yhteensä 6 571 995 6 571 995 6 866 680 294 685 - joista sisäiset tuotot 1 039 655 1 039 655 1 031 145-8 510 Valmistus omaan käyttöön 2 425 2 425 Toimintakulut Henkilöstökulut -6 569 875-6 569 875-6 753 672-183 797 Palvelujen ostot -20 508 285-20 508 285-21 038 480-530 195 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -973 958-973 958-956 461 17 497 Avustukset -30 185-30 185-159 483-129 298 Muut toimintakulut -761 158-761 158-801 795-40 637 Toimintakulut yhteensä -28 843 461-28 843 461-29 709 891-866 430 - joista sisäiset kulut -689 978-689 978-648 669 41 309 Toimintakate -22 271 466-22 271 466-22 840 787-569 321 Poistot ja arvonalentumiset -105 280-105 280-122 816-17 536 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -286 641 0-286 641-229 146 57 495 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 167

TULOSALUE YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Tulosalue käsittää terveysjaoston toiminnan. Jaoston tehtävänä on huolehtia erityisesti yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollon järjestämisestä yhteistyössä perusturvalautakunnan kanssa. Jaosto määrittelee painopistealueet ja kehityksen suunnan perusterveydenhuollossa sekä huolehtii siitä, että palveluja tuotetaan yhteisvastuullisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla. Jaosto päättää myös erityistason sairaanhoidon ostamisen periaatteista. Tulosalueen kokonaisvastuu on talous- ja hallintopäällikkö Mauno Matikaisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 7 800 7 800 6 485-1 315 Toimintatuotot yhteensä 7 800 7 800 6 485-1 315 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -14 015-14 015-11 583 2 432 Palvelujen ostot -7 270-7 270-6 197 1 073 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -850-850 850 Muut toimintakulut -50-50 Toimintakulut yhteensä -22 135-22 135-17 830 4 305 - joista sisäiset kulut -370-370 -1 736-1 366 Toimintakate -14 335-14 335-11 345 2 990 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -36 150 0-36 150-49 761-13 611 168

TULOSALUE JANAKKALAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Janakkalan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä kansanterveyslain mukaisesti. Kansanterveyslain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, sairaankuljetus, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Janakkalan terveydenhuollon tulosalueelle kuuluu myös erikoissairaanhoidon palveluja. Tulosalueen kokonaisvastuu on ylilääkäri Mira Uunimäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hoidon tarpeen arviointi tehty hoitotakuulain mukaisesti. Mittari Effica-kirjaus HOISA-lehdellä tehty jokaisesta yhteydenotosta Puhelintavoitettavuuden parantaminen (läpipäässeiden puheluiden selvittäminen). Hoidon tarpeen arviointi tehty 2 vrk:n sisällä kaikista yhteydenottajista hoitotakuulain mukaisesti. Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön 16.12.2011 avoterveydenhuollon osalta. Tämän avulla kaikki puhelut saadaan vastaanotetuksi. Järjestelmän käyttöaika on ollut niin lyhyt, että seurantaa ei ole vielä tehty. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Kotona asuminen on ikäihmisen ensisijainen vaihtoehto. Kotihoidon lääkärin kotikäyntien määrä n määrittäminen. Itsearviointi 4 Kotona asuu 89 % 75 vuotta täyttäneistä. määrittämistyö n aloitettiin vuoden 2011 aikana ja sitä jatketaan vuonna 2012. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Päihde- ja mie- Sanallinen kuvauvuuden Sijoitusten osulenterveyskuntoutujien sekä vammaisten palvelutarpeen mukainen asuminentamenetelmien seuran- kehittäminen. Itsearvointi 2 Asiakkaan asumisvaihtoehto on Seurantamenetelmien kehittä- asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen määtettu vuoden mistyötä ei aloirään nähden 2011 aikana. oikea. 169

Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Sähköistä asioin-sanallinetia kuvaukaisinsoittojär- Tutkitaan ta- kehitetään terveydenhuollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamistajestelmää ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönottoa. Päätös toiminnan aloittamisesta jollakin sähköisen asioinnin/toiminnan saralla. Itsearvointi 0 Takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön 16.12.2011. Tekstiviestimuistutusjärjestelmää on selvitetty ja se otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen hyödyntämään toiminnan kehittämistä. Saatujen palautteiden määrä Itsearviointi 5 Aloitetaan kerätä Palautteiden järjestelmällisesti kirjaaminen posi- Palauterekisteri kaikki saadut kirjalliset palautteet. tiivisina ja negatiivisina palautteina Exceltaulukkoon. työstettiin valmiiksi vuoden 2011 aikana ja otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset / vuosi Kilpailutetaan avofysioterapian ja veteraanikuntoutuksen palvelut. Säästö aikaisempaan vuoteen. Valtio on kilpailuttanut veteraanien laitoskuntoutuksen. Veteraanien avokuntoutuksen ja avofysioterapian hankintaasiakirjojen laadinta aloitettiin vuoden 2011 lopulla ja kilpailutus toteutetaan alku-vuonna 2012. Ennaltaehkäisevä toiminta. Psykososiaalisten palvelujen rakenteen järkevöittäminen niin, että vältyttäisiin kalliilta, syrjäyttäviltä ja toimintakykyä heikentäviltä seurauk- Selvityksen valmistuminen Laaditaan selvitys yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toimivan, yhteisesti hyväksytyn mallin löytäminen. Itsearviointi 2 Sosiaalikehitys Oy:n konsultin johdolla aloitettiin koko kunnan psykososiaalisten palvelujen selvitystyö. Ao. palvelu- 170

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen silta. Mittari jen selvitystyö jatkuu mm. KUU- LAS-hankkeen sisällä. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Prosessikuvauksien tarkentaminen ja hyödyntäminen palvelujen tehostamisessa. Uusien ja uudistettujen prosessien määrä Kuvata kaikki tarvittavat prosessit ja aloittaa osan työstäminen ja vieminen intraan. Itsearviointi 2 Luodaan selkeät moniammatilliset Henkilöstölle on prosessikuvaukset asiakasohja- ohjeita ja työ on tehty yksittäisiä uksista eri tilanteisiin ja tavalli- hyvin. Työtä jat- käynnistynyt simpiin kansansairauksiin sekä daan valmiiksi ketaan ja saa- saattaa ne intranettiin. vuoden 2012 aikana. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Omahoitoisuuden lisääminen. Sanallinen selvitys Omahoitosivujen perustaminen / linkitys kunnan internet-sivuille. Hoitajat opastavat omahoitoisuuteen lisääntyvästi. Itsearviointi 3 Varsinaisia sivustoja ei ole perustettu. Terveydenhuollon nettisivuilla on joitakin omahoito-ohjeita. Hoitajat ohjaavat potilaita omahoitoisuuteen säännönmukaisesti. Itsearviointi 3 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite vuoteen Tulosalueen Mittari Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Terveydenhuollon kustannukset set Vuosikustannuk- valtakunnallisesti alle keskitason. Budjetin tarkka seuranta ja toimenpiteisiin ryhtyminen tarvittaessa. Toteutuma 99-101 % Toimintakate on 102 % ilman lomapalkkavelkaa. Ylitys johtuu lähinnä ulkopuolisista toimijoista (erikoissairaanhoito, sairaankuljetus ja Koivikkokoti). ktiivinen työllisyyden hoito. Terveystarkastusten ja hoitoohjelmien laadinta pitkäaikaistyöttömille ja alle Tarkastukset toteutuvat 85 %:sti Itsearviointi 3 Tarkastusten määrä / vuosi / pitkäaikaistyöttömien määrä ja alle 25- Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25- vuotiaiden työttömien terveystarkastusten Terveystarkastukset ovat toteutuneet 90 %:sesti. 171

Kriittinen menestystekijä Kilpailukykyinen oma palvelutuotanto. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen 25-vuotiaille työttömilletömien määrä vuotiaiden työt- Järjestämämme Vuosikustannukset palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. tekeminen määritellysti. Itsearviointi 4 Prosessien järkeistäminen 3. pari lääkäriterveydenhuollossamallissa avohoitaja työpari- aloittaa 2011. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kustannustehokkaasti mietitys Sanallinen selvityt palveluprosessit auttavat kohdentamaan palveluja niitä eniten tarvitseville. Hoitotarvike- /hoitovälinejakel u-kriteerien tarkistus ja yleisohjeen laadinta. Hoitotarvikekulujen jatkuva kasvu saadaan minimoitua. Kolmas työpari aloitti vuoden 2011 alussa. Hyvä Vastaanotto -hankkeen myötä toimintoja on järkeistetty monella tapaa vuoden 2011 aikana. Itsearviointi 5 Seutukeskus Oy kilpailutti diabetesvälineet, jonka myötä kulut laskivat selkeästi. Ilmaisjakelutarvikkeiden jakoperusteet tarkistettiin siten, että uudet kriteerit otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Itsearvointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen. Mittari Toimien ja virkojen täyttöaste Esimiesten tarvittavat rekrytointitoimenpiteet sekä hyvä oppilaitosyhteistyö ja harjoitteluohjaus. Virat ja toimet ovat täysimääräisesti käytössä. Etenkin suun terveydenhuollossa on koko vuoden ollut runsaasti ongelmia sairaslomien ja Turengin hammashoitolan tilojen vuoksi. Lisäksi uutta hammaslääkärin vakanssia ei ole saatu täytettyä. Myös hoitopalveluissa ja terveydenhoitopalveluissa on jonkin verran ollut pulaa sai- 172

Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä raslomasijaisista. Toimintoja ei kuitenkaan ole jouduttu supistamaan muualta kuin suun terveydenhuollosta. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Johtaminen tukee alan jatkuvaa muutosta ja kehitystä ja motivoi hakeutumaan siinä vaadittavaan koulutukseen omissa työyksiköissä ja ulkopuolella. Sanallinen selvitys Kannustetaan koulutukseen, erityisesti esimiestehtäviä tukeviin koulutuksiin. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Kehityskeskustelun Esimiesten ilmoi- Ohjataan esimies kautta esitus kehityskesmiehiä kehitys- ja työntekijä tietävät yhteikusteluistkeskustelujen pitämiseen. sen suunnan työntekijän kehittymiselle ja tarpeille. Monipuolinen Sanallinen selvitys yhteistyö kunnan sisällä ja yhteistyökumppanien kanssa mahdollistaa työn asiakkaan parhaaksi. Itsearviointi 3 Vähintään joka toinen esimies Osa esimiehistä kävisi kehityskeskustelun musyyttä tukevaa käy esimiehikaisesti esimiehisyyttä tukevastusta. Niiden johtamiskoulusa koulutuksessa. olleet aiemmin osalta, jotka ovat koulutuksissa, on asiaa käsitelty kehityskeskusteluissa. Itsearviointi 4 Kehityskeskustelut vakinaisen Kaikki kehityskeskustelut on henkilökunnan kanssa käyty pääosin käyty. 100 %:sti. Joitakin yksittäisiä keskusteluja on jäänyt käymättä. Mietitään mahdollisuuksia osaamisen jakamiseksi eri sektorien kanssa. Yhteistyötarkistus sosiaali- ja vammaispalvelun kanssa. Prosessikuvausten laadinta / tarkistus. Itsearviointi 5 Lasten palvelutarpeen selvitys sosiaalitoimen kanssa on kesken. Vammaispalvelun kanssa syksyksi sovittu aloituskokous peruuntui. Itsearviointi 2 173

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit 25 837 25 000 26 369 105,5 1 369 /käynti, brutto 71 71 70 98,7-1 /käynti, netto 61 61 61 100,1 0 Hoitopalvelut Käynnit/sairaanhoitaja Käynnit/perushoitaja Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja 13 530 19 000 18 536 97,6-464 /käynti/sh 47 33 36 108,8 3 /käynti/ph 47 33 36 108,6 3 Terveydenhoitajapalvelut Käynnit 27 957 28 500 24 927 87,5-3 573 /käynti, brutto 36 37 36 97,8-1 /käynti, netto 36 36 36 98,7 0 Suun terveydenhuolto Käynnit 13 452 15 850 11 357 71,7-4 493 /käynti, brutto 89 80 99 124,4 19 /käynti, netto 71 65 80 123,4 15 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Lääkäripalvelut/Vastaanottokäynnit; hyvä lääkäritilanne ja Hyvä vastaanotto hanke on lisännyt lääkärivastaanottojen määrää. - Terveydenhoitajapalvelut/Käynnit; Terveydenhoitajien sairaslomasijaisuuksiin ei aina ole saatu sijaisia. Lisäksi laajennetut terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa (asetus 338/2011) vievät enemmän aikaa hoitajilta, jolloin suoritemäärät ovat laskeneet. - Suun terveydenhuolto/käynnit; Hammaslääkäri ja hoitajapula sekä Turengin hammashoitolan tilaongelmat ovat vaikuttaneet käyntien vähenemiseen. 174

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Janakkalan terveydenhuolto Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 1 274 900 1 274 900 1 414 387 139 487 Maksutuotot 476 624 476 624 428 133-48 491 Tuet ja avustukset 4 080 4 080-4 080 Muut toimintatuotot 6 120 6 120 3 840-2 280 Toimintatuotot yhteensä 1 761 724 1 761 724 1 846 361 84 637 - joista sisäiset tuotot 1 039 655 1 039 655 1 003 225-36 430 Valmistus omaan käyttöön 2 425 2 425 Toimintakulut Henkilöstökulut -5 969 603-5 969 603-6 139 114-169 511 Palvelujen ostot -16 852 669-16 852 669-17 256 998-404 329 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -614 943-614 943-578 135 36 808 Avustukset -30 185-30 185-118 835-88 650 Muut toimintakulut -551 455-551 455-561 027-9 572 Toimintakulut yhteensä -24 018 855-24 018 855-24 654 109-635 254 - joista sisäiset kulut -488 638-488 638-464 629 24 009 Toimintakate -22 257 131-22 257 131-22 805 323-548 192 Poistot ja arvonalentumiset -105 280-105 280-122 816-17 536 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -250 491 0-250 491-179 385 71 106 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 139 500 ): Valtion korvaus veteraanikuntoutuksesta, jota ei ole budjetoitu 90 700.. Kotikuntakorvaukset (ei janakkalalaisille annetut palvelut) 14 600. Yhteistoimintakorvaukset 24 700 (laboratorion hajautettu näytteenotto, tulot ovat aiemmin kirjautuneet maksutuottoihin). Työterveyshuollon maksutuotot 16 100. - Maksutuotot (alitus 48 500 ): Hammashuoltomaksut 32 600. Laboratoriomaksut 21 800 (hajautettu laboratorion näytteenotto, tulot kirjattu myyntituottoihin). Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 169 300 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen 95 800. Erilliskorvaukset sivukuluineen 29 800. Vakituisten palkkojen alibudjetointi sivukuluineen noin 40 000. Varhemaksujen ylitys 14 300. - Palvelujen ostot (ylitys 404 300 ): Erikoissairaanhoidon lisälasku 183 500. Koivikkokoti 80 600. Sairaankuljetus 82 300. Sosiaali- ja terveyspalvelut 59 500 (lääkäripalvelut, suun terveydenhuolto, laboratorio ja röntgen). - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (alitus 36 800 ): Hoitotarvikkeet, alitus 64 800. Lääkkeet, alitus 8 700. Lainattavat apuvälineet, ylitys 37 300. - Avustukset (ylitys 88 700 ): Valtion kustantama veteraanikuntoutus, jota ei ole budjetoitu, ylitys 90 700. 175

TULOSALUE HATTULAN TERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Hattulan terveydenhuolto huolehtii kunnan alueella ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ja sairaanhoidon kansanterveystyöhön kuuluvista tehtävistä kansanterveyslain mukaisesti. Kansanterveyslain mukaisia tehtäviä ovat muun muassa: Terveysneuvonta ja terveystarkastukset neuvoloissa, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus, mielenterveyslain mukainen mielenterveystyö, sairaankuljetus, suun terveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä työterveyshuolto. Tulosalueen kokonaisvastuu on ylilääkäri Mira Uunimäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Palvelut vastaavat kysyntää ja niitä saa riittävän nopeasti. Mittari Jonotusaika Jonotusseurannan järjestäminen. Max 75 % hoitotakuun enimmäisajasta. Seurantaa on tehty säännöllisesti ns. T3 järjestelmän mukaan eli selvitetään kolmas vapaa aika lääkäreiden vastaanotto-toiminnasta. Hattulassa vaihteluväli vuonna 2011 on ollut 7-25 päivää ja keskiarvo 13 päivää. Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Suun terveydenhuollossa puhelinyhteyden saaminen helpottuu. Vastaamattomien puhelujen määrä (operaattorin puheluraportti). Luodaan tarkempi mittaristo. Vastaamattomat puhelut vähenevät. Itsearviointi 3 Läpipäässeiden puheluiden määrää ei ole pystytty selvittämään operaattorista johtuen. Takaisinsoittojärjestelmä otetaan Hattulassa käyttöön maaliskuussa 2012. Tämän avulla kaikki puhelut saadaan vastaanotetuksi. 176

Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Sähköistä asioin-sanallinetia kuvauskaisinsoittojär- Tutkitaan ta- kehitetään terveydenhuollossa tukemaan palvelun saatavuuden parantamistajestelmää ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönottoa. Päätös toiminnan aloittamisesta jollakin sähköisen asioinnin/toiminnan saralla. Itsearviointi 3 Takaisinsoittosekä tekstiviestimuistutusjärjestelmää on selvitetty ja ne otetaan käyttöön alkuvuonna 2012. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakaspalautejärjestelmän hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Suun terveydenhuollossa asiakaskyselyn tulos. Asiakaskyselyn järjestäminen. Itsearviointi 5 Yleisarvosana 8,5. Asiakaskysely toteutettiin marraskuussa 2011 ja tulos oli 9,3. Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kitut palvelut on Yksityisiltä han- kuntien, yritysten kilpailutettu. ja yhdistysten kanssa. Mittari Kustannukset / vuosi. Kilpailutetaan avofysioterapian ja veteraanikuntoutuksen palvelut. Säästö aikaisempaan vuoteen. Itsearviointi 5 Valtio on kilpailuttanut veteraanien laitoskuntoutuk-sen. Veteraanien avokuntoutuksen ja avofysioterapian hankinta-asiakirjojen laadinta aloitettiin vuoden 2011 lopulla ja kilpailutus toteutetaan alkuvuonna 2012. Terveydenhuollon prosessien kehittäminen Erikoissairaanhoidon jotkut palvelut hankitaan taloudellisesti edullisimmalta toimijalta. Kilpailutetut palvelut %/erikoissairaan hoidon kulut. Käynnistetään kilpailutukset ja ostot. Esh:n kustannukset alenevat 0,5 % vuoden 2008 tasosta. Itsearviointi 2 Resurssit ovat riittäneet pääasiassa vain Hattulan avoterveydenhuollon ja vuodeosastopalvelujen kilpailuttmiseen. Päätöksenteko Säännöllinen perustuu ajantasaiseen tietoon tilastoraportointi terveysjaostolle. Raporttien lukumäärä Raporttien rakenteen ja tuotointi toimii. Kuukausiraportantotavan selvit- Itsearviointi 2 Selvitystyö aloitettiin loppuvuo- 177

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen täminen. desta. Ensimmäiset raportit viedään terveysjaostoon maaliskuussa 2012. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Omahoidon lisääminen. Sanallinen selvitys Omahoitosivuston luominen. Kunnan internetsivuille linkitys kansallisiin hyväksyttyihin sivuihin. Ryhmäohjaustoiminnan (esim. painonhallintaryhmät) aloittamismahdollisuuden selvittäminen. Aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (esim. diabetesja sydänyhdistykset). Itsearviointi 2 Tavoitteena oli omahoitosivuston perustaminen Janakkalan terveydenhuollon nettisivuille ja saman aineiston siirto Hattulan terveydenhuollolle. Janakkalan omahoitosivustojen perustamiseen resurssit eivät riittäneet. Itsearviointi 0 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Toimintakate Lisätään kustannustietoisuutta toimialalla (henkilöstö ja luottamushenkilöt). Avoterveydenhuolto- ja vuo- deosastopalvelu- jen kilpailuttaminen. Päätöksenteossa osataan ottaa aiempaa paremmin kustannusvaikutukset huomioon. Toimintakate 99 101 % Onnistunut kilpailutus Päätöksiä tehtäessä luottamushenkilöille on esitetty kustannusvaikutukset, mikäli niitä päätöksestä on aiheutunut. Toimintakate on 102 % ilman lomapalkkavelkaa. Avoterveydenhuolto- ja vuodeosastopalvelujen kilpailutus toteutettiin onnistuneesti. Aktiivinen työllisyyden hoito. Terveystarkastusten ja hoito määrä / vuosi / Tarkastusten ohjelmien laadinta pitkäaikais- tömien määrä pitkäaikaistyöt- ja Tarkastukset toteutuvat 85 %:sti. Itsearviointi 4 Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25- vuotiaiden työttömien terveys- Terveystarkastukset ovat toteutuneet 100 178

Kriittinen menestystekijä Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tulosalueen tavoite vuoteen Mittari työttömille ja alle alle 25- tarkastusten 25-vuotiaille työttömilletömien vuotiaiden työt- tekeminen mää- määrä. ritellysti. Kilpailukykyiset Kustannusvertailu Vertailtavien hinnat ja seudun ja vas- kohteiden ja taloudellisesti taavankokoisiin ajanjakson valitseminen. järkevä toiminta. kuntiin. Sijoittuminen vertailussa edullisimpien kuntien joukkoon tuotetun terveyshyödyn näkökulmasta. %:sesti. Itsearviointi 5 Vertailtavien kohteiden ja ajanjakson valintaan eivät resurssit ole riittäneet. Itsearviointi 0 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Mittari Henkilöstön kannustaminen kouluttautumiseen. Kehityskeskustelujen määrä huollossa kehi- Suun terveydentyskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarpeet. Kehityskeskustelut pidetty 100 Kehityskeskustelut on pidetty 100 %:sesti. %:sesti ja koulutussuunni-telmat on tehty. Itsearviointi 5 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Erikoissairaanhoitoon ohjautuu sinne kuulumattomia potilaita. Merkittävä. Seuranta 1.1. 31.12. Erikoissairaanhoidon käytön seurantaohjelma on saatu toimimaan. Säännöllinen raportointi terveysjaostolle alkaa vuoden 2012 alkupuolella. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Suun terveydenhuollossa henkilös- Merkittävä. tön saatavuus. Tällä hetkellä on vaje hammaslääkäreissä (1,5 vakanssia täyttämättä). Vuokratyövoimaa käytettäessä kustannukset kohoavat ja vuokratyövoimaa ei aina ole edes saatavilla. Vuosilomasijaisen (hammaslääketieteen kandidaatti) palkkaaminen. Lisätyökorvausten tarkistaminen. Aktiivinen rekrytointi. Itsearviointi 2 Vuosilomasijaista ei saatu palkattua vuoden 2011 kesällä. Seurantavuoden aikana aloitettiin lisätöiden teko. Vuoden 2011 aikana avoimeksi tullut suuhygienistin toimi saatiin täytettyä. Itsearviointi 4 179

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lääkäripalvelut Vastaanottokäynnit 13 110 13 100 13 107 100,1 7 /käynti, brutto 0 77 /käynti, netto 0 Hoitopalvelut Käynnit/perushoitaja ja sairaanhoitaja 10 943 11 500 9 362 81,4-2 138 /käynti/sh 0 /käynti/ph 0 Terveydenhoitajapalvelut Käynnit 10 611 11 000 8 727 79,3-2 273 /käynti, brutto 0 /käynti, netto 0 Suun terveydenhuolto Käynnit 12 055 10 300 10 935 106,2 635 /käynti, brutto 70 80 83 103,8 3 /käynti, netto 52 62 61 98,4-1 Vuodeosasto Hoitopäivät 4 565 5 000 4 485 89,7-515 /hoitopäivä, brutto 185 172 181 105,2 9 /hoitopäivä, netto 147 139 140 100,7 1 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Hoitopalvelut/Käynnit; Vuoden 2010 tilinpäätöstieto on virheellinen. Hattulan kotisairaanhoidosta on kirjattu käyntejä avoterveydenhuoltoon. Virheellisen tiedon pohjalta on arvioitu suoritemäärä vuodelle 2011 liian suureksi. - Terveydenhoitajapalvelut/Käynnit; Kokonaisuudessaan laajennetut terveystarkastukset neuvoloissa ja kouluissa vievät enemmän aikaa hoitajilta, jolloin suoritemäärät ovat laskeneet. - Vuodeosasto/Hoitopäivät; Vuodeosaston käyttöaste on ollut 82 % ja keskimäärin asiakaspaikkoja on ollut käytössä 12,3/vrk. 180

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Hattulan terveydenhuolto Toimintatuotot Myyntituotot 4 425 171 4 425 171 4 595 220 170 049 Maksutuotot 377 000 377 000 418 563 41 563 Tuet ja avustukset 300 300-300 Muut toimintatuotot 50 50 Toimintatuotot yhteensä 4 802 471 4 802 471 5 013 833 211 362 - joista sisäiset tuotot 27 920 27 920 Toimintakulut Henkilöstökulut -586 257-586 257-602 975-16 718 Palvelujen ostot -3 648 346-3 648 346-3 775 284-126 938 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -358 165-358 165-378 325-20 160 Avustukset -40 649-40 649 Muut toimintakulut -209 703-209 703-240 718-31 015 Toimintakulut yhteensä -4 802 471-4 802 471-5 037 952-235 481 - joista sisäiset kulut -200 970-200 970-182 305 18 665 Toimintakate -24 118-24 118 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut 0 0 0 0 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot (ylitys 170 000 ): Valtion korvaus veteraanikuntoutuksesta, jota ei ole budjetoitu 40 600. Hattulan Janakkalalle maksama kuntaosuus 88 200. Kotikuntakorvaukset (ei hattulalaisille annetut palvelut) 18 400. - Maksutuotot (ylitys 41 600 ): Hammashuoltomaksut 46 900. Toimintakulut: - Henkilöstökulut (ylitys 16 700 ): Jaksotetut palkat eli lomapalkkavelat sivukuluineen, ylitys 24 100. - Palvelujen ostot (ylitys 127 000 ): Asiantuntijapalvelut 48 200 euroa (terveydenhuollon kilpailutus 33 000, suun terveydenhuolto 16 600 ). Palvelujen ostot: Erityistyöntekijät 5 700, päivystyspalvelut 5 000 euroa, suun terveydenhuolto 17 900 euroa. Sairaankuljetus 40 800. - Aineet, tarvikkeet ja tavarat (ylitys 20 200 ): Hoitotarvikkeet 32 900. - Avustukset (ylitys 40 600 ): Valtion kustantama veteraanikuntoutus, jota ei ole budjetoitu, ylitys 40 600. - Muut toimintakulut (ylitys 31 000 ): Vuokrat 23 700. Luottotappiot 7 400. 181

