HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 Yhteistyötimikunta 22.03.2012 Yhtymähallitus 28.03.2012 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust Vihannin Kunnanvaltuust

2 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Perustietja kuntayhtymästä... 3 1.2. Kuntayhtymän timintarganisaati... 3 1.3. Kuntayhtymän perustehtävä... 4 1.4. Kuntayhtymän timinta-ajatus... 4 1.5. Kuntayhtymän strategiset päämäärät... 4 1.6. Timintaa hjaavat arvt... 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 5 2.1. Henkilöstön lukumäärä... 5 2.3. Henkilöstö ammattilukittain... 6 2.4. Henkilöstö tulsalueittain... 7 2.5. Henkilöstön rekrytinti... 8 2.6. Vaihtuvuus... 8 2.7. Eläkepistumaennusteet... 9 2.8. Henkilöstön ikärakenne... 11 2.9. Henkilöstön keski-ikä... 12 3. HENKILÖSTÖKULUT... 13 3.1. Henkilöstökulut sivukuluineen... 13 3.2. Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset v. 2011... 14 3.3. Tehdyn työn hinta... 14 3.4. Miesten ja naisten tehdyn työn hinta... 15 4. POISSAOLOT... 16 5. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA... 23 6. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN... 24 6.1. Yhteistiminta... 24 6.2. Henkilöstön kulutus ja kehittäminen... 24 6.3. Työterveyshult... 25 6.4. Työhyvinvinti... 25 6.5. Työpaikkarukailu... 29 6.6. Työsujelu... 29

3 1. YLEISTÄ Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstöraprtti vudelta 2011 n pääsin numeerinen ja graafinen kuvaus ensimmäisestä timintavudesta rganisaatista nykylaajuudessaan. Uusi rganisaati n tunnuslukuineen erilainen kuin aikaisemmat, jten raprtissa ei keskitytä edeltävien rganisaatiiden tunnuslukujen vertailuun vaan pyritään lumaan rakenne, jlla tulevinakin vusina henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kertisivat lennaista ja jista saadaan vertailua tulevaisuudessa. 1.1. Perustietja kuntayhtymästä Jäsenkunnat 1.2. Kuntayhtymän timintarganisaati

4 1.3. Kuntayhtymän perustehtävä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä perustettiin 1.1.2011 ja sen tehtävänä n vastata Raahen kaupungin sekä Pyhäjen, Siikajen ja Vihannin kuntien yhteensä 35.000 asukkaan lakisääteisistä ssiaali- ja terveydenhulln palveluista lukuun ttamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhulta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikissairaanhidn palveluista, jtka hankitaan sairaanhitpiiristä tai muualta alueen ulkpulelta. Palvelut tutetaan asiakaslähtöisesti ja taludellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavitteena alueen ihmisten hyvinvinti ja terveys. 1.4. Kuntayhtymän timinta-ajatus Kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kknaisvaltaisesti ja ennakivasti ihmisten terveyttä, timintakykyä ja matimisuutta järjestämällä vaikuttavia ssiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien vimavarat humiiden. Palvelut järjestetään tehkkaasti ja mnitimijaisesti mahdllistaen asiakkaan valinnanvapauden ja khtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rhkeasti uudistava ja vetvimainen työyhteisö, jssa arvstetaan mnipulista saamista ja eletään ihmisiksi. 1.5. Kuntayhtymän strategiset päämäärät Lasten ja nurten hyvinvinti Hyvinvintia ja terveyttä edistävä av- ja ktihitlähtöinen palvelurakenne Saumattmat hyvinvintipalveluprsessit Osaava henkilöstö ja vetvimainen työyhteisö Taludellisesti kestävä timinta 1.6. Timintaa hjaavat arvt Ihmisarvn kunniittaminen Kuntayhtymän asiakkaita ja työntekijöitä khdellaan tasa-arvisesti, ikeudenmukaisesti ja inhimillisesti. Kuntayhtymän työntekijät käyttäytyvät ystävällisesti, khteliaasti ja hyviä tapja nudattaen sekä asiakkaita että tisiaan khtaan. Asiakaslähtöisyys Kuntayhtymä n alueen asukkaita varten. Timinnassa humiidaan palvelun kknaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja asiakkaan tarpeet ja tiveet. Asiakaspalautteeseen reagidaan hyvän palvelun kkemusten tuttamiseksi. Avimuus Asiakkaiden tarpeiden, tutkimus- ja hitmahdllisuuksien ja alueen taludellisten vimavarjen muuttuessa myös kuntayhtymän timinta muuttuu. Tiet timinnasta ja sen suunnitelluista muutksista välitetään käyttäjille avimesti. Kuntayhtymä käyttää tiettekniikan innvaatiita laajasti hyväksi ja tukee avimen tiedtuksen hankkeita. Kuntayhtymä tavittelee tiivistä yhteistyötä man alueen muiden palvelukeskusten sekä muiden terveydenhulln rganisaatiiden ja timijiden kanssa.

