PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA. syksy 2011 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SAVONLINNAN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS SAVONLINNAN NORMAALIKOULU.

Samankaltaiset tiedostot
PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA

PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA

PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA

PERUSHARJOITTELUN TOIMINTAOHJELMA

SAVONLINNAN NORMAALIKOULU H 2

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

SAVONLINNAN NORMAALIKOULU H 2

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

SAVONLINNAN NORMAALIKOULU H 2

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

SAVONLINNAN NORMAALIKOULU H 2

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2016

Jyväskylän normaalikoulu -opetusharjoittelu 1

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

SYVENTÄVÄ HARJOITTELU 2014

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Yhteiskunnalliset aineet

OKLP515 OPETUSHARJOITTELU 1

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Historia ja yhteiskuntaoppi

Kansallinen seminaari

OKLP515 OPETUSHARJOITTELU 1

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

OPETTAJAHARJOITTELUSUUNNITELMA Tampereen normaalikoulu Matemaattiset aineet Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op

Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/savonlinnan kampus LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUS

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

H3 Tutkiva opettajuus harjoittelu

Perustavan harjoittelun (7 op) toteutusohje

KUVATAIDE // SYVENTÄVÄ HARJOITTELU kevät 2011 HELSINGIN NORMAALILYSEO

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 1/ Nimi Tehtävä Läsnäolo Otranen-Silvenoinen, kaupungin koulutoimi,

Koulutulokkaiden vanhempainaamu

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Koulutulokkaiden vanhempainaamu. Tiistai klo

OPETUSHARJOITTELU 1, 5op. Lukuvuosi Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

1. Oppimisen arviointi

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Vaativan erityisen tuen opetuksen Toimintasuunnitelman laatiminen. Lempäälä

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Luku 6 Oppimisen arviointi

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto/savonlinnan kampus LASTENTARHANOPETTAJAKOULUTUS

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Ajatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla

Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2016

Informaatiota lukuvuodelle Aimo Naukkarinen & Marita Kontoniemi. Jyväskylän normaalikoulu -opetusharjoittelu 1

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

OH4-harjoittelu Norssi viikot / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

PJK / Opettajan osaamiskartoituskysymyksiä. Generated on :44

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

Matka opetuksen uusiin ulottuvuuksiin Päivi Laukkanen ja Leena Pöntynen

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [ ]

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Transkriptio:

1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO SVONLINNN OPETTJNKOULUTUSLITOS SVONLINNN NORMLIKOULU PERUSHRJOITTELUN TOIMINTOHJELM syksy 2011 http://snor.fi 31.8.2011

2 Infotilaisuus -toimintasuunnitelman esittely ma 5.9.2011 klo 8.00 OKL sali 118 Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen seminaari ke 7.9.2011 klo 14.15 normaalikoulun sali Kaikkien harjoitteluun osallistuvien läsnäolo molemmissa on välttämätön. Opetusaiheet: erikseen ilmoitettavana ajankohtana Harjoittelun suunnittelu: viikko 36 ja 37 Harjoittelun toteutus: viikot 37-42 Harjoittelun laajuus: Muuta huomioitavaa: 7 opintopistettä Teemana vesi/ Saimaa. ti 6.9.2011 klo 11-12 normaalikoulun salissa Juha Taskinen kertoo Saimaasta oppilaille 1. TVOITTEET Perusharjoittelussa opiskelija: 1. Opiskelija soveltaa opettamisen oppilas- ja opettajakeskeisiä perustaitoja. 2. Opiskelija osaa käyttää koulukohtaista opetussuunnitelmaa sekä laatia jakso- ja tuntisuunnitelmia. 3. Opiskelija osaa valita tarkoituksenmukaisia opetusmalleja ja oppimista edistäviä menetelmiä ottaen huomioon erilaiset oppijat. 4. Opiskelija tulee tietoiseksi omista vuorovaikutustaidoistaan ja kykenee analysoimaan niitä erilaisissa oppimis- ja kasvatustilanteissa, opiskelijakollegoittensa kanssa sekä opetusharjoittelun ohjaustilanteissa.