TOIMIELIN KASVATUS- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Lepistö Anssi (VIHR) pj (12) Ahola Tanja (VIHR) () Sorsa Jaana (SDP), vpj (12) Virtanen Janne (SDP) () Rissanen Titta (SDP) (10) Rajamäki Marjo (SDP) () Lindstén Tomi (SDP) (10) Anttila Jouni (SDP) () Lintumäki Aki (KOK) (11) Vanhatalo Jaana (KOK) () Torkkel Marjo (KOK) (12) Puolakka Sanna (KOK) () Lamberg Jaana (KESK) (11) Koskela Hannu (KESK) () Linna Heljä (KESK) (12) Koivula Seela (KESK) () Vilkman Marko (VAS) (12) Anttila Miikka (VAS) () Kasvatus- ja koulutuslautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 91 asiaa. Lautakunnan esittelijänä toimi vs.sivistystoimenjohtaja Jaana Koski 31.3.2011 saakka ja 1.4.2011 alkaen vs. sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpola. Toiminnan kuvaus Kasvatus- ja koulutuslautakunta tarjoaa kuntalaisille yksilön ja yhteiskunnan tarpeet huomioonottavaa laadukasta kasvatusta ja koulutusta sekä tasavertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen elinikäiseen oppimiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta vastaa sivistystoimen hallintoon, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja koululaisten iltapäivätoimintaan liittyvistä asioista. Lautakunta ostaa aikuiskoulutuspalvelut Vanajaveden Opistolta ja musiikin opetuspalvelut Sibelius-opistolta. Toimielimen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: 182

Käyttötalous KASVATUS- JA Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten KOULUTUSLAUTAKUNTA talousarvio jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 417 196 417 196 536 855 119 659 Maksutuotot 1 174 504 1 174 504 1 142 559-31 945 Tuet ja avustukset 25 974 25 974 157 603 131 629 Muut toimintatuotot 14 480 14 480 18 225 3 745 Toimintatuotot yhteensä 1 632 154 1 632 154 1 855 242 223 088 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -16 196 798-136 000-16 332 798-16 592 612-259 814 Palvelujen ostot -3 609 214-3 609 214-3 743 545-134 331 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -686 857-686 857-589 997 96 860 Avustukset -2 092 025-2 092 025-2 037 923 54 102 Muut toimintakulut -2 572 365-2 572 365-2 553 138 19 227 Toimintakulut yhteensä -25 157 259-136 000-25 293 259-25 517 215-223 956 - joista sisäiset kulut -4 433 321-4 433 321-4 381 461 51 860 Toimintakate -23 525 105-136 000-23 661 105-23 661 973-868 Poistot ja arvonalentumiset -133 922-133 922-133 922 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -674 954 0-674 954-585 059 89 895 Merkittävimmät muutokset esitetään tulosalueiden kohdalla. 183

TULOSALUE SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää kasvatus- ja koulutuslautakunnan toiminnan sekä sivistystoimen johtamisen. Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hyvä palvelurakenne ja -ohjaus. Osallistumista Vanhempainyhdistykset toimivat edistävä, kattava yhdistysten ja aktiivisesti. yhteisöjen verkosto. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Huoltajilla on mahdollisuus hoitaa asioita sähköisesti. Henkilöstöllä on tarvittavat viestimet käytössä ja taito käyttää niitä. Palautetta kerätään monipuolisin menetelmin eri kohderyhmiltä. Mittari Kouluverkkokeskustelun käynnistäminen Opetussuunnitelmauudistuksen koordinointi oppimisen tuen osalta. Olemassa olevien viestimien käyttöä tehostetaan. Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointikyselyjen analysointi ja käsittely moniammatillisesti. 1.8.2011 päivitetyt kohdat opetussuunnitelmassa otetaan käyttöön. Tulokset siirtyvät moniammatillisiksi kehittämistoimiksi. Kouluverkkokeskustelua aloitettu. Opetussuunnitelmamuutokset voimassa. Itsearviointi 4 Sähköistä lomakkeistoa on kehitetty. Itsearviointi 3 Lasten- ja nuorten hyvinvointikyselyn analysointia ja käsittelyä on tehty kouluittain moniammatillisesti. Kehittämistoimia on tehty ja ne jatkuvat. Itsearviointi 4 184

Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tehdään Hä- Seutuyhteistyötä kuntien, yritysten meenlinnan seudun kuntien ja yhdistysten kanssa. kanssa palvelurakenteeseen ja -ohjaukseen liittyen. Mittari Selkeä, helposti Lautakunnan ja Kahdensuuntainen kokemus johdettava organisaatiorakenne. hyvä yhteistyö ja yhteistyön suju- viranhaltijoiden selkeä roolijako. misesta. Yhdessä tekemiseen, kumppanuuteen ja asiantuntijuuteen perustuva työkulttuuri. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Ennakointityö on suunnitelmallista Ennakointitietoa ja säännöllistä. käytetään suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Päätöksenteon kustannusvaikutukset tunnetaan. Kuntastrategia toiminnan talouden ja kehittämisen perustana. Käytetään ennakointitietoa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Yhdessä tulosalueiden kanssa varmistetaan, että henkilöstön määrä, ammattirakenne ja muut resurssit vastaavat palvelutavoitetta. Mittari Talouden toteuma (tuotot ja kulut). Seudullista yhteistyötä jatketaan Vanajaveden Opiston, Sibelius Opiston, muiden oppilaitosten sekä toisen asteen eri työryhmien kanssa. Vuosittainen arviointi- ja palautekeskustelu luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden kesken. Kustannustietoisuuden lisääminen toimialalla (virastoorganisaatio ja luottamushenkilöt). Suoritemittareiden uudistamistyö strategian jatkotyönä. Ennakoinnin työskentelytapa vakiinnutetaan. Kaikki peruskoulun päättävät saavat jatkoopiskelupaikan ja opinto-ohjaus on tuloksellista. Arviointi- ja palautekeskustelun tulos ohjaa jatkotyötä. Peruskoulun 2011 päättäneistä vain 2 jäi ilman opiskelupaikkaa. Opintoohjaus oli erittäin tuloksellista. Itsearviointi 5 Arviointi- ja palautekeskustelu vuoden 2011 osalta toteutettu 1/12. Tulos kirjattu vuosikelloon. Itsearviointi 4 Päätöksenteossa otetaan huomioon aiempaa paremmin kustannusvaikutukset. Investointien vaikutus käyttötalouteen huomioidaan. Kustannustietoisuutta huomioitu talousarvion valmistelun yhteydessä. Itsearviointi 5 Itsearviointi 3 Talous on tasapainossa. Vuoden 2011 talousarvio toteutunut suunnitellusti. Itsearviointi 5 185

Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Palvelutuotantoa muutostilanteet vastaava henkilöstömäärä ja hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. osaaminen. Mittari Hallinnon henkilöstömitoitus toteutettu toimistosihteerien osalta. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Itsearviointi 4 Käytetään kuntatason henkilöstökyselyjä. Henkilöstökyselyn 2010 tuloksen pohjalta tehdään kehittämissuunnitelma. Toimialakohtaista Kehittämissuunnitelmaa ei tehty. kehittämistoimia tehty koulukohtaisesti mm. kehityskeskusteluja kehitetty, hiljaista tietoa tehty näkyväksi, sijaisten perehdyttämistä parannettu jne. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Toiminnan muutoksesta aiheutuvat koulutustarpeet otetaan ajoissa huomioon. Henkilöstön ammattitaito kehittyy täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Arviointikeskustelut toteutuvat 100%. Kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön koulutustarve ja ennakoidaan tulevat muutokset. Itsearviointi 3 Arviointikeskusteluja toteutettu. Itsearviointi 3 Koulutustarve kartoitetaan kehityskeskustelujen yhteydessä keväällä 2012. Itsearviointi 3 186

Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Ennaltaehkäisevä toiminta Henkilöstön poissaolo; Tehtävien hoito kriittinen henkilöstön pitempiaikaisten poissaolojen aikana. Yllättävät kriisitilanteet;toimintasuunnit elma yllättävien kriisitilanteiden varalle on puutteellinen. Työtehtävien hoitamisen suunnitelma poissaolojen varalle. kriittinen Kriisiviestinnän ja - johtamisen suunnitelma 1.1. 31.12. Hallinnon osalta suunnittelu käynnissä ja osin toteutettu Itsearviointi 3 Toteutus kunnan valmiussuunnitelman valmistumisen yhteydessä Itsearviointi 2 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Sivistystoimen hallinto Toimintakulut Henkilöstökulut -332 644-332 644-308 636 24 008 Palvelujen ostot -23 130-23 130-23 541-411 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 290-7 290-3 500 3 790 Muut toimintakulut -11 520-11 520-11 520 0 Toimintakulut yhteensä -374 584-374 584-347 196 27 388 - joista sisäiset kulut -16 440-16 440-12 832 3 608 Toimintakate -374 584-374 584-347 196 27 388 Poistot ja arvonalentumiset -3 960-3 960-3 960 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -12 218 0-12 218-9 861 2 357 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Jaksotettuja henkilöstömenoja on kirjattu yhteensä 37 321 euroa. Jaksotettuja henkilöstömenoja ei ole budjetoitu, joten oikea ylitys henkilöstömenoissa 13 313 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat: käyttö 3 790 alle arvion 187

TULOSALUE VARHAISKASVATUS Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää varhaiskasvatuksen johtamisen, ohjatun perhepäivähoidon, päiväkotihoidon ja muut varhaiskasvatuspalvelut. Tulosalueen kokonaisvastuu on varhaiskasvatusjohtaja Liisa Tonterilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus toimii Mittari Tiedotustilaisuudet. Suunnitelman valmistuminen Varhaiskasvatuspalvelut toteu-henkilöstön aloi- Vanhempien ja tuvat kasvatuskumppanuuden Vanhempien tuskeskustelut. hengessä lasten vierailut hoitopaikassa kasvatuksellisia tarpeita vastaavasti Toteutetaan tiedotustilaisuus 1- vuotiaiden lasten vanhemmille yhdessä lastenneuvolan kanssa. Tehostetun ja erityisen tuen palveluohjaussuunnitelma laaditaan esi- ja perusopetuksen osalta. Aloituskeskustelut toteutuvat 100%. Vanhempien ryhmävierailut Haltian päiväkodissa 80% Perheillä on tarvittava tieto mahdollisuuksista lapsensa hoidon järjestämiseksi. Suunnitelma tehty. Vanhemmilla ja henkilöstöllä muodostuu yhteinen kasvatuksellinen näkemys. Lastenneuvolan kanssa aloitettu 6 kk perheiden ryhmäneuvolat. Toteutettu Tervakoskella neljä tilaisuutta. Itsearviointi 5 Haltian päiväkodissa on kuluvana toimintavuonna toteutunut 80% vanhempien ryhmävierailuista. Aloituskeskustelut ovat toteutuneet uuden toimintavuoden alussa 95% ja koko vuoden aikana 94%. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Vanhemmilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta. Sähköinen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Sähköinen lapsen varhaiskastusasioiden Lapsen kasvavatus- säännöllinen suunnitelmapoh- ja otetaan koe- tehostuu. dokumentointi käyttöön vuorohoidossa, Pikkuniitun päiväkodissa ja Päiväkoti Kivitaskussa. Itsearviointi 4 Sähköisen varhaiskasvatussuunnitelman pilotointi 2 päiväkodissa, vuorohoidossa ja perhepäivähoidossa on aloitettu. Uutta lapsen 188

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Atk-laitteisto on ajanmukaista. Extranet käyttöön vuorohoidossa. varhaiskasvatussuunnitelmaa ollaan ottamassa käyttöön muuallakin paperiversiona. Sähköisen lomakkeen käyttöönottoa hankaloittaa atkyhteyksien ja - laitteiden puutteet. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toimintaa kehitetään kumppanuushengessä lasten, vanhempien, varhaiskasvatusyksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakaskyselyn palaute Seuraava asiakaskysely toteutetaan vuonna 2012 Kehitetään vuonna 2010 esiin nousseita kehittämiskohteita Itsearviointi 3 Loppuvuodesta muokattiin vuoden 2012 asiakaskyselyn kysymyksiä. Itsearviointi 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tarkistus päiväkotihoidon osalta tuli voimaan 1.4.2011 alkaen. Yksityistä päiväkotitoimintaa ei ole vielä saatu kuntaan. Ennaltaehkäisevä toiminta. Varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan yhteistyössä yksityisen päivähoidon kanssa. Mittari Lasten yksityisen Lasten yksityisen Lasten yksityisen hoidon tuen kuntalistalisää hoidon tuen kun- hoidon tuen kuntalisän tarkiste- taan siten, että se mahdollistaa yksityiselle päiväkotitoiminnalle toimintaedellytykset. tarkistus toteutuu 1.8.2011 Käytetään ennaltaehkäiseviä hoito-, kasvatusja opetusmenetelmiä monipuolisissa oppimisympäristöissä. Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma on linjassa kunnan turvallisuussuunitelman kanssa. Yhteistyörakenteet Varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolatyön yhteistyön täsmentäminen vuonna 2010 kuvatun toimintamallin mukaisesti Ympäristön tilan Ympäristökasva- Varhaiskasva- Yksikkökohtai- Yksikkökohtai- Itsearviointi 2 Yhteistyö toimii samanlaajuisesti Toteutus siirtyy Turengissa ja vuodelle 2012. Tervakoskella Itsearviointi 2 189

Kriittinen menestystekijä paranemiseen johtava toiminta. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Tulosalueen tavoite vuoteen tusta toteutetaan yksikkökohtaisesti. Työt on määritelty ja jaettu. Työntekoa koordinoidaan ja roolit ovat selkeät. Työn pelisäännöt on sovittu ja työkulttuuri perustuu asiantuntijuuteen, yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen. Olemme aktiivisesti mukana yhteistyö-,vaikuttamis- ja koulutusverkostoissa. Mittari tuksen ja esiopetuksen työsuunnitelmien toteutuminen Seudulliset koulutukset sesti sesti Noudatettu työsuunnitelmia. Osallistuttu Kui Siistiikampanjaan. Opeteltu lajittelua ja kierrätystä. Prosessikuvaukset Varhaiserityiskasvatuksehaiserityiskasva- Laaditaan var- avustajien tehtäviä tarkistetaan en tuksen avustaji- tehtäväkuvat Toteutetaan seudullista koulutusta Itsearviointi 4 Varhaiserityiskasvatuksen avustajien tehtäväkuvat on laadittu. Itsearviointi 4 Kaksi seudullista koulutusta toteutuu seudullisessa Olemme mukana Varhaiskasvatussuunnitelmakoulutusprosessissa. Toteutuu suunnitellusti. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Lapset ja vanhemmat osallistuvat heitä koskevaan päätöksentekoon. Johtokuntien toiminta Johtokuntien toiminta vakiintuu Itsearviointi 4 Johtokunnat kokoontuvat vähintään kaksi usaikataulu kaksi Normaali koko- kertaa vuodessa kertaa vuodessa on toteutunut. Johtokuntatyöskentely vielä opetteluvaiheessa. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kokonaistaloudellisesti vastullinen päätöksenteko Mittari Talousarvion Toteutamme Toteutamme mukaisesti. Toimintakate, tuotot vion mukaisesti. vion mukaisesti. taloutta talousar- taloutta talousar- ja kulut 99-100% Henkilöstömenot ylittyivät ennakoimattomien sijaistarpeiden vuoksi. Tulot eivät kertyneet ennakoidusti. Itsearviointi 3 190

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Osallistutaan kuntasuunnittelun prosesseihin aiempaa tiiviimmin ja osallistutaan ennakointityöhön. Yhteisten toimialaojen välisten suunnittelukokousten määrä/vuosi. Ennakoinnin työskentelytapa vakiinnutetaan. Toiminnasta tulee säännöllistä ja ennakointityön tulokset otetaan huomioon kuntasuunnittelussa. Turengin ja Tervakosken varhaiskasvatuksen tarvekartoitukset vuodelle 2012. Itsearviointi 2 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Varhaiskasvatuksessa on mitoitusnormin mukainen henkilöstö päivähoidon tarpeen ruuhkahuipuissa ja henkilöstön poissaolotilanteissa. Vuorohoitoon saadaan päiväkodin henkilöstörakenne vuosina 2011-2012. Mittari Varahenkilöjärjestelyt. Vuorohoidon nimikemuutokset. Varahenkilöiden työjärjestelyt joustavat tarpeen mukaan. Vuorohoidossa toteutetaan kolme nimikemuutosta: perhepäivähoitajan nimikkeestä yksi laitoshuoltajaksi ja kaksi lastentarhanopettajaksi. Varhasierityiskasvatukseen perustetaan lasten päivähoitajan toimi avustajatehtäviin. Varahenkilöiden työpanos kohdentuu tarkoituksenmukaisesti. Jatkamme vuorohoidon muuttamista ryhmäpäivähoidosta päiväkotihoidoksi. Vahvennetaan varhaiserityiskasvatuksen osaamista. Varhaiserityiskasvatuksen osaamisen vahventaminen ei toteutunut, koska talousarvioesityksen lasten päivähoitaja ei toteutunut. Itsearviointi 0 Vuorohoidon muuttaminen päiväkotihoidoksi suunnittelu on käynnissä. Vuorohoidon talousarvion mukaiset nimikemuutokset on toteutettu. 4 Varahenkilöiden työjärjestys on toteutunut suunnitellusti. Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Käytämme pääasiassa kuntatason henkilöstökyselyä Henkilöstökysely Kehitetään vuoden 2010 henkilöstökyselyssä esiin nousseita kehittämiskohteita Kehitetään vuoden 2010 henkilöstökyselyssä esiin nousseita Itsearviointi 4 Laadittu ja toteuttettu yksiköittäin kehittämiskohteisiin toi- kehittämiskohteitmenpiteitä. Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Varhaiskasvatus Esiopetuksen on tulevaisuuteen suuntaututelma opetussuunnineiden kasvattajien yhteisö. Tieteellistä tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen Pedagoginen johtaminen on painopistealue. Opetussuunnitelman uusiminen esiopetuksen osalta. Varhaiskasvatuksen esimiesrakennetta kehitetään vuoden 2009 rakenneselvityksen arvioinnin mukaisesti siten, että keskeisenä Itsearviointi 4 Kunnan esiopetussuunnitelman päivitys on tehty. Työsuunnitelmat 2011 2012 on laadittu sen mukaisesti. 191

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite vuoteen kautta. Mittari osana johtamista Itsearviointi 4 on työyksikön Esimiesrakenteessa on mah- kehittäminen. dollistettu Haltian ja Pikkuniitun johtajille 50% aikaa johtamiseen ja vuorohoidon muutokseen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Suunnittelu-, koulutus- ja työryhmät kootaan asiantuntijuuden perusteella asian mukaan. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön Benchmarkkausten määrä benchmarkkaus- sisäinen bench- Kunnan sisäistä Yksi kunnan ta lisätään. markkaus per yksikkö toteutuu Koulutusjärjestelyt Työhyvinvointisuunnitelmat Huoli puheeksi - koulutusten ja kasvatuskumppanuuskoulutusten toteuttaminen yhteistyössä koulun, lastenneuvolan, sosiaalityön ja kolmannen sektorin kanssa Yksiköittäin toteutetaan omaa työhyvinvointisuunnitelmaa käyttäen pohjana kunnan henkilöstön työhyvinvointikyselyä 2010 Yksi Huoli puheeksi -koulutus ja yksi kasvatuskumppanuuskoulutus Yksiköittäin parannetaan yksi työhyvinvointikyselyssä esiin noussut asia Itsearviointi 4 Toteutunut. Aiheina mm. lapsihavainnointi, vuorohoito, oppimistyylien mukainen oppiminen. Itsearviointi 4 Molemmat koulutukset on toteutettu. Itsearviointi 5 Toteutunut. Aiheina mm. tiimisopimukset, henkilöstön keskinäinen kohtaaminen. Itsearviointi 4 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Osallistutaan kuntasuunnittelun proses- merkittävä seihin aiempaa tiiviimmin ja osallistutaan ennakointityöhön. Hoitopaikkahakemuksia tulee iso määrä yllättävästi Varhaiskasvatus voi järjestää hoitopaikkoja tiukassa paikassa ylittämällä budjetin 1.1. 31.12. Uuden toimintavuoden alussa elokuussa sijoitettiin päivähoitoon ja esiopetukseen 246 lasta. Lisäksi kuukausittain sijoitettiin kahden viikon velvoitteella 192

Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide kahden viikon järjestämisvelvoitteella, subjektiivisen päivähoito-oikeuden lain velvoitteen täyttäminen vaarantuu. 1.1. 31.12. keskimäärin 6,17 lasta ja neljän kuukauden velvoitteella 12,83 lasta. Kuukuaisttainen sijoittelu lisääntyi edellisvuoteen 3,34 lasta kuukaudessa. Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu Varhaiskasvatuksessa on mitoitus- kriittinen normin mukainen henkilöstö päivähoidon tarpeen ruuhkahuipuissa ja henkilöstön poissaolotilanteissa. Henkilöstön poissaolot ruuhkautuvat yllättäen, asetuksen mukainen henkilöstörakennevelvoite ei toteudu ja lasten turvallisuus vaarantuu. Itsearviointi 3 Päiväkodeissa ja vuorohoidossa on Perhepäivähoitajien riittästi varahenkilöresurssia ja mahdollain piiriin on lisän- siirtyminen työaikalisuuksia palkata nyt varahoitotarpeita sijaisia. Perhepäivähoidon varahoitoa peen suuruuden päiväkodeissa. Tar- mahdollistetaan arviointi pidemmällä erillisillä varahoitoryhmillänossa. Päiväkotien aikajänteellä on me- käyttöasteen kasvaminen uuden käytännön myötä ja henkilöstön poissaolot kuormittavat päiväkotien henkilöstöä aiempaa enemmän. Ennaltaehkäisevä toiminta Varhaiskasvatuksen kriittinen turvallisuussuunnitelma on linjassa kunnan turvallisuussuunnitelman kanssa. Kuntatason turvallisuus- ja tiedotussuunnitelman puuttuminen yllättävissä kriisitilanteissa. Kuntatason turvallisuus- ja tiedotussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä eri tahojen kesken. Itsearviointi 3 Kuntatason suunnitelmat puuttuvat. Itsearviointi 0 193

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Päiväkodit Hoitopäivät, kokopäivähoito 66540 66200 68049 102,8 1849 /hoitopäivä, brutto 53 55 53 97,3-1 /hoitopäivä, netto 45 43 44 101,0 0 Hoitopäivät, osapäivähoito 7798 8600 9569 111,3 969 /hoitopäivä, brutto 39 32 32 99,9 0 /hoitopäivä, netto 32 26 26 101,0 0 Ohjattu perhepäivähoito Hoitopäivät 29719 27000 26976 99,9-24 /hoitopäivä, brutto 49 47 60 127,8 13 /hoitopäivä, netto 41 37 51 136,5 14 Vuorohoito Hoitopäivät 7792 8000 7107 88,8-893 /hoitopäivä, brutto 81 77 87 112,8 10 /hoitopäivä, netto 72 67 78 116,3 11 Esiopetus Esiopetuspäivät 36047 30500 30783 100,9 283 /esiopetuspäivä, brutto 32 32 32 1,0 0 /esiopetuspäivä, netto 27 32 32 1,0 0 Kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk 414 410 375 91,5-35 /hoitopäivä, brutto 17 17 17 100,6 0 /hoitopäivä, netto 17 17 17 100,6 0 Yksityisen hoidon tuki Lapsia keskim./kk 92 90 104 115,6 14 /hoitopäivä, brutto 15 15 15 102,7 0 /hoitopäivä, netto 15 15 15 102,7 0 Osittainen kotihoidon tuki Lapsia keskim./kk 25 20 28 140,0 8 /hoitopäivä, brutto 6 5 6 115,9 1 /hoitopäivä, netto 6 5 6 115,9 1 194

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Varhaiskasvatus Toimintatuotot Myyntituotot 24 196 24 196 8 538-15 658 Maksutuotot 1 101 819 1 101 819 1 060 892-40 927 Tuet ja avustukset 25 974 25 974-25 974 Muut toimintatuotot 600 600 Toimintatuotot yhteensä 1 151 989 1 151 989 1 070 030-81 959 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -5 799 086-83 000-5 882 086-6 203 605-321 519 Palvelujen ostot -990 980-990 980-856 482 134 498 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -135 709-135 709-119 334 16 375 Avustukset -2 092 025-2 092 025-2 037 923 54 102 Muut toimintakulut -581 049-581 049-565 610 15 439 Toimintakulut yhteensä -9 598 849-83 000-9 681 849-9 782 954-101 105 - joista sisäiset kulut -1 177 062-1 177 062-1 075 418 101 644 Toimintakate -8 446 860-83 000-8 529 860-8 712 924-183 064 Poistot ja arvonalentumiset -53 001-53 001-53 001 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -302 800 0-302 800-259 349 43 451 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: muilta kunnilta saatavia kotikuntakorvauksia (24 196 euroa) ei kertynyt v. 2011, oppilaanohjaustuloja sen sijaan kertyi 8 538 euroa - Maksutuotot: mm. päivähoitomaksut jäivät alle arvion (40 927 euroa), korjattu v. 2012 talousarviossa - Tuet ja avustukset: talousarvioon merkittyä matalapalkkatukea (25 974) ei maksettu enää v. 2011, korjattu 2012 talousarviossa Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Jaksotettuja henkilöstömenoja kirjattu yhteensä 54 499 euroa. Jaksotettuja palkkausmenoja ei ole budjetoitu. Lisäksi henkilöstömenoissa ylitystä sijaispalkoissa. Sijaisia on tarvittu arvioitua enemmän mm. äitiyslomien, päiväkotien useiden pitkien sairauslomien takia, korjattu v. 2012 talousarviossa - Palvelujen ostot: Mm. asiantuntijapalveluissa (18 973 euroa), sisäisissä ruokapalvelumenoissa (110 812 euroa) kulut ovat jääneet alle arvion - Aineet, tarvikkeet ja tavarat: kulut ovat jääneet alle arvion (16 375) - Tuet ja avustukset: kotihoidon tuet (54 568 euroa) jäivät alle arvion 195

