Eräs näkökulma opetuksen suunnitteluun Opetussuunnitelmat, opettajuus ja taiteellinen ajattelu

Transkriptio

1 Eräs näkökulma opetuksen suunnitteluun Opetussuunnitelmat, opettajuus ja taiteellinen ajattelu Marja Rastas 2016 Kuva: Josef Beuys 1974, I like America and America likes me 1

2 Kirjallisuutta John Dewey 2010/1934. Taide kokemuksena Juho A. Hollo Kasvatuksen teoria Doll, William E. Jr., A Post-modern Perspective on Curriculum. Elliot Eisner The arts and the creation of mind (ks. Räsänen 2008) C. T. Patrick Diamond & Carol A. Mullen (eds.) The Postmodern educator. Art-based Inquiries and teacher Development. William F. Pinar What is Curriculum Theory? EI-INSTITUTIONAALINEN TAIDEKÄSITYS ESTEETTISEN JA EETTISEN VÄLINEN YHTEYS: KASVATUSTAPAHTUMAN LAADULLISET OMINAISUUDET (vrt. Eisner, Hollo) (TAIDE)KASVATUS TAITONA - TAITAVANA TOIMINTANA TAITEENA? 2

3 Opetussuunnitelma avoimena systeeminä (Doll 1993) The primary challenge in open systems is not to bring process to closure (to produce a perfect product) but to direct the transformations in such a manner that the becomingness of process is maintained. Every closure in this frame is a new beginning, and every new beginning is connected historically with it s past. 3

4 Opetussuunnitelma tekstinä ja kokemuksena Kirjoitettu opetussuunnitelma Normi; edustaa vallitsevaa paradigmaa (esim. POPS, LOPS) Tulkittu opetussuunnitelma Yksilöllinen ja yhteisöllinen luenta; opetussuunnitelmanlukutaito Eletty opetussuunnitelma Teksti ei muunnu sellaisenaan ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi Oppiminen transformaationa tapahtuu yhteisöissään toimivalle yksilölle CURRERE (William F. Pinar) curriculum-sanan verbimuoto: kulkea, edetä, juosta opettajan aktiivinen tulkitsijan ja kasvatustapahtuman muotoilijan rooli curriculum as complicated conversation WALKING PEDAGOGY (Rita L. Irwin) henkilökohtaisen kokemuksellisen maiseman tarkastelu: oman opetuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja toimintatapojen reflektio 4

5 VOCATION KUTSUMUS vrt. vox - ääni suunnitelma: vrt. suunta, suunnistaminen, suuntautuminen suunnata kohti jotain tulevaa vaikka päämäärää ja reittiä ei vielä tiedetä Opettajaa kutsuu kolme ääntä: oppilas, substanssi ja instituutio - opettajuus syntyy niiden risteyskohdassa. opettajuus pedagogisessa vuorovaikutuksessa syntyvänä suuntautumisen tapana kuulla äänet ja vastata niihin omalla äänellään harmonia - polyfonia kakofonia? vrt. Hollo: kasvatuksellisesti näkevä opettaja vrt. opettajuus staattisena, historiallisesti ja sosiaalisesti ennalta määritettynä institutionaalisena roolina opettaja institutionaalisten arvojen edustajana? 5

6 Wie man dem toten Hasen die Bilder erklärt,

7 1. ORIENTOITUMINEN: BIG IDEAS Mitä oppilaalla/ohjattavalla jo on? Millaisessa maailmassa hän on elänyt, elää nyt ja tulevaisuudessa? ihmiskäsitys, taidekäsitys, oppimiskäsitys: erojen tunnistaminen Vrt. Varto: Mihin kasvatamme? Mitä annettavaa minulla on oppilaalle/ohjattavalle ihmiselle? taidekasvatuksessa esim. dialogisuus, yhteisöllisyys, aistinen maailmasuhde, näkemisen taito, taiteellinen tietäminen, kriittinen, reflektiivinen ajattelu Mitä annettavaa meillä on toisillemme? Opetuksen sisällöt ja menetelmät ovat kontekstuaalisia, ajassa ja paikassa vaihtelevia; kasvattajan toimintaa ohjaava ihmiskäsitys voi olla suhteellisen pysyvä mutta samalla jatkuvan reflektion kohde 7

8 2. OPETTAMINEN ON PRAKSISTA (vrt. ideat) VALMISTELU: PRAKTINEN TASO tila-aika pedagogisen vuorovaikutustapahtuman perustekijät välineet opetusmateriaalit tiedonhankinta työskentelymuodot jne. 8

9 3. PEDAGOGINEN VUOROVAIKUTUS Opetuksen suunnittelu pedagogisen vuorovaikutustapahtuman luonnosteluna vrt. Efland 1998: postmoderni eklektinen taidekasvatusmalli yksilöllisyys - yhteys toisiin tunteiden ja kokemusten jakaminen prosessi - produkti taitojen harjaannuttaminen sosiaaliset suhteet tietojen ja käsitteiden omaksuminen kenen tieto? kriittinen, reflektiivinen ajattelu yksityinen julkinen rajojen kokeilu, riskien otto, yllätyksellisyys, anarkia, tekemisen ilo Millaisiksi opettajan ja oppilaitten roolit ja keskinäiset suhteet muotoutuvat erilaisten vuorovaikutusmallien pohjalta? Millaisia sosiaalisia ja kulttuurisia identiteettejä ja minuuksia ne vahvistavat tai purkavat? 9

10 4. OPETTAMISEN TULOS? Opettamisen tarkoituksena on tuottaa oppimista - kestävää laadullista muutosta l. transformaatiota Mikä muuttuu? ajattelu, ymmärtäminen, arvot, asenteet, taidot, tiedot, suhde toisiin, suhde itseen? Elliot W. Eisner, Antero Salminen: Opettamisen ja taiteen tärkeimpiä tuloksia ei voida ennalta määritellä eikä niihin välttämättä pyritä tietoisesti. 10

11 5. ARVIOINTI Miten laadullisen muutoksen tunnistaa? Miten sitä arvioidaan? Kuka sitä arvioi ja kenen arvioinnilla on merkitystä? Opettajan, oppilaan, yhteisön ja yhteiskunnan käsitykset toivotusta muutoksesta OHJAAVATKO ARVIOINNIN INSTITUTIONAALISET KÄYTÄNNÖT, KONVENTIOT JA NORMIT TAITEELLISEN TOIMINNAN TAPOJA JA SISÄLTÖJÄ? Erilaisten arviointitapojen huomioiminen: suullinen, kirjallinen, itsearviointi, strukturoitu arviointi, ryhmäarviointi, keskusteleva arviointi, portfolio-arviointi jne ARVIOINTI VALLANKÄYTTÖNÄ Piilo-opetussuunnitelma: opetussisältöjen ja menetelmien näennäinen neutraalius 11

12 6. REFLEKTIO Paluu toiminnan lähtökohtien ja tavoitteiden tarkasteluun Kuinka ideoiden tasolla tunnistetut ja artikuloidut arvot ja tavoitteet näkyivät käytännön toiminnassa? Kuinka ne huomioitiin arvioinnissa? 12