5 Välittäminen Kuntayhtymän palveluja käyttävien asiakkaiden ngelmat edellyttävät usein mniammatillista yhteistyötä, fyysisen ja psyykkisen kknaistilanteen arviintia ja tisinaan myös arkihin asiihin puuttumista. Empaattinen, välittävä asiiden käsittely lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja luttamusta, jtka vat perusedellytykset nnistuneessa tutkimus- ja hittapahtumassa. Terveyden edistämisen mittareita käytetään asiakaskntakteissa ja niiden avulla asiakkaita hjataan man elämänsä parempaan hallintaan. Välittävä työyhteisö kantaa vastuuta työntekijöiden hyvinvinnista ja tukee jkaisen työntekijän menestymistä työssään. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymässä li 31.12.2011 1353 työntekijää, jista naisia 1252 ja miehiä 101. Luku sisältää tistaiseksi vimassalevassa työ-/virkasuhteessa levat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvi 1 Prsentuaalinen jakauma tistaiseksi vimassa levista (1026) ja määräaikaisista (327) työ- virkasuhteista 31.12.2011 24,17 % 75,83 % Tistaiseksi vimassa leva työ-/virkasuhde Määräaikainen työ-/virkasuhde

6 2.2. Kk- ja sa-aikainen henkilöstö Kuvi 2 Kk- ja sa-aikainen henkilöstö 31.12.2011 2,88 % 7,91 % 89,21 % Kkaikainen päävirka/-timi Osa-aikainen päävirka/-timi Osa-aikaeläke, -lisä, -hitv. 2.3. Henkilöstö ammattilukittain Taulukk 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstö ammattilukittain 31.12.2011 Mies Nainen Yhteensä LÄÄKÄRIT 33 53 86 HOITO- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖ 46 885 931 SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ 4 195 199 HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖST 4 35 39 TEKNINEN HENKILÖSTÖ 14 14 SIIVOUSHENKILÖSTÖ 79 79 VARASTOHENKILÖSTÖ 5 5 Yhteensä 101 1252 1353

7 2.4. Henkilöstö tulsalueittain Kuvi 3 Henkilöstön määrä tulsalueittain 31.12.2011 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut Vanhuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuisssiaalipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Hallint- ja tukipalvelut 0 100 200 300 400 500 600 Taulukk 2 Henkilöstön määrä ja määräaikaisten suus tulsalueittain 31.12.2011 Tistaiseksi vim. Määräaikaiset yhteensä Määräaik % Hallint- ja tukipalvelut 105 21 126 17 % Lapsi- ja perhepalvelut 64 19 83 23 % Aikuisssiaalipalvelut 72 25 97 26 % Mielenterveys- ja päihdepalvelut 46 10 56 18 % Vanhuspalvelut 326 151 477 32 % Terveyden- ja sairaanhidn palvelut 413 101 514 20 % YHTEENSÄ 1026 327 1353 24 %

8 2.5. Henkilöstön rekrytinti Vunna 2011 valittiin eläkkeelle jääneiden ja irtisanutuneiden tilalle vakituista henkilöstöä eri tulsalueille yhteensä 78 henkilöä. Rekrytintikanavina käytettiin kuntayhtymän sisäisiä tiedtteita, ilmitustauluja, työvimatimistn työnvälityspalveluja, sanma- ja ammattilehtiä sekä internet-sivustja. Hallint- ja tukipalvelut (5) 1 varasttyöntekijä 4 laitshultajaa Lapsi- ja perhepalvelut (8) 2 terveydenhitajaa 3 perhetyöntekijää 2 ssiaalityöntekijää 1 psykiatrinen sairaanhitaja Aikuisssiaalipalvelut (4) 1 sairaanhitaja 1 ssiaalityöntekijä 2 hjaajaa Mielenterveys- ja päihdepalvelut (1) 1 päihdehjaaja Vanhuspalvelut (41) 35 lähihitajaa 4 sairaanhitajaa 2 vanhustyönhjaajaa Terveyden- ja sairaanhidn palvelut (19) 2 ylilääkäriä 1 kuntutushjaaja 1 työterveyshitaja 2 fysiterapeuttia 1 sisätautien erikislääkäri 1 lähihitaja 1 erikishammaslääkäri 3 apulaisylilääkäriä 1 sastnlääkäri 1 labratrihitaja 4 terveyskeskuslääkäriä 1 ravitsemussuunnittelija 2.6. Vaihtuvuus Taulukk 3 Työ-/virkasuhteen päättymissyyt vunna 2011 Irtisanutunut Virka lakkautettu / irtisanttu Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit 6 1 14 1 Hit- ja tutkimushenkilöstö 32 1 Ssiaalitimen henkilöstö 4 3 2 Siivushenkilöstö 1 2 1 Hallint- ja timisthenkilöstö 2 Tekninen henkilöstö 1 Varasthenkilöstö Muu henkilöstö yhteensä 43 1 22 6