2 pääainetta väh 18t vastuupäivä väh 4t opetuksen seuranta koulun toiminta harj.koulu lehtorit didaktiikan lehtorit seuranta toteutus ja arviointi 3 2. EDELLYTYKSET Luokanopettajien koulutus: Seuraavat opintojaksot: Kasvatus ja kehitys elämänkulussa 4op, Opetuksen suunnittelu ja johtaminen 4op, Kehitys ja oppiminen 3op, Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi 3op, Tietoja viestintätekniikan opetuskäytön perusteet 3op, Erityiskasvatus suomalaisessa kasvatus- ja opetusjärjestelmässä 3op, lkukasvatus 3op, monialaisten opintojen yhteisten opintojen osuus (50 op) sekä orientoiva harjoittelu. 3. HRJOITTELUN SISÄLTÖ Yhden opiskelijan osalta: seminaarit 12t Perusharjoittelu omatoiminen työ 90t oma opetus 24 t tavoitteellinen seuranta 21t eritysopetuksen seuranta 2t ohjauksiin osallistuminen 28t lu&ki, seuranta, toteutus ja arviointi 10t muut tehtävät omaa opetusta 24t. - kahdessa pääaineessa(ai tai ma sekä taitoaine, tarvittaessa kolmas pääaine, yhteensä 18-20t - mikäli pääaineen tunnit eivät riitä, niistä 1-3 toteutetaan yhteisopetuksena parin kanssa siten, että valitaan sellainen pedagoginen malli, jossa kummallekin opettajalle riittää vastuullista opetusta - kokonaisen vastuutyöpäivän suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista vastaaminen 4-6t. Päivä voi sisältää osin myös omien pääaineiden opetusta. tavoitteellista opetuksen seuraamista sekä koulun toimintaan perehtymistä 21t o pääaineiden seuraaminen o pääaineen pohjatunnit o eri luokkatasoilla pääaineen seuraaminen, yksi tunti yläkoulussa

4 o luokan lehtorin antamia aiheita erityisopetuksen seuraamista oman luokan osalta 2t luokan lehtorin, aineenopettajan ja didaktiikan lehtoreiden yksittäis- ja ryhmäohjauksiin osallistumista 28t seminaareihin osallistumista 12t lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen seuraaminen, toteutus ja arviointi 10t omatoimista työtä 90t 4. PERUSHRJOITTELUN TOIMINNN KUVUS Opetusharjoittelijat on sijoitettu 4-6 opiskelijan ryhmissä harjoitteluluokkiin. Tekstiilityön pääaineharjoittelijat opettavat pääaineensa lisäksi oman tekstiiliryhmänsä luokassa 2-8 tuntia (luokat 4-6). Tarkoituksena on työskennellä yhteistyössä luokanopettajaharjoittelijoiden kanssa ja olla mukana mahdollisissa luokan projekteissa. ineista tai projektista sovitaan luokanlehtorin ja luokan muiden opiskelijoiden kanssa. Opetusharjoittelija laatii henkilökohtaiset tavoitteet harjoittelulleen ennen harjoittelun käynnistymistä. Suunniteltavia ja toteutettavia opetustunteja on kahdessa tai kolmessa oppiaineessa opetusharjoittelijaa kohti 20. Pääaineena on kaikilla joko äidinkieli tai matematiikka. Tämän lisäksi jokaisella opetusharjoittelijalla on toinen harjoitteluaine, joka on taitoaine. Luokilla 3-6 kolmas aine on uskontoa, ympäristö- ja luonnontietoa, biologiaa, fysiikka-kemiaa tai historiaa. Tästä opiskelijat tekevät yhteisen jakson suunnitelman. Rinnakkaisluokkien harjoittelijoiden edellytetään tekevän yhteistyötä suunnittelussa ja toteutuksessa. - Jokaisesta opetettavasta aineesta laaditaan jaksosuunnitelma, johon sisältyy integraatiota ja eriyttämistä. Jaksosuunnitelmasta tulee käydä ilmi yleiskuvaus opetuksen etenemisestä opetusvuoron aikana sekä luokkaa koskevat kasvatukselliset tavoitteet. Harjoittelussa käytetään ja kokeillaan monipuolisesti pedagogisia malleja (ainekohtaiset pedagogiset mallit, amkan välitehtävä 5). Nämä kirjataan jaksosuunnitelmaan. - Opiskelija perehtyy oppimisen arviointiin sisällyttämällä jaksoon ja jaksosuunnitelmaan opettamiensa aineiden arviointiosuuden. Opiskelija laatii ja korjaa kokeen, testin tai kirjoitelman. rviointi voi olla myös, projektityön tai prosessin arviointi. Jaksosuunnitelmat jätetään ohjaajille sovittuun määräaikaan mennessä. Jaksosuunnitelma tulee olla hyväksytty ohjaajien taholta ennen harjoittelutuntien käynnistymistä. Yksittäisten oppituntien suunnitelmat laaditaan ohjaajien

