TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2019 KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaupunkitekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: kaupunkimittaus- ja geotekniikka, hallinto, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut ja toiminnan kehittäminen 1 Kaupunkitekniikan keskus turvaa kaupunkielämän perusedellytykset huolehtimalla kaupungin katujen, teiden ja muiden liikenneväylien, kunnallistekniikan ja viherympäristön toteuttamisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä hoitaa maanmittausalan viranomais- ja palvelutehtävät kaupungin alueella. Palveluita järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluina. Kaupunkitekniikan keskus tekee laajaa yhteistyötä valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Investointien painopiste on Länsimetron liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Vastuullamme olevat kaupunkimittaukseen, kadunpitoon ja pysäköinninvalvontaan liittyvät viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D -aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Talouden tasapaino- ja tuottavuusohjelman toteuttaminen 2017 Valtuuston ja kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Tekninen keskus ovat yhdistyneet 1.1.2016 alkaen Kaupunkitekniikan keskukseksi. Edellä mainittujen päätösten mukaisesti: - Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä - Toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa, silloin kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on muutenkin tarkoituksenmukaista. Kilpailutukset määritellään siten, että myös pk-yritysten osallistuminen on mahdollista. Päätösten mukainen 10 milj. euron tuottavuuden parantamistavoite on jaettu Teknisen ja ympäristötoimen toimialalla siten, että Tilapalvelut -liikelaitos ja Kaupunkitekniikan keskus molemmat tavoittelevat 6 milj. euron tuottavuuden parannusta. Lähtötasona vertailussa on vuoden 2015 toteutuma ja tavoitevuotena 2018. Koko Kaupunkitekniikan keskusta koskevia tuottavuuden parantamistoimenpiteitä ovat: - Yhdistymisen mahdollistamat päällekkäisten vakanssien lakkauttamiset niiden vapautumisen mahdollistamassa tahdissa - Tukikohtaverkoston karsiminen, luopumalla erityisesti kaupungin ulkopuolelta vuokratuista tiloista. Tavoitteena toimitilasäästöjen ohella keskuksen sisäisen yhteistyön parantaminen ja synergiaetujen saavuttaminen. Hallinnon palvelualueella tavoitellaan toimintakatteen parantamista ja sen ohella asiakaspalvelun kattavuutta, sekä asiakaspalautteeseen reagoinnin nopeuttamista.
2 Kaupunkimittauksen ja geotekniikan palvelualueella tavoitellaan toimintakatteen parantamista tulojen lisäämisen, prosessien parantamisen, uusien tuotantovälineiden hyödyntämisen ja yksikön sisäisen yhteistyön parantamisen kautta. Investointien palvelualueella suunniteltuja toimenpiteitä ovat: - Omana työnä tehtävän rakentamisen tuottavuuden parantaminen mm. lean-ajattelun jalkauttamisella sekä sopivan tilauskannan ylläpitämisellä - Mikäli oman rakentamisen kilpailukyky yksityisiin urakoitsijoihin verrattuna ei parane riittävästi alennetaan oman rakentamisen volyymiä ja hankitaan vastaava työ kilpailutetuilta yksityisiltä urakoitsijoilta. - Parannetaan materiaalivirtojen hallintaa omassa rakentamisessa sekä hyödynnetään omia louhevarantoja murskaamalla niistä rakentamiseen soveltuvia kiviainesjakeita. Kierrätysmateriaalien (esim. betonimurske) hyötykäyttöä lisätään. - Sopeutetaan laatutasoa rakennuskohteissa esim. edullisemmilla materiaalivalinnoilla tai suunnitteluratkaisuilla. Infrapalveluiden palvelualueella parannetaan oman työn tuottavuutta mm. toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämisellä, lean-ajattelun jalkauttamisella, tuotantotapojen kehittämisellä sekä kausiluonteisten töiden välillä tapahtuvien henkilösiirtojen edistämisellä. Lisäksi joistakin ostopalveluista on luovuttu ja siirrytty tekemään töitä itse (esim. graffittien ja luvattomien kaatopaikkojen poisto). Oman työn kilpailukyvyn kaivatessa edelleen kehittämistä on kolmas ylläpidon alueurakka kilpailutettu yksityisillä urakoitsijoilla 1.6.2016 alkaen. Tavoitteemme on työnilo ja hyvän työilmapiirin edelleen parantaminen. Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat henkilöstön työnkuvia. n hyvinvoinnin ja motivaation varmistaminen sekä osaamisen vahvistaminen ovat edellytys toiminnallemme. Arvostamme moniosaajuutta kaikissa keskuksen toiminnoissa. politiikkamme on työntekijöiden arvostusta sekä luottamusta tukevaa ja johtaminen avointa. Palkitsemiskäytäntöjä pyrimme monipuolistamaan. Parannamme jatkuvasti työturvallisuutta ja huolehdimme töiden tasaisesta jakautumisesta. Työn hektisyyttä hallitsemme hyvällä toiminnansuunnittelulla, sujuvilla työjärjestelyillä sekä keskittymällä olennaiseen. Panostamme olennaisen tiedon jakamiseen sekä ammattitaidon välittämiseen mentoroinnin avulla. Osaamisen korkeaa tasoa pidämme yllä täydennyskoulutuksella sekä seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä. 41 Tekninen lautakunta (sis. nettositovan yksikön - 415 Ulkopuoliset työt) Toimintatulot 169 149 122 159 58 650 58 650 58 650 Valmistus omaan käyttöön 22 609 5 472 5 148 5 148 5 148 Toimintamenot -205 995-146 521-71 250-71 250-71 250 Toimintakate -14 238-18 890-7 452-7 452-7 452 Suunnitelmapoistot -53 490-57 617-56 803-60 376-65 685 Tilikauden tulos -67 749-76 507-64 255-67 828-73 137 Menot euroa/asukas 764 534 256 256 256 Teknisen lautakunnan määrärahat ovat sitovia sekä tulojen että menojen osalta, pois lukien 415
3 Ulkopuoliset työt, jonka toimintakate on sitova. Vuoden 2016 sitovat toimintatulot teknisen lautakunnan osalta ovat 42,8 milj. euroa ja toimintamenot 56,250 milj. euroa. 41 Tekninen lautakunta (ilman nettositovaa yksikkö - 415 Ulkopuoliset työt) Toimintatulot 81 193 32 470 42 800 42 800 42 800 Valmistus omaan käyttöön 2 037 5 472 5 148 5 148 5 148 Toimintamenot -97 615-56 832-56 250-56 250-56 250 Toimintakate -14 384-18 890-8 302-8 302-8 302 Suunnitelmapoistot -53 490-57 617-56 803-60 376-65 685 Tilikauden tulos -67 895-76 507-65 105-68 678-73 987 Menot euroa/asukas 362 207 202 202 202 411 HALLINTO Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2017 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Palvelut Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kuntatekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Asiakaspalvelua kehitetään koko toimialan tasoisesti ja uusia tilaratkaisuja hyödynnetään asiakaslähtöisyyden edistämisessä. Viranomaistehtävät-yksikkö huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan ja pysäköinnin kehittämisohjelman linjausten toteutumista. Mittarit / Suorittee TA Asiakaspalvelun käsittelemien palautteiden mä - kirjalliset 12 937 12 000 13 000 13 000 13 000 - puhelut 21 478 25 000 30 000 30 000 30 000 Maksukehoituksia pysäköinninvalvonnas 38 216 45 000 45 000 45 000 45 000 Ajoneuvojen siirtopäätöksiä 649 600 600 600 600 Hallinnon muuttuviin henkilöstötarpeisiin vastataan työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työkyvyn ylläpitoon ja huomioimiseen työjärjestelyissä sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan osana toimintaa.
4 Toimintatulot 2 450 2 310 2 400 2 400 2 400 Toimintamenot -3 043-2 971-2 936-2 936-2 936 Toimintakate -593-661 -536-536 -536 Tilikauden tulos -593-661 -536-536 -536 Menot euroa/asukas 11 11 11 10 10 413 INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden ylläpidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta. Palvelut Toiminta on jaettu viiteen palveluyksikköön: katuylläpito, viherylläpito, infran ja urakoiden hallinta, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden ylläpidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Mittarit TA Liikenneväylien ala milj. m² 9,3 10,0 9,7 9,9 10,1 Viherhoitoala milj. m² 8,8 11,0 9,4 9,6 9,8 Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², 2. luokka 1,4 1,2 1,2 1,2 Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², A3 -luokka 0,8 0,7 0,7 0,7 Toiminnan kehittäminen Uuden organisaation merkittävimpiä kehittämistavoitteita on optimoida ylläpidossa oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhde. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Palvelualueella hyödynnämme tulevaisuudessa tietomallipohjaisuutta. Kehitämme sähköisiä työkaluja ja sähköisten palveluiden tasoa jatkuvasti. määrä pysyy vuoden 2016 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. resurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Toimenkuvien tarkistamista jatketaan palvelemaan entistä paremmin uuden organisaation tarpeita. Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä.