9 2.7. Eläkepistumaennusteet Kuvi 4 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistumaennuste 2011-2030 (tilastista puuttuu ssiaalitimen henkilöstö) Lähde: Kuntien eläkevakuutus Kuvi 5 Kk kunta-alan eläkepistumaennuste 2011-2030 Lähde: Kuntien eläkevakuutus

10 Taulukk 4 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus Taulukk 5 Kk kunta-alan eläkepistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus

11 2.8. Henkilöstön ikärakenne Kuvi 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 31.12.2011 250 200 150 100 50 0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- mies nainen yhteensä Taulukk 6 Henkilöstön ikäjakauma 31.12.2011 mies nainen yhteensä 17-19v 2 11 13 20-24v 5 34 39 25-29v 12 81 93 30-34v 7 124 131 35-39v 14 172 186 40-44v 14 170 184 45-49v 11 155 166 50-54v 19 211 230 55-59v 12 207 219 60-64v 5 86 91 65v- 0 1 1 Vunna 2011 yli 45-vutiaita li 707 henkilöä, eli 52,25 % kk henkilöstöstä (vunna 2010 vastaava prsenttiluku li 50,06 %).

12 2.9. Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä n 47,36 vutta (Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän aikaisemman rganisaatin vastaava ikä li vunna 2010 43,9 vutta). Miesten keski-ikä vunna 2011 li 44,13 vutta ja naisten 47,40 vutta. Kuvi 7 Henkilöstön keski-ikä ammattilukittain 60 50 40 30 20 10 0 Varasthenkilöstö Siivushenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö Hit- ja tutkimushenkilöstö Lääkärit

13 3. HENKILÖSTÖKULUT 3.1. Henkilöstökulut sivukuluineen Taulukk 7 Vuden 2011 tilinpäätöksen mukaan v.2011 Palkat ja palkkit 43 890 008 Henkilöstösivukulut: - Eläkekulut 7 767 819 - Muut henkilöstökulut 2 706 868 Henkilöstökrvaukset ja muut krjauserät 844 582 Yhteensä 55 209 277 Kuvi 6 Henkilöstökulut vunna 2011 (ehrminfn mukaan) 60 000 000,00 53 386 475,00 50 000 000,00 43 008 519,00 40 000 000,00 30 000 000,00 20 000 000,00 10 000 000,00 10 377 956,00 0,00 Palkat Hlöstöment Yhteensä

14 3.2. Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset v. 2011 1.5.2011 alkaen paikallinen järjestelyerä 1.0 % kaikki henkilöstöryhmät saman spimuksen piirissä Kunnallinen virka- ja työehtspimus 1.5.2011 alkaen yleiskrtus 1,2 % 1.5.2011 alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % 1.5.2011 kertaerä 100,00 Teknisten spimus 1.5.2011 alkaen yleiskrtus 1,2 % 1.5.2011 alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % 1.5.2011 kertaerä 100,00 Lääkärispimus 1.5.2011 alkaen yleiskrtus 1,2 % 1.5.2011 alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % 1.5.2011 kertaerä 150,00 3.3. Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta mudstuu säännöllisen työajan, lisä- ja ylityöajan laskennallisista palkkakustannuksista. Tuntihinta lasketaan siten, että maksetut palkat jaetaan tehtyjen tuntien määrällä (pissaltunnit vähennetty). Eur/tunti kert tdellisen tuntihinnan, jssa mukana vat kaikki maksetut palkat, mutta ainastaan tehdyt tunnit. Palkalliset pissalt nstavat tuntihintaa. Kuvi 9 Tehdyn työn hinta tulsalueittain 30,00 25,00 20,00 17,92 21,75 19,74 22,80 19,38 26,14 15,00 10,00 5,00 0,00 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PA VANHUSPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVEL AIKUISSOSIAALIPALVELUT LAPSI- JA PERHEPALVELUT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT

15 3.4. Miesten ja naisten tehdyn työn hinta Kuvi 10 Tehdyn työn hinta ammattilukittain 70,00 60,00 50,00 56,33 47,76 50,73 40,00 30,00 20,00 19,33 20,43 16,86 21,32 22,23 23,08 15,44 14,53 15,25 Mies 10,00 Nainen 0,00 Varasthenkilöstö Siivushenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö Hit- ja tutkimushenkilöstö Lääkärit Keskituntihinta n vuden 2011 aikana llut 22,34 eura. Kun tähän lisätään 24,1 % sivukulut, saadaan lpulliseksi keskituntihinnaksi 27,74 eura.

16 4. POISSAOLOT Kuvi 11 Pissaltuntien suus kknaistyöajasta 633 046 Kknaistyöaika h Pissalaika h 2 530 795 Pissalprsentti li 20% vunna 2011. Kuvi 12 Pissalpäivät pissallajeittain 11,46 % 25,50 % 39,57 % Vusilmat pv Sairauspissalt pv Lakisääteiset pissalt pv Muut pissalt 23,47 % Vusilmat pv 45595 39,57 % Sairauspissalt pv 27041 23,47 % Lakisääteiset pissalt pv 29377 25,50 % Muut pissalt 13203 11,46 % YHTEENSÄ 115215 Lakisääteisiin pissalihin sisältyy mm. hit- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntutustuella levat eli ns. pitkät sairauslmat. Muut pissalt sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset pissalt, kulutukset, KELA:n hyväksymät kuntutukset sekä palkattmat pissalt.

17 Kuvi 13 Pissalpäivien palkkakustannukset sivukuluineen 310449 353527 1851979 Vusilmat Sairauspissalt Lakisääteiset pissalt Muut pissalt 3996304 Vusilmat 3 996 304 Sairauspissalt 1 851 979 Lakisääteiset pissalt 310 449 Muut pissalt 353 527 YHTEENSÄ 6 512 259 Kuvi 14 Työkyvyttömyydet kuukausittain 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 1800 Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marras Julu

18 Kuvi 15 Työkyvyttömyyspäivät ikälukittain / työntekijä 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- Laskennassa vat mukana kaikki vuden aikana palvelussuhteessa lleet työntekijät. Työkyvyttömyyspäiviä kertyi keskimäärin 23,5 kalenteripäivää/työntekijä. Työkyvyttömyyspissalissa vat mukana myös kuntutustukipäivät. Kuntayhtymän työntekijöillä n ikeus lla työkyvyttömyyden vuksi man ilmituksen perusteella enintään klme kalenteripäivää kerrallaan, js työkyvyttömyyden syynä n flunssa, vatsainfekti tai migreeni. Mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkuu, vi esimies työntekijän/viranhaltijan pyynnöstä myöntää vielä kaksi kalenteripäivää lisätyökyvyttömyysaikaa malla ilmituksella.

19 Kuvi 16 Pissalpäivät työkyvyttömyyslajeittain 5233 16876 3432 2200 650 800 2200 Työkyvyttömyys diag. Työkyvyttömyys terv.hit.myönt. Työkyvyttömyys palkatn Työkyvyttömyys sapalkka Työkyvyttömyys ma ilm. Työtapaturmat KVTEL kuntutustuki Työkyvyttömyys lääk. td. 16876 Työkyvyttömyys ma ilm. 2200 Työkyvyttömyys terv. hit. myönt. 800 Työtapaturmat 650 Työkyvyttömyys palkatn 2200 KVTEL kuntutustuki 3432 Työkyvyttömyys sapalkka 5233 31391 Omailmituksella työkyvyttömyytensä n vuden 2011 aikana ilmittanut 698 henkilöä (k.a. 3,15 pv vudessa). Keskimäärin jkainen tällainen pissal n kestänyt 1,73 päivää.