5 antamien ohjeiden mukaisesti ja jätetään ne ennakkoon tarkastettavaksi ohjaajan antamaan määräaikaan mennessä. Hyväksytty suunnitelma on edellytys oppitunnin pitämiselle. Ensimmäisille luokille sijoitetut harjoittelijat vastaavat lukemaan ja kirjoittamaan opetuksesta vastuuviikoittain harjoitteluluokissa. Muut opiskelijat osallistuvat toimintaan seuraamalla lukemisen opetusta vähintään kolme tuntia sekä ovat mukana yhteisten harjoittelutuntien suunnittelussa ja toteutuksessa erillisen ohjeistuksen mukaan. Harjoitteluun tulee sisältyä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä opetuksessa. Perusharjoittelussa jokainen opiskelija osaa käyttää luokassa olevia havainnollistamis-, av- ja opetusteknologiavälineistöä opetuksensa tukena (taulu, piirtoheitin, dokumenttikamera, dataprojektori, cd- ja dvd-soitin, tietokone ym.) Vastuupäivä: Perusharjoittelun loppupuolella (vk 41-42) harjoittelija vastaa kokonaisen työpäivän suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työpäivä noudattaa harjoitteluluokan työjärjestystä, ellei ohjaavan opettajan kanssa sovita toisin. Työpäivä voi sisältää myös osin harjoiteltavien pääaineiden opetusta. Kaikkien harjoittelijoiden edellytetään olevan mukana luokan toiminnassa omaa vastuupäivää edeltävänä koulupäivänä. Opiskelija laatii harjoittelujaksosta itsearviointiraportin. Raporttiin sisällytetään pedagogisten mallien valintojen perusteet sekä arviointi niiden toimivuudesta. Raportin kirjoittamisen ohjeet ovat liitteenä 1. mmatillisen kasvun välitehtävä annetaan ja sen aineisto kootaan harjoittelun aikana. Ks. kohta 7, Erityisopetukseen perehtyminen. 5. LUKEMN J KIRJOITTMN OPETTMINEN Perusharjoittelun yhteydessä harjoitellaan myös lukemaan ja kirjoittamaan opettamista, joka toteutetaan seuraavin järjestelyin: Perusharjoittelussa ensimmäisille luokille sijoitetut äidinkielen pääaineen harjoittelijat opettavat vastuuviikkoperiaatteella yhden kokonaisen viikon äidinkielen oppitunnit 8t. Nämä viikot ovat viikot 37-40. Muut opiskelijat osallistuvat toimintaan seuraamalla lukemisen ja kirjoittamisen opettamista kaksi tuntia (eri vaiheet) sekä osallistuvat niiden palautekeskusteluihin 1a tai 1b luokassa.

6 Samoin he osallistuvat kahden oppitunnin yhteissuunnitteluun ja toteutukseen opiskelijaryhmän kanssa viikoilla 41 tai 42 erillisen ohjeistuksen mukaan. Opiskelijat valmistautuvat antamaan palautetta seuratuista tunneista. Lukemaan ja kirjoittamaan opettamisen alkuinfo pidetään ke 7.9.2011 klo 14.15. 15.15. normaalikoulun salissa. Harjoitteluun liittyy myös koontiseminaari pe 21.10.2011 klo 12.15 13.45 normaalikoulun salissa. 6. OPETUKSEN SEURMINEN Harjoitteluun kuuluu tavoitteellista opetukseen perehtymistä ja seuraamista vähintään 21 tuntia. Näistä 5 tuntia seurataan pääaineita muilla luokka-asteilla ja ainakin yksi tunti yläkoulun puolella. Tavoitteellinen seuraaminen kohdistuu oppitunnin rakenteeseen, opetusjärjestelyihin, työtapoihin, vuorovaikutukseen (kysymykset, oppilaiden huomioiminen yksilönä ja ryhmänä, ilmaisu), havainnollistamiseen, eriyttämiseen sekä oppimisen arviointiin. Tämän lisäksi voi olla luokkakohtaisia observointitehtäviä. Seuratuista tunneista keskustellaan ryhmäohjauksissa. Omaa opetusta edeltävä oppitunti (pohjatunti) on seurattava. Opiskelijat sopivat keskenään luokan oppilaiden jakamisen tutustumista ja havainnointia varten. Tärkeää on, että kaikki luokan oppilaat tulevat observoiduiksi suunnitteluviikon aikana. Seuraamista varten harjoittelijat saavat täytettävän oppilaan observointilomakkeen. Seuraamiset kirjataan erilliseen seurantakorttiin ja varmennetaan ohjaavan opettajan nimikirjoituksella. Seurantakortti palautetaan harjoittelun lopussa normaalikoulun kansliaan. 7. OPPILN TUEN PORTT: YLEINEN, TEHOSTETTU J ERITYINEN TUKI Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Tuen portaista