TULOSALUE OPETUSTOIMI Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää peruskoulut ja lukiot, aikuiskoulutuksen ja musiikinopetuksen. Aikuiskoulutuspalvelut ostetaan Vanajaveden Opistolta ja musiikin opetuspalvelut Sibelius-opistolta. Kunta ei järjestä toisen asteen ammatillista koulutusta, mutta kuuluu Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymään Tulosalueen kokonaisvastuu on sivistystoimenjohtaja Jouni Wilpolalla Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Hyvä palvelurakenne ja hyvä palveluohjaus. Mittari Suunnitelman valmistuminen. Päätös kouluverkosta. Tehostetun ja erityisen tuen palveluohjauksen suunnitelma laaditaan esi- ja perusopetukseen. Palvelusuunnitelma laadittu. Kouluverkkoa koskeva päätös siirtyi vuodelle 2012. Löyttymäen koulun osalta päätös valtuustossa 6/2011. Vuosikellot ladittu palveluohjauksen tueksi esija alkuopetuksen, ala- ja yläkoulun sekä yläkoulun ja toisen asteen oppilaitosten nivelvaiheisiin. Monipuolinen ja houkutteleva asuminen. Laadukas perusopetus ja lukiokoulutus. Koululaiset saavat omien tarpeidensa mukaista opetusta ja tukea suunnitelmallisesti. Itsearviointi 3 Valtakunnallisten Hankkeet toteutuvat suunnitel- Hankkeet toteu- perusopetuksen kehittämishankkeiden toteutta- suunnitelmien mien mukaisesti. tuneet lähes minan (kelpo, mukaisesti ja kerho ja kansainvälisyys). saatu kelpo- ja uutta rahoitusta kerho-hankkeille vuodelle 2012. Harvilan, Turengin ja Tervakosken kouluilla sekä Turengin lukiossa kansainvälistä hanketoimintaa (Comenius). Itsearviointi 4 196

Kriittinen menestystekijä Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Tulosalueen tavoite vuoteen Huoltajilla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa ja hoitaa asioita sähköisten viestimien kautta. Mittari Yläkoulut tehostavat wwwliittymä Wilman käyttöä kodin ja koulun yhteistyössä. Käyttö lisääntynyt ja yhteydenpitotavat ja tiedotustavat monipuolistuneet. Sähköpostimuistutukset uusista viesteistä toimii. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. T oimintaa kehitetään kumppanuushengessä oppilaiden, huoltajien, kouluyksiköiden ja yhteistyötahojen kanssa. T erveyskyselyn (yläkoulu) ja oppilaiden hyvinvointikyselyn (alakoulu) tulosten käsittely. Kyselyjen tulokset siirtyvät kehittämistoimiksi. Itsearviointi 4 Koulukohtaisia kehittämistoimia tehty: mm. koulupihaa ja f yysistä ympäristöä remontoitu; tiedonkulkuun sekä kiusaamisen ja tupakoinnin lopettamiseen liittyviä toimintamalleja kehitetty; OHR:n toimintaa tehostettu jne.. Koulut ovat tehneet omia tarkentavia jatkokyselyjä ongelmakohtiin liittyen. Itsearviointi 4 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö tuksen palveluis- Osa erityisope- kuntien, yritysten ta ostetaan muilta palvelutuotta- ja yhdistysten kanssa. jilta. Mittari Erityisopetuspalveluja ostetaan Hämenllinnan kaupungilta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden opetusta sekä suurta yksilöllistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja toiminta-alueittain opiskelevien opetusta ostetaan Hämeenlinnan kaupungilta. Hämeenlinna lopetti vammaistyön piirissä olevien lasten iltapäivätoiminnan järjestämisen. 197

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö työ ja musiikin- Vapaa sivistys- kuntien, yritysten opetus järjestetään seudullises- ja yhdistysten kanssa. ti. Yhteistyö jatkuu Vanajaveden opiston ja Sibeliusopiston kanssa. Palvelutuotannon yhteistyö työssä yhdistys- Olemme yhteis- kuntien, yritysten ten kanssa koululaisten toimin- ja yhdistysten kanssa. nallisten ja valvottujen iltapäivien järjestämisessä. Ennakointitietoa tuotetaan itse sekä kerätään yhteistyötahoilta. Tietoa käytetään toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä prosessien kuvaamisessa. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevä toiminta. Käytetään ennaltaehkäiseviä kasvatus- ja opetusmenetelmiä. Yhteistyö jatkuu Vanajaveden opiston ja Sibeliusopiston kanssa. Laaditaan joustavan perusopetuksen aloittamisen suunnitelma. Vähintään yksi opettaja osallistuu koulutukseen. Itsearviointi 4 Itsearviointi 5 Joustavan perusopetuksen opetussuunnitelma laadittu ja opetus alkaa syksyllä 2012. Tervakosken yhteiskoulun opettaja osallistui koulutukseen. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevät yhteistyöprosessit on kuvattu. Yhteistyö 2.asteen oppilaitosten kanssa. Peruskoulun päättävien jatkoopintopaikan saamisen ja opintojen seuranta aukotonta. Itsearviointi 5 Seudullisesti laadittiin vuosikello jatkoopintojen aloittamisen varmistamiseen ja opintojen jatkumisen seurantaan. Itsearviointi 5 198

Kriittinen menestystekijä Ennaltaehkäisevä toiminta. Mittari Tulosalueen tavoite vuoteen Koulun ja kotien välinen vuorovaikutus on vilkasta ja luottamuksellista. Kasvatuskumppanuuskoulutusta järjestetään opettajille. Kursseja toteutui kaksi suunnitelman mukaisesti. Lähes jokaisella koululla on nyt koulutuksen käyneitä opettajia (yht. 14), kouluohjaajia ja kouluterveydenhoitajia. Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Kunnan sijainnin hyödyntäminen osana metropolivyöhykettä. Opetustoimen turvallisuussuunnitelma on ajantasalla ja linjassa kunnan turvallisuussuunnitelman kanssa Työt on määritelty ja jaettu. Työntekoa koordinoidaan ja roolit ovat selkeät. Työn pelisäännöt on sovittu ja työkulttuuri perustuu asiantuntijuuteen, yhdessä tekemiseen ja kumppanuuteen. Osallistuminen kunnan turvallisuussuunnitelman laadintaan. Koulut toteuttavat valtakunnallista, kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa ja työsuunnitelmaa ympäristöaihekokonaisuuden osalta (vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta). Rehtorin roolin ja työnkuvan kartoitus aloitetaan. Jatketaan kartoitusta toimistopalveluista. Olemme aktiivisesti mukana yhteistyö-, vaikuttamis- ja koulutusverkostoissa. Osaavahankeessa mukana Itsearviointi 5 Toimialajohtaja osallistui kuntatason valmiussuunnitelman valmisteluun. Itsearviointi 3 Koulut toteuttivat opetussuunnitelmaa ja työsuunnitelmiaan. Kouluilla järjestettiin aihekokonaisuuteen liittyen teemapäiviä,osallistuttiin kilpailuun ja Kui siistiikampanjaan, jne.. Itsearviointi 4 Tervakosken ja Turengin koulujen rehtoreiden ja sivistystoimen hallinon toimistosihteerien tehtäviä tarkennettu. Itsearviointi 4 Olemme Osaava-hankkeessa mukana. Itsearinoiti 5 199

Kriittinen menestystekijä Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tulosalueen tavoite vuoteen Selkeät vaikuttamiskanavat ja - tavat. Oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon johtokunnan, oppilaskuntatoiminnan, koulufoorumin ja nuorisofoorumin kautta. Mittari kuva toiminnasta. Opettajat osallistuvat kasvatuskumppanuuskoulutuksiin Johtokuntien roolia kirkastetaan ja kokouskäytäntöjä hiotaan. Nuorisofoorumin edustaja kakolassa. Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Aktiivinen työllisyyden hoito. Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu. Kilpailukykyinen oma palvelutuo- Kokonaistaloudellisesti ( sis. arvot ja laadun) vastuullinen päätöksenteko. Opetuksen järjestämistä suunnitellaan ennakointitietojen perusteella. Lukiokoulutus säilyy Turengis- Mittari Talousarvion mukaisesti. Toimintakate, tuotot ja kulut 99-100%. Oppisopimusopiskelijoiden koulutus, työllistettyjen vastaanotto, harjoittelijoiden työllistäminen, siviilipalvelusta suorittavien työllistäminen mahdollisuuksien mukaan. Toimintakate 99%. Itsearviointi 5 Kouluilla oli yhteensä 9 oppisopimusopiskelijaa, työllistettyä tai työelämävalmennuksessa olevaa työntekijää. Itsearviointi 4 Tervakosken 200

Kriittinen menestystekijä tanto. Tulosalueen tavoite vuoteen sa ja Tervakoskella. Mittari lukion oppilasmäärä syksyllä 2011 15 oppilasta enemmän ja Turengin lukion oppilasmäärä 13 oppilasta enemmän kuin lukuvuonna 2010-2011 Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Vastuullinen ja kustannustietoinen resurssien käyttö talousarvioin puitteissa. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helppokäyttöinen, kattava ja luotettava mittaristo. Kuntatason henkilöstökysely ja sen tulokset hyödynnetään työyksiköissä. Mittari Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tieteellistä tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta. Opetustoimi on tulevaisuuteen suuntautuneiden kasvattajien yhteisö. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstö ylläpitää ammattitaitoa täydennyskoulutuksen, työnohjauksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Opetussuunnitelmauudistus oppimisen tuen osalta. Kunnan sisäistä benchmarkkausta lisätään. Konsultoivat opettajat. Moniammatilliset koulutukset (esim. kasvatuskumppanuus, huoli puheeksi). Lautakunta hyväksyi kesäkuussa muutokset ja lisäykset perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Itsearviointi 4 Benchmarkkaus lisääntynyt (8 opettajaa), konsultoivat opettajat toimineet 9 koululla, paikallisiin moniammatillisiin koulutuksiin osallistunut yli 30 opettajaa. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Suunnittelu-, koulutus- ja työryhmät kootaan asiantuntijuuden perusteella. Itsearviointi 4 Monialainen työote lisääntynyt mm. Kuulashankkeen, kelpohankkeen, kas- 201

Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen Kriittinen menestystekijä vatuskumppanuuskoulutusten ja opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön. Itsearviointi 4 Riskien hallinta Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan toimenpide Luotettavaan ennakointiin perustuva suunnittelu Ennaltaehkäisevä toiminta Oppilasmäärä lisääntyy ennakoimattomasti niin paljon, että tilat ja henkilöstöresurssit eivät riitä opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Yllättävät tilanteet.; Koulujen turvallisuussuunnitelmien ja tiedotussuunnitelmien puutteellisuus yllättävissä tilanteissa. Alueellisen pelastustoimen ja poliisin resurssipula. merkittävä kriittinen Suunnitelmien jatkuva päivittäminen, henkilöstön kouluttautuminen ja turvatoimien harjoitteleminen. 1.1. 31.12. Tilat ja henkilöstöresurssit riittivät opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Itsearviointi 4 Koulupoliisin palvelut loppuivat. Itsearviointi 4 202

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Peruskoulut Oppilasmäärä 1981 1983 1990 100,4 7 /oppilas, brutto 6662 6871 6951 101,2 80 /oppilas, netto 6338 6666 6602 99,0-64 Perusk. viikkotuntimäärä 3610 3643 3705 101,7 62 /viikkotunti, brutto 96 98 98 99,8 0 /viikkotunti, netto 92 95 93 97,7-2 Lukiot Oppilasmäärä 200 210 220 104,8 10 /opiskelija, brutto 8312 8358 7638 91,4-721 /opiskelija, netto 8181 8275 7544 91,2-731 Lukion viikkotuntimäärä 447 443 454 102,5 11 /viikkotunti, brutto 98 104 97 93,4-7 /viikkotunti, netto 96 103 96 93,2-7 Aikuiskoulutus Opiskelijamäärät Janakkalalaisia opiskelijoita 1950 2000 1892 94,6-108 /opiskelija, brutto 77 73 78 107,2 5 /opiskelija, netto 77 73 78 107,2 5 Valt.os. oik. tuntim. Janakkalassa 7513 7700 7865 102,1 165 /tunti, brutto 20 19 19 99,3 0 /tunti, netto 20 19 19 99,3 0 Musiikinopetus Oppilasmäärät - varsinaisia oppilaita 109 80 107 133,8 27 - musiikkileikkikoulu/perhemuskari 101 0 96 /varsinainen soitto-oppilas, brutto 1248 1687 1260 74,7-427 /varsinainen soitto-oppilas, netto 1248 1687 1260 74,7-427 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Lukioiden oppilasmäärän kasvu: lukion oppilasmäärä oli syyslukukauden 2011 2012 alussa 237 oppilasta, kun se vuotta aiemmin oli 203 203

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Opetustoimi Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot 393 000 393 000 528 317 135 317 Maksutuotot 17 544 17 544 14 441-3 103 Tuet ja avustukset 157 603 157 603 Muut toimintatuotot 14 480 14 480 14 265-215 Toimintatuotot yhteensä 425 024 425 024 714 625 289 601 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -9 954 916-53 000-10 007 916-9 952 220 55 696 Palvelujen ostot -2 575 355-2 575 355-2 830 757-255 402 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -535 698-535 698-465 892 69 806 Muut toimintakulut -1 979 796-1 979 796-1 974 543 5 253 Toimintakulut yhteensä -15 045 765-53 000-15 098 765-15 223 413-124 648 - joista sisäiset kulut -3 223 410-3 223 410-3 262 090-38 680 Toimintakate -14 620 741-53 000-14 673 741-14 508 788 164 953 Poistot ja arvonalentumiset -76 961-76 961-76 961 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -359 090 0-359 090-314 896 44 194 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: peruskoulun kotikuntakorvaustuloja kertyi 133 255 euroa arvioitua enemmän - Myyntituotot: peruskouluissa ja lukioissa saatiin harkinnanvaraisia valtionavustuksia mm. Comenius-, Cimo-koulutus-, ryhmäkokojen pienentämis-, kerhotoiminnan järjestämis- sekä Kelpo - erityistukihankkeisiin 151 603 euroa. Toimintakulut: - Palvelujen ostot: Janakkalan kuntalaisten, muiden kuntien kouluissa käyvien, kotikuntakorvaukset ylittyivät n. 100 000 eurolla, sisäiset ruokapalvelumenot ylittyivät n. 77 000 eurolla, koulukuljetusmenot ylittyivät n. 40 000 eurolla (mm. kesken kauden muuttuneet reitit, lisääntyneet esikoulukuljetuskustannukset, ruotsinkieliseen opetukseen/hml kuljetukset) - Aineet, tarvikkeet ja tavarat: menot n. 70 000 euroa alle arvion (osa määrärahasta jätetty kattamaan ylittyneitä koulukuljetusmenoja). 204

TULOSALUE KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Toiminnan kuvaus Tulosalue sisältää koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämisen perusopetuksen 1.-2. luokkalaisille ja muiden luokkatasojen erityisoppilaille. Tulosalueen kokonaisvastuu on opetustoimen kehittämispäällikkö Jaana Koskella Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Iltapäivätoiminnan järjestämisen laajuus sekä hakumenettely ja toiminnan järjestämisen periaatteet ovat selkeästi esillä tiedotteissa ja kunnan www-sivustolla. Vanhemmilla on mahdollisuus hakea iltapäivätoimintapaikkaa sähköisesti, vastata kyselyihin sähköisesti sekä olla yhteydessä iltapäivätoiminnan ohjaajiin sähköisten viestimien kautta. Vuosittain arviointipalautetta pyydetään lapsilta, huoltajilta, kollegoilta ja yhteistyökumppaneilta. Palaute huomioidaan seuraavan lukuvuoden suunnittelussa. Mittari Tiedottamisen selkeys ja ajankohtaisuus wwwsivustolla ja tiedotteissa. Vanhemmilta saatu palaute. Sähköisten välineiden määrä ja käyttötaito. Palautteen määrä ja monipuolisuus toiminnan suunnitelussa. Sähköisen haun toteuttaminen. Monipuolisia menetelmiä arviointipalautteen saamiseksi kehitetään. Mahdollisuus hakea iltapäivätoimintapaikaa sähköisellä hakemuksella. Vanhemmilta saadun palautteen määrä lisääntyy. Iltapäivätoiminnan ohjaajien toisilleen antaman palautteen määrä lisääntyy. Tiedotussuunnitelmaa tarkenne-. taan. Tiedotussuunnitelmaa tarkennettiin uuden toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Itsearviointi 4 Sähköinen haku mahdollista. Linkki sähköiseen hakemukseen www.janakkala.fi >perusopetus>iltapäivätoim inta Itsearviointi 5 Ohjaajien toisiltaan saama palaute ja oma reflektointi toteutui joidenkin benchmarkkausten kautta ja ohjaajien kokouksissa. Vuonna 2011 vanhemmilta pyydettiin arviointipalautetta valtakunnallisesti opetushallituksen toimesta. Itsearviointi 3 205

Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö toimintaa järjes- Yhteistyö kerho- kuntien, yritysten tävien yhdistysten kanssa. ja yhdistysten kanssa. Mittari Ennaltaehkäisevä toiminta. Ympäristön tilan paranemiseen johtava toiminta. Iltapäivätoiminta huomioidaan oppilashuoltotyössä yhtenä tukimuotona. Ympäristöasiat on toiminnan tavoitteellinen asiasisältö. Iltapäivätoiminnanohjaajien kokemus oppilashuoltoryhmän tuesta oppilasasioissa. Iltapäivätoiminnan roolia tukitoimena linjataan opetussuunnitelmatyön yhteydessä. Moniammatillinen yhteistyö ja suunnitelmallisuus lisääntyy. Kuntatason opetussuunnitelman ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman päivitykset edellyttävät moniammatillista yhteistyötä ja vahvistavat iltapäivätoiminnan roolia tukimuotona. Itsearviointi 3 Elinympäristö ja kestävä elämäntapa on yksi iltapäivätoiminnan sisältökokonaisuus. Selkeä, helposti Iltapäivätoiminta johdettava organisaatiorakenne. koulun on kiintea osa toimintaa. Kunnan sijainnin Koordinaattori ja hyödyntäminen ohjaajat toimivat osana metropolivyöhykettäeellisessa ip- aktiivisesti aluverkostossa. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Ohjaajien esimiesrakenne selkeytetään. Osallisuuden edistäminen ja vastuunotto hyvinvoinnista ovat toiminnan tavoitteellisia asiasisältöjä. Itsearviointi 4 Rehtorit ovat iltapäivätoiminnan ohjaajien lähiesimiehiä. Itsearviointi 4 Osallisuuden edistäminen ja vastuunotto hyvinvoinnista on yksi iltapäivätoiminnan tavoite. Itsearviointi 4 206

Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Aktiivinen työllisyyden hoito. Kolmen iltapäivätoiminnan/kouluohjaaja n toimen vakinaistaminen Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Iltapäivätoiminnan ja kouluohjauksen välillä joustava aika- ja henkilöstöresurssin käyttö. Mittari Kolme vakinaista toimea lukuvuoden 2011-2012 alusta alkaen. Kolme toimea vakinaistettu. Itsearviointi 5 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Tietoa sovelletaan käytäntöön pedagogisen johtamisen kautta. Iltapäivätoiminta on osa tulevaisuuteen suuntautunutta kasvattajien yhteisöä. Henkilöstön ammattitaito vastaa työtehtäviä. Henkilöstö pitää ammattitaitoa yllä täydennyskoulutuksen, yhdessä tekemisen ja perehdyttämisen kautta. Työntekijät kokevat kuuluvansa yhteisöön. Mittari Kaikki ohjaajat käyvät benchmarkkaamassa kunnan iptoimipisteissä yhden päivän. Osa ohjaajista benchmarkannut kunnan sisällä. Benchmarkkaukset jatkuvat. Itsearviointi 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Koululaisten iltapäivätoiminta Osallistujamäärä 96 120 110 91,7-10 /osallistuja/brutto 1424 1158 1496 129,3 339 /osallistuja/netto 824 823 855 103,9 32 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Osallistujamäärän kasvu kevätlukukaudelta oli noin 30 207

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Koululaisten iltapäivätoiminta Toimintatuotot Maksutuotot 55 141 55 141 67 226 12 085 Muut toimintatuotot 3 360 3 360 Toimintatuotot yhteensä 55 141 55 141 70 586 15 445 - joista sisäiset tuotot 0 Toimintakulut Henkilöstökulut -110 152-110 152-128 150-17 998 Palvelujen ostot -19 749-19 749-32 766-13 017 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 160-8 160-1 271 6 889 Muut toimintakulut -1 465-1 465 Toimintakulut yhteensä -138 061-138 061-163 651-25 590 - joista sisäiset kulut -16 409-16 409-31 120-14 711 Toimintakate -82 920-82 920-93 065-10 145 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -846 0-846 -953-107 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Maksutuotot: iltapäivätoiminnan maksutuottoja kertyi yli arvion n. 12 000 euroa (osallistujamäärän kasvu) Toimintakulut: - Henkilöstökulut: henkilöstökulut ylittyivät 17 998; iltapäivätoimintaan ilmoittautui niin paljon oppilaita, että syyslukukauden alusta jouduttiin perustamaan kaksi uutta ryhmää - Palvelujen ostot: Sisäiset ravitsemuspalvelut (välipalat) ylittyivät 14 668 euroa (laskutusperusteiden muuttuminen talousarvion laatimistilanteesta) 208

TOIMIELIN KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Raija Ranta-Porkka (SDP), pj (3) Sakari Lahti (PS) () Ari PK Kiipula (KOK), vpj (2) Martti Lindell (KOK) (1) Reija Jääskeläinen (KOK) (3) Hannele Aarnio-Närhi (KOK) (1) Tino Lehtonen (SDP) (4) Ari Millasnoore (SDP) () Eero Elo (SDP) (2) Tapani Lehtovaara (SDP) () Tanja Ahola (VIHR) (2) Petri Vuorio (VIHR) () Toimi Löyttyniemi (KESK) (4) Arja Marjatsalo-Kyllästinen (KESK) () Pirjo Rättyä (KESK) (4) Ritva Litja (KESK) () Elise Lindroos (VAS) (4) Hilkka Nykänen (VAS), (1) Lautakunnan esittelijöinä ovat toimineet kirjastotoimenjohtaja Matti Karvinen ja kulttuurisihteeri Eira Saramäki. Lautakunta on kokoontunut 4 kertaa ja käsitellyt 21 asiaa. Toiminnan kuvaus (Kirjastolaki 904/1998 ja kulttuurilaki 728/1992) Kirjaston tehtävänä on edistää kuntalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Toimielimen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KIRJASTO- JA KULTTUURILTK Toimintatuotot Myyntituotot 8 181 8 181 10 760 2 579 Maksutuotot 3 544 3 544 3 695 151 Muut toimintatuotot 31 941 31 941 29 102-2 839 Toimintatuotot yhteensä 43 666 43 666 43 557-109 - joista sisäiset tuotot 1 505 1 505 Toimintakulut Henkilöstökulut -582 520-582 520-603 998-21 478 Palvelujen ostot -98 621-98 621-80 524 18 097 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -162 750-162 750-156 631 6 119 Avustukset -29 625-29 625-29 324 301 Muut toimintakulut -270 006-270 006-266 643 3 363 Toimintakulut yhteensä -1 143 522-1 143 522-1 137 120 6 402 - joista sisäiset kulut -270 960-270 960-267 438 3 522 Toimintakate -1 099 856-1 099 856-1 093 562 6 294 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -35 984 0-35 984-29 966 6 018 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 209

TULOSALUE KIRJASTOPALVELUT Toiminnan kuvaus Kirjasto on kaikille avoin kulttuurin, tiedon ja sivistyksen keskus. Kokoelmillaan kirjasto tukee kaikenikäisten ihmisten yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto ruokkii lukutottumuksia, mielikuvitusta ja tiedonhalua, tukee järjestettyä ja omaehtoista oppimista, tarjoaa kansalaisille aineksia henkilökohtaiseen kehitykseen, tukee medialukutaitoa ja muita kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja, on tie kulttuuriperinnön ja tieteen tulosten tuntemukseen sekä tarjoaa tilan ihmisten ja kulttuurien kohtaamiselle. Tulosalueen kokonaisvastuu on kirjastotoimenjohtaja Matti Karvisella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kirjastopalvelut kaikkien tavoitettavissa. Mittari Kävijä/pysäkki. Muutetaan kirjastoautopysäkkejä tarpeen mukaan. Kirjastoautoverkko säilytetään tiheänä. Kirjastoautolla on 64 pysäkkiä. Iltapysäkeillä keskimäärin 7-8 asiakasta/pysäkki. Koulujen pysäkeillä 20-200 riippuen koulun koosta. Leppäkoskelle uusi pysäkki syyskuun alussa. Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Kirjaston käytössä riittävästi asiakaspäätteitä. Toimivat Internet-palvelut. Axiell Arenan käyttö % asiakkaista. Axiell Arena otetaan käyttöön ja asiakkaita opastetaan käyttämään sitä.. Axiell Arena asiakkaiden käytössä. Itsearviointi 5 Hankinta siirtynyt edelleen Axiellkirjastot aikataulusta johtuen. Luvattu toimitettavaksi kesään 2012 kuluessa. Itsearviointi 1 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö kirjastojen välistä Hml:n seudun kuntien, yritysten yhteistyötä kehitetään toiminnal- ja yhdistysten kanssa. lisen ja taloudellisen hyödyn saamiseksi. Mittari Yhteistyön mahdollisuudet selvitoautoyhteistyö- Tehdään kirjastetään kirjastoautotoiminnatä. osalta. Asiasta käytiin keskustelu joulukuussa 2011. Päätettiin jatkaa selvitystä kartoittamalla pysäkit, 210