20 Kuvi 17 Työkyvyttömyydet kalenteripäivinä 13,93 11,33 Työkyvyttömyysaika 1-3 pv 10,52 17,75 Työkyvyttömyysaika 4-10 pv Työkyvyttömyysaika11-60 pv 8,69 Työkyvyttömyysaika 61-90 pv Työkyvyttömyysaika 91-180 pv 37,80 Työkyvyttömyysaika yli 180 pv Työkyvyttömyysaika 1-3 kpv 11,33 % Työkyvyttömyysaika 4 10 kpv 17,75 % Työkyvyttömyysaika 11 60 kpv 37,80 % Työkyvyttömyysaika 61 90 kpv 8,69 % Työkyvyttömyysaika 91 180 kpv 10,52 % Työkyvyttömyysaika yli 180 kpv 13,93 % Kuvi 18 Työkyvyttömyydet työpäivinä 13,61 4,73 16,27 Työkyvyttömyysaika 1-3 pv 6,10 Työkyvyttömyysaika 4-10 pv Työkyvyttömyysaika11-60 pv 22,09 Työkyvyttömyysaika 61-90 pv Työkyvyttömyysaika 91-180 pv Työkyvyttömyysaika yli 180 pv 37,21 Työkyvyttömyysaika 1-3 tpv 16,27 % Työkyvyttömyysaika 4 10 tpv 22,09 % Työkyvyttömyysaika 11 60 tpv 37,21 % Työkyvyttömyysaika 61 90 tpv 6,10 % Työkyvyttömyysaika 91 180 tpv 13,61 % Työkyvyttömyysaika yli 180 tpv 4,73 %

21 Työterveyshulln seurannan mukaan työkyvyttömyyspäiviä kertyi 30 680. Työkyvyttömyyspäiviä n kuitenkin kaiken kaikkiaan 31 440, sillä työterveyshulln seuranta ei sisällä Kuntien eläkevakuutuksen kuntutustukipäiviä sekä määräaikaisia eläkkeitä. Työkyvyttömyyspissaljen syyt Hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit 5376 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 11613 Raskaus, synnytys, lapsivuteus 1454 Vammat, myrkytykset 3186 Verenkiertelinten sairaudet 1148 Hermstn sairaudet 853 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4183 Muualla lukittelemattmat ireet 513 Muut sairaudet 2354 Yhteensä päivää 30680 Kuvi 19 Työkyvyttömyyspissaljen jakauma 2011 Hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit 17,52 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 37,85 % Raskaus, synnytys, lapsivuteus 4,74 % Vammat, myrkytykset 10,38 % Verenkiertelinten sairaudet 3,74 % Hermstn sairaudet 2,78 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 13,63 % Muualla lukittelemattmat ireet 1,67 % Muut sairaudet 7,67 % Eniten työkyvyttömyyspissalja henkilöstölle aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (37,9 %) sekä hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit (17,5 %) sairauslmapäivistä.

22 Kuvi 20 Työkyvyttömyyspissaljen prsentuaalinen jakauma tulsalueittain 2011 28,93 9,3 3,0 6,8 Hallint- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut 4,2 Aikuisssiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut 47,7 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut Taulukk 8 Työkyvyttömyyspissalt tulsalueittain (kalenteripäivinä) pissalpäivät % ky:n pissalista henkilöstö 31.12.2011 pissalt / hlö Hallint- ja tukipalvelut 2849 9,3 126 22,6 Lapsi- ja perhepalvelut 918 3,0 83 11,1 Aikuisssiaalipalvelut 2099 6,8 97 21,6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1299 4,2 56 23,2 Vanhuspalvelut 14638 47,7 477 30,7 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut 8877 28,9 514 17,3 yhteensä 30680 1353 22,7

23 5. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukk 9 Tulslaskelma v. 2011 Palkat ja palkkit 43 890 008 Henkilösivukulut: Eläkekulut 7 767 819 Muut henkilösivukulut 2 706 868 Kulutus 316 210 Ostettu työnhjaus 42 710 Ostetut lääkäripalvelut 1 481 758 Ostetut hithenk. palvelut 15 238 Ammattikirjallisuus ja 38 757 lehdet Henkilökunnan työterveysh. 514 531 Ostettu työterveyshult 22 140 Lahjat henkilökunnalle 10 688 Muut kulut 74 602 (virkistyskulut) Ment yhteensä 56 881 329 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tult: Sairausvakuutuskrvaukset 776 262 Tapaturmavakuutuskrvaukset 57 011 Kelan krvaus henki. työterv. 255 000 Eläkekrvaukset 11 309 Työllistämistuki 133 159 Matalapalkkatuki 0 Lääkäreiden kulutuskrvaus 201 058 Opiskelijiden hjauspalkk. 56 890 Oppisp.kul. kulutuskrv. 4 035 Virkistysalueiden vukrat. 19 963 Tult Yhteensä 1 514 687 Nettment 55 366 642