7 järjestetään seminaari. Opetusharjoittelijat myös seuraavat perusharjoitteluvaiheessa erityisopetusta vähintään 2 tuntia. Seuraaminen kohdistuu oman harjoitteluluokan oppilaiden erityisopetuksen seuraamiseen. Erityisopetusta antavat Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Niina Uronen. 8. OPETUSHRJOITTELIJN MUUT TEHTÄVÄT Perusharjoitteluvaiheessa perehdytään myös opettajan varsinaisten oppituntien ulkopuoliseen työalueeseen seuraavien tehtävien osalta; - 3 välituntivalvontaan osallistuminen ohjaavan opettajan vuoroilla - koko koulun päivänavauksiin osallistuminen torstaisin klo 8.45 - vanhempainilta - mahdollinen teemapäivä (vesi/saimaa: omassa luokassa tai yhdessä rinnakkaisluokan kanssa 3 tuntia) - mahdolliset yö- ja leirikoulut Oppituntien ulkopuolisista tehtävistä sovitaan tarkemmin ohjaustilaisuuksissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yö- tai leirikouluihin, jos luokalla tällainen järjestetään. Näiden kustannuksista ja korvaavuuksista opetuksen osalta tiedotetaan erikseen. 9. OPPITUNTIEN TLLENTMINEN Jokainen harjoittelija huolehtii siitä, että häneltä tallennetaan kaksi opetustilannetta, yksi kummastakin pääaineesta. Tallennettavat opetustilanteet merkitään jaksosuunnitelmaan. rvioinnissa käytetään apuna sanattoman viestinnän arviointilomaketta sekä kuvanauhan arviointilomaketta. Opiskelija katsoo itse molemmat tallenteet. Tallenteet käsitellään luokassa harjoittelevien opetusharjoittelijoiden ja ohjaajan kanssa yhdessä. Tallenteet toteutetaan yhteistyössä luokassa harjoittelevien kanssa.

8 10. OHJUS 10.1 Ohjauksen järjestäminen ja aihepiirit Ohjauksesta vastaavat harjoittelukoulun lehtorit ja opettajat sekä didaktiikan lehtori. Ohjaus käsittää yksittäis- ja ryhmäohjausta. Ohjaustilaisuuksissa läsnäolo on välttämätön. Kevään 2011 ammatillisen kasvun portfolio tuodaan ohjaavalle opettajalle aiheiden antoon. Portfolio toimitetaan myös aineenopettajalle tutustumista varten harjoittelun alussa. Harjoittelukoulun lehtoreiden luokkakohtaisia tai luokkatasokohtaisia ryhmäohjausaiheita ovat opetussuunnitelma ja opetusaiheiden antaminen harjoittelujakson yleissuunnittelu, oppituntien suunnittelu henkilökohtaisten harjoittelutavoitteiden laatiminen seuraamiselle asetettavat tavoitteet erilaiset pedagogiset mallit oppimisen tukena oppimisen arviointi normaalikoulun tilat ja opetusvälineet, havainnollistaminen luokan oppilaat ja oppijakeskeisyys luokan opetuksessa seuratut oppitunnit, esiin nousseet havainnot ja kysymykset tvt:n opetuskäyttö omassa luokassa (ops) tallenteiden arviointi jakson palautekeskustelu ohjaavan luokanopettajan johdolla oman luokan best practices ineenopettajat antavat lisäksi ryhmäohjausta, jonka ajankohdista ja sisällöistä ilmoitetaan erikseen. Myös didaktiikan lehtorit antavat ohjausta oman työsuunnitelmansa mukaisesti. Ilmoitettuihin ainekohtaisiin didaktiikan lehtorin ryhmäohjauksiin on osallistuttava. 10.2 Teemaseminaarit ja ainedidaktiset seminaarit Kaikille harjoitteluun osallistuville järjestetään teemaseminaareja seuraavasti: Peruskoulun perustunti opetuksen suunnittelu ti 6.9.2011 klo 8.00-8.45, Heli Lepistö. Tilaisuus jatkuu välittömästi Juha Taskisen esityksellä Saimaasta ja norpasta, klo 8.45-9.45, OKL 118 sali Matematiikka pääaineena ke 14.9.2011 klo 14.15, nne Tossavainen ja Kaija Häkkinen, ma-luokka