5 Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Toimintatulot 30 583 2 386 2 400 2 400 2 400 Toimintamenot -57 602-33 312-33 055-33 055-33 055 Toimintakate -27 019-30 926-30 655-30 655-30 655 Suunnitelmapoistot -161-30 -149-200 -260 Tilikauden tulos -27 200-30 956-30 804-30 855-30 915 Menot euroa/asukas 213 121 119 117 115 415 ULKOPUOLISET TYÖT Ulkopuolisille tehtäviä töitä ovat kaduilla ja muilla yleisillä alueilla, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesi- ja viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja sen toimintakate on sitova. Toimintatulot 17 528 11 500 15 000 15 000 15 000 Toimintamenot -17 379-11 500-15 000-15 000-15 000 Toimintakate 149 0 0 0 0 Tilikauden tulos 149 0 0 0 0 Menot euroa/asukas 64 42 54 53 52 417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut huolehtii maasto- ja maaperätietojen keruusta, karttojen tuottamisesta, pohjarakentamiseen liittyvistä asiantuntijatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitiedon hallinnasta. Palvelut Kaupunkimittauspalvelut vastaa asemakaava-alueiden kiinteistönmuodostuksesta ja muista maanmittausalan palvelutehtävistä sekä kaavoituksen ja muun suunnittelun pohja-, opas- ja virastokartan ylläpidosta ja tuottamisesta. Geotekniikkapalvelut huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja. Tuottamamme perusaineistot on saatettu numeerisen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten rajapintojen ja tiedonvälityskanavien välityksellä. Pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Asiakaspalvelun laatua kehitetään pitämällä kartta-aineistot sekä tiedot maa- ja kallioperästä ja pohjavedestä mahdollisimman kattavina, ajantasaisina, luotettavina sekä helposti käytettävinä. Maanomistajien tarpeita palvelevat viranomaistehtävät hoidamme mahdollisuuksien mukaan maanomistajien
6 toiveiden mukaisesti mahdollistaen rakennustoiminnan ja asemakaavojen toteutumisen. Mittarit TA 2016TA 2017 2018 2019 Tonttijakoja 125 120 120 120 120 Lohkottuja tontteja 238 250 250 250 250 Lohkottuja yleisiä alueita 282 170 190 190 190 Mitattuja monikulmiopisteitä 755 500 600 600 600 Rakennusvalvontamittauksia 1 489 1 450 1 600 1 600 1 600 Uudiskartoituksia ha 3 075 1 800 2 000 2 000 2 000 Johtomittauksia 714 600 600 600 600 Johtojen näyttöjä 899 800 800 800 800 Rekisterissä olevien kairaus- ja mittaushavaintojen lukumäärä (1 000)6 151 6 300 6 500 6 700 6 900 Pohjatutkimusrekisterissä olevien kairauspisteiden lukumäärä 254 560 260 000 267 000 274 000 281 000 Toiminnan kehittäminen Tulostavoitteisiin pyritään hyödyntämällä automaatiota ja uutta tekniikkaa. Erityisinä kehittämiskohteina ovat kuntalaisille ja yrityksille tarjottavien sähköisten palvelujen käytön lisääminen sekä maaperä- ja rakennettavuuskartan automaattinen päivittäminen pohjatutkimusrekisterin maalajitulkinnan yhteydessä. Uutta tekniikkaa otetaan käyttöön mittaus- ja kairauskaluston uusimisen yhteydessä. Paikkatietojen keruussa ja ylläpidossa luodaan valmiuksia lähtötietojen tuottamiseksi kolmiulotteista kaupunkimallinnusta sekä tuotemallipohjaista suunnittelua ja toteutusta varten. Asiakkaille tarjotaan maksullisia maaperä- ja kartta-aineistoja, kairaustietoja maa- ja kallioperästä ja tietoja pohjaveden pinnan tasoista. Sähköisten palvelujen käyttöä tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten hakumenettelyn yhteydessä pyritään lisäämään markkinoinnin avulla. Entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen uutta tekniikkaa hyödyntäen tulee laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme edelleen huolta henkilöstön jaksamisesta. Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. Toimintatulot 2 902 2 373 2 600 2 600 2 600 Valmistus omaan käyttöön 907 820 820 820 820 Toimintamenot -6 639-6 946-6 841-6 841-6 841 Toimintakate -2 829-3 752-3 421-3 421-3 421 Suunnitelmapoistot -173-151 -170-170 -170 Tilikauden tulos -3 002-3 903-3 591-3 591-3 591 Menot euroa/asukas 25 25 25 25 25
7 419 INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: Ohjelmointi, suunnittelu, rakentaminen. Investoinnit järjestää yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu järjestetään pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Toiminnan kehittäminen Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron, Espoon kaupunkiradan sekä Raide-Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan. Pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan investoimalla keskeisiä laatureittiverkoston yhteysvälejä ja ohjelmoidaan niiden toteutus. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa. määrä vähenee jonkin verran vuoden 2016 tasosta ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään aina tapauskohtaisesti. resurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakkahinnoista sekä niiden lisä- ja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä useat omat kehityshankkeet.
8 Toimintatulot 45 258 25 400 35 400 35 400 35 400 Valmistus omaan käyttöön 1 130 4 652 4 328 4 328 4 328 Toimintamenot -30 331-13 604-13 418-13 418-13 418 Toimintakate 16 057 16 449 26 310 26 310 26 310 Suunnitelmapoistot -53 156-57 436-56 483-60 006-65 255 Tilikauden tulos -37 099-40 987-30 173-33 696-38 944 Menot euroa/asukas 112 50 48 47 47