24 6. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 6.1. Yhteistiminta Yhteistyötimikunta timii jhtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vunna 2011 yhteistyötimikunta kkntui viisi kertaa käsittelemään yhteistimintamenettelyn piiriin kuuluvia asiita. Yhteistyötimikuntaan kuuluvat 2011-2013 seuraavat henkilöt: Puheenjhtaja Kallunki Hannu Jäsenet: Alatal Minna Anttila Paula 1.5.2011 alkaen Haapakski Ain Liisa Halnen Jaana Heikkinen Irma Kski Mervi Lumiah Kauk Mämmi Saara 1.5.2011 alkaen ts-valtuutettu Pussinen Hannele Rutaniemi Sanna Vara pj. Silvla Tuija (30.4.2011 saakka) Trnberg Antti Viitala Marjatta (30.4.2011 saakka) Weissenfelt Mikk Työterveyshulln henkilöstöä n käytetty asiantuntijina yhteistyötimikunnan kkuksissa. 6.2. Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Kulutus- ja kehittämistiminnan tavitteena n tuttaa ja järjestää krkeatasisia ja yksiköiden tavitteiden suuntaisia kulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskulutuksen tavitteena n kehittää ja ylläpitää kuntayhtymän eri henkilöstöryhmien ammatillisia valmiuksia ja kykyä uuden maksumiseen. Kuntayhtymän sisäinen kulutus li säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikittain sallistuttiin Oulun Ylipistllisen sairaalan erikisaljen interaktiivisiin videkulutuksiin. Oulun Ylipistllisen sairaalan kulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään sallistujien kulutustarpeen mukaan. Vunna 2011 taln sisäisiä kulutustilaisuuksia järjestettiin 40, jihin sallistui yhteensä 1232 henkilöä. Sisäisiä kulutuksia järjestettiin mm. elvytyksestä, palsujelusta, lääkehidsta, astmasta, infektiista, ravitsemuksesta, mini-interventista, kivusta, aivverenkierthäiriöistä, verisunituksten hidsta, vaippa-asiista, asiakaspalvelusta, lapsen mtriikasta, lasten kasvukäyristä, palvammjen hidsta, kululaisen fyysisen kunnn mittaamisesta, avanneleikatun ptilaan hidsta, alle kuluikäisen kuuln alenemasta, diabeteksesta, RAVA - arviinneista, rintasyövästä, pään ja kaulan alueen syövistä. Uusille työntekijöille ja piskelijille pidettiin perehdytystilaisuudet, elvytyskulutukset ja effica -peruskurssit. Oulun ammattikrkeakulun kanssa järjestettiin näyttötutkinnn arviijakulutus. Kuntayhtymässä n annettu kulutusta lääketieteen piskelijille, eurlääkäreille sekä erikistuville lääkäreille. Elvytyskulutusta tarjttiin työyksiköihin säännöllisesti kk kuntayhtymän alueelle. Kulutukseen sallistuminen li kattavaa. Hyvinvintikuntayhtymän esimiehet sallistuivat TOKI- kulutukseen, jka piti sisällään seuraavat kulutukset: 26.1. Tulevaisuuden saamistarpeet, 1.3. Ohjaus esimiehen työvälineenä, hjaustaidt ja menetelmät, 8.4. Osaamiskartitukset työssä kehittymisen välineenä, 28.4. Esimiehen keinja khtaamiseen ja vaikeista asiista puhumiseen, 26.5. Kehityskeskustelut -

25 miten luttamukseen jhdatellaan ja suunnitellaan tulevaa?, 10.6. Pitempi työura - miten se n mahdllista. 2.9. Työnantajan mahdllisuudet -kulutustietutta, järjestelmä ja rahitus, 30.9. Kulutussenssit - aikuiskulutustaht ja knsultit esittäytyvät, 3.11. Vi hyvin esimies! Kkemuksellinen työhyvinvintipäivä. 6.3. Työterveyshult Kuntayhtymä n järjestänyt työntekijöilleen kknaisvaltaisen työterveyshulln palvelut sisältäen lakisääteisen työterveyshulln sekä yleislääkäritasisen sairaanhidn. Työterveyshult n järjestetty työntekijöille, jilla n palvelussuhde vimassa. Työntekijöillä, jilla n työssään erityinen sairastumisen vaara, n työterveyshult järjestetty lain mukaisesti heti työn alettua. Työturvallisuuslain mukaan yksin työskentelevillä, yötyötä tekevillä ja väkivallan uhalle altistuvilla työntekijöillä n työssään erityinen sairastumisen vaara. Lisäksi erityinen sairastumisen vaara n myös henkilöillä jtka altistuvat mm. hammashullssa käsiteltäville aineille sekä verelle ja tartuntavaarallisille eritteille. Näin llen suurimmalle salle kuntayhtymän työntekijöistä n tehtävä terveystarkastukset mahdllisimman pian työn alettua ja työntekijöiden terveyttä n seurattava säännöllisesti. Lakisääteisessä työterveyshullssa painpistealue n ennaltaehkäisyssä, kuten työtiljen terveellisyydestä hulehtimisessa, uupumissairauksien ja tules-sairauksien ehkäisemisessä sekä henkilökhtaisessa sujautumisessa. Kuntayhtymässä työterveyshulta tteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jllin työyhteisöstä nusevat työkykyä/työhyvinvintia ylläpitävän timinnan tarpeet tulevat esille. Henkilöstön työhyvinvintiin vaikuttavissa asiissa ja työhyvinvinnin edistämisessä n työyksikön vetäjien/esimiesten sekä työterveyshulln yhteinen suunnittelu ja timinta tärkeää. Työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshult n hjannut henkilöstöä erilaisiin kuntutuksiin. Varhaiskuntutuksena n järjestetty selkä- ja niskaryhmiä sekä fysikimppatimintaa. Kuntayhtymän henkilöstöä n sallistunut kuntremnttikursseille sekä Kelan järjestämään Aslak ja Tyk-kuntutukseen. Työterveyshulln kustannukset vunna 2011 henkilöä khden (1339 henkilöä) livat 173,91, kknaiskustannus 235 310 krvauslukka I (lakisääteinen) ja 206,45, kknaiskustannus 279 329 krvauslukka II (sairaanhit) ja yhteenlaskettuna 514640. Kansaneläkelaitksen krvaus työnantajalle n krvauslukka I:n mukaisesta timinnasta 60 % ja krvauslukka II:n mukaisesta 50 %. Merkittävää n myös hulehtia ikääntyvän henkilöstön sairauksien hyvästä hidsta ja ikeaaikaisesta kuntutuksesta. Kuntayhtymässä timii aktiivisesti Tyhy-työryhmä, jka vastaa kuntayhtymän työhyvinvintia ylläpitävästä timinnasta. 6.4. Työhyvinvinti Yhteistyötimikunta asetti TYHY-työryhmän, jnka tehtävänä n llut työhyvinvintia tukevien timenpiteiden suunnittelu ja tteutus kuntayhtymässä. Timinta n tteutettu mniammatillisesti säännöllisissä TYHY-ryhmän kkntumisessa esimiesten, henkilöstöpalveluiden, työntekijöiden, työterveyshulln ja työsujeluhenkilöstön kanssa. Tulsaluejhtajien ja työterveyshulln edustajien kanssa tehtiin tulsaluekhtaiset suunnitelmat työhyvinvinnin lisäämiseksi. Työhyvinvintikysely tteutettiin vuden 2011 lpulla. Kyselyyn vastasi 649 työntekijää. Tulksien perusteella timintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi timenpiteiksi.

26 Työhyvinvintikyselyn keskeiset tulkset Kuvi 21 Olen valmis susittelemaan työpaikkaani muille 6,40 53,10 40,50 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein Kuvi 22 Vitk käyttää tietjasi ja taitjasi työssäsi? 90,00 80,00 81,30 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2,63 16,07 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

27 Kuvi 23 Saatk tarvittaessa tukea ja apua työssäsi työkavereiltasi? 80,00 73,77 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 23,61 20,00 10,00 0,00 2,62 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein Kuvi 24 Työyksikön ilmapiiri n kannustava ja tukeva. 60,00 52,31 50,00 40,00 41,20 30,00 20,00 10,00 6,48 0,00 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

28 Kuvi 25 Oletetaan, että työkykynne n parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne? 40,00 37,09 35,00 30,00 29,37 25,00 20,00 15,00 15,92 10,00 5,00 0,00 8,19 4,33 2,63 0,15 0,00 0,46 0,62 1,24 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuvi 26 Oletk havainnut epätasa-arvisuutta miesten ja naisten khtelussa työpaikallasi? 90,00 80,00 82,22 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 13,73 10,00 0,00 4,06 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