9 Äidinkieli ja kirjallisuus pääaineena ke 14.9.2011 klo 14.15, Tapio Nenonen ja Jouko Heikkinen, paikka Oppilaan tuen portaat to 29.9.2011 klo 14.15 Sirpa Koivuniemi- Luoma-aho ja Niina Uronen, normaalikoulun ruokala siaa arvioinnista: to 22.9.2011 Janne Mettälä ja Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho, normaalikoulun sali Yhteinen palautekeskustelu to 2o.10.2011 klo 14.15 alkaen normaalikoulun sali 11. PLUTTEET J RVIOINTI Opiskelija pitää harjoittelun aikana vapaamuotoista päiväkirjaa tai muutoin dokumentoi harjoitteluaan. Tarkoituksena on analysoida omaa työtä (esim. suunnittelu, aineenhallinta, havainnollistaminen, eriyttäminen, oppitunnin johtaminen, opetusmenetelmät, oppilaiden oppimisen arviointi), luokan oppilaiden toimintaa ja saamaansa ohjausta. Tämä tukee itsearviointiraportin ja portfolion laatimista. Jokainen opetusharjoittelija saa arviointia toiminnastaan myös työpariltaan/ luokkaryhmän jäseneltä. Palaute voi olla suullista sekä kirjallista. Ohjauksissa sovitaan, mihin seikkoihin vertaisarvioinnissa kunkin harjoittelijan kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota. Vertaisarviointi toteutetaan siten, että kukin opiskelija valitsee laatimistaan henkilökohtaisista tavoitteista 2-3 sellaista, joihin erityisesti haluaa palautetta toisilta opetusharjoittelijoilta. Nämä kirjoitetaan näkyviin esim. joko omaan vertaisarviointivihkoon tai luokan yhteiseen vertaisarviointikansioon. Näitä säilytetään luokassa siten, että tunnin seuraaja voi sieltä tavoitteet lukea ja huomioida ne kirjoittaessaan ko. dokumenttiin palautetta seuraamastaan tunnista. Tunnin seuraajan tulee osallistua palautekeskusteluun mahdollisuuksien mukaan. Kirjallista vertaispalautetta hyödynnetään itsearviointiraportissa. Jokainen opiskelija johtaa ainakin yhden arviointikeskustelun. Harjoittelujakson lopussa opiskelija arvioi omaa toimintaansa liitteenä olevien ohjaavien kysymysten avulla ja laatii tältä pohjalta itsearviointiraportin. Raportti liitettään kolmannen vuoden portfolioon. Harjoittelujakson päätyttyä pidetään yhteinen palautekeskustelu 20.10.2011 klo 14.15 alkaen normaalikoulun salissa.

10 Palautekeskustelun tarkoituksena on - esitellä onnistuneita opetustilanteita opiskelijoiden best practises esitykset: valitaan joka luokkatasolta esitys (kesto n. 5 min) - koota harjoittelujakson kokemukset - palautekyselyn tulokset Perusharjoittelussa arvioitavat osiot ovat tavoitteellisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus (kts. liite 4). Harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätty tarkoittaa, että opetusharjoittelijalla on niin vakavia puutteita yhdessä tai useammassa arvioitavassa osiossa, että koko harjoittelujakso on uusittava. 12. PERUSHRJOITTELUUN LIITTYVÄÄ YLEISTÄ INFORMTIOT Ohjatuista harjoitteluista sekä niiden arvioinnista löytyy tarkempaa tietoa koulun kotisivuilla olevasta Opetusharjoittelun perusteet asiakirjasta. Normaalikoulun opetussuunnitelma löytyy myös koulun kotisivuilta. Koulun opetusmateriaalin käytöstä ja lainaamisesta sovitaan aina luokanlehtorin kanssa. Lainaamiset kirjataan materiaalikohtaisiin varauskansioihin. Lainaaja on vastuussa kaikesta lainaamastaan koulun opetusmateriaalista ja sen palauttamisesta. Luokkaa ja harjoittelua kohti on varattu 1000 monisteen kiintiö. Monistuskiintiön käytöstä vastaa luokanlehtori. Ohjaava opettaja hyväksyy oppilaille monistettavat materiaalit allekirjoituksellaan. Kopioitava materiaali jätetään vahtimestarille hyvissä ajoin, viimeistään pidettävää oppituntia edeltävänä arkipäivänä. Varmista, että kopioit laillisesti. Kopiointisäännöistä ja tekijäoikeuksista löydät tietoa osoitteesta: http://www.kopiraitti.fi/ Koulun ulko-ovet ovat avoinna klo 7.00-15.00. Perjantaisin ovet suljetaan klo 14.30. Opiskelijat voivat ruokailla koulun ruokalassa klo 10.15-12.15. terian hinta on 3.15 /3.65. Ruokailun valvonnasta sovitaan ohjaavan opettajan kanssa. Normaalikoulun Makunorssi - ruokalasta vastaa Henry Pitkonen. Opetusharjoittelijoilla on käytössään tila, joka löytyy kanslioiden vierestä. Järjestyksen säilyminen on jokaisen tilaa käyttävän opiskelijan vastuulla.