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen minkä jälkeen selvitetään reittien muuttamisen tarve. Itsearviointi 2 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kirjastopalvelut tuotetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Mittari Kulttuuri- ja opetusministeriön vuositilasto. Seudullinen kilpailutus. Ammat- tuotetaan valta- Kirjastopalvelut titaitoinen henkilökuntatailun keskitasoa kunnallisen ver- edullisemmin. Lainan hinta 2,64 (valtak. 3,10). Lainaajia/asukasluku 43,36 % (Valtak. 39,24 %). Toimintakulut/as 50,39. (valtak. 56,03. Henkilöstökulut/as 28,79 (valtak. 30,76). Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Kirjaston tilat tehokkaassa käytössä. Käyttöaste. Opetustilan ja näyttelytilan markkinointia tehostetaan. Itsearviointi 4 Tilat aktiivisemmassa käytössä. Näyttelyjä yhteensä 11 (33 vko), opetustilan varauksia 933 tuntia koko vuonna. Itsearviointi 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Palvelutuotantoa vastaava henkilöstömäärä. Henkilökunnan eläköityminen vv. 2011-2012. Tällä hetkellä 4 osaaikaeläkkeellä, yksi jää osaaikaeläkkeelle ja vuonna 2012 kaksi työntekijää vanhuuseläkkeelle. Mittari 100 %:lla henkilökunnasta on kirjasto- ja informaatioalan koulutus. Kirjastovirkailija Kirjastovirkailijan vanhuuseläkkeelle ja tämän jann toimi täytet- toimi on täytetty. Kirjastovirkaili- toimen täyttäminen vakinaisesti. lutustavoite täyty 1.3.2011. Koutetty. Itsearviointi 5 211

Kriittinen menestystekijä Strategian mukainen osaamisen kehittäminen. Tulosalueen tavoite vuoteen Kirjaston henkilökunta on ammattikoulutettua. Mittari Koulutuspäiviä vähintään 2 pv/vuosi. Henkilökunnan koulutusta lisätään. Henkilökunnan koulutus kattavaa ja monipuolista. Koulutuspäiviä yhteensä 27 pv eli 2,1/työntekijä. Itsearviointi 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Lainat 320 062 340 000 330 942 97,3-9 058 /laina, brutto 2,8 2,6 2,8 104,9 0,13 /laina, netto 2,7 2,6 2,7 104,7 0,12 Kävijät 140 760 150 000 144 258 96,0-5 742 /käynti, brutto 6,31 5,98 6,37 106,5 0,39 /käynti, netto 6,10 5,81 6,16 106,0 0,35 Hankinnat 5940 6000 5936 98,9-64 Kirjastonkäytönopetus lkm 160 100 214 214,0 114 Asiakaspäätteet (Internet) 9 9 10 111,1 1 Merkittävimmät poikkeamat suoritteiden toteutumisessa: - Kirjastokäytönopetus on lisääntynyt huomattavasti. Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kirjastopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 7 329 7 329 10 224 2 895 Maksutuotot 1 303 1 303 800-503 Muut toimintatuotot 16 885 16 885 19 200 2 315 Toimintatuotot yhteensä 25 517 25 517 30 224 4 707 - joista sisäiset tuotot 1 316 1 316 Toimintakulut Henkilöstökulut -480 976-480 976-516 733-35 757 Palvelujen ostot -64 214-64 214-55 014 9 200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -154 233-154 233-151 938 2 295 Muut toimintakulut -162 540-162 540-162 383 157 Toimintakulut yhteensä -861 963-861 963-886 068-24 105 - joista sisäiset kulut -162 928-162 928-163 270-342 Toimintakate -836 446-836 446-855 844-19 398 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -28 790 0-28 790-26 101 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: 2 689 Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Henkilöstökulut ylittyivät arvioidusta lähes 36 000 eurolla. Henkilöstökulut on arvioitu liian alhaiseksi. Lisäksi vuoden 2011 aikana on jouduttu käyttämään sijaisia henkilökunnan eläkkeelle siirtymisen, henkilökunnan vaihtumisen, sairauslomien, yms. vapaiden vuoksi. Jaksotetujen palkkojen osuus on edellä mainitusta n. 7 000. - Palvelujen ostot: Talousarvion tasapainottamiseksi tiettyjä hankintoja on jätetty suorittamatta. 212

TULOSALUE KULTTUURIPALVELUT Toiminnan kuvaus Kulttuuritoimintaa järjestetään yhteistyössä eri sektorien ja toimijoiden kanssa, jolloin luodaan mahdollisuuksia edistää taiteen ja kulttuurin positiivista vaikutusta erityisesti lasten ja ikäihmisten keskuudessa. Museoita pidetään avoinna kesäaikaan yleisölle ja niitä kehitetään elämysten tarjoajina. Monipuolisia kulttuuriharrastusmahdollisuuksia tuetaan. Kulttuuripalveluihin kuuluu varsinainen kulttuuritoiminta, museotoiminta, Tervakosken Seuratalon yleisötilat, Taideteosten hankinta ja hoito sekä kulttuurityötä tekevien järjestöjen avustukset. Tulosalueen kokonaisvastuu on kulttuurisihteeri Eira Saramäellä. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Lasten ja ikäihmisten kulttuuripalvelut Mittari kaikki järjestetyt tapahtumat/lastenja ikäihmisten tapahtumat Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Lapsille ja ikäihmisille on tarjolla Järjestettyjä tapahtumia yh- monipuolisia kulttuuritilaisuuksia 296.Lasten tilaiteenssuuksia 54, osallistujia 3200. Nuorten tilaisuuksia 20,osallistujia 900.Ikäihmisten tilaisuuksia 9, osallistujia 600. Osallistumista Toimivat kulttuurijärjestötöjen määrä Tuettujen järjes- edistävä, kattava yhdistysten ja yhteisöjen verkosto. Tuetaan kulttuurijärjestöjä ja deavustukset Yleis- ja koh- kulttuurityötä tekeviä järjestöjä Itsearviointi 5 Avustuksia myönnetty 19 järjestölle. Yleisavustukset maksettu 100%. Kohdeavustukset (kuittia vastaan) maksettu 97,84%. Avustuksia maksettu yhteensä 98,98%. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Palaute toimii tehty toiminta tulevan toiminnan kehittämisen välineenä Lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointikyselyn analysointi ja käsittely moniammatilli- Kehittämistoimenpiteet yhteistyössä sivistystoimen henkilöstön kanssa Itsearviointi 5 Turengin yhteiskoulun 8lk oppilaille ja vanhempain iltaan tarjottu keskustelun 213

Kriittinen menestystekijä Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen sesti. pohjaksi draamaesitys.saatu positiivinen palaute tilaisuuksista. Itsearviointi 5 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö elämysten tarjo- Museot toimivat kuntien, yritysten ajina ja yhdistysten kanssa. Mittari tilaisuuksien määrät/ yhteistyökumppaneiden määrä Museotoiminnassa yhteistyö eri toimijoiden kanssa Museoilla ohjelmallisia tilaisuuksia Museopäiviä 130, joissa 10 yhteistyökumppania. Yhteensä kävijöitä 2400. Kävijöissä myös 26 ryhmää. Itsearviointi 5 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite vuoteen Tulosalueen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kulttuuripalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti Mittari palvelu/ hinta Toimiva yhteistyöverkosto Yhteistoiminta eri sektorien kanssa Toiminta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja talousarvion puitteissa. Itsearviointi 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Ennakoiva ja Palvelutuotantoa muutostilanteet vastaava henkilöstömäärä ja hyödyntävä henkilöstösuunnitteluko vakinainen osaaminen. Ko- henkilöstö jää eläkkeelle 2012. Tilapäisen museonhoitajan pätkätyöt vakinaistetaan. Mittari Varaudutaan eläköitymisiin hyvissä ajoin. Henkilöstösuunnitelma huomioidaan v.2012 talousarvion valmisteluissa. Henkilöstösuunnittelu huomioitu lautakunnan talousarvion valmistelussa vuodelle 2012. Itsearviointi 3 214

Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Kulttuuritilaisuudet 400 350 296 84,6-54 /kulttuuritilaisuus, brutto 242 292 424 145,0 131 /kulttuuritilaisuus, netto 235 286 417 145,9 131 Kulttuuritilaisuuksiin osallistujat 14 000 12 000 11 883 99,0-117 /kulttuuritilaisuus, brutto 123,4 23 386 /kulttuuritilaisuus, netto 145,0 131 145,9 131 /osallistuja, brutto 7,1 8,5 10,5 123,5 2,0 /osallistuja, netto 6,8 8,3 10,4 125,3 2,1 Avustetut järjestöt 18 20 19 95,0-1 Avustusjärj. Osallistuja 20,19 20,19 22,51 111,5 2,32 Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kulttuuripalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 852 852 536-316 Maksutuotot 2 241 2 241 2 895 654 Muut toimintatuotot 15 056 15 056 9 901-5 155 Toimintatuotot yhteensä 18 149 18 149 13 333-4 816 - joista sisäiset tuotot 189 189 Toimintakulut Henkilöstökulut -101 544-101 544-87 265 14 279 Palvelujen ostot -34 407-34 407-25 510 8 897 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 517-8 517-4 693 3 824 Avustukset -29 625-29 625-29 324 301 Muut toimintakulut -107 466-107 466-104 260 3 206 Toimintakulut yhteensä -281 559-281 559-251 052 30 507 - joista sisäiset kulut -108 032-108 032-104 167 3 865 Toimintakate -263 410-263 410-237 719 25 691 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -7 194 0-7 194-3 865 3 329 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Muut toimintatuotot: Seuratalon vuokratulot vähentyneet johtuen mm kesäaikana tehdystä keittiöremontista (ei juhlia ilman keittiötä). Seuratalon alakerta on koulutiloina, joita ei voi vuokrata muuhun säännölliseen opetustoimintaan kuten ennen. Toimintakulut: - Henkilöstökulut: mm. museonhoitajana toiminut tilapäinen henkilö ollut töissä n. 9 kk. - Palvelujen ostot: Kertymä useista eri määrärahoista mm. painatuksiin varattu määräraha alittui, koska Leppäkoskea ja Ida Aalberg-museota koskevaa esitettä ei saatu valmiiksi - Aineet, tarvikkeet ja tavarat alittuneet. Kertymä useista eri määrärahoista 215

TOIMIELIN LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisolautakunnan kokoonpano ja osallistuminen kokouksiin Jäsen Varajäsen Ari Laivola (KOK), pj (5) Marcin Cegielski (KOK) (-) Esa Pohjantähti (SDP) vpj (6) Heikki Aaltonen (SDP) (-) Nina Tarino (SDP) (6) Marjut Saarinen (SDP) (-) Markus Heinämäki (SDP) (4) Mika Löytynoja (SDP) (-) 31.3.saakka Niko-Veikko Leppänen (SDP)(-) 1.4.alkaen Riikka Aronen (KOK) (6) Rakel Marin (KOK) (-) Marja Oksanen (VIHR) (4) Saija Varjus (VIHR) (-) Markku Virtanen (KESK) (6) Pirjo Rättyä (KESK) (-) Janne Lintilä (KESK) (1) Markku Jantunen (KESK) (2) Pirkko Kuvamo (VAS) (4) Vesa-Pekka Tauru (VAS) (-) Lautakunnan esittelijänä on toiminut liikuntasihteeri Helena Luoti ja 28.2. saakka vs.nuorisosihteeri Satu Punkari sekä 1.4.alkaen nuorisosihteeri Sanna Laine. Lautakunta on kokoontunut 6 kertaa ja käsitellyt 33 asiaa. Toiminnan kuvaus Liikunta- ja nuorisolautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävälle ja edistävälle liikunnalle sekä kilpaurheilun mahdollistaville olosuhteille ja tarjota kaikille kunnan nuorille turvalliset vapaa-ajanviettopaikat sekä kohdentaa työpanos kulloisenkin tilanteen vaatimiin toimintaympäristöihin. Toimielimen kokonaisvastuu on liikuntasihteeri Helena Luodilla. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Käyttötalous LIIKUNTA- JA Alkuperäinen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten NUORISOLAUTAKUNTA ta lousa rvio jälkeen Toteutum a Poikkeam a Toimintatuotot Myyntituotot 25 740 25 740 50 751 25 011 Maksutuotot 183 125 183 125 174 544-8 581 Tuet ja avustukset 852 852 2 600 1 748 Muut toimintatuotot 27 487 27 487 42 110 14 623 Toim intatuotot yhteensä 237 204 237 204 270 004 32 800 - joista sisäiset tuotot 12 102 12 102 Valmistus omaan käyttöön 720 720 Toim intakulut Henkilöstökulut -378 812-378 812-329 948 48 864 Palvelujen ostot -58 948-58 948-56 471 2 477 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -63 505-63 505-50 176 13 329 Avustukset -71 314-71 314-70 807 507 Muut toimintakulut -709 599-709 599-701 493 8 106 Toim intakulut yhteensä -1 282 178-1 282 178-1 208 895 73 283 - joista sisäiset kulut -699 570-699 570-696 220 3 350 Toim intakate -1 044 974-1 044 974-938 170 106 804 216 Poistot ja arvonalentum iset -72 636-72 636-74 483-1 848 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -23 068 0-23 068-16 652 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa on selvitetty tulosalueittain. 6 416

TULOSALUE LIIKUNTAPALVELUT Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, uimahallin, liikuntahallin, keilahallin, urheilu- ja ulkoilualueet (kentät, luistinradat, reitit, ladut, uimarannat) sekä liikuntatoimen avustukset. (Liikuntalaki 1998/1054) Tulosalueen kokonaisvastuu on liikuntasihteeri Helena Luodilla. Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Kuljetukset ikäihmisille ja erityisryhmille liikuntapaikoille. Osallistumista Järjestöjen ja edistävä, kattava kunnan yhteistapahtumana va- yhdistysten ja yhteisöjen verkostopaa-aikamessut. Mittari Osallistujien määrä. Uimahalliin kuljetuksettelmä toimii syk- Kuljetusjärjessystä alkaen (ohjatut ryhmät). Kissanpäiven ohjelmasuunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen. Tassu-bussin aikataulut ja reitti on tarvittaessa mahdollista suunnitella niin, että otetaan huomioon liikuntaryhmät uimahallilla. Itsearviointi 4 Paikalliset yhdistykset mukaan. Liikuntapalvelut oli mukana Kissanpäivien suunnittelussa. Urheiluseurojen laajamittainen mukaansaanti ei onnistunut. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain. Kyselykohteena uimahalli Toteutetaan syyskauden aikana. Itsearviointi 3 Mahdollisten epäkohtien korjaaminen. Asiakastyytyväisyyskysely laitoshuollon (siivous) opinnäytetyönä toteutettiin. Uimahallin osalta vastaaminen oli vaisua eikä tuloksesta saatu toiminnassa hyödynnettävää tietoa. Itsearviointi 1 217

Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö laajentaminen Ohjaustoiminnan kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Mittari Selvitetään erityislasten ja - nuorten ohjausmahdollisuudet eri toimijoiden kesken. Tavoite ja toimenpiteet ovat osa suurempaa kokonaisuutta, osa kunnan visiota: Meidät tunnetaan terveysliikunnan edelläkävijänä. Asia käsitellään terveysliikuntastrategiassa, toimenpidesuunnitelmassa lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi Ennaltaehkäisevä toiminta. Liikuntapaikkoja kysyntää vastaava määrä. Lähiliikuntapaikkojen ylläpito ja varustaminen talousarvion puitteissa. Itsearviointi 2 Lähiliikuntaan liittyvien skeittilaitteiden uusimista tehtiin suunnitelmien mukaisesti. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ja markkinointi. Liikuntaesitteen laatiminen Itsearviointi 5 Esite jakoon syyskauden alkuun mennessä. kunnasta toteu- Esite senioriliitettiin vuosisuunnitelman mukaisesti. Itsearviointi 4 Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Vertaisohjaajatoiminta kiinteäksi osaksi ohjaustoimintaa. Mittari Ohjaajien määrä.vertaisohjaajakoulutus. Toiminta käynnistyy syyskauden alkaessa. Vertaisohjaajtoiminta on käytössä. Tarve ja tilanne elää toiminnan mukaan. Itsearviointi 4 218

Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Innovatiivisuuteen ja kehittymiseen motivoiva johtaminen. Toiminnan suunnittelu ja seuranta yhteistyönä Mittari Yhteistyössä henkilöstön kanssa on laadittu toiminnan vuosisuunnitelma. Seurantaa tehdään työpaikkakokouksissa. Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Säännölliset työpaikkakokukset ja vuosittainen tyhy-päivä. Suunnitelman toteuttaminen Itsearviointi 4 Työilmapiirin Vuosisuunnitelma kyselyn tulokset. Työpaikkakokokouksia on pidetty tarpeen mukaan ja henkilöstön koulutuspäivät on järjestetty suunnitelminen mukaisesti. Työilmapiirikyselyn tulokset on käyty läpi otettu niissä tulleet asiat huomioon toiminnassa. Henkilökunnan tyhy - päivä toteutettiin suunnitellusti. itsearviointi 4 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Ulkoilu- ja urheilualueet 49 50 50 100,0 0 Liikuntalaitokset 2 2 2 100,0 0 Liikuntahalli /asukas, brutto 15,4 18,7 14,9 79,7-3,8 /asukas, netto 10,7 15,5 10,5 67,9-5,0 Uimahalli / asiakas, brutto 8,4 10,1 8,0 78,9-2,1 / asiakas, netto 5,4 6,8 5,1 74,5-1,7 /asukas, brutto 27,3 29,3 26,0 88,7-3,3 /asukas, netto 17,5 19,8 16,6 83,8-3,2 Ulkoilu- ja urheilualueet /asukas, brutto 9,4 7,8 7,4 94,8-0,4 /asukas, netto 9,2 7,6 7,2 95,5-0,3 219

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Liikuntapalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 25 123 25 123 49 054 23 931 Maksutuotot 180 898 180 898 169 413-11 485 Tuet ja avustukset 852 852 2 600 1 748 Muut toimintatuotot 16 811 16 811 32 719 15 908 Toimintatuotot yhteensä 223 684 223 684 253 785 30 101 - joista sisäiset tuotot 12 000 12 000 Valmistus omaan käyttöön 720 720 Toimintakulut Henkilöstökulut -240 972-240 972-225 688 15 284 Palvelujen ostot -35 644-35 644-37 950-2 306 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -49 820-49 820-39 929 9 891 Avustukset -64 925-64 925-64 925 0 Muut toimintakulut -615 747-615 747-615 719 28 Toimintakulut yhteensä -1 007 108-1 007 108-984 212 22 896 - joista sisäiset kulut -607 958-607 958-609 385-1 427 Toimintakate -783 424-783 424-729 706 53 718 Poistot ja arvonalentumiset -70 372-70 372-72 219-1 848 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -14 688 0-14 688-11 817 2 871 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintatuotot: - Myyntituotot: budjetoimattomia osallistumismaksuja, mm. ikäihmisten maksut Ylläksen ruskaretkestä Toimintakulut: - Henkilöstökulut: toimistosihteerin vakanssi oli täyttämättä 1.7-13.11. Täytettiin 50 % liikunta- ja nuorisopalvelut, 50 % koulutoimen hallinto 220

TULOSALUE NUORISOPALVELUT Toiminnan kuvaus Nuorisopalvelut sisältää varsinaisen toiminnan, nuorisotilat, leirikeskuksen ja nuorisotoimen avustukset. (Nuorisolaki (72/2006) Tulosalueen kokonaisvastuu on nuorisosihteeri Sanna Laineella. Tavoitteiden ja talouden toteutuminen: Strategiset tavoitteet Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Helposti saavutettavat kuntalaisen palvelut. Mittari Nuorisonohjaajat ovat helposti lähestyttäviä ja palvelut kaikkien yläkouluikäisten nuorten saatavilla. Nuorisotiloilla ja koulupäivystyksessä edelleen runsaasti kävijöitä Nuorisotilojen toiminta ja aukioloajat vakaana, koulupäivystyksen vakiinnuttaminen molemmilla yläkouluilla Nuorisotilat vetävät edelleen paljon kävijöitä ja nuorisonohjaajalla on tilojen puitteissa mahdollisuus olla molemmilla yläkouluilla Ryhmäytymiskokonaisuus saatiin kokonaisuudessaan toteutettua Tervakoskella. Turengin seiskaluokkalaiset jäivät ilman joulunalustunteja koulun aikataulullisten seikkojen takia. Osallistumista Tiiviimpi yhteistyö kolmannen edistävä, kattava yhdistysten ja sektorin kanssa. yhteisöjen verkostofoorumi jokaisen Toimiva nuoriso- nuoren vaikuttamiskanavana Helppo ja kattava sähköinen asiointi. Palautteen järjestelmällinen hyödyntäminen toiminnan kehit- Ohjaaja saavutettavissa laajasti myös sosiaalisessa mediassa. Facebook, nettisivut, sähköpostiyhteydenpito. Nuorisotiloilla toimii aktiiviset tilatoimikunnat jotka käsittelevät Nuorten ja päättäjien yhteinen ilta, jossa mukana nuoria erilaisista toimintaryhmistä Kaikki tieto netissä ajantasaista ja palautteen jättäminen helppoa, palautteeseen vastataan ja tieto arkistoidaan. Tilatoimikuntien toimintaa elvytetään ja nuoria opetetaan palau- Luonteva ja ajantasainen yhteistyö kaikkien nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa Nuorisofoorumin toiminta vakiintuu. Ohjaaja löydetään myös netistä jossa nuoret aikaansa viettävät, mutta sähköinen asiointi ei korvaa nuoren ja aikuisen kohtaamisia kasvotusten. Nuoret oppivat antamaan realistista palautetta. Itsearvio 3 Nuorisofoorumi toteutti Vatipäivän ja se onnistui yli odotusten. Itsearvio 4 Facebook toimii nuorisopalvelujen pääasiallisena tiedottamiskanavana. Nuorten yhteydenotot ovat luontevia ja reaaliaikaisia. Itsearvio 4 Syksyn aikana pohdittiin nuorisopalvelujen auditointia. Jon- 221

Kriittinen menestystekijä tämisessä. Tulosalueen Mittari tavoite vuoteen palautteen ja toimintaa kehitettään palautteiden suuntaisesti. tekäytäntöön. kinlainen arviointikierros on tarkoitus toteuttaa vuoden 2012 aikana. Itsearvio 3 Prosessit ja rakenteet Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Palvelutuotannon yhteistyö yhteistyötä jatke- Seutukunnallista kuntien, yritysten taan ja kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa. kanssa yhteistoimintaa kehitetään. Lasten kesäleirien uudelleen suunnittelu. Mittari Nuorten ja päättäjien yhteinen ilta yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Tuttuuden lisääminen ja yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. Vastuunjaon miettiminen kesäleirien järjestämisen suhteen. Neuvoteltiin yhteistyöhankkeesta mediakasvatuksen teemalla. Kesän 2012 leireille haettiin Allianssi ry:n kautta kansainvälisiä ohjaajia. Ennaltaehkäisevä toiminta. Suurin osa nuorisonohjaajien työstä on ja pysyy ennaltaehkäisevänä. Nuorten alkoholinkäytön aloitusikä nousee. Tupakoivien nuorten määrä vähenee. Nuorten vanhempiin vaikuttaminen median kautta. Kilpailu ja kurssi tupakoinnin lopettamiseksi. Päihdemyönteisyys vähenee ja samalla kielteisyys päihteitä kohtaan kasvaa. (ryhmäpaine) Itsearvio 4 Päihteisiin liittyviä keskusteluja nuokkareilla. Poikaryhmä yhdessä moniammatillisen yhteistyöryhmän kanssa. Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Työtehtävät määritelty ja vastuut selkeät Itsearvio 4 Tehtävänkuvauksien tarkistaminen Nuorisopalveluissa tehtävän jaot selvät. Suunniteltu nuorisopalvelujen vuosikelloa. Kuntalaisen kannustaminen vastuunottoon hyvinvoinnista. Tupakoinnin väheneminen ja kasvava kielteisyys tupakointia kohtaan. Päihdemyönteisyyden väheneminen. Tupakoivien nuorten määrä vähenee Tupakanpolton lopettamista tukeva kurssi ja kilpailu tupakoinnin lopettaville nuorille naapurikuntaa vastaan. Puolet vähemmän tupakoivia nuoria Itsearvio 4 Varsinaista yhteityöprojektia ei saatu käynnistettyä. Nuorisotilat, pienryhmät toimineet päihteettöminä kohtauspaikkoina. Itsearvio 3 222

