Lasten kaltoinkohtelun riskin tunnistamisen toimintamallin koulutus- ja juurruttamisprosessi yliopiston ja työelämän yhteistyöhankkeena TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto Yhteistyössä Epshp, SeAMK, Eptek, Seinäjoen kaupungin terveyskeskus, sosiaalityö ja varhaiskasvatus, Pohjanmaan Poliisilaitos, Ensi-ja turvakotien liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hankkeen taustalla Lasten kaltoinkohtelua esiintyy maailmanlaajuisesti Tutkimustieto tukee vahvasti varhaista lasten kaltoinkohtelua aiheuttavien ja sen riskiä lisäävien tekijöiden tunnistamista validien välineiden avulla sekä perheen varhaista tukemista moniammatillisena yhteistyönä (Paavilainen & Flinck 2015) Hankkeessa otetaan käyttöön kansainvälisesti validoitu lasten kaltoinkohtelun riskinarviointimittari BriefCAP (Ondersma 2005) Pilotointi vaihe Hankkeessa arvioidaan myös vanhempien kokemuksia osallisuudestaan lapsensa terveyspalveluissa G-Fes mittaria apuna käyttäen (Vuorenmaa 2016)
Brief Child Abuse Potential Inventory Pieni ote mittarista: Mittarin ulottuvuudet Onnellisuuden puute Yksinäisyys Puutteellisuus Perheen riitaisuus Sosiaalisten suhteiden ongelmat Joustamattomuus Ahdistus
Toimintamallin koulutus- ja juurruttamisprosessi Lähtötason arviointi (Syksy 2016): Verkkokysely Arviointi kyselyn tulosten sekä orientoivien osastotapaamisten perusteella
Oppimisen menetelmät -Blended learning Tuettu itseopiskelu Harjaantuminen käytännön työssä Kokemusten reflektointi moniammatillisissa pienryhmissä ja moodle oppimisympäristössä Verkkokurssi (THL: Luo luottamusta, suojele lasta ) Yhteistyötahovierailut Toimintamallin yhteiskehittely ja asiakaspolkujen luominen laajassa moniammatillisessa koulutuspäivässä (alkaen syksyllä 2017)
Monialainen yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollossa
Oppiminen on osallisuutta ja toimijuutta yhteisössä sosiokulttuurinen suuntaus Yksilö omaksuu yhteisön tietoja, taitoja, tapoja ja käytänteitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa Yksilö jäsentää asiantuntijan identiteettiään. Tämä edellyttää toimijuutta ja osallisuutta sosiaalista rakennetta tapahtuu reflektioprosessin myötä (Wenger-Trayner, Dewey, Vygotsky, Mead, Engeström, Bereiter, Nonaka, Parviainen, Roschelle &Teasley )
Näkyy konkrettisesti Yksikkökohtaisuus; jokainen yksikkö on oma maailmansa ja siellä vallitsee yksilöllinen kulttuuri räätälöinti, haasteiden ratkominen, innostaminen Sensitiivinen ilmiö Tasavertaisuuden säilyminen tärkeää. Kaikki toimijat aluksi samalla viivalla, yhteinen asia, kaikki avainasemassa, kaikkien mielipiteet arvokkaita, jatkuva arviointi ja kehittäminen. Jokaisella kehittyy harjaantumisen kautta tärkeää tietoa yhteiseen tietovarantoon yhteinen tieto karttuu ohjatuissa reflektioissa ja arjen keskusteluissa. Yhteinen osaaminen karttuu yksittäisten kokemusten reflektoinnin kautta. =Työtoiminnan uudelleen muotoutuessa tapahtuu yksilöllistä identiteetin uudelleen rakentumista yhteisten merkitysneuvottelujen pohjalta, ihmiset kasvavat omaa tahtiaan ryhmän tuella.
Tällä hetkellä osaavimpia ovat ns. rohkeat, avoimet sekä vaikeista asioista luontevasti keskustelevat hoitajat tiennäyttäjiä Kokemuksen kautta osaavammat alkavat innostua luontaisesti ohjaamaan vähemmän osaavia ja uusia tulokkaita. Avainhenkilöt valikoituvat toimintamallin vastuuylläpitäjiksi vasta hankkeen loppupuolella.
Oma rooli -Kameleontti Koollekutsuja (Wenger-Trayner 2015) Asiantuntija Kasvun mahdollistaja Motivoija/ Innostaja Tiedottaja Ryhmätoiminnan fasilitaattori Riitasointujen harmonisoija Apuvälineoperatööri Asenteettomuuden edistäjä Rajasiltojen rakentaja
Oppimisen ja toimintamallin arviointi Jatkuva reflektointi yksiköissä Itse- ja vertaisarviointi koulutusten osalta palautekysely Verkkokysely hankkeen lopussa (osaamisen karttuminen) Tutkimus: Toimintamallin toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointi Haastattelututkimus (perheet, ammattilaiset, YT. Tahot) Alueelliset lastensuojelun tilastoraportit
Kotisivut Tiedon levittäminen http://www.uta.fi/hes/tutkimus/tutkimusryhmat/hoitotiede/las ten_kaltoinkohtelun_ehkaisy.html http://www.uta.fi/hes/en/research/research_groups/nursin gscience/preventing_child_maltreatment.html Blogi http://blogs.uta.fi/perheetkeskiossa Alueellinen (kk tiedotteet), kansallinen ja kansainvälinen (konferenssit, Japani yhteistyö, kansainväliset vierailut)
Lähteet: (lisää kotisivuilla) Helminen J. 2015. Kurkistuksia ammatillisen osaamisen jäsentämiseen esimerkkinä ammatillinen osaaminen varhaisen tuen työkentillä. Teoksessa Helminen J. (toim.) Osaamiseksi kokemus jokainen: Näkökulmia oppimiseen ja hyvinvointialalla tarvittavan osaamisen muodostumiseen.eu. Ondersma S.J., Chaffin N., Mullins S. & Le Breton J. 2005. A brief form of the child abuse potential inventory: Development and validation. Journal of clinical child and adolescent psychology, 34 (2), 301 311. Paavilainen E & Flinck A. 2015. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hoitotyön tutkimussäätiö. Saatavissa: http://www.hotus.fi/system/files/suositus_lasten_kaltoinkohtelu.pdf Paavilainen E & Flinck A. 2013. National Clinical Nursing Guideline for Identifying and Intervening in Child Maltreatment within the Family in Finland. Child Abuse Review 22, 209 220.
Seppänen-Järvelä R & Karjalainen V 2009. (toim.) kehittämistyön risteyksiä. Gummerus. Vuorenmaa M. 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1631. Tampere University Press. Wenger E. 1998. Communities of practice Learning, meaning and identity. Wenger-Trayner E, Fenton-O Greevy M, Hutchinson S, Kubiak C & Wenger- Trayner B. 2015. Learning in the landscapes of practice: Boundaries, identity and knowledgeability in practice based learning. Routledge,Taylor and Francis group, London and New York. Hakkarainen & Paavola. 2006. Kollektiivisen asiantuntijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia kognitiotieteen näkökulma. Teoksessa Parviainen J. (Toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere, 214 272. Parviainen Jaana 2006.(Toim.) Kollektiivinen asiantuntijuus. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere. 155 272.
Kiitos paljon mielenkiinnostanne!