11 Normaalikoululla ei ole syyskuussa omaa atk-tukihenkilöä. Virastomestareina toimivat Reijo Luukkonen (ma-ke), Timo Makkonen (ke-pe) ja toimistosihteerinä Maire Ruohoaho. Timo Makkonen toimii myös koulun kirjastonhoitajana. Luokanlehtorit Kari Niittymäki ja Kimmo Nyyssönen toimivat atk-asioissa tukihenkilöinä oman toimensa ohella. vustajatilanne on toistaiseksi avoin. Koululle haetaan kahta koulunkäyntiavustajaa. Kouluterveydenhoidosta huolehtii terveydenhoitaja Sirkku Hoffren. Terveydenhoitaja on koululla pääsääntöisesti maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin. Koulun johtavana rehtorina on Mikko Ripatti ja perusasteen rehtorina Heli Lepistö. Koulun yhteystiedot: Savonlinnan normaalikoulu PL 86 (Kuninkaankartanonkatu 5) 57100 Savonlinna puhelimet: 015-51170 vaihde 015-5117848 telefax 015-5117802 opettajainhuone 015-5117801 kanslia 015-5117800 johtava rehtori 015-5117843 perusasteen rehtori internet: sähköpostiosoitteet: http://snor.joensuu.fi etunimi.sukunimi@uef.fi Perusharjoitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa tulee ensisijaisesti kääntyä ohjaavan luokanlehtorin puoleen. Opetusharjoittelusuunnitelmaa koskevat huomautukset, kysymykset ja ehdotukset osoitetaan lehtori Kristiina Vesalalle e-mail: kristiina.vesala@uef.fi. Sairaustapauksissa opiskelija toimittaa poissaolostaan lääkärintodistuksen ohjaavalle opettajalle, jonka kanssa sovitaan korvaavuuksista. Muut poissaoloanomukset toimitetaan henkilökohtaisesti rehtori Mikko Ripatille.

12 ITSERVIOINTI LIITE 1 Opiskelija laatii opettajaharjoittelustaan itsearviointiraportin (5-8 sivua fonttikoko 12 Times New Roman tai vastaava rivivälillä 1,5), jossa tarkastellaan omaa ammatillista kehitystä seuraavien viitteellisten kysymysten pohjalta. Itsearviointiraportin laadintaa varten opiskelijan tulee pitää henkilökohtaista päiväkirjaa tai tehdä muistiinpanoja harjoittelustaan ja suorittaa systemaattista itsearviointia pitämistään oppitunneista ja opetuksen seurannasta. Itsearviointiraportista keskustellaan harjoittelun ohjaajan johdolla ryhmäohjauksissa. Raportti toimitetaan ennen luokkakohtaista palautekeskustelua ohjaajalle, joka hyväksyy raportin osana harjoittelutoimintoja. Raportin jäsennys on vapaamuotoinen. OHJVT KYSYMYKSET 1. mmatilliset odotukset ja uskomukset Mitä odotuksia ja toiveita Sinulla oli harjoittelun suhteen? Millaista epävarmuutta tai pelkoja oli mielessäsi? Miten odotukset ja toiveet toteutuivat ja muuttuivat? Millaisia myönteisiä tai kielteisiä tuntemuksia koit harjoittelussa? Miten omat opetus- ja kasvatuskäsityksesi muuttuivat? 2. mmatillinen ja persoonallinen minäkuva Käsitys itsestäsi opettajana - millainen opettajapersoona olet? Missä tunsit itsesi hyväksi ja varmaksi? (opettajan työn vahvuustekijät) Millaiseksi kuvailet omaa vastuunotto- ja tehtäviin sitoutumiskykyäsi? rvioi itseohjautuvuus- ja itsearviointitaitojasi. rvioi ryhmätyö- ja ihmissuhdetaitojasi. Muuttuivatko käsityksesi ammatillisesta minäkuvasta harjoittelun aikana? Miten? Mikä on alue tai ominaisuus, missä haluaisit kehittää itseäsi jatkossa? 3. Henkilökohtaiset tavoitteet/viralliset tavoitteet Mitä henkilökohtaisia tavoitteita asetit harjoittelulle? Miten saavutit asettamasi tavoitteet ja mitkä ovat ne kriteerit, joilla arvioit omaa menestymistäsi? Millaista vertaispalautetta sait onnistumisestasi? 4. Merkittävät oppimiskokemukset Mitkä olivat merkittävimmät oppimiskokemuksesi harjoittelussa? Mikä niistä teki merkittäviä ja miten ne muuttivat ajatteluasi tai toimintaasi? Mitä opit? 5. Pedagogiset mallit