Talous ja resurssit Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko Kokonaistaloudellinen päätöksenteko Mittari Hinta-laatusuhde pysyy hyvänä Loppuvuotena aloitettiin uuden nuorisotilan kartoitustyö Turengissa. Itsearvio 4 Henkilöstö ja uudistuminen Kriittinen menestystekijä tavoite Tulosalueen vuoteen Turvallinen ja arvostava työilmapiiri. Osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen. Osaamisen jakaminen, yhteinen aika ja yhdessä tekeminen tuo tuttuutta joka lisää turvallisuutta. Yhteistyön lisääminen eri hallintokuntien välillä. Mittari Yhteiset viikkopalaverit ja tiiviit työtiimit Kouluyhteistyön lisääminen, kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen ja mielenterveys- ja päihdetyöhön osallistuminen. Ennakoiva ja Nuorisonohjaajien työpanoksen muutostilanteet hyödyntävä hen- oikea kohdentaminenkilöstösuunnittelu. Nuorisopalveluilla kaikki virat ja toimet täytetty ammattilaisilla. Kesäajan toiminnan miettiminen, muun muassa koulupudokkaiden kanssa tehtävä työ. Nuorisopalveluilla kaikki virat ja toimet täytetty ammattilaisilla. Ammatillinen kehittyminen. Itsearvio 4 Viikottainen maanantainpalaveri, kerran kuussa liikkuva kokous. Itsearvio 4 Kasvatuskeskustelut, pienryhmä. Itsearvio 3 Suoritetilaustaulukko Tuotteiden määrä-, yksikköhinta- ja laatutiedot TP 2010 TA 2011 Toteutuma Tot-% Poikkeama Nuorisopalvelut /alle 29-v. nuori, brutto 59,0 52,3 43,3 82,7-9,0 /alle 29-v. nuori, netto 56,6 49,9 40,3 80,7-9,6 Leiritoiminta Leirien määrä 8 8 7 87,5-1 Leirivuorokaudet 33 25 28 112 3 Leiriläisten määrä 205 200 192 96-8 /leirivuorokausi/leiriläinen, brutto 30,9 60,8 40,7 67,0-20,1 /leirivuorokausi/leiriläinen, netto 24,3 51,6 34,0 65,9-17,6 223

Käyttötalous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Nuorisopalvelut Toimintatuotot Myyntituotot 617 617 1 697 1 080 Maksutuotot 2 227 2 227 5 131 2 904 Muut toimintatuotot 10 676 10 676 9 391-1 285 Toimintatuotot yhteensä 13 520 13 520 16 219 2 699 - joista sisäiset tuotot 102 102 Toimintakulut Henkilöstökulut -137 840-137 840-104 259 33 581 Palvelujen ostot -23 304-23 304-18 521 4 783 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 685-13 685-10 247 3 438 Avustukset -6 389-6 389-5 882 507 Muut toimintakulut -93 852-93 852-85 774 8 078 Toimintakulut yhteensä -275 070-275 070-224 683 50 387 - joista sisäiset kulut -91 612-91 612-86 835 4 777 Toimintakate -261 550-261 550-208 464 53 086 Poistot ja arvonalentumiset -2 264-2 264-2 264 0 Vyörytyserät - Vyörytystuotot 0 0 0 0 - Vyörytyskulut -8 380 0-8 380-4 835 3 545 Merkittävimmät poikkeamat toimintakatteen toteutumisessa: Toimintakulut: - Henkilöstökulut: Vakituinen nuorisosihteeri aloitti työssään 1.4.2011, siihen asti työtä hoidettiin sijaisjärjestelyin. Nuorisonohjaajan toimi oli täyttämättä elokuusta lokakuuhun. 224

2.2.1. Tuloslaskelmaosan toteutuminen JANAKKALAN KUNTA ILMAN LIIKELAITOSTA (ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot 24 828 988,00 24 828 988,00 26 091 537,72 1 262 549,72 Myyntitulot 11 932 190,00 11 932 190,00 12 564 852,16 632 662,16 Maksutulot 5 037 814,00 5 037 814,00 5 129 742,33 91 928,33 Tuet ja avustukset 1 233 848,00 1 233 848,00 1 561 138,14 327 290,14 Muut toimintatulot 6 625 136,00 6 625 136,00 6 835 805,09 210 669,09 Valmistus omaan käyttöön 185 816,00 185 816,00 266 030,67 80 214,67 Toimintamenot -98 001 159,00-136 000,00-98 137 159,00-100 700 043,40-2 562 884,40 Henkilöstömenot -41 518 104,00-136 000,00-41 654 104,00-42 883 472,57-1 229 368,57 Palvelujen ostot -38 933 753,00-38 933 753,00-39 976 927,37-1 043 174,37 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 111 991,00-6 111 991,00-6 292 585,18-180 594,18 Avustukset muille -5 553 033,00-5 553 033,00-5 499 565,03 53 467,97 Muut toimintamenot -5 884 278,00-5 884 278,00-6 047 493,25-163 215,25 Toimintakate -72 986 355,00-136 000,00-73 122 355,00-74 342 475,01-1 220 120,01 Verotulot 53 192 000,00 1 000 000,00 54 192 000,00 53 576 047,61-615 952,39 Valtionosuudet 21 788 688,00 1 125 669,00 22 914 357,00 23 292 676,33 378 319,33 Rahoitustulot ja -menot: Korkotulot muilta 166 000,00 166 000,00 178 598,42 12 598,42 Muut rahoitustulot muilta 86 000,00 86 000,00 99 156,50 13 156,50 Korvaus peruspääomasta liik elaitok silta 260 000,00 260 000,00 256 856,00-3 144,00 Korkomenot -689 591,00-689 591,00-742 053,39-52 462,39 Muut rahoitusmenot -20 200,00-20 200,00-879,42 19 320,58 Vuosikate 1 796 542,00 1 989 669,00 3 786 211,00 2 317 927,04-1 468 283,96 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 677 703,51-2 677 703,51-2 767 373,90-89 670,39 Tilikauden tulos -881 161,51 1 989 669,00 1 108 507,49-449 446,86-1 557 954,35 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 15 000,00 15 000,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 250 000,00 250 000,00-250 000,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -631 161,51 1 989 669,00 1 358 507,49-434 446,86-1 792 954,35 225

Tuloslaskelman toteutuman lisätiedot: Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero 48 347 000,00 1 000 000,00 49 347 000,00 48 576 092,63-770 907,37 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 531 000,00 2 531 000,00 2 747 207,95 216 207,95 Kiinteistövero 2 314 000,00 2 314 000,00 2 252 747,03-61 252,97 Valtionosuuksien erittely Talousarviomuutokset Talousarvio Alkuperäinen Talousarviomuutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama muutosten talousarvio Valtionosuudet 21 788 688,00 1 125 669,00 22 914 357,00 23 292 676,33 378 319,33 Kunnan peruspalvelujen (ns. putken) valtionosuudet, ml.tasaus 26 122 870,00 1 125 669,00 27 248 539,00 27 353 994,33 105 455,33 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -4 334 182,00-4 334 182,00-4 061 318,00 272 864,00 226

2.2.2. Investointien toteutuminen TE/HANKERYHMÄ/HANKE Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannus arviosta käytetty 31.12 KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET Maa-alueiden osto -300 000 0-300 000-22 345,40 277 655 Maa-alueiden myynti 250 000 0 250 000 170 644,10-79 356 Osakkeiden osto 0-16 795-16 795-16 892,00-97 IRTAIN OMAISUUS Värikopiokone -19 000 0-19 000-11 520,73 7 479 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Tulot 250 000 0 250 000 170 644,10-79 356 Menot -319 000-16 795-335 795-50 758,13 285 037 Netto -69 000-16 795-85 795 119 885,97 205 681 Myyntivoitot 744 540,90 PERUSTURVALAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Osasto 1:n saneeraus/kalustaminen -187 000 0-187 000 0,00 187 000 PERUSTURVALAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot 0 0 0 0,00 0 Menot -187 000 0-187 000 0,00 187 000 Netto -187 000 0-187 000 0,00 187 000 TERVEYSJAOSTO IRTAIN OMAISUUS Terjan, irtain omaisuus Janakkala/Hattula -247 000 0-247 000 0,00 247 000 Defibrillaatorit 0 0 0-19 980,00-19 980 Seniorisalilaitteiden uusinta 0 0 0-24 990,00-24 990 Verisolulaskija 0 0 0-16 400,00-16 400 Autoklaavi (Tervakoski) 0 0 0-28 549,50-28 550 TERVEYSJAOSTO YHTEENSÄ Tulot 0 0 0 0,00 0 Menot -247 000 0-247 000-89 919,50 157 081 Netto -247 000 0-247 000-89 919,50 157 081 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA IRTAIN OMAISUUS Uimahallin laitehankintoja -12 000 0-12 000-10 500,00 1 500 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot 0 0 0 0,00 0 Menot -12 000 0-12 000-10 500,00 1 500 Netto -12 000 0-12 000-10 500,00 1 500 227

Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannus arviosta käytetty 31.12 TE/HANKERYHMÄ/HANKE TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUSINVESTOINNIT Tervakosken TK-talon peruskorjaus -1 550 000-50 000 0-50 000-50 144,05-144 -50 144 Kirjasto- ja kulttuuriltk/perusturvaltk -50 000 0-50 000-50 144,05-144 Turengin koulun D-siiven peruskorjaus -644-45 000 20 000-25 000-4 631,73 20 368 Turengin yhteiskoulu/lukion salin korjaus -80 000 0-80 000-46 626,58 33 373 Jänispolun päiväkodin sisäilmaongelmat 0-44 000-44 000-68 366,31-24 366 Kasvatus- ja koulutuslautakunta -125 000-24 000-149 000-119 624,62 29 375 Laurinmäen museoalueen korjaussuun -100 000-22 989-15 000 0-15 000-23 512,20-8 512-46 501 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta yhteensä -15 000 0-15 000-23 512,20-8 512 Tohvelan korv asumispalveluyksikkö -40 000 0-40 000 0,00 40 000 Turengin terveysaseman peruskorjaus -4 150 000-36 520-1 500 000 0-1 500 000-1 087 529,47 412 471-1 124 049 Janakkalan sairaalan laajennus -334 003 0-34 900-34 900-32 508,75 2 391 Janakkalan hammashuollon sisäilmaongelmat 0-95 000-95 000-82 027,77 12 972 Perusturva yhteensä -1 540 000-129 900-1 669 900-1 202 065,99 467 834 Kulunvalvonta / Turengin koulu -50 000 0-50 000-53 176,66-3 177 Energiansäästöinvestoinnit -50 000 15 000-35 000-22 446,59 12 553 Vanhusten rivitalon muutostyöt -166 780-350 000-236 000-586 000-742 696,97-156 697 Ruokapalvelukeskus -3 800 000-144 317-1 300 000 800 000-500 000-761 346,17-261 346-905 664 Harvialan kartanon autotallirakennus -40 000 0-40 000-46 015,24-6 015 Tervakosken vanhustentalon jakokeskus -35 000 0-35 000-28 343,14 6 657 Seuratalon keittiön peruskorjaus -80 000 0-80 000-90 217,93-10 218 Turengin koulun tilamuutokset 0-77 000-77 000-110 263,25-33 263 Ennalta arvaamattomat kohteet -95 000 0-95 000-122 241,94-27 242 *Pyhämäen kunnallistekniikan siirto -87 548,06 *Viralan leirintäalueen korjaukset -12 194,20 *Tervakosken yht.koulu/lukion sisäilmaongelma -9 235,70 *Turengin yht.koulu/lukion vesivahinko -13 263,98 Tekninen toimi yhteensä -2 000 000 502 000-1 498 000-1 976 747,89-478 748 Talonrakennusinvestoinnit yhteensä -3 730 000 348 100-3 381 900-3 372 094,75 9 805 JULKISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN INVESTOINNIT Yr.tonttien johd.tarv.infratyö -20 000 0-20 000-25 022,61-5 023 Yritystoiminnan katuhankkeet yhteensä -20 000 0-20 000-25 022,61-5 023 Asuinalueiden viimeistely -14 985-20 000 0-20 000-21 382,17-1 382 Päällystystyöt + kivityöt -61 893-80 000 0-80 000-83 713,54-3 714 Asuntotuotannon katuhankkeet yhteensä -100 000 0-100 000-105 095,71-5 096 Pyhämäent. Rakenteiden peruskorj. -150 000 0-150 000-104 773,21 45 227 Routavaurioiden korjaus -45 000 0-45 000-59 801,73-14 802 Er.mittaus ja suunnittelutyöt -3 915-5 000 0-5 000-2 655,74 2 344 Peruskorjauskohteet yhteensä -200 000 0-200 000-167 230,68 32 769 Ulkovalaistuksen saneerausohjelma -75 000 0-75 000-15 956,92 59 043 Erittelemätön -16 190-25 000 0-25 000-28 892,75-3 893 Liikenneturvallisuuden parantaminen -15 085-15 000 0-15 000-729,06 14 271 Katuvalojen saneeraus -32 434-35 000 0-35 000-32 160,53 2 839 Tervakosken liityntäpysäköinnin rakentaminen 0-22 000-22 000-20 405,00 1 595 Muut hankkeet yhteensä -150 000-22 000-172 000-98 144,26 73 856 Harvialan puistoalueet -72 447-30 000 0-30 000-25 995,37 4 005 Koirapuisto -30 000 0-30 000-4 872,12 25 128 Leikkikenttävälineet / valot uusiminen -30 000 0-30 000-20 805,50 9 195 Leikkikenttävarusteet uusinta, Turenki -30 000 0-30 000-24 176,48 5 824 Suruttoman piha-alueen peruskorjaus 0 0 0-7 778,01-7 778 Tammenoksa-Kettuktie puistoväylän valaistus 0 0 0-1 069,00-1 069 Viheralueet ja puistot yhteensä -120 000 0-120 000-84 696,48 35 304 Varatien alue -60 000 0-60 000 0,00 60 000 Eväsojan asuinalue -301-500 000 0-500 000-294 325,08 205 675 Leppäkosken pyörätie -31 524-170 000 150 000-20 000-13 957,43 6 043 Harvialan kartanon alue -30 000 0-30 000 0,00 30 000 KVL-väylä Saarentie-Lastuvuorentie -20 000 0-20 000-5 118,58 14 881 Seuratalon piha-al. Peruskorjaus -50 000 0-50 000-49 052,21 948 Tekninen ltk infra-investoinnit yhteensä -1 420 000 128 000-1 292 000-842 643 449 357 Ulkoilureittien perusparannus -11 592-20 000 0-20 000-12 400,23 7 600 Ahilammen uimarannan rakentaminen -60 000-60 000 0-60 000-28 537,42 31 463-28 537 Tanttalan koulun lähilikkuntapaikka -40 000-40 000 0-40 000-27 637,54 12 362-27 638 Valajärven uimarantajärjestelyt -15 000 0-15 000-2 719,97 12 280 Liikunta-ja nuorisiltk infra-investoinnit yhteensä -135 000 0-135 000-71 295,16 63 705 Julkisen käyttöomaisuuden investoinnit yht. -1 555 000 128 000-1 427 000-913 938,20 513 062 228

Edellisten vuosien toteuma Alkuperäinen talousarvio Kustannusarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama TE/HANKERYHMÄ/HANKE IRTAIN OMAISUUS Kaavoitus- ja maankäyttö Pohjakartan uusiminen numeeriseksi -30 000 0-30 000-6 098,00 23 902 Suurtulostinjärjestelmän uusiminen -50 000 0-50 000-12 984,37 37 016 Kadunpito Pienoistraktori -30 000 0-30 000-42 380,00-12 380 Pakettiautojen vaihdot -20 000 0-20 000-23 031,36-3 031 Moottorikelkkojen vaihto -15 000 0-15 000-11 813,03 3 187 Tekninen ltk/irtain omaisuus yhteensä -145 000 0-145 000-96 306,76 48 693 Kustannus arviosta käytetty 31.12 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tulot Menot -3 565 000 630 000-2 935 000-2 915 697,69 19 302 Netto -3 565 000 630 000-2 935 000-2 915 697,69 19 302 Myyntivoitot 16 752,03 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Tulot 250 000 0 250 000 170 644,10-79 356 Menot -6 195 000 459 305-5 735 695-4 533 517,34 1 202 178 Netto -5 945 000 459 305-5 485 695-4 362 873,24 1122821,76 Myyntivoitot 761 292,93 JANAKKALAN VESI/ Vesihuoltoinvestoinnit Uudisrakentaminen Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto -60 000 0-60 000 0,00 60 000 Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto -300 000 0-300 000-190 207,60 109 792 Laitosten rakentaminen -600 000 0-600 000-330 613,43 269 387 Uudisrakentamisen vesihuolto yhteensä -960 000 0-960 000-520 821,03 439 179 Peruskorjaus Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto -150 000 0-150 000-125 979,49 24 021 Laitosten peruskorjaus -200 000 0-200 000-259 564,90-59 565 Peruskorjauksen vesihuolto yhteensä -350 000 0-350 000-385 544,39-35 544 JANAKKALAN VESI YHTEENSÄ Tulot 0 0 0 0,00 0 Menot -1 310 000 0-1 310 000-906 365,42 403 635 Netto -1 310 000 0-1 310 000-906 365,42 403 635 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ (ml. Liikelaitos) Tulot 250 000 0 250 000 170 644,10-79 356 Menot -7 505 000 459 305-7 045 695-5 439 882,76 1 605 812 Netto -7 255 000 0-7 255 000-5 269 238,66 1 985 761 Myyntivoitot 761 292,93 229

2.2.3. Rahoitusosan toteutuminen (pl. liikelaitos) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteuma 2011 Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 796 542,00 1 989 669,00 3 786 211,00 2 317 927,04-1 468 283,96 Tulorahoituksen korjauserät 0,00-761 292,93-761 292,93 Toiminnan rahavirta 1 796 542,00 1 989 669,00 3 786 211,00 1 556 634,11-2 229 576,89 Investointien rahavirta 0,00 Investointimenot -6 195 000,00 459 305,00-5 735 695,00-4 533 517,34 1 202 177,66 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutus 250 000,00 0,00 250 000,00 931 937,03 681 937,03 Investointien rahavirta -5 945 000,00 459 305,00-5 485 695,00-3 601 580,31 1 884 114,69 Toiminta ja investoinnit netto -4 148 458,00 2 448 974,00-1 699 484,00-2 044 946,20-345 462,20 Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 100 000,00-2 448 000,00 6 652 000,00 2 500 000,00-4 152 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 952 000,00 0,00-4 952 000,00-4 993 288,00-41 288,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00-217 571,56-217 571,56 Vaikutus maksuvalmiuteen -458,00 974,00 516,00-4 755 805,76-4 756 321,76 230

2.2.4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 1 000 Määrärahat Tuloarviot Sitovuus Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Alkup. TA:n talousarvio muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama Toteuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Vaalit B 26 0 26 36-9 25 0 25 25 0 Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi B 46 0 46 32 15 0 0 0 0 0 Kunnanhallitus Yleishallinto B 2 046 0 2 046 1 998 48 1 082 0 1 082 1 279 197 Hallintopalvelut B 697 0 697 651 47 248 0 248 235-13 Talouspalvelut B 798 0 798 794 3 0 0 0 3 3 Henkilöstöpalvelut B 1 374 0 1 374 1 214 160 157 0 157 191 35 Työllistäminen B 1 107 0 1 107 1 121-14 295 0 295 358 64 Elinkeinopalvelut B 221 0 221 239-18 0 0 0 0 0 Pelastuslaitos B 1 044 0 1 044 1 067-23 0 0 0 0 0 Maaseutulautakunta Maaseutu- ja kyläpalvelut B 302 0 302 316-15 62 0 62 61-1 Ympäristölautakunta Ympäristöpalvelut B 597 0 597 629-31 233 0 233 269 36 Tekninen lautakunta Teknisen toimen hallinto B 349 0 349 353-4 0 0 0 1 1 Ruokapalvelut B 2 930 0 2 930 2 991-61 2 982 0 2 982 2 956-27 Kaavoitus ja maankäyttö B 505 0 505 457 48 258 0 258 316 58 Kadunpito B 1 070 0 1 070 1 170-100 351 0 351 462 111 Aluetekniikka B 795 0 795 794 1 249 0 249 336 87 Tilapalvelu B 4 133 0 4 133 4 511-379 5 213 0 5 213 5 147-66 Kunnan toiminnan ulkopuoliset tilat B 363 0 363 511-147 289 0 289 393 104 Siivouspalvelut B 937 0 937 935 2 949 0 949 931-18 Perusturvalautakunta Talous- ja hallintopalvelut B 324 0 324 349-25 60 0 60 63 4 Vanhustyö ja pitkäaikaishoiva B 12 321-21 12 300 12 878-578 2 728-19 2 709 2 837 128 Sosiaalityö ja toimeentuloturva B 5 633 0 5 633 6 251-618 1 074 0 1 074 1 056-19 Vammaistyö B 3 770 21 3 791 3 567 224 90 19 110 137 27 Terveysjaosto Yhteistoiminta-alueen talous- ja hallintopalvelut B 22 0 22 18 4 8 0 8 6-1 Janakkalan terveydenhuolto B 24 019 0 24 019 24 652-633 1 762 0 1 762 1 846 85 Hattulan terveydenhuolto B 4 802 0 4 802 5 038-235 4 802 0 4 802 5 014 211 Kasvatus- ja koulutuslasutakunta Sivistystoimen hallinto B 375 0 375 347 27 0 0 0 0 0 Varhaiskasvatus B 9 599 83 9 682 9 783-101 1 152 0 1 152 1 070-82 Opetustoimi B 15 046 53 15 099 15 223-125 425 0 425 715 290 Koululaisten iltapäivätoiminta B 138 0 138 164-26 55 0 55 71 15 Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastopalvelut B 862 0 862 886-24 26 0 26 30 5 Kulttuuripalvelut B 282 0 282 251 31 18 0 18 13-5 Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikuntapalvelut B 1 007 0 1 007 983 24 224 0 224 254 30 Nuorisopalvelut B 275 0 275 225 50 14 0 14 16 3 Liikelaitos Janakkalan Vesi B 1 755 0 1 755 1 781-26 3 137 0 3 137 3 197 60 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ 99 570 136 99 706 102 215-2 509 27 966 0 27 966 29 289 1 323 231

1 000 Määrärahat Tuloarviot Sitovuus Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama Alkup. TA:n talousarvio muutokset TA muut:n jälkeen Toteuma Poikkeama TULOSLASKELMAOSA Janakkalan kunta Verotulot N 53 192 1 000 54 192 53 576-616 Valtionosuudet N 21 789 1 126 22 914 23 293 378 Korkotuotot N 166 0 166 179 13 Muut rahoitustuotot N 346 0 346 356 10 Korkokulut N 690 0 690 742-52 Muut rahoituskulut N 20 0 20 1 19 Liikelaitos Korkotuotot N 9 0 9 16 7 Muut rahoitustuotot N 3 0 3 6 3 Korkokulut N 150 0 150 109 41 Muut rahoituskulut N 257 0 257 257 0 TULOSLASKELMAOSA YHTEENSÄ 1 117 0 1 117 1 109 8 75 504 2 126 77 629 77 425-205 INVESTOINTIOSA Janakkalan kunta Kiinteä omaisuus B 300 0 300 22 278 250 0 250 171-79 Osakkeet B 0 17 17 17 0 0 0 0 0 0 Talonrakennus B 3 730-348 3 382 3 372 10 0 0 0 0 0 Kunnallistekniikka B 1 555-128 1 427 914 513 0 0 0 0 0 Irtain omaisuus B 610 0 610 208 402 0 0 0 0 0 Liikelaitos Vesihuoltoinvestoinnit B 1 310 0 1 310 906 404 0 0 0 0 0 INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ 7 505-459 7 046 5 440 1 606 250 0 250 171-79 RAHOITUSOSA Janakkalan kunta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 9 100-2 448 6 652 2 500-4 152 Pitkäaikaisten lainojen vähennys N 4 952 0 4 952 4 993-41 Lyhytaikaisten lainojen muutos N 218 Liikelaitos Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys N 924 0 924 0-924 Pitkäaikaisten lainojen vähennys N 650 0 650 629 21 RAHOITUSOSA YHTEENSÄ 5 602 0 5 602 5 840-238 10 024-2 448 7 576 2 500-5 076 YHTEENSÄ 113 794-323 113 471 114 605-1 134 113 744-322 113 421 109 384-4 037 232

3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. Tuloslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitos) 2011 2010 Toimintatuotot Myyntituotot 9 442 004,82 8 807 798,98 Maksutuotot 5 124 867,86 4 903 923,64 Tuet ja avustukset 1 562 857,92 1 554 232,61 Muut toimintatuotot 1 764 028,53 1 442 067,43 0A 17 893 759,13 16 708 022,66 Valmistus omaan käyttöön 268 286,39 244 248,12 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -33 787 890,52-31 891 847,61 Henkilösivukulut Eläkekulut -7 882 699,91-7 593 047,74 Muut henkilösivukulut -1 894 900,89-1 768 707,32 Palvelujen ostot -34 345 998,67-32 746 969,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 636 002,93-6 317 526,36 Avustukset -5 499 565,03-5 374 998,31 Muut toimintakulut -1 041 545,79-970 425,40-91 088 603,74-86 663 521,92 Toimintakate -72 926 558,22-69 711 251,14 Verotulot 53 576 047,61 52 123 858,40 Valtionosuudet 23 292 676,33 21 036 570,87 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 182 291,86 205 808,44 Muut rahoitustuotot 104 895,66 116 607,82 Korkokulut -839 462,54-726 983,36 Muut rahoituskulut -879,42-23 273,33 0A -553 154,44-427 840,43 Vuosikate 3 389 011,28 3 021 337,70 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 990 443,75-3 991 219,51 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 999 050,15 Tilikauden tulos -601 432,47 29 168,34 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 97 071,81 97 071,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -504 360,66 126 240,15 233

3.2. Rahoituslaskelma ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) 2011 2010 Toiminnan rahavirta VUOSIKATE 3 389 011,28 3 021 337,70 Satunnaiset erät 999 050,15 Tulorahoituksen korjauserät -761 292,93-1 437 892,00 Investointien rahavirta Investointimenot -5 439 882,76-4 995 332,45 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 15 869,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu 931 937,03 2 117 479,49 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 880 227,38-279 487,59 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 000,00 6 648 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 622 760,00-4 963 708,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -217 571,56 445 234,62 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutok -9 671,83-26 541,67 Vaihto-omaisuuden muutos 15 201,49 5 216,47 Saamisten muutos 37 544,71-202 921,84 Korottomien velkojen muutos 88 561,85 1 665 932,60 Rahoituksen rahavirta -3 208 695,34 3 571 212,18 Rahavarojen muutos -5 088 922,72 3 291 724,59 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 860 768,02 10 949 690,74 Rahavarat 1.1 10 949 690,74 7 657 966,15-5 088 922,72 3 291 724,59 234

3.3. Tase ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) 12/2011 12/2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 87 376 762,21 84 781 174,61 Aineettomat hyödykkeet 229 050,78 236 652,98 Tietokoneohjelmistot 102 758,71 171 742,52 Muut pitkävaikutteiset menot 126 292,07 64 910,46 Aineelliset hyödykkeet 70 153 059,46 67 566 761,66 Maa- ja vesialueet 8 562 965,15 7 390 254,36 Rakennukset 44 514 104,03 41 995 372,29 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 075 145,64 15 346 316,09 Koneet ja kalusto 1 681 464,79 1 928 320,20 Muut aineelliset hyödykkeet 197 587,18 197 587,18 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 1 121 792,67 708 911,54 Sijoitukset 16 994 651,97 16 977 759,97 Osakkeet ja osuudet 15 966 380,75 15 949 488,75 Muut lainasaamiset 1 028 271,22 1 028 271,22 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 19 784,20 41 399,66 Valtion toimeksiannot 18 297,22 39 912,68 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 486,98 1 486,98 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 898 340,34 14 040 009,26 Vaihto-omaisuus 24 092,77 39 294,26 Aineet ja tarvikkeet 24 092,77 39 294,26 Saamiset 3 013 479,55 3 051 024,26 Pitkäaikaiset saamiset 1 980,62 6 860,00 Lainasaamiset 1 980,62 6 860,00 Lyhytaikaiset saamiset 3 011 498,93 3 044 164,26 Myyntisaamiset 1 417 859,77 1 326 116,06 Lainasaamiset 12 939,85 13 367,47 Muut saamiset 847 177,56 1 036 412,95 Siirtosaamiset 733 521,75 668 267,78 Rahat ja pankkisaamiset 5 860 768,02 10 949 690,74 VASTAAVAA YHTEENSÄ 96 294 886,75 98 862 583,53 235

ulkoiset tuotot ja kulut (ml.liikelaitos) 12/2011 12/2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 50 044 342,97 49 231 910,94 Peruspääoma 46 092 158,93 46 092 158,93 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 4 456 544,70 3 013 511,86 Tilikauden yli-/alijäämä -504 360,66 126 240,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 258 146,32 1 355 218,13 Poistoero 258 146,32 355 218,13 Vapaaehtoiset varaukset 1 000 000,00 1 000 000,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 23 723,77 55 011,06 Valtion toimeksiannot 18 297,22 39 912,68 Lahjoitusrahastojen pääomat 4 278,20 5 065,20 Muut toimeksiantojen pääomat 1 148,35 10 033,18 VIERAS PÄÄOMA 44 968 673,69 48 220 443,40 Pitkäaikainen 29 009 751,24 31 400 002,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 26 654 621,00 28 913 747,00 Lainat julkisyhteisöiltä 300 000,00 750 000,00 Liittymismaksut ja muut velat 2 055 130,24 1 736 255,00 Lyhytaikainen 15 958 922,45 16 820 441,40 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 759 126,00 4 922 760,00 Lainat julkisyhteisöiltä 450 000,00 700 000,00 Lainat muilta luotonantajilta 276 741,66 494 313,22 Saadut ennakot 323 798,45 164 036,73 Ostovelat 3 230 761,05 4 512 110,10 Liittymismaksut ja muut velat 926 082,16 832 766,17 Siirtovelat 5 992 413,13 5 194 455,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 96 294 886,75 98 862 583,53 236

3.4. Konsernilaskelmat 3.4.1. Konsernituloslaskelma 2011 2010 Toimintatuotot 41 741 001,10 39 734 160,12 Toimintakulut -114 810 241,24-108 590 422,91 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 17 471,26-12 876,68 Toimintakate -73 051 768,88-68 869 139,47 Verotulot 53 576 047,61 52 123 858,40 Valtionosuudet 26 371 196,86 24 114 559,26 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 140 693,45 152 933,47 Muut rahoitustuotot 142 303,94 72 368,89 Korkokulut -1 632 911,26-1 516 655,80 Muut rahoituskulut -103 441,35-27 110,27 Vuosikate 5 442 120,37 6 050 814,48 Poistot ja arvonalentumiset -6 205 657,09-6 145 492,58 Tilikauden yli- ja alipariarvot -30 305,04 12 235,56 Satunnaiset erät 0,00 999 050,15 Tilikauden tulos -793 841,76 916 607,61 Tilinpäätössiirrot -34 134,89-370 410,25 Vähemmistöosuudet -8 339,76-5 587,05 Osuus kuntayhtymien tuloksesta 0,00 33,96 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -836 316,41 540 644,27 237

3.4.2. Konsernin rahoituslaskelma 2011 2010 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 442 120,37 6 050 814,48 Satunnaiset erät, netto 0,00 999 050,15 Tulorahoituksen korjauserät -785 833,20-421 071,31 Investointien rahavirta Investointimenot -7 706 142,19-8 219 411,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 15 869,52 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustu 1 446 802,19 2 618 374,09 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 603 052,83 1 043 625,93 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -341,34-612,49 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 43 857,79 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 085 290,29 7 470 037,32 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 648 876,67-6 856 402,79 Lyhytaikaisten lainojen muutos -23 085,23-6 104,62 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset 264,44-445 025,09 Muutokset vähemmistön osuudessa -1 884,90 66 848,56 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutok -8 398,03-22 954,83 Vaihto-omaisuuden muutos 24 685,26 99 515,91 Saamisten muutos -369 142,53 203 087,00 Korottomien velkojen muutos 698 257,52 1 275 227,32 Rahoituksen rahavirta -3 243 231,19 1 827 474,08 Rahavarojen muutos -4 846 284,02 2 871 100,01 Rahavarojen muutos -4 846 284,02 2 871 100,01 Rahavarat 31.12. 8 228 837,81 13 075 121,83 Rahavarat 1.1. 13 075 121,83 10 204 021,82 238

3.4.3. Konsernitase VASTAAVAA 2011 2010 PYSYVÄT VASTAAVAT 117 128 603,48 115 009 375,12 Aineettomat hyödykkeet 1 884 104,67 1 390 700,43 Aineettomat oikeudet 486 890,94 546 889,88 Muut pitkävaikutteiset menot 1 396 626,28 730 629,17 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 587,45 113 181,38 Aineelliset hyödykkeet 114 042 394,83 112 451 227,34 Maa- ja vesialueet 10 110 682,00 8 954 306,35 Rakennukset 84 556 184,77 83 033 848,57 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 079 122,58 15 350 880,52 Koneet ja kalusto 3 261 912,90 3 637 011,99 Muut aineelliset hyödykkeet 395 010,62 423 488,13 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 639 481,96 1 051 691,78 Sijoitukset 1 202 103,98 1 167 447,35 Osakkuusyhteisöosuudet 96 879,53 76 754,05 Muut osakkeet ja osuudet 1 078 228,51 1 064 038,70 Muut lainasaamiset 26 995,94 26 654,60 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT 282 821,10 339 233,39 Valtion toimeksiannot 281 334,12 337 746,41 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 486,98 1 486,98 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 807 732,62 20 309 559,36 Vaihto-omaisuus 263 858,62 288 543,86 Aineet ja tarvikkeet 229 155,38 267 713,44 Keskeneräiset tuotteet 32 329,28 17 696,17 Muu vaihto-omaisuus 2 373,96 3 134,25 Saamiset 7 315 036,20 6 945 893,67 Pitkäaikaiset saamiset 2 913 395,04 2 605 979,24 Myyntisaamiset 2 910 275,51 2 598 184,19 Lainasaamiset 1 980,62 6 860,00 Muut saamiset 1 138,91 935,05 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 4 401 641,16 4 339 914,43 Myyntisaamiset 1 984 412,89 1 822 594,55 Lainasaamiset 12 939,85 13 367,47 Muut saamiset 1 462 757,34 1 680 858,31 Siirtosaamiset 941 531,08 823 094,10 Rahoitusarvopaperit 371 055,57 13 212,76 Osakkeet ja osuudet 812,76 812,76 Muut arvopaperit 59 580,93 12 400,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 124 000,00 Joukkovelkakirjalainasaamiset 186 661,88 Rahat- ja pankkisaamiset 7 857 782,23 13 061 909,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 133 219 157,20 135 658 167,87 239

VASTATTAVAA 2011 2010 OMA PÄÄOMA 50 932 502,50 50 445 865,13 Peruspääoma 46 092 158,93 46 092 158,79 Arvonkorotusrahasto 1 681 879,26 1 681 879,26 Muut omat rahastot 26 867,58 20 970,92 Edellisten tilikausien ylijäämä 3 967 913,14 2 110 211,89 Tilikauden alijäämä -836 316,41 540 644,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET 403 817,99 397 363,14 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 684 437,55 3 656 199,31 Poistoero 1 328 163,76 1 469 358,44 Vapaaehtoiset varaukset 2 356 273,79 2 186 840,87 PAKOLLISET VARAUKSET 354 990,40 362 107,11 Muut pakolliset varaukset 354 990,40 362 107,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 306 127,05 370 937,37 Valtion toimeksiannot 281 334,12 337 746,41 Lahjoitusrahastojen pääomat 23 644,58 23 157,78 Muut toimeksiantojen pääomat 1 148,35 10 033,18 VIERAS PÄÄOMA 77 537 281,71 80 425 695,81 Pitkäaikainen 55 538 819,55 58 405 847,89 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 53 172 194,20 50 480 042,40 Lainat julkisyhteisöiltä 311 495,11 6 189 550,49 Liittymismaksut ja muut velat 2 055 130,24 1 736 255,00 Lyhytaikainen 21 998 462,16 22 019 847,92 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 6 666 303,22 6 436 371,75 Lainat julkisyhteisöiltä 457 006,28 1 087 705,77 Saadut ennakot 630 224,00 399 295,71 Ostovelat 4 447 950,08 5 546 600,68 Liittymismaksut ja muut velat 1 354 441,57 1 252 166,76 Siirtovelat 8 442 537,01 7 297 707,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 133 219 157,20 135 658 167,87 240

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kunnanvaltuuston hyväksymää (24.10.2005 94) tarkistettua poistosuunnitelmaa on noudatettu 1.1.2006 alkaen. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluontoiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Konsernitili Kunnan konsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen kunnan tytäryhteisöjen rahavarat esitetään kunnan rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Tytäryhteisöjen rahavarat per 31.12.2011 olivat yhteensä 276.741,66 euroa. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät kaksi koronvaihtosopimusta. Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Sopimukset ovat voimassa 30.6.2016 ja 7.12.2021 asti. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus Tuloslaskelma ja tase ovat vertailukelpoisia edelliseen vuoteen lukuun ottamatta maa- ja vesialueita sekä edellisten tilikausien yli-/alijäämää. Tilinpäätöksessä on korjattu maa-alueiden arvostuksessa vuonna 2010 havaittu virhe ja nykyinen maaomaisuus on nyt arvostettu hankintamenoon. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Maa-ja vesialueiden arvo tarkistettiin syksyllä 2011 ja tarkistuksen tuloksena kirjanpitoon merkittyä maaja vesialueiden arvoa korotettiin 1.316.792,69 :lla. Korjaus tehtiin edellisten tilikausien ylijäämään. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia lukuun ottamatta maa- ja vesialueita ja edellisten tilikausien yli-/alijäämää. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia tuottoja ja kuluja ei ole kirjattuja. 241

4.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja tytäryhteisöjen omat tyttäret sekä kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä lukuun ottamatta Asunto Oy Turengin Kulma-Juttilaa, josta tuli yhtiömuodon muutoksen seurauksena Janakkalan kunnan tytäryhteisö. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien taseisiin merkityt olennaiset keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa Edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Valtionosuuksien erittelyyn on lisätty ammatillisten kuntayhtymien yksikköhintarahoituksen osuudet yleisohjeen muutoksen mukaisesti, vertailutieto ja liitetieto on korjattu. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ky teki ensimmäisen konsernitilinpäätöksen v. 2011, vertailutiedot ja liitetiedot on korjattu vuodelle 2010. Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiiri ky:n vaikutuksen vuoksi suurin osa vuoden 2010 konsernin vertailutiedoista on muuttunut. Vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen on korjattu Hämeenlinnan seudun koulutus ky:n toimintatuottoihin ja kuluihin sisältyneet yrityksen sisäiset tulot/menot, jotka ovat olleet konsernissa 1.512.171,65 euroa liian suuret. Korjauksella ei ole vaikutusta edellisten tilikausien yli-/alijäämään. 242

Vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen on muutettu tiedot Kehittämiskeskus Oy Hämeen osalta, yhtiön tilinpäätöstietoihin on tehty muutoksia konsernitilinpäätöksen julkaisemisen jälkeen. Kiinteistö Oy Kulma-Juttila muutti yhtiömuotoa kiinteistöosakeyhtiöstä asunto-osakeyhtiöksi. Muutos tuli voimaan 1.7.2011, jolloin yhtiön uudeksi nimeksi tuli Asunto Oy Turengin Kulma-Juttila. Samassa yhteydessä kunnan omistusosuus kasvoi ja on muutoksen jälkeen 50,07 %. Yhtiöstä tuli näin kunnan tytäryhteisö, kun se oli aiemmin omistusyhteisyhteisö, jossa omistus oli jaettu tasan Kiipulasäätiön kanssa. Asunto Oy Turengin Kulma-Juttilaa ei kuitenkaan ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska isännöitsijätoimisto ei toimittanut pyydettyjä tilinpäätöstietoja ajoissa. Asunto Oy Turengin Kulma- Juttilan tilikauden voitto 1.1.2011 31.12.2011 oli 3.245,43 ja tulos ei vaikuta merkittävästi konsernin tulokseen. Myöskään Asunto Oy Kulma-Juttilan taseluvuilla ja vastuilla ei ole merkittävää vaikutusta konserniin. Janakkalan kunnan edellisten tilikausien yli-/alijäämää on oikaistu maa-alueiden arvonkorjauksella 1.316.792,69, kun kunnan laatima lista maa-alueista valmistui syksyllä 2011. Kirjauksella on korotettu maa- ja vesialueiden arvoa sekä edellisten tilikausien yli-/alijäämää. 243

4.3. Tuloslaskelman liitetiedot 4.3.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Konsernipalvelut 6 594 480 6 142 749 1 459 865 1 202 386 Tekniikka ja ympäristö 1 468 460 1 388 401 1 468 460 1 388 401 Perusturvan toimiala 27 138 018 25 869 544 9 853 277 9 144 815 Sivistystoimen toimiala 3 583 082 3 462 912 2 155 197 2 101 867 Janakkalan Vesi liikelaitos 2 956 961 2 870 554 2 956 961 2 870 554 Toimintatuotot yhteensä 41 741 001 39 734 160 17 893 759 16 708 022 4.3.2. Verotulojen erittely Kunta 2011 2010 Kunnan tulovero 48 576 093 47 721 030 Osuus yhteisöveron tuotosta 2 747 208 2 172 639 Kiinteistövero 2 252 747 2 230 190 Muut verotulot 0 0 Verotulot yhteensä 53 576 048 52 123 858 4.3.3. Valtionosuuksien erittely Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 25 799 418 24 167 951 25 799 418 24 167 951 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 1 652 782 1 151 851 1 652 782 1 151 851 Järjestelmämuutoksen tasaus -98 206-98 206-98 206-98 206 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -4 061 318-4 185 025-4 061 318-4 185 025 Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus 0 0 0 0 Ammatillisen kuntayhtymän yksikköhintarahoituksen valtionosuus 3 050 102 3 052 395 Hämeen Maakuntaliitto, Kesäyliopisto 28 419 25 594 Valtionosuudet yhteensä 26 371 197 24 114 559 23 292 676 21 036 571 4.3.4. Satunnaisten tuottojen ja kulujen (erien) erittely Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän purku 0 999 050 0 999 050 Muut satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot yhteensä 0 999 050 0 999 050 244

4.3.5. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston 24.10.2005 94 vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tasapoisto 5 vuotta Tutkimus- ja kehittämismenot Tasapoisto 5 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta ATK-ohjelmistot Tasapoisto 4 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 1-20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Tievalaistus Menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Urheilualueet Menojäännöspoisto 20 % Johtoverkostot ja laitteet Vedenottamot Menojäännöspoisto 10 % Vesijohtoverkko Menojäännöspoisto 10 % JV-pumppaamot Menojäännöspoisto 10 % Jv-puhdistamot Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Traktorit ja raskaat työkoneet Tasapoisto 12 vuotta Kuorma-autot Tasapoisto 12 vuotta Kevyet traktorit ja työkoneet Tasapoisto 6 vuotta Henkilö- ja pakettiautot Tasapoisto 6 vuotta Paloautot Tasapoisto 15 vuotta Veneet Tasapoisto 10 vuotta Muut koneet ja laitteet Muut työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Kalusteet Tasapoisto 5 vuotta Terveyskeskuksen laitteet Tasapoisto 5 vuotta ATK- ja vastaavat laitteet Tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen Tasapoisto 10 vuotta Ns. pienhankintaraja on 10 000 euroa, jonka alle jääneet pienet pysyvien vastaavien hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. 245

4.3.6. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Janakkalan kunta TP TP Taloussuunnittelu 2010 2011 2012 2013 Poistonalaiset investoinnit 4 958 412 5 400 645 8 122 000 6 177 300 4 476 000 Rahoitusosuudet 15 870 0 0 0 0 Investointien omahankintamenot 4 974 282 5 400 645 8 122 000 6 177 300 4 476 000 Suunnitelman mukaiset poistot 3 991 220 3 986 424 4 161 658 4 172 780 4 326 487 Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot 4 127 714 Poistonalaisten investointien omahankintameno 5 830 045 Ero -1 702 332 Poikkeama% -29% Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -41% Jos eroa verrataan investointeihin -29% Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 71% Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin liikelaitoksen puhdistamon hankintamenoa alentavista rahoitusosuuksista ja osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuria investointihankkeita 4.3.7. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Potilasvahinkovakuutusmaksu 1.1. 366 098 362 822 0 0 Lisäykset tilikaudella 0 0 Vähennykset tilikaudella -11 107 3 276 0 0 Potilasvahinkovakuutusmaksu 31.12. 354 990 366 098 0 0 4.3.8. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 744 541 419 942 744 541 419 942 Rakennusten myyntivoitot Muut myyntivoitot 16 704 18 900 16 752 18 900 Myyntivoitot yhteensä 761 245 438 842 761 293 438 842 4.3.9. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kunta 2011 2010 Osinkotuotot muista yhteisöistä 25 857 25 860 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0 0 Yhteensä 25 857 25 860 246

4.4. Tasetta koskevat liitetiedot 4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 4.4.1.1. Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 171 742,52 64 910,46 236 652,98 8 682 047,05 39 033 039,81 5 438 670,99 Lisäykset tilikauden aikana 36 404,02 36 404,02 26 562,20 3 163 661,33 576 369,39 Vähennykset tilikauden aikana 0,00-170 644,10 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 Siirrot erien välillä 31 523,62 31 523,62 348 261,27 174 065,08 Saldo ennen poistoja 171 742,52 132 838,10 304 580,62 8 537 965,15 42 544 962,41 6 189 105,46 Kertyneet poistot 0,00 Tilikauden poistot -68 983,81-6 546,03-75 529,84-1 123 125,26-1 117 214,16 Vähennysten kertyneet poistot Poistamaton hankintameno 31.12. 102 758,71 126 292,07 229 050,78 8 537 965,15 41 421 837,15 5 071 891,30 Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet yhteensä Osakkeet ja osuudet Lainasa Poistamaton hankintameno 1.1. 1 868 591,78 197 587,18 573 879,66 55 793 816,47 56 030 469,45 15 939 881,01 1 028 Lisäykset tilikauden aikana 202 148,99 511 479,41 4 480 221,32 4 516 625,34 16 892,00 Vähennykset tilikauden aikana -170 644,10-170 644,10 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 19 729,05-573 579,02-31 523,62 0,00 Saldo ennen poistoja 2 090 469,82 197 587,18 511 780,05 60 071 870,07 60 376 450,69 15 956 773,01 1 028 Kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden poistot -451 504,64-2 691 844,06-2 767 373,90 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 638 965,18 197 587,18 511 780,05 57 380 026,01 57 609 076,79 15 956 773,01 1 028 4.4.1.2. Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Kuntayhtymä Tasearvo 1.1. Lisäys + / vähennys - tilikaudella Tasearvo 31.12. Kunnan osuus ky:n peruspääomasta Hämeen liitto 70 409 70 409 70 409 0 Hämeen päihdehuollon ky 15 861 15 861 16 480-620 Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston ky 7 064 7 064 7 064 0 Koulutuskeskus Tavastia ky 1 781 339 1 781 339 1 781 339 0 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 8 270 890 0 8 270 890 8 180 734 90 156 Eteva ky 71 301 0 71 301 71 301 0 Yhteensä 10 216 864 0 10 216 864 10 127 328 89 536 Ero 247

4.4.1.3. Omistuksia muissa yhteisöissä 1 000 Nimi Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Konsernin osuus omasta opo:sta Konsernin osuus vieraasta opo:sta Konsernin tilikauden tuloksesta Tytäryhteisöt Kotipaikka Janakkala Janakkalan Asunnot Oy 100 % 100 % 2 428 15 238 0 Kiinteistö Oy Turengin Kolmonen 100 % 22 1 272 0 Janakkalan Teollisuusalueet Oy 97 % 97 % 3 478 10 103 254 Kiinteistö Oy Janakkalan Virastotalo 86 % 1 394 8 0 Tumen kiinteistö Oy 100 % 1 669 570 0 Kuntayhtymät Hämeen Maakuntaliitto, kuntayhtymä 9,62 % 9,62 % 169 63 10 Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä 1,58 % 1,58 % 21 5-4 Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä 24,82 % 24,82 % 17 156-25 Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 12,40 % 12,40 % 2 220 790 35 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 10,05 % 10,05 % 102 5 749-558 Eteva ky 0,44 % 0,44 % 66 204-4 Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Turengin Kauppakuja 25 % 25 % 16 823 523 717 Kehittämiskeskus Oy Häme 20 % 20 % 43 306 181 397 19 887 Yhdistelemättä Omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Kulma-Juttila 50,07 % 50,07 % Säätiöt Janakkalan Palvelutalosäätiö 49,75 % 49,75 % Riihimäen ajoratasäätiö 6,70 % 6,70 % 248

4.4.1.4. Saamisten erittely Saamisten erittely Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen 2011 2011 2010 2010 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 64 886 16 543 Lainasaamiset 1 003 043 1 003 043 Siirtosaamiset Yhteensä 1 003 043 64 886 1 003 043 16 543 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 16 232 11 624 Siirtosaamiset Yhteensä 0 16 232 0 11 624 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 1 909 1 577 Lainasaamiset 25 228 25 228 Siirtosaamiset Yhteensä 25 228 1 909 25 228 1 577 Saamiset yhteensä 1 028 271 83 026 1 028 271 29 744 4.4.1.5. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Pitkäaikaiset siirtosaamiset Muut siirtosaamiset muilta Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot 7 928 84 050 2 481 83 241 Verosaamiset 17 849 Kelan korvaus työterveydenhuollosta 234 846 136 181 158 932 133 386 EU-tuet ja avustukset 22 344 11 014 Muut tulojäämät 676 615 573 942 572 109 451 641 Tulojäämät yhteensä 941 732 823 036 733 522 668 268 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 941 732 823 036 733 522 668 268 249

4.4.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 4.4.2.1. Oman pääoman erittely Oma pääoma 1000 Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Peruspääoma 1.1. 46 092 46 092 46 092 46 092 +/- muutokset tilikaudella Peruspääoma 31.12. 46 092 46 092 46 092 46 092 Arvonkorotusrahasto 1.1. 1 682 1 682 0 +/- muutokset tilikaudella 0 Arvonkorotusrahasto 31.12. 1 682 1 682 0 Muu oma pääoma 1.1. 21 15 0 +/- muutokset tilikaudella 6 6 0 Muu oma pääoma 31.12. 27 21 0 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 1.1. 2 651 2 560 3 140 3 014 +/- muutokset tilikaudella 1 317-450 1 317 0 31.12. 3 968 2 110 4 457 3 014 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -836 541-504 126 Oma pääoma yhteensä 50 933 50 446 50 044 49 232 4.4.2.2. Vieras pääoma Vuoden 2011 tilinpäätöksessä olevat velat, jotka erääntyvät maksettaviksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 28 527 253 19 251 856 8 831 608 8 535 920 Yhteensä 28 527 253 19 251 856 8 831 608 8 535 920 250

4.4.2.3. Velkojen erittely Vieras pääoma 2011 2010 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Saadut ennakot Ostovelat 386 Muut velat 55 088 Siirtovelat 1 032 730 Yhteensä 55 088 1 032 0 1 116 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Saadut ennakot Ostovelat 190 301 162 704 Muut velat 5 558 Siirtovelat 7 000 0 Yhteensä 5 558 197 301 0 162 704 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0 6 888 Vieras pääoma yhteensä 60 646 198 333 0 170 708 4.4.2.4. Sekkilimiitti Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 7 029 625 7 050 859 7 000 000 7 000 000 4.4.2.5. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 101 044 7 575 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 7 280 210 6 442 491 5 535 811 4 940 594 Korkojaksotukset 357 953 308 464 113 672 97 778 Muut menojäämät 703 863 539 038 342 930 156 084 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 8 342 026 7 297 568 5 992 413 5 194 455 Siirtovelat yhteensä 8 443 070 7 297 568 5 992 413 5 194 455 251

4.4.2.6. Huollettavien varat Kunta 2011 2010 Huollettavien varat eli ns. itsenäistymisvarat 31.12 44 379,44 29 758,76 4.4.2.7. Elatustuen takautumissaatava Kunta 2011 2010 Taseeseen saamisiin merkitty määrä 31.12 64 710 79 655 4.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 4.5.1. Kiinteistökiinnitykset Konserni Kunta Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 2011 2010 2011 2010 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 871 050 947 692 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 871 050 943 013 Lainat muilta luotonantajilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 871 050 943 013 0 0 4.5.2. Leasingvastuiden yhteismäärä Konserni Kunta Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) 2011 2010 2011 2010 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 196 696 133 729 18 026 Myöhemmin maksettavat 405 650 392 081 23 484 Yhteensä 602 346 525 810 41 510 0 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. 4.5.3. Vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma 26 898 773 22 160 296 26 731 527 21 983 836 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 104 798 0 0 0 Jäljellä oleva pääoma 19 566 0 0 0 252