29 6.5. Työpaikkarukailu Henkilökunnalle n järjestetty mahdllisuus rukailla jk päätimipisteen rukasalissa, eri kuluilla tai muissa spimukseen perustuvissa rukailupaikissa. Ruukin ja Pyhäjen terveysasemien henkilöstöllä n subventikustannuskrvaus/ateria. 6.6. Työsujelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden n yhteistiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsujelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jkaiselle työyksikölle minaiset kehittämistarpeet humiiden. Kknaisvastuu työsujelun tteuttamisesta n työnantajalla, jta työpaikalla edustaa esimies. Työsujelun tteuttamisvastuu n esimiehillä rganisaatitast humiiden. Tulsalueet vat velvllisia valvmaan alueensa työlsuhteita ja työmenetelmiä sekä hulehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkhtien ja puutteiden krjaamiseksi ja pistamiseksi. Tavitteiden saavuttamiseksi tulsalueen n tunnettava maa vastuualuettaan kskevat lainsäädännön velvittavat hjeet ja määräykset. Hänellä n myös tiedtusvastuu työsujeluasiissa. Kuntayhtymässä lain tarkittamia työnantajia edustavat luttamushenkilöt, jhtryhmä, tulsalueiden- ja tulsyksiköiden jhtajat ja lähiesimiehet jille työsujeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luttamushenkilöjht vastaa työsujelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahjen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen timinnan vaatimien investintien rahituksesta työsujeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsujelutiminnan tteuttamisen valvnnasta Kuntayhtymän jhtaja ja tulsaluejhtajat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin mudstamiseksi yleisten työsujelun järjestämistä kskevien hjeiden antamisesta suunnittelusta ja hankinnista muiden esimiesasemassa levien hjaamisesta ja valvmisesta työpaikkjen yleisestä valvnnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luttamuselimille tulsalueiden jhtajina vastaavat viime kädessä maa tulsaluettaan kskevien työsujelutavitteiden tteuttamisesta Tulsyksiköiden jhtajat man työyhteisön kehittämisprsessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsujeluhjeiden ja määräysten nudattamisen valvnnasta suunnittelu ja hankinnat työpaikkjen turvallisuushjeiden antamisesta henkilöstön neuvnnasta ja hjauksesta välittömän työsujelutiminnan rganisinti työsujelutietuden välittäminen työpaikkjen yleinen valvnta ja tarkkailu mahdllisten epäkhtien ilmittaminen jhtryhmälle

30 Lähiesimiehet työsujelumääräysten nudattamisen välitön valvnta työympäristön jatkuva tarkkailu henkilöstön perehdyttäminen sekä hjaus ja neuvnta mahdllisten epäkhtien ilmittaminen malle esimiehelleen Jkaisen työntekijän velvllisuudet ja vastuut nudattaa työturvallisuuteen liittyviä hjeita ja määräyksiä nudattaa työturvallisia työtapja nudattaa työnsä ja työlsuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varvaisuutta ja hulellisuutta hulehdittava käytettävissä levin keinin masta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin khdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista khtelua ilmittaa epäkhdista esimiehelle Lisäksi n valvttava ja hulehdittava työpaikan lsuhteiden turvallisuudesta humiimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien kneiden ja laitteiden kunnsta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä surittaessa käytettäväksi määrättyjen sujuksien ja henkilökhtaisten sujaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmähjeiden antamisesta ja työhön pastamisesta vähältä piti - ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkhtien ja puutteiden krjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta krjaavalle yksikölle Työsujeluhenkilöstö avustaa esimiehiä työsujeluasiiden hitamisessa sekä timii yhdessä työterveyshulln kanssa näissä asiissa krdinivana ja valvvana yksikkönä. Työsujeluasiamiesten valinta Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työpaikille valittiin vunna 2011 työsujeluasiamiehet. Työsujeluasiamiehet valittiin niin, että timialueet mudstavat tarkituksenmukaisen ja kattavan kknaisuuden ttaen humin työpaikalla esiintyvät työsujeluriskit ja muut lsuhteet. Työntekijät valitsevat työsujeluasiamiehen keskuudestaan. Työsujeluasiamies: - työskentelee timialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta. - n rganisaatin eri timialueiden henkilöstön valitsema edustaja, jka avustaa työsujelurganisaatita välittömän työsujelun yhteistimintatehtävissä. - pitää yhteyttä kuntayhtymän työsujelun yhteistiminta- elimiin, linjajhtn, työsujelupäällikköön ja työsujelu- valtuutettuun - sallistuu tarvittaessa työsujelua kskevaan tarkastukseen timialueellaan - työsujeluasiamiehellä n ikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin spii lähiesimiehensä kanssa.

31

32