- Millaisia pedagogisia malleja käytit omassa opetuksessasi? Miksi? Miten onnistuit oppimisympäristöjen rakentamisessa? Entä niiden ohjauksessa? Mitä uutta opit itse oppimisesta ja opetusmenetelmistä? 6. Yhteistyö ja vuorovaikutus Miten arvioisit omaa yhteistyötäsi ja vuorovaikutustasi suhteessa ohjaajiin, muihin harjoittelijoihin ja oppilaisiin? Mikä merkitys yhteistyöllä oli ammatillisen kasvun välineenä? 13

14 ine- ja luokkajaot, syksy 2011 LIITE 2 luokka opiskelija ryhmä orientoiva PH 1a Pirkko Valkonen Kaijansinkko Taru Meuronen Veera Lehikoinen nni Luukko Elisa 4a 3b 3b 3b 1a ai, ks 1a ai, mu 1a ai, ku 1a ai, li 1b Sanna Hämäläinen 2 a Merja Kuosmanen 2 b Niina Uronen 3 a Kristiina Vesala 3 b Päivi Vilska 4 a Tapio Nenonen 4 b Eero Kovanen 5 a Eija Karhiola 5 b Kyösti Karhiola 6 a Kimmo Nyyssönen 6 b Kari Niittymäki Kokkonen Maija Pihlaja Jenna Saastamoinen nna-reeta Sorvo Maija Kuivalainen Niina Lemmetty Tiina Savonniemi Maarit Tiihonen Marjaana Kärkkäinen Mariella Peltonen Jonna Turunen Pipsa Väisänen nniina Haapakoski Suvi Pietiläinen Suvi Setälä Paula Sundberg Tommi Tolvanen Milla Kähö sta Laari Ville Laine Satu Lehkonen nni Lehtisalo Elina Leino Netta Mäki-Petäjä Matleena Nuppola Tinna Pietarinen Mariel Reinikainen Minka Kela Janne Miettinen Mira Norppa Pilvi Tuomaala Selina roman nnika Lepola Sanni Lyytinen Heini Sorvali nne Tikkanen Samu Holopainen Soile Kiviniemi Salla Pulkkinen Teemu Tähkä Vuokko Lahtinen Sari Laukkanen Teemu Rainio Julia Valtanen Sini Vornanen Essi Hakala Heidi Hytti Minna Jokela Jussi Juvén Mari Ojala Elviira LKO LKO LKO JNS 3b 5b 4a 4a 4c 6b 5a 6a 4b 4-5 - 4b 1b 2b 5a 4-5 5a 6a 6a - 6b 6b 6b 5b 1a 2a 2a 2a 1b 1a 2b 1b 1b korvattu 4b 4c 2a lako 4b 1b - 2b 4b JNS 3a 4c 3a 1b 2b 1b ai, ku 2a ai, mu 1b ai, ks 1b ai, li 2a ma, ks 2a ma, ku 2a ai, mu 2a ai, li 2b ai, ku 2b ai, ks 2b ma, mu 2b ma, ks 3a ai, mu 3a ma, li 3a ai, ts 3a ai, tn 3a ma, ku 3b ai, tn 3b ai, li 3b ai, ts 3b ma, ku 3b ai, ku 4a ai, ku, ue 4a ma, li, yl 4a ai, ts, ue 4a ma, li, yl 4a ai, tn, yl 4b ai, tn, ue 4b ma, li, yl 4b ma, li, yl 4b ai, mu, ue 5a ma, mu,hi 5a ai, li, bg 5a ma, ku, hi 5a ai, li, bg 5a ma, tn, hi 5b ai, tn, bg 5b ma, ku, hi 5b ai, li, bg 5b ma, ku, hi 6a ai, ku, hi 6a ai, li, bg 6a ma, mu, bg 6a ma, tn, bg 6a ai, ku, hi 6b ai, ku, hi 6b ma, li, hi 6b ai, tn, bg 6b ma, li, bg 6b ai, mu, hi