4.5.4. Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunta Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2011 2010 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. Kunnan osuus takauskeskuksen 55 179 726 48 853 650 kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava 0 0 osuus takauskeskuksen rahastosta 40 851 39 792 4.5.5. Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kunta 2011 2010 2011 2010 Sopimusvastuut Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 20 000 20 000 Vuokravastuut 1 246 32 647 Sopimusvastuut yhteensä 1 246 52 647 0 20 000 Johdannaissopimukset Kuntarahoitus Oyj:ltä otetut vaihtuvakorkoiset talousarviolainat Lno KSW AP003/11 Pääoman nimellismäärä 4 705 264 Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 6 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 2,736 % (Janakkalan kunta) Lno KSW AP041/11 Pääoman nimellismäärä 2 000 000 Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 3 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 2,131 % (Janakkalan kunta) Johdannaissopimukset tytäryhteisöjen puolesta Janakkalan Teollisuusalueet Oy Kuntarahoitus Oyj:ltä otettu laina 12985/08 Pääoman nimellismäärä 2 179 120 2 231 900 Vaihtuva korko: EUR-Euribor-Reuters 6 kk:n helibor (Kuntarahoitus) Kiinteä korko: 3,705 % (Janakkalan kunta) Arvonlisäveron palautusvastuu 23 074 14 137 2 186 4 371 253

4.6. Henkilöstöä koskevat liitetiedot 4.6.1. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2011 2011 2010 Konsernipalvelut 19 18 Tekniikka ja ympäristö 144 142 Perusturvan toimiala 509 492 Sivistystoimen toimiala 457 461 Janakkalan Vesi liikelaitos 14 14 Yhteensä 1143 1127 4.6.2. Henkilöstökulut KPA 2:8 1 000 2011 2010 Palkat ja palkkiot 34 424 32 397 Henkilösivukulut Eläkekulut 7 883 7 593 Muut henkilösivukulut 1 895 1 769 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -636-505 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 43 565 41 254 Yhteensä henkilöstökulut 43 565 41 254 254

5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1. Janakkalan Veden erillistilinpäätös 5.1.1. Toimintakertomus Toimitusjohtajan katsaus Yleistä Vuosi 2011 oli Janakkalan Veden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Laitoksen henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia kuluneen vuoden aikana. Yli neljäkymmentäyksi vuotta laitosta palvellut toimistosihteeri Hilkka Heinemaa siirtyi eläkkeelle joulukuun alussa. Pitkäaikainen toimitusjohtajamme Seppo Palmanto siirtyi toukokuussa vuorotteluvapaalle ja joulukuun alusta viimeisille vuosilomille. Varsinainen eläke alkoi maaliskuun alussa 2012. Talousveden toimintavarmuuden parantaminen eteni saatuamme uudelle vedenottamolle pohjaveden ottoluvan ja rakennustyöt pääsivät alkuun. Vedenottamon on tarkoitus valmistua vuoden 2012 aikana. Rakennustyön tuomista lisätehtävistä varsinaisten päivittäisten rutiinitehtävien ohella suoriuduttiin hyvin, mistä kiitokset laitoksen henkilökunnalle sekä kaikille yhteistyötahoille. Talous Janakkalan Veden tulos oli hieman odotuksia parempi, mutta jäi silti tappiolliseksi. Vesi- ja jätevesimaksut olivat lähikuntiin nähden kilpailukykyiset. Taloutta rasittaa kuitenkin kuluneiden viime vuosien korkea investointimäärä lainarahoituksen suurena määränä. Rakentaminen Investointiohjelman suurin hanke, Matinvuoren vedenottamon rakentaminen, alkoi marraskuussa. Keskuspuhdistamon huolto- ja varastorakennustyö valmistui kesällä. Asuntotuotannon vesihuoltoa rakennettiin Eväsojalla Tervakoskella. Jätevesiverkostojen vuotovesien vähentämiseksi jatkettiin uusimistyötä Turengissa ja Tervakoskella. Tulevia näkymiä Vuodelta 2001 voimassa olleen vesihuoltolain uudistamistyö on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Lain odotetaan astuvan voimaan vuoden 2012 aikana. Laitoksen valvonta- ja varautumissuunnitelma on uusinnassa, minkä yhteydessä on laadittu kriisiviestintäohje poikkeuksellisia olosuhteita varten. Laitokselle on laadittavana myös mm. arkistointia palveleva tiedonhallintasuunnitelma sekä yhdessä kunnan kanssa työstettävä vesihuollon kehittämissuunnitelma. Toimitusjohtaja Ari Kaunisto 255

Strategisten päämäärien toteutumisvertailu Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaiset ja elinkeinoelämä voivat hyvin ja osallistuvat aktiivisesti arjen sujuvuuden parantamiseen. Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite Mittari Palautteen järjestelmällinen Palautteen käsittelyn Vesihuolto- Palautteiden Palautteiden Kirjaamistapaa hyödyntäminen toiminnan kehittämisessälukujärjestelmän lisääminen laitosten tunnus- mittari. kirjaamisvälineiden kehittäminen. luokittelu ja analyysi. kehitetään prosessikartoitusten yhteydessä 2012. Prosessit ja rakenteet Tuottavuus perustuu ennaltaehkäisyyn ja monimuotoiseen palvelutuotantoon. Prosessit on laadittu palvelun käyttäjän näkökulmasta. Kriittinen menestystekijä Palvelutuotannon yhteistyö kuntien, yritysten ja yhdistysten kanssa. Järjestelmään syötettävien tietojen keräämistä tarkennettu. Käytetty mahd. paljon Seutukeskus Oy Hämeen kilpailuttamia hankintoja. Ennaltaehkäisevä toiminta. Tulosalueen tavoite Kustannus- ja laatutietoinen hankinta. Pitkäkestoisiin sähkökatkoksiin varautuminen. Talousveden riittävyys Selkeä, helposti johdettava organisaatiorakenne. Liikelaitostoimintamallin kehittäminen Mittari Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän mittari Tunnuslukujen käyttöönottoa lisätään. Prosessien kartoitus ja tehtävämäärien tasapainotus Prosessikartoituksen jatkaminen Varavoimalaitteisto rakennettu 2011 Tuotantokapasiteetti Lisävedenhankinnan aloittaminen Liikelaitoksen ja muiden hallinnollisten yksiköiden tehtävien ja vastuuraja-pintojen selkiyttäminen Asiakaspalaute Varavoimavalmius vedenottamoilla. Uuden vedenottamon rakentaminen aloitettiin ja hanke jatkuu 2012 lopulle. Yhteydenpitoa lisätty etenkin konsernijohdon kanssa. Hallintokuntien kanssa suorat ja luontevat yhteydet. Kartoituksia tehtiin asiakaspalvelun ja talousveden käsittelyn ja toimittamisen osalta. Työ jatkuu 2012. 256

Kustannustietoisuus ja tehokas resurssien käyttö. Tarkka kustannusten kohdentaminen Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän mittarit Raportointijärjestelmien kehittäminen Talous ja resurssit Taloudellinen vakaus mahdollistaa investoinnit ja kehittämisen. Kriittinen menestystekijä Tulosalueen tavoite Mittari Taloudellisesti Verkostojen ja Talouden Vuotovesien vastuullinen laitosten ns. tasapaino karsinta päätöksenteko korjausvelan vähentäminen Viemäriverkoston vuotovedet ovat vähentyneet vuosittaisten saneerausten ansiosta. Tunnuslukuja seurataan vuositasolla. Tilastojen päällekkäisyyksiä ja puutteita arvioidaan 2012. Henkilöstö ja uudistuminen Kehittyminen perustuu johdon ja henkilöstön väliseen avoimeen, hallintorajat ylittävään vuorovaikutukseen. Henkilöstö tietää, mitä heiltä odotetaan. Kriittinen menestystekijä Ennakoiva ja muutostilanteet hyödyntävä henkilöstösuunnittelu. Tulosalueen tavoite Ns. hiljainen tieto siirtyy ajoissa eteenpäin Mittari Työilmapiiri Eläkkeelle siirtyvän toimistosihteerin tehtäviin perehdyttäminen ja toimitusjohtajan eläköitymiseen varautuminen Sekä toimitusjohtaja että toimistosihteeri valittiin laitoksen sisältä. Riskien hallinta Strateginen riski sarakkeessa on se kriittinen menestystekijä, jonka riskiä arvioidaan. Strateginen riski Riskin kuvaus Riskin merkitys Riskienhallinnan 1.1. toimenpide 31.12.2011 Hyvälaatuisen pohjaveden loppuminen Pohjaveden pilaantuminen 4 kriittinen Uuden vedenottamon rakentaminen. Yhdysjohtojen kun- Uuden vedenottamon rakentaminen on aloitettu. Vesihuoltopalvelujen keskeytyminen Pitkäaikainen sähkökatkos nossapito 4 kriittinen Varavoiman hankinta Vedenottamoille on rakennettu varavoiman syöttöyhteydet. Keskuspuhdistamolla on kiinteä varavoimakone. 257

Olennaiset tapahtumat ja muutokset toiminnassa ja taloudessa Laitoksen palvelutoiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisena. Tervakoskelle aloitettiin omakotialueen rakentaminen Eväsojan alueelle. Tervakoskella on ollut pitkään pulaa omakotitonteista. Matinvuoren vedenottamon rakentaminen aloitettiin. Vedenottamon valmistuminen vuoden 2012 aikana parantaa huomattavasti vedentuotannon varmuutta mahdollisissa häiriötilanteissa. Tuotantokapasiteetin nosto mahdollistaa paljonkin vettä kuluttavan teollisuuden sijoittumista kuntaan. Koko liikelaitosaika on ollut suurta investointiaikaa ja runsas velanotto tuo haastetta taloudenhoitoon. Johtokunta Janakkalan Vesi liikelaitoksen johtokunta johtaa laitoksen toimintaa kunnanhallituksen alaisuudessa. Johtokunta koostuu 7 jäsenestä. Asioiden esittelijänä vuoden ensimmäisessä kokouksessa oli toimitusjohtaja Seppo Palmanto ja muissa kokouksissa hänen vuorotteluvapaa- ja vuosilomansijaisensa Ari Kaunisto. Nykyisellä kokoonpanolla johtokunta toimi kertomusvuotena kolmatta vuotta. Kunnanhallituksen nimeämä edustaja oli Osmo Tokeensuu, hän osallistui 4 kokoukseen. 2011 aikana johtokunta kokoontui 5 kertaa. Lisäksi eri kokoonpanoilla hoidettiin vesihuoltoinsinöörin tehtävää hakeneiden haastattelut. Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet 2011 (suluissa osallistuminen) Markku Virtanen, pj (4) (Kalevi Virtanen) (1) Soini Aho, varapj (5) (Jouni Anttila) Arto Lampen (5) (Kauko Hänninen) Anna Pikivirta (2) (Leena Toivonen) (3) Annikki Ranki (3) (Anne Jokinen) Ismo Remula (3) (Veijo Elo) Päivi Välilä (3) (Heli Stenberg-Salonen) (1) Kokouksissa toimi sihteerinä laitoksen talouspäällikkö Päivi Halme paitsi kokouksessa nro 5 toimistosihteeri Sanna Kiljunen. Osa jäsenistä osallistui liikelaitosten johdolle suunnattuihin tai vesihuoltoalan koulutuksiin. Henkilökunnan ja johtokunnan yhteistä pikkujoulua vietettiin perinteiseen tapaan joulukuussa. Puheenjohtaja osallistui pääosin myös muihin henkilökuntatilaisuuksiin. Johtokunta käsitteli kertomusvuoden kokouksissaan mm. seuraavia asioita: - laitoksen käyttösuunnitelma ja hankekohtainen investointiohjelma 2011 - viemäriverkoston vuotovesisaneeraukset Tervakoskella ja Turengissa - toimitusjohtajan ja vesihuoltoinsinöörin virkojen auki julistaminen - Eväsojan asuntoalueen vesihuollon rakentaminen - Matinvuoren vedenottamohanke - Pyhämäen alueen vesihuoltosaneeraus - Janakkalan keskuspuhdistamon huoltorakennus - teollisuuden talousvesisopimus - ympäristörikosepäily pohjavesialueella - Janakkalan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma - Vähähiidentien vesihuollon rakentaminen - Kuumolan vedenottamon saneerauksen aloittaminen 258

Henkilöstö Seppo Palmanto, toimitusjohtaja, vuorotteluvapaalla ja vuosilomalla 10.5.alkaen Ari Kaunisto, vs.toimitusjohtaja 10.5.2011 alkaen Mikko Honkala, vs. vesihuoltoinsinööri Markku Koivula, käyttömestari Päivi Halme, talouspäällikkö Hilkka Heinemaa, toimistosihteeri, 6.12. asti Sanna Kiljunen, toimistosihteeri Veikko Stolt, mittarihuoltaja Risto Laatikainen, käyttövastaava Pekka Nyholm, käyttövastaava Eero Mäkinen, käyttövastaava Toni Höylänen, laitoksenhoitaja Kalle Lehtovirta, laitoksenhoitaja Asko Luukkonen, laitoksenhoitaja Henri Helenius, laitoksenhoitaja, 30.4. asti Ville Vainikka, laitoksenhoitaja, 1.5. alkaen Toimitusjohtaja Seppo Palmannon viimeinen varsinainen työssäolopäivä oli 9.5.2011. Toimistosihteeri Hilkka Heinemaa siirtyi eläkkeelle joulukuussa. Molempien eläkkeellesiirtymisiä juhlistettiin läksiäiskahvien ja iltatilaisuuden merkeissä. Tervakoskelaisen laitoksenhoitajan 50 v. merkkipäivä huomioitiin jääkiekko-ottelun yhteydessä. Hilkka Heinemaan seuraajaksi valittiin Sanna Kiljunen. Sanna on toiminut laitoksella v.2006 lähtien, aluksi osa-aikaisena. Ville Vainikka Riihimäeltä valittiin keväällä laitoksenhoitajaksi edellisen toimenhaltijan irtisanouduttua tehtävästään. Vakinaisten lisäksi laitoksella työskenteli muutamia kesäapulaisia. Vakanssit: 13, lukumäärässä ei muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna Maksetut palkat ja palkkiot: 546.503 eur (2010: 501.755 eur) Arvio merkittävimmistä riskeistä ja muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Merkittävin toimintariski liittyy talousveden puhtauteen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja elintarviketeollisuuden toimintaan. Vakavimmin talousveden puhtautta uhkaa pohjaveden saastuminen. Saastumisen vaara liittyy mm. liikenteeseen, jossa jokainen vaarallista kemikaalia sisältävä kuljetus pohjavesialueella muodostaa onnettomuustilanteessa suuren riskin. Vanhat ympäristöpäästöt ovat piilevinä ennalta arvaamattomia. Niiden olemassaolo voi joskus realisoitua. Jätevesien joutuminen pohjaveteen on myös mahdollista. Jäteveden puhdistuksessa toimintahäiriö uhkaa vesistöä. Kaikissa toteutuvissa onnettomuuksissa ovat mukana myös taloudelliset tappiot. Myös maine saattaa tahraantua pitkäksi aikaa. Suurasiakkaan menettäminen tietäisi toimintojen sopeuttamista alentuneeseen liikevaihtoon. Ympäristötekijät Jäteveden puhdistuksessa ja veden hankinnassa toimitaan ympäristöluvan ehtojen puitteissa. Ympäristöviranomainen valvoo molempia toimia. Aiheutetusta ympäristövahingosta on aiheuttaja korvausvastuussa. Kertomusvuonna ei maksettu vahingonkorvauksia. 259

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Vesihuoltolaitosten toiminta on yksityiskohtiaan myöten säänneltyä. Sääntely pitää sisällään rakenteita, jotka toimivat sisäisen valvonnan kannalta hyvin. Keskeinen tekijä on avoimuus toiminnoissa. Janakkalan Vesi noudattaa Janakkalan kunnan sisäisen valvonnan yleisohjetta. Seuraavassa luettelossa mainitaan joitakin laitoksen toimintojen sisään rakentuneista käytännöistä, jotka toimivat samalla sisäisen valvonnan välineinä: Talouteen liittyvät käytännöt talousarvio, hankintamenettely, laskujen hyväksymismenettely, kassavirtaennuste 10 vuodelle, toiminnan vakuuttaminen, tunnuslukujärjestelmä Toimintaan liittyvät käytännöt - johtamiseen liittyvät säännöt, johtokuntatyö ja johtaminen, tilintarkastus, valvontaviranomaiset, varallaolojärjestelmä, varautuminen, tiedonhallintasuunnitelma Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitoksen tulos vuodelta 2011 ennen varausten muutoksia on 151.985,61 euroa alijäämäinen. Tilinpäätöskirjausten* jälkeen tilikauden tulos on edelleen alijäämäinen, -69.913,80 euroa. Johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä siirretään taseeseen Tilikauden yli-/alijäämä tilille. *) Kirjausesitys varausten ja poistoeron muutoksiksi: Tilikauden tulokseen -151.985,61 tuloutetaan poistoeroa 82.071,81 (Keskuspuhdistamo, 2009 alkaen) 260

5.1.2. Talousarvion toteutumisvertailu Toiminnan kuvaus Tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesta vedenhankinnasta ja viemäröinnistä toiminta-alueella ja toimittaa erikseen sovitut vesihuoltopalvelut toiminta-alueen ulkopuolella sijaitseville liittyjille. Tulosyksiköt: asiakas- ja laitospalvelut, vesilaitos, viemärilaitos. Johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutuminen: Oma arviointi asteikolla 0 5 (5= erinomainen, 0 = ei toteutunut lainkaan) Talousveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Vedenottamoiden raakavesiä ja asiakkaille toimitetun talousveden laatua tarkkailtiin valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Talousvesi täytti laatuvaatimukset. Oma arviointi: 5 Puhdistetun jäteveden laadun pitäminen vaatimusten mukaisena Myös Tervakosken ja Leppäkosken jätevedet johdettiin nyt koko vuoden ajan Keskuspuhdistamolle puhdistettavaksi. Jätevesiä tarkkailtiin jätevesien ympäristöluvissa edellytettyjen jätevesitarkkailuohjelmien mukaisesti. Keskuspuhdistamolla päästiin vuoden jokaisessa tarkkailujaksossa lupaehtojen mukaisiin tavoitteisiin puhdistustuloksissa. Oma arviointi: 5 Vesihuollon toimintavarmuuden ylläpito Toimintavarmuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi toteutettiin mm. seuraavat toimenpiteet: - Matinvuoren vedenottamon ja siihen liittyvän yhdysvesijohdon rakentaminen aloitettiin, aluehallintovirasto myönsi kohteeseen 1500m 3 /d vedenottoluvan - Kuumolan vedenottamon alustava saneeraussuunnittelu käynnistettiin - Tervakosken pohjoisosan toimitusvarmuuden lisäämiseksi tehtiin suunnitelmat ja sijoitussopimukset maanomistajien kanssa yhdysvesijohdon rakentamiseksi Maunontien päästä Kirkkotielle - Varautumissuunnitelman päivitystä jatkettiin Oma arviointi: 4 Vuotovesien vähentäminen Jätevesiverkoston saneerauksia tehtiin etupäässä Turengin alueella akuuttien korjaustarpeiden vuoksi. Tervakosken ja Leppäkosken alueella saneeraukset jäivät vähäisiksi. Tervakoskelta kuitenkin löytyi suurehko vuotokohta, joka saatiin korjattua. Löydettyjä yksittäisiä vuotokohtia korjattiin koko toimintaalueella. Vesijohtoverkoston vuotovesimäärä on kohtuullisella tasolla. Oma arviointi: 4 261

Matinvuoren vedenottamon rakentaminen Kertomusvuoden aikana aloitettiin Matinvuoren vedenottamon ja siihen liittyvän 3500m pituisen yhdysvesijohdon rakentaminen. Uudella vedenottamolla varaudutaan kasvavaan vedentarpeeseen sekä lisätään veden toimitusvarmuutta. Aluehallintovirasto myönsi kohteeseen 1500m 3 /d vedenottoluvan. Yhdysvesijohdon varrella olevilla kiinteistöillä on mahdollisuus halutessaan liittyä vesi- ja viemäriverkostoon. Hanke valmistuu tulevalla tilikaudella. Oma arviointi: 4 Eläkkeellesiirtymisiin varautuminen Toimistosihteeri siirtyi eläkkeelle joulukuun alkupuolella ja toimi täytettiin vakituisesti. Valittu henkilö oli toiminut jo vuosia eläkkeelle siirtyvän työparina, joten ns. hiljaista tietoa saatiin mahdollisimman paljon siirrettyä eteenpäin. Toimitusjohtaja siirtyi eläkkeelle maaliskuun alussa 2012. Laitoksen vesihuoltoinsinööri valittiin seuraajaksi ja vesihuoltoinsinöörin tilalle valittiin uusi henkilö, joka toimi jo toimitusjohtajan vuorotteluvapaan sijaisena. Oma arviointi: 5 Vertailulaskelmat Käyttötalous 2011 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama JANAKKALAN VESI Toimintatuotot Myyntituotot 3 123 670 3 123 670 3 166 632 42 962 Maksutuotot 4 000 4 000 5 359 1 359 Tuet ja avustukset 1 000 1 000 1 720 720 Muut toimintatuotot 8 330 8 330 23 496 15 166 Toimintatuotot yhteensä 3 137 000 3 137 000 3 197 207 60 207 - joista sisäiset tuotot 166 000 166 000 240 246 74 246 Valmistus omaan käyttöön 2 256 2 256 Toimintakulut Henkilöstökulut -700 000-700 000-682 019 17 981 Palvelujen ostot -490 000-490 000-505 487-15 487 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -505 000-505 000-518 205-13 205 Muut toimintakulut -60 000-60 000-77 834-17 834 Toimintakulut yhteensä -1 755 000-1 755 000-1 783 546-28 546 - joista sisäiset kulut -80 735-80 735-76 444 4 291 Toimintakate 1 382 000 1 382 000 1 415 917 33 917 Poistot ja arvonalentumiset -1 200 000-1 200 000-1 223 070-23 070 TA 2011 ja toteutunut toimintakate %: 44 262

Tuotot: Liikevaihtotavoite saavutettiin. Laskutetut talousvesi- ja jätevesimäärät noudattelivat edellisten vuosien tasoa. Vedenkulutus väheni hieman palvelualan kiinteistöissä. Asumiskäytön kokonaiskulutuksessa ei ole juurikaan muutosta huolimatta uusista liittyjistä: omakotitalojen kokonaiskulutus on ennallaan ja taloyhtiöiden vedenkulutus on laskusuunnassa. Perusmaksujen osuus oli tavoitteen mukaisesti noin 10 % liikevaihdosta. Kulut: Palvelujen ostojen kirjaamiseen vaikutti jonkin verran kesken vuotta voimaan astunut rakennuspalvelujen käänteinen arvonlisävero -sääntö. Ko. rakennuspalveluja sisältävät laskut kirjattiin kokonaisuudessaan palvelujen ostoihin vaikka niissä oli usein mukana myös tarvikkeita. Tavanomaisempien ja vakiintuneiden palveluostojen lisäksi ulkopuolisia asiantuntijapalveluja käytettiin myös mm. Kuumolan vedenottamon saneerauksen yleissuunnitteluun ja laitoksen turvallisuussuunnitelman laatimiseen. Vedenottamoilla uusittiin ja kohennettiin ulkoalueiden aitauksia. Aineet ja tarvikkeet erästä noin puolet koostuu sähkökuluista. Siitä suurin osa (77 %) on kohdistettavissa viemärilaitokselle, jonka energiakustannukset oli arvioitu optimistisesti. Jäteveden puhdistuksen energiankulutus väheni 1.500.237 kwh (2011) ja 1.674.538 kwh (2010), sen sijaan jätevesien johtamisen kustannukset siirtoviemäreiden käyttöönottamisen jälkeen lähes kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta budjettia laadittaessa oltiin varauduttu esim. lietteenjalostuksen sidosainekustannuksiin ja toteutunutta suurempiin varaosahankintoihin. Muut toimintamenot koostuvat lähinnä toimitila- ja laitevuokrista (noin 52.000eur). Lisäksi erässä ovat mukana autoverot ja muut veroluonteiset maksut, luottotappiot, vahingonkorvaukset sekä ns. muut kulut. Muihin kuluihin kirjattiin mm. Matinvuoren yhdyslinjan maanomistajille maksettavat johtojen sijoituskorvaukset. Luottotappioita ja sijoituskorvauksia ei oltu budjetoitu. Lisäksi toimitilavuokrien pääomaosuutta ei oltu ennakoitu täysimääräisenä. PALVELUJEN MYYNTI Uusia kiinteistöjä liitettiin 2011 aikana laitoksen verkostoon seuraavasti: Turenki Tervakoski Kirkonkylä Leppäkoski Yht. Omakotitalo 28 5 1 2 36 Paritalo 1 0 0 0 1 Rivitalo 3 0 0 0 3 Kerrostalo 0 0 0 0 0 Teollisuus 2 0 0 0 2 Palvelut 2 0 0 0 2 Kunta 1 0 0 0 1 Yhteensä 37 5 1 2 45 Turengin vapaat tontit sijaitsivat lähinnä Harvialassa ja Pirttimäen alueella. 2011 laskutettiin liittymismaksuja yhteensä 318 875 (2010: 222.456,55 ). Liittymismaksuvarat on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin Palautus- ja siirtokelpoiset liittymismaksut tilille. 263

Laskutettu talousvesi ja jätevesimäärä m³ 2003-2011 tal.vesi jätevesi 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 SUORITTEET JA YKSIKKÖHINNAT TP 2010 TA 2011 TOT 2011 TOT % Poikkeama Vesilaitos Laskutettava talousvesimäärä m³ 987 114 970 000 972 983 100,31 2 983 Talousveden kokonaiskust /m³ 1,02 1,00 1,02 102,00 0,02 Talousvesi, käyttömaksu* / m³ 1,08 1,08 1,08 100,00 0,00 Viemärilaitos Laskutettava jätevesimäärä m³ 991 134 950 000 982 147 103,38 32 147 Jäteveden kok.kust. /m³ 2,05 2,43 2,34 96,30-0,09 Jätevesi, käyttömaksu* /m³ 1,68 1,78 1,78 100,00 0,00 *) pl erillishinnoittelu 2011 käyttökulut: Talousvesi 0,62 /m³ (34% käyttömenoista) Jätevesipalvelut 1,20 /m³ (66% käyttömenoista) 2011 kokonaiskustannukset: käyttökulut, peruspääoman korko, rahoituskulut ja investointien 2011 osuus (poistot) Talousvesi 1,02 /m³ (30% kokonaiskustannuksista) Jätevesipalvelut 2,34 /m³ (70% kokonaiskustannuksista) 2011 tuotot käyttömaksut, perusmaksut, tonttijohtomaksut, huolto- ja palvelumaksut yhteensä Talousvesi 1,22 /m³ (37%) Jätevesipalvelut 2,06 /m³ (63%) 264

LASKUTUS RAKENNUSTYYPEITTÄIN Asumiskäyttö Teollisuus Palveluelinkeinot Yht Talousvesi 55 % 31 % 14 % 100 % Jätevesi 53 % 35 % 12 % 100 % JAKO TAAJAMITTAIN Laskutetusta talousvedestä (ml. kaikki rakennustyypit) toimitetaan vuosittain Turengin alueella sijaitseviin kiinteistöihin noin 67 %, Tervakoskelle 30 %, Leppäkoskelle 2 % ja Kirkonkylään 1 %. Turengissa on toistaiseksi 2 vedenottamoa, muissa taajamissa yksi. Alueet on yhdistetty toisiinsa yhdysvesijohdoilla. Jätevedet puhdistetaan keskitetysti Turengissa, Janakkalan keskuspuhdistamolla. Kertomusvuonna muista taajamista johdettiin siirtoviemäreissä noin 268.000m³ (27 % laskutetusta jv) keskuspuhdistamolle. Tuloslaskelma (1000 eur) Tilin nimi TA 2011 TOTEUMA JÄLJELLÄ TOT % Liikevaihto 3 091 3 043-48 98 Valmistus omaan käyttöön 2 2 Liiketoiminnan muut tuotot 46 154 108 335 Materiaalit ja palvelut -995-1 024-29 103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -505-518 -13 103 Palvelujen ostot -490-505 -15 103 Henkilöstökulut -700-682 18 97 Poistot ja arvonalentumiset -1 200-1 223-23 102 Liiketoiminnan muut kulut -60-78 -18 130 Liikeylijäämä (-alijäämä) 182 193 11 106 Rahoitustuotot ja -kulut -396-345 51 87 Korkotuotot 9 16 7 184 Muut rahoitustuotot 3 6 3 230 Muille maksetut korkokulut -150-109 41 73 Korvaus peruspääomasta -257-257 0 100 Alijäämä ennen satunnaisia eriä -214-152 62 71 Alijäämä ennen varauksia -214-152 62 71 Varausten ja rahastojen muutos 82 82 Poistoeron muutos 82 82 Tilikauden alijäämä -214-70 144 33 265

Rahoituslaskelma (1000 eur) TA 2011 2011 POIKKEAMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 182 193 11 Poistot ja arvonalentumiset 1200 1223 23 Rahoitustuotot ja -kulut -396-345 51 Investointien rahavirta Investointimenot -1310-906 404 Toiminnan ja investointien rahavirta -324 165 489 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 924 0-924 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille -650-629 21 Muut maksuvalmiuden muutokset 50 1009 959 Rahoituksen rahavirta 324 380 56 Vaikutus maksuvalmiuteen 0 544 544 Rahan käyttö 2011 3.685 598 Käyttömenot 48% (1.783 546 eur) Peruspääoman korko 7 % (256 856 eur) Investoinnit 25% (906 365 eur) Lyhennyks. ja korot 20% (738 831 eur) 266

Investoinnit 2003-2011 toteutuneet investoinnit 17m, ja suunnitelma TA2012-2015 4,6 m 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TA2012 TA2013 TA TA2015 INVESTOINNIT Hankeryhmittäin TA 2011 TOT 2011 JÄLJELLÄ TOT% Uudisrakentaminen Yritystoiminnan katuhankkeiden vesihuolto 60 000 0 60 000 0 Asuntotuotannon katuhankkeiden vesihuolto 300 000 190 208 109 792 63 Laitosten rakentaminen 600 000 330 613 269 387 55 *Tervakoski-Turenki yhd.vesij. ja siirtoviemäri 100 000-16 282 116 282-16 * Matinvuoren vedenottamo ja yhdysvesijohto 500 000 286 529 213 471 57 UUDISRAKENTAMINEN YHTEENSÄ 960 000 520 821 439 179 54 Peruskorjaus Katujen peruskorjauskohteiden vesihuolto 150 000 125 979 24 021 84 Laitosten peruskorjaus 200 000 259 565-59 565 130 PERUSKORJAUS YHTEENSÄ 350 000 385 544-35 544 110 1 310 000 906 365 403 635 69 267

2003-2011 toteutettujen investointien rahoitus: tulorahoitus ja liittymismaksuvarat 60%, lainarahoitus 40% 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 Investoinnit 2003-2011 17m Lainanotto, alkaen 2007 6,8m Liittymismaksut 2003-2011 yht 2,1m Tulorahoitus 2003-2011 8,1m 268

5.1.3. Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 Liikevaihto 3 043 265,26 3 043 265,26 2 945 000,75 2 945 000,75 Valmistus omaan käyttöön 2 255,72 2 255,72 2 200,00 2 200,00 Liiketoiminnan muut tuotot 153 941,33 153 941,33 148 303,51 148 303,51 Materiaalit ja palvelut -1 023 692,55-902 579,68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -518 205,25-415 034,35 Ostot tilikauden aikana -518 205,25-415 034,35 Palvelujen ostot -505 487,30-1 023 692,55-487 545,33-902 579,68 Henkilöstökulut -682 018,75-621 999,23 Palkat ja palkkiot -546 376,21-500 928,81 Henkilösivukulut -135 642,54-121 070,42 Eläkekulut -103 334,91-94 074,19 Muut henkilösivukulut -32 307,63-682 018,75-26 996,23-621 999,23 Poistot ja arvonalentumiset -1 223 069,85-1 096 469,34 Suunnitelman mukaiset poistot -1 223 069,85-1 223 069,85-1 096 469,34-1 096 469,34 Liiketoiminnan muut kulut -77 834,22-77 834,22-62 462,13-62 462,13 Liikeylijäämä (-alijäämä) 192 846,94 192 846,94 411 993,88 411 993,88 Rahoitustuotot ja -kulut -344 832,55-332 972,42 Korkotuotot 15 643,23 15 905,92 Muut rahoitustuotot 5 739,16 4 221,49 Muille maksetut korkokulut -109 358,94-96 238,00 Korvaus peruspääomasta -256 856,00-256 856,00 Muut rahoituskulut -344 832,55-5,83-332 972,42 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä -151 985,61-151 985,61 79 021,46 79 021,46 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -151 985,61-151 985,61 79 021,46 79 021,46 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -82 071,81 82 071,81-82 071,81 82 071,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -69 913,80-69 913,80 161 093,27 161 093,27 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,78 % 3,53 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 1,44 % 4,68 % Voitto, % -4,99 % 2,68 % 269

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Sijoitetun pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Korkokulut +Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + otetut lainat + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset). Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 270

Tase ja taseen tunnusluvut 12/2011 01/2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 12 782 641,19 13 099 345,62 Aineelliset hyödykkeet 12 773 033,45 13 089 737,88 Maa- ja vesialueet 25 000,00 25 000,00 Rakennukset 3 092 266,88 2 962 332,48 Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 003 254,34 9 907 645,10 Koneet ja kalusto 42 499,61 59 728,42 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 610 012,62 135 031,88 Sijoitukset 9 607,74 9 607,74 Osakkeet ja osuudet 9 607,74 9 607,74 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 563 028,71 3 582 292,53 Saamiset 987 784,58 3 551 533,17 Lyhytaikaiset saamiset 987 784,58 3 551 533,17 Myyntisaamiset 333 007,97 396 587,68 Lainasaamiset kunnalta 651 590,87 2 857 862,50 Saamiset kunnalta 708,67 1 823,65 Muut saamiset 0,00 295 151,16 Siirtosaamiset 2 477,07 108,18 Rahat ja pankkisaamiset 575 244,13 30 759,36 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 345 669,90 16 681 638,15 271

12/2011 01/2011 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 6 985 964,24 7 055 878,04 Peruspääoma 4 280 930,91 4 280 930,91 Edell. tilikausien yli-/alijäämä 2 774 947,13 2 613 853,86 Tilikauden yli-/alijäämä -69 913,80 161 093,27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 204 842,32 286 914,13 Poistoero 204 842,32 286 914,13 VIERAS PÄÄOMA 7 154 863,34 9 338 845,98 Pitkäaikainen 5 869 344,24 6 179 941,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 814 214,00 4 443 686,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 2 055 130,24 1 736 255,00 Lyhytaikainen 1 285 519,10 3 158 904,98 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 629 472,00 629 472,00 Ostovelat 359 380,20 2 252 521,73 Korottomat velat kunnalta 13 373,83 136 273,28 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 157 413,34 23 490,74 Siirtovelat 125 879,73 117 147,23 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 345 669,90 16 681 638,15 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,13 44,02 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 223,78 301,91 Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 2 705 2 775 Lainakanta 31.12., 1 000 4 444 5 073 Lainasaamiset, 1 000 - - 272

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska käyttäomaisuuden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12. Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoitukset esim. osakkeisiin 273

Rahoituslaskelma ja rahoituslaskelman tunnusluvut 2011 2010 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 192 846,94 411 993,88 Poistot ja arvonalentumiset 1 223 069,85 1 096 469,34 Rahoitustuotot ja -kulut -344 832,55-332 972,42 Investointien rahavirta Investointimenot -906 365,42-2 573 033,96 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 15 869,52 Toiminnan ja investointien rahavirta 164 718,82-1 381 673,64 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset kunnalta/kuntayhtymältä Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille -629 472,00-579 472,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 2 173 502,91-410 742,80 Saamisten muutos muilta 390 245,68-256 818,24 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhty -118 682,65 19 623,89 Korottomien velkojen muutos muilta -1 435 827,99 1 858 693,05 Rahoituksen rahavirta 379 765,95 1 131 283,90 Rahavarojen muutos 544 484,77-250 389,74 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 575 244,13 30 759,36 Rahavarat 1.1 30 759,36 281 149,10 544 484,77-250 389,74 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 118,2 46,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 69,7 37,5 Lainanhoitokate 1,6 1,9 Kassan riittävyys, pv 57 2 Quick ratio 1,2 1,1 Current ratio 1,2 1,1 274

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat: INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). = 100 *( Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) LAINANHOITO Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimi-alojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1 2, heikko: alle 1. = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) 275

5.1.4. Tilinpäätöksen liitetiedot Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto 2011 2010 Asiakas- ja laitospalvelut 412,51 259,45 Vesilaitos 1 118 252,64 1 072 930,10 Viemärilaitos 1 924 650,11 1 871 811,20 Yhteensä 3 043 315,26 2 945 000,75 Liiketoiminnan muut tuotot 2011 2010 Asiakas- ja laitospalvelut 132 148,79 104 125,21 Vesilaitos 11 025,52 19 396,38 Viemärilaitos 10 717,02 24 781,92 Yhteensä 153 891,33 148 303,51 276

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty valtuuston 24.10.2005 94 vahvistamaa poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot Tutkimus- ja kehittämismenot Konserniliikearvo Liikearvo ATK-ohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Poistomenetelmä Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 5 vuotta Tasapoisto 4 vuotta Tasapoisto 1-20 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Muut rakennukset Tasapoisto 30 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Kadut, tiet, torit ja puistot Menojäännöspoisto 20 % Tievalaistus Menojäännöspoisto 20 % Muut maa- ja vesirakenteet Menojäännöspoisto 20 % Urheilualueet Menojäännöspoisto 20 % Johtoverkostot ja laitteet Vedenottamot Menojäännöspoisto 10 % Vesijohtoverkko Menojäännöspoisto 10 % JV-pumppaamot Menojäännöspoisto 10 % Jv-puhdistamot Menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko Menojäännöspoisto 10 % Vesilaitoksen koneet Menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Traktorit ja raskaat työkoneet Tasapoisto 12 vuotta Kuorma-autot Tasapoisto 12 vuotta Kevyet traktorit ja työkoneet Tasapoisto 6 vuotta Henkilö- ja pakettiautot Tasapoisto 6 vuotta Paloautot Tasapoisto 15 vuotta Veneet Tasapoisto 10 vuotta Muut koneet ja laitteet Muut työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Kalusteet Tasapoisto 5 vuotta Terveyskeskuksen laitteet Tasapoisto 5 vuotta ATK- ja vastaavat laitteet Tasapoisto 3 vuotta Ensikertainen kalustaminen Tasapoisto 10 vuotta Ns. pienhankintaraja on 10 000 euroa, jonka alle jääneet pienet pysyvien vastaavien hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. 277

Pysyvien vastaavien tase-erät Maa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Osakkeet ja osuudet Pysyvät vastaavat yhteensä Hankintameno 1.1. 25 000,00 2 962 332,48 9 907 645,10 59 728,42 135 031,88 13 089 737,88 9 607,74 13 099 345,62 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 60 365,50 235 987,30 0,00 610 012,62 906 365,42 0,00 906 365,42 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 135 031,88 0,00 0,00-135 031,88 0,00 0,00 0,00 Saldo ennen poistoja 25 000,00 3 157 729,86 10 143 632,40 59 728,42 610 012,62 13 996 103,30 9 607,74 14 005 711,04 Kertyneet poistot 0,00-85 988,00-5 798 417,89-89 996,09 0,00-5 974 401,98 0,00-5 974 401,98 Tilikauden poistot 0,00-65 462,98-1 140 378,06-17 228,81 0,00-1 223 069,85 0,00-1 223 069,85 Kirjanpitoarvo 31.12. 25 000,00 3 092 266,88 9 003 254,34 42 499,61 610 012,62 12 773 033,45 9 607,74 12 782 641,19 Erittely suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Janakkalan Vesi liikelaitos TP TP Taloussuunnittelu Viiden vuoden 2010 2011 2012 2013 keskiarvo Poistonalaiset investoinnit 2 908 823 906 365 1 340 000 810 000 810 000 1 355 038 Rahoitusosuudet 15 870 0 0 0 0 Investointien omahankintamenot 2 892 953 906 365 1 340 000 810 000 810 000 1 351 864 Suunnitelman mukaiset poistot 1 096 469 1 223 070 1 200 000 1 100 000 1 050 000 1 133 908 Ero -217 956 Poikkeama % -16% Jos eroa verrataan suunnitelman mukaisiin poistoihin -19% Jos eroa verrataan investointeihin -16% Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 84% 278

Taseen vastaavien liitetiedot Saamisten erittely Pitkäaikaisten saamisten erittely 2011 2010 Muut saamiset Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikainen saamisten erittely 2011 2010 Myyntisaamiset Tytäryhteisöiltä 70 899,84 1 005,39 Kuntayhtymiltä 0,00 0,00 Kunnalta 78 310,45 44 426,75 Muilta 183 797,68 351 155,54 Lainasaamiset Kunnalta 651 590,87 2 857 862,50 Muut saamiset Kunnalta 708,67 1 823,65 Muilta 2 477,07 295 259,34 Yhteensä 987 784,58 3 551 533,17 279

Taseen vastattavien erittely Oman pääoman erittely 2011 2010 Peruspääoma 1.1. 4 280 930,91 4 280 930,91 Peruspääoma 31.12. 4 280 930,91 4 280 930,91 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 2 774 947,13 2 613 853,86 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.1 2 774 947,13 2 613 853,86 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -69 913,80 161 093,27 Oma pääoma yhteensä 6 985 964,24 7 055 878,04 Pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen erittely Pitkäaikainen vieras pääoma 2011 2010 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä 3 814 214,00 4 443 686,00 Muut velat Liittymismaksut 2 055 130,24 1 736 255,00 Yhteensä 5 869 344,24 6 179 941,00 Lyhytaikainen vieras pääoma 2011 2010 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat Kuntarahoitus Oy:ltä 629 472,00 629 472,00 Saadut ennakot Saadut ennakot muilta 0,00 0,00 Ostovelat Ostovelat muille 359 380,20 2 252 521,73 280

2011 2010 Muut velat Muut velat kunnalle 13 373,83 136 273,28 Tilitettävä arvonlisävero 130 680,67 0,00 Ennakonpidätysvelka 12 349,94 9 628,21 Sosiaaliturvamaksuvelka 967,53 906,66 Koljalan-Vuorenkylän vok 984,00 1 080,00 Lopen kunta jv-maksut 4 372,24 3 702,96 Punkan-Nummenpään vok 5 225,04 5 498,84 Uhkoilan vok 2 833,92 2 674,07 Muut velat muille 0,00 0,00 Siirtovelat Siirtyvät korot muille 11 512,34 10 074,54 Lomapalkkajaksotus 92 487,68 87 699,45 Palkkavelat 9 943,01 8 778,33 Kuel maksut 9 701,61 8 338,87 Tapaturmavakuutusmaksu 141,10 121,97 Työttömyysvakuutusmaksut 2 057,62 1 280,69 Ryhmähenkivakuutusmaksu 36,37 40,64 Muut siirtovelat kunnille 0,00 0,00 Muut siirtovelat muille 0,00 812,74 Yhteensä 1 287 530,10 3 160 914,98 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Muita sitoumuksia: Määräaikaistalletus (31.12.2013 asti) 5.000 varattu kompostointikentän jälkitöihin (HämYK). Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2011: 13 Toistaiseksi palkatut: 13 Henkilöstökulut 2011 2010 Palkat,palkkiot 546.503,45 501.755,37 Eläkekulut 103.334,91 94.074,19 Muut hlösivukulut 32.307,63 26.996,23 Henkilöstökulut yhteensä 682.018,75 621.999,23 281

Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja Pääkirja APUKIRJAT Myyntireskontra Ostoreskontra Käyttöomaisuus Vesikanta SÄILYTYSTAPA Sidottu kirja Atk-tiedosto Atk-tiedosto SÄILYTYSTAPA Atk-tiedosto Atk-tiedosto Atk-tiedosto Paperilla Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISLAS Sislas/Proe Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut Rondo Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot, sisäinen Atk-tiedosto Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro elaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto Käyttöomaisuus KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto KOKESK Keskeneräinen investointi Atk-tiedosto 282

Tilinpäätöksen allekirjoitus Janakkalassa 15. maaliskuuta 2012 Markku Virtanen Puheenjohtaja Soini Aho Arto Lampen Leena Toivonen Annikki Ranki Ismo Remula Ari Kaunisto Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Janakkalassa / 2012 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö 283

5.1.5. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN TULOSLASKELMA VUOSI 2011 Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Tuloslaskelma kunnan tilinpäätöksessä Kunta Liikelaitos Kunta Liikelaitos Toimintatuotot Myyntituotot 6 495 033,82 2 946 971,00 9 442 004,82 Myyntitulot, sisäiset 6 069 818,34 217 367,08-6 069 818,34 2) ja 4) -217 367,08 1) ja 3) 0,00 Maksutuotot 5 119 508,43 5 359,43 5 124 867,86 Maksutuotot, sisäiset 10 233,90-10 233,90 2) 0,00 Tuet ja avustukset 1 561 138,14 1 719,78 1 562 857,92 Muut toimintatuotot 1 761 117,90 2 910,63 1 764 028,53 Muut toimintatuotot, sisäiset 5 074 687,19 20 584,99-5 074 687,19 2) ja 4) -20 584,99 1) ja 3) 0,00 Valmistus omaan käyttöön 266 030,67 2 255,72 268 286,39 Toimintakulut Henkilöstökulut -42 883 472,57-682 018,75-43 565 491,32 Palvelujen ostot -33 868 798,51-476 768,91-34 345 567,42 Palvelujen ostot, sisäiset -6 108 128,86-27 497,82 6 108 128,86 2) ja 3) 27 497,82 1) ja 4) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 121 315,35-515 118,83-6 636 434,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -171 269,83-1 223,99 171 269,83 2) 1 223,99 4) 0,00 Muut toimintakulut -6 507 916,00-33 194,82-6 541 110,82 Muut toimintakulut, sisäiset -5 039 142,28-45 428,72 5 039 142,28 2) ja 3) 45 428,72 1) ja 4) 0,00 Toimintakate -74 342 475,01 1 415 916,79 163 801,54-163 801,54-72 926 558,22 Verotulot 53 576 047,61 53 576 047,61 Valtionosuudet 23 292 676,33 23 292 676,33 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 178 598,42 3 693,44 182 291,86 Korkotuotot, sisäiset 0,00 11 949,79-11 949,79 6) 0,00 Muut rahoitustuotot 99 156,50 5 710,78 104 867,28 Muut rahoitustuotot, sisäiset 256 856,00 0,00-256 856,00 5) 0,00 Korkokulut -730 103,60-109 330,56-839 434,16 Korkokulut, sisäiset -11 949,79 0,00 11 949,79 6) 0,00 Muut rahoituskulut -879,42 0,00-879,42 Muut rahoituskulut, sisäiset -256 856,00 256 856,00 5) 0,00 Vuosikate 2 317 927,04 1 071 084,24-81 104,67 81 104,67 3 389 011,28 Suunnitelman mukaiset poistot -2 767 373,90-1 223 069,85-3 990 443,75 Satunnaiset tuotot 0,00 Tilikauden tulos -449 446,86-151 985,61-81 104,67 81 104,67-601 432,47 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 15 000,00 82 071,81 97 071,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -434 446,86-69 913,80-81 104,67 81 104,67-504 360,66 Eliminoinnit 1) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäinen myynti ja sisäiset ostot 2) Eliminoidaan kunnan sisäinen myynti ja sisäiset ostot 3) Eliminoidaan liikelaitoksen sisäiset myynnit kunnalle 4) Eliminoidaan kunnan sisäiset myynnit liikelaitokselle 5) Eliminoidaan liikelaitoksen peruspääoman tuotto 6) Eliminoidaan sisäinen korko 284

LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN RAHOITUSLASKELMA Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Liikelaitos Kunta 1) Liikelaitos 2) Rahoituslaskelma kunnan tilin-päätöksessä Tulorahoitus Vuosikate 2 317 927,04 1 071 084,24-81 104,67 81 104,67 3 389 011,28 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -761 292,93 0,00-761 292,93 Investointien rahavirta Investointimenot -4 533 517,34-906 365,42-5 439 882,76 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovut 931 937,03 0,00 931 937,03 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 044 946,20 164 718,82-81 104,67 81 104,67-1 880 227,38 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 500 000,00 0,00 2 500 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 993 288,00-629 472,00-5 622 760,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos -217 571,56 0,00-217 571,56 Oman pääoman muutokset 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -9 671,83-9 671,83 Vaihto-omaisuuden muutos 15 201,49 15 201,49 Saamisten muutos, sisäiset 118 682,65 2 173 502,91-118 682,65-2 173 502,91 0,00 Saamisten muutos muilta -352 739,93 390 284,64 37 544,71 Korottomien velkojen muutos, sisäiset -2 173 502,91-118 682,65 2 173 502,91 118 682,65 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta 1 515 956,24-1 435 827,99 80 128,25 Rahoituksen rahavirta -5 641 880,05 544 523,73 1 973 715,59-1 973 715,59-5 097 356,32 Rahavarojen muutos -5 633 370,23 544 484,77 Eliminoinnit kunta 1) Saamisten muutos Sisäiset muut siirtosaamiset liikelaitokselta 118.682,65 Korottomien velkojen muutos Sisäiset ostovelat liikelaitokselta 33.883,70 Sisäiset lainasaamiset liikelaitokselta -2.206.271,63 Sisäiset muut siirtovelat liikelaitokselta -1.114,98 Eliminoinnit liikelaitos 2) Saamisten muutos Sisäiset myyntisaamiset kunnalta -33.883,70 Sisäiset lainasaamiset kunnalta 2.206.271,63 Sisäiset muut siirtosaamiset kunnalta 1.114,98 Korottomien velkojen muutos Muut sisäiset velat kunnalle -118.682,65 285

6. LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA KIRJANPITOKIRJAT Tasekirja Päiväkirja Pääkirja SÄILYTYSTAPA Sidottu kirja Atk-tiedosto Atk-tiedosto APUKIRJAT Myyntireskontra Ostoreskontra Käyttöomaisuus SÄILYTYSTAPA Atk-tiedosto Atk-tiedosto Atk-tiedosto Tositelaji Tapahtuma Säilytystapa Kirjanpito PANKKI Pankin tiliote Atk-tiedosto MUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedosto EXCEL 1-3 Muistio/excel Atk-tiedosto KATSU2 Effican käteiskassat Atk-tiedosto SOSTYO Sosiaalityö/Pro Consona Atk-tiedosto PALKAT Palkat Atk-tiedosto SISRON Sisäiset laskut/proe Atk-tiedosto VARAST Varasto Atk-tiedosto ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedosto ALKUSS Alkusaldot sisäiset Atk-tiedosto Myyntireskontra MR10 Myyntilaskut, Pro elaskutus Atk-tiedosto MRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedosto MRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedosto MRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto Ostoreskontra OSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedosto OMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto Käyttöomaisuus KOKESK Keskeneräiset investoinnit Atk-tiedosto KOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto 286

7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Janakkalassa 2. päivänä huhtikuuta 2012 Merja Taponen Kalevi Ilmarinen Piia Marttinen Reijo Löytynoja Jussi Mattila Helena Puistola Titta Rissanen Sanna Selin Osmo Tokeensuu Anna-Mari Ahonen kunnanjohtaja 8. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Edellä esitetty tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus. Janakkalassa / 2012 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö 287