Käytännöt, teoriat ja ainedidaktiikka Olen menossa harjoi/eluun lukioon ja ehkä siksi koen, e/ä oli jotenkin tärkeää tässä kohtaa pysähtyä esseessä mie7mään kokemuksia suhteessa siihen aikaan ja elämänvaiheeseen ja miksi sinänsä itseä kiinnostava aine jäi kuitenkin irrallliseksi ja jotenkin omaan elämään kuuluma/omaksi ja mitä siitä voisi mahdollises: oppia omassa ope/ajuudessa. Talvikki Esi:t tosia hyviä ja tärkeitä kysymyksiä mm. siitä, miten erilaiset yksilölliset kiinnostuksenkohteet voisi o/aa huomioon kuvisopetuksessa samalla kertaa. Ensimmäinen reak:o tuli tosi nopeas:: ei kai mitenkään, vaikka kuinka haluaisi. Kolmekymmentä oppilasta jokainen touhuamassa omaa projek:aan tyys:n eri välineillä aivan eri ju/uja mu/a olisikohan se niin mahdotonta. Saara Kudi III 2016 MR
Lähteet Ellio+ W. Eisner 1991: The Enlightened Eye. Qualita;ve Inquiry and the Enhancement of Educa;onal Prac;ce. Juho A. Hollo 1927: Kasvatuksen teoria Marjo Räsänen 2006. Väline vai itseisarvo: Taiteen avulla, taide+a varten ja taiteeseen (Kuvien keskellä, toim. Ke+unen ym.) Marjo Räsänen 2012. Kuvataiteet ja kasvatus tutkimuskentän ääriviivoja Donald Schön 1983: The Reflec;ve Prac;;oner How Professionals Think in Ac;on Juha Varto 2011. Taidepedagogiikan käytäntö, ;edonala ja ;eteenala: Lyhyt katsaus lyhyen historian juoneen (Taiteen jälki. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä, toim. Eeva An\la)
Taidekasvatus olemus;edon kaipuu taidekasvatus ns. heikkorakenteisena alueena : ;edon joustavuus ja kompleksisuus (Räsänen 2006) edifioivaa (vrt. Richard Rorty) ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kommunikaa;ota, jossa taide on (oleellisella) tavalla tai toisella läsnä ainedidak;ikan kolmoisvalotus: mitä ope;n - mitä aja+elin ope+avani mitä opin? harjoi+elu oppiminen ;edon rakentaminen
Didak;ikka ja opetusharjoi+elu ope+ajatutkimuksen alkupisteenä Taidekasvatuskäytännöt taidekasvatus :edonalana taidekasvatus :eteenalana Taidepedagogiikka (vrt. Varto 2011) didak;ikka- termissä ope+aminen ja oppiminen kytkeytyvät toisiinsa ainedidak;set mallit kuvaavat ope+ajan, oppilaan ja opete+avan asian välisiä suhteita ainedidak;nen tutkimus on empiiristä opetuksen tutkimista sekä ope+ajan, oppilaan e+ä opetustapahtuman näkökulmasta (Räsänen 2012) Hollo: kasvatuksellises; näkevä ope+aja Eisner: epistemological seeing
Käytännöt ovat tärkeitä ja niiden reflektoin; (Varto 2011) Käytäntö on ote+ava sellaisena kuin se tapahtuu, jo+a sen moninaisuus ja joskus määrä+ömyyskin tulevat todellisina mukaan arvioin;in ja pohdintoihin, joita siitä tehdään. käytäntöjen tunnistaminen ja kuvaaminen ovat alan kannalta tärkeitä, koska näin saadaan esille, minkälainen moninaisuus on to+a. toiminta synny+ää kysymyksiä, joihin se ei anna vastauksia, ennen kaikkea kysymyksiä ;edosta, arvosta ja oikeasta toiminnasta. Yleensä tällaiset kysymykset kohdistuvat käytännön arvioimiseen ja perusteiden etsimiseen, ja tavoi+eena voi olla, kuinka käytäntöä voidaan kehi+ää. Harjoi+elun raportoimisen merkitys: koe+ujen käytäntöjen kuvaaminen ja reflektoin; ( = tutkiminen) muodostavat ainedidak;ikan y;men
Tietäminen ainutlaatuisista käytännöistä Donald Schön: The Reflec;ve Prac;;oner How Professionals Think in Ac;on (1983) reflec;on IN ac;on reflec;on ON ac;on knowledge IN ac;on Kysymyksiä ainedidak;ikan opiskelijalle: Kuinka suunni+elen opetusta siten e+ä se jä+ää ;laa käytäntöjen ainutlaatuisuudelle? Kuinka harjoi+elu/opetuskokemuksen reflek;ossa ja raportoinnissa voi rakentua ;etoa joka vahvistaa taitoa toimia ainutlaatuisissa käytännöissä?
Ope+aminen taiteena? (Räsänen 2006) Kasvatus taiteeseen taide+a varten taiteen avulla taiteena vrt. Hollo 1917 ja 1927; Räsänen 2006: ope+aja ja kasvatuksen tutkija taiteilijana? Elliot Eisner 1991): kasvatuksen kri;ikki (educa;onal cri;cism) opetustapahtuman tarkastelu rinnastuu taidekri;ikkiin: kuvailu, analyysi, tulkinta, arvo+aminen