15 MMTILLISEN KSVUN VÄLITEHTÄVÄ 8, ERILINEN OPPIJ LIITE 3 1. Sivu 1. Kuvaile lyhyesti, yleisesti ja nimettömänä, millaisia erilaisia oppijoita oli harjoitteluluokassasi? Huomioi työskentely ja osaaminen jokapäiväisessä opetustilanteessa. Voit tehdä heistä havaintoja sekä eri oppiaineissa, koulupäivän eri tilanteissa että erilaisten pedagogisten mallien (työtapojen) yhteydessä. Kirjaa lisäksi ensihavaintojesi pohjalta virinneet ajatukset esiin siitä, miten opettajana toimit näiden lasten kanssa? 2. Sivu 2. Valitse kaksi (2) mielenkiintoisinta tilannetta, joissa toimit oppilasta eriyttävästi huomioiden. Kirjaa tilanteet sivuilla 2 ja 3 oleviin taulukoihin selkeiksi toimintamalleiksi. Reflektoi toimintaasi erityiskasvatusopintojesi pohjalta. Mainitse lähteet, joista olet hakenut tukea opettajantyöhösi. 3. Valmistaudu esittelemään, demonstroimaan, yksi toimintatapasi MKryhmällesi. Ota materiaalia mukaan MK-tapaamiseen. Muuta Kirjoita tekstiä fontilla 12 ja rivivälillä 1. Valmis taulukkopohja jäsentää tuotostasi. Saat ne sähköpostitse. Tehtävän kokonaispituus on kolme sivua. Palauta tehtävä viimeistään 15.11.2011 mennessä sekä ohjaavalle opettajalle että MK-ryhmäsi vetäjälle. MLLI Oppilas Omiin ajatuksiin vetäytyvä oppilas opetustilanteessa Toimintamalli xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx jne Perustelut toiminnalleni xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx jne Lähde Kerola, K (toim.) 2001: Struktuuria opetukseen. PS-Kustannus, Jyväskylä jne

16 Savonlinnan normaalikoulu PERUSHRJOITTELU 2011 Välitehtävä 8 Opiskelija Op.numero Millaisia erilaisia oppijoita oli harjoitteluluokassasi? Miten opettajana toimit näiden lasten kanssa ensihavaintojesi pohjalta? KKSI ERI TOIMINTMLLI Opiskelija Oppilas 1. Toimintatapani Perustelut toiminnalle Lähde

17 Oppilas 2. Toimintatapani Perustelut toiminnalle Lähde

18 PERUSHRJOITTELUSS RVIOITVT OSIOT: LIITE 4 tavoitteellisuus, vastuullisuus ja vuorovaikutus 1. TVOITTEELLISUUS a. opetustyön suunnittelutaidot b. oppilaiden oppimistavoitteiden asettaminen c. omien oppimistavoitteiden asettaminen d. realististen kasvatus- ja opetustavoitteiden asettaminen e. oppilaille asetettujen tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen f. muiden opetusharjoittelijoiden tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen g. omien tavoitteiden, suunnitelmien ja työskentelyn monipuolinen arvioiminen 2. VSTUULLISUUS a. yksittäis- ja ryhmäohjauksiin osallistuminen b. opetuksen suunnittelu kirjallisesti ja suunnitelmien esittäminen ennalta c. oppituntien pitäminen ja opetusjärjestelyistä huolehtiminen d. muut harjoittelun toimintasuunnitelmassa yksilöidyt tehtävät 3. VUOROVIKUTUS Vuorovaikutus oppilasryhmän kanssa a. oppilasryhmään tutustuminen b. dialogi eri opetus- ja kasvatustilanteissa c. asiallinen ja johdonmukainen ilmaisu d. selkeiden toimintaohjeiden anto e. oppilaiden motivointi ja aktivointi f. myönteisen ilmapiirin luominen g. oppimisen johtaminen ja ohjaaminen Vuorovaikutus ohjausryhmän kanssa g. halu ja kyky rakentavaan yhteistyöhön ohjaajien ja harjoitteluryhmän kanssa h. taito antaa ja ottaa vastaan monipuolista palautetta 4. SINTUNTEMUS a. kyky hyödyntää tarkoituksenmukaisesti lasten tai oppilaiden iän, tason ja ryhmän mukaan soveltuvia sisältöjä b. opettamisen ja opetettavan aineen perustietojen ja taitojen hallitseminen c. kyky soveltaa opettaja- ja lapsi/oppilaskeskeisiä menetelmiä ja rakentaa tavoitteellisia oppimista tukevia oppimisympäristöjä d. kyky käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä