Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

Transkriptio

1 Helsingin normaalilyseo Ohjatun perusharjoittelun opetussuunnitelma (HarOps) yleinen osa Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia Ohjatussa perusharjoittelussa opiskelija soveltaa kasvatustieteessä ja ainedidaktiikassa oppimiaan tietoja käytäntöön. Ohjattu perusharjoittelu auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta sekä arvioimaan omaa ja oppilaiden oppimisprosessia. Ohjattu perusharjoittelu tukee opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutustuttaa häntä kouluun työyhteisönä. 1. Ohjatun perusharjoittelun yleistavoitteet I Oppituntien suunnittelu, toteutus ja arviointi Tutkintovaatimusten mukaiset tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa ohjatusti opetusjaksoja normaalilyseon opetussuunnitelmassa ilmaistujen tavoitteiden mukaisesti käyttää erilaisia opetuksen työtapoja ja perustella pedagogisesti opetus ja opiskelutilanteissa tekemiään ratkaisuja tunnistaa monenlaiset oppijat pohtia ja jäsentää omaa ja muiden opetusta, antaa ja saada palautetta vertaisryhmässä. Toteutus harjoittelukoulussa : Opiskelija perehtyy opettamansa aineen valtakunnalliseen ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan, opettamansa ryhmän kurssisuunnitelmaan sekä kurssin sisältöihin oppikirjan avulla ja tunteja seuraamalla osallistuu aineensa ryhmäohjauksiin, jotka tukevat häntä suunnittelutyössä, auttavat valitsemaan tarkoituksenmukaisia työtapoja ja opetusmateriaaleja sekä toteuttamaan ja arvioimaan suunnitelmien toteutusta laatii tuntisuunnitelmat annettujen ohjeiden ja sovittujen aikataulujen mukaisesti käy ohjauskeskusteluja ohjaavan opettajansa kanssa tuntisuunnitelmien sisällöistä ja toteutustavoista viimeistelee/muokkaa/korjaa tuntisuunnitelmaa ja tuntimateriaalejaan (mm. muistiinpanot, työskentelyohjeet) yhdessä sovitulla tavalla sekä toimittaa viimeistellyn suunnitelman ohjaavalle opettajalle pitää harjoitustunnit käy palautekeskusteluja pidettyjen harjoitustuntien jälkeen ohjaavan opettajansa kanssa seuraa analysoiden oppitunteja ja osallistuu harjoitustuntien jälkeisiin palautekeskusteluihin antaen vertaispalautetta 1

2 II Valmiuksien kehittäminen Tutkintovaatimusten mukaiset tavoitteet: Opiskelija kehittää valmiuksia käyttää kasvatusta koskevaa teoriatietoa opetuksensa tukena ja jäsentää tuntemaansa teoriaa käytännön kokemusten avulla hyödyntää tieto ja viestintätekniikkaa opetuksessa toimia yhteistyössä erityisopetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa osallistua koulun arkeen opettajan näkökulmasta asiantuntijaverkostossa työskentelyyn. Toteutus harjoittelukoulussa: Opiskelija perehtyy koulun tietostrategiaan: tekee havaintoja erilaisista tieto ja viestintätekniikkaa hyödyntävistä työtavoista seuraamillaan oppitunneilla ja kokeilee omilla harjoitustunneillaan TVT:aan pohjautuvia opetuksen työtapoja osoittaa harjoitustunneillaan hallitsevansa PowerPointin opetuskäytön perehtyy koulun oppilashuoltoon ja erityisopetukseen Koulu yhteisönä osiossa sekä koulun kotisivuilla: tutustuu mahdollisuuksien mukaan erityisopettajan toimintaan luokkatilanteissa tutustuu tutkintovaatimuksissa ilmaistuun erityisopetusta ja oppilashuoltoa käsittelevään kirjallisuuteen seuraa analysoiden toisten opetusharjoittelijoiden pitämiä tunteja ja osallistuu niitä seuraaviin palautekeskusteluihin oppiaineesta riippumatta osallistuu koulun muuhun toimintaan, esim. vanhempainiltoihin, päivänavauksiin, teemapäiviin 2. Sisällöt (7 op) Opetuksen ohjaus harjoitustunnit 8 x 75 min harjoitustuntien ohjaus 14 x 60 min ryhmäohjaus 12 x 75 min Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi, vähintään 22 x 75 min Opetusryhmään ennakkoon tutustuminen Oman aineen opetuksen analysointi Muiden aineiden opetuksen analysointi Koulu yhteisönä Kouluyhteisöön tutustuminen 12 x 60 min Kontaktiopetuksen omaksuminen ja syventäminen sekä reflektointi Harjoitustuntien suunnittelu ja ryhmänohjauksiin valmistautuminen Seurattujen oppituntien ja opettajana kehittymisen reflektointi Kirjallisuuteen perehtyminen opetettavan aineen/aineiden opetussuunnitelma/t ja muu oheismateriaali 2

3 3. Opetuksen ohjaus Harjoitustunnit Harjoitustunnit pidetään ohjaavien opettajien lukujärjestysten mahdollistamalla tavalla peruskoulun luokilla ja lukiossa. Opetusharjoittelija saa harjoitustuntiensa aiheet ohjaavalta opettajaltaan. Jokainen harjoittelija vastaa itsenäisesti työrauhasta harjoitustuntiensa aikana. Oman harkintansa mukaan ohjaava opettaja voi poikkeustapauksissa puuttua työrauhan ylläpitoon harjoitustunnilla. Ohjauskeskustelut Ohjaavat opettajat käyvät ohjauskeskusteluja ohjaamiensa harjoittelijoiden kanssa. Ohjauskeskusteluja ovat harjoitustuntien suunnittelua käsittelevät ennakkokeskustelut ja harjoitustuntien jälkeen tapahtuvat palautekeskustelut. Näitä voidaan täydentää sähköpostitse. Ohjauskeskustelut auttavat harjoittelijaa suhtautumaan työhönsä reflektiivisesti. Harjoitustuntia edeltävässä ohjauskeskustelussa ja tuntia seuraavassa palautekeskustelussa harjoittelija saa yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ohjausta esimerkiksi didaktiseen ja pedagogiseen osaamiseen sekä sisältöihin ja aineenhallintaan liittyvissä asioissa. Tuntisuunnittelu Harjoittelija tekee jokaisesta tunnistaan kirjallisen tuntisuunnitelman. Suunnitelma käydään läpi ohjaavan opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen harjoitustuntia. Ohjaava opettaja antaa harjoittelun alussa ohjeet tuntisuunnitelman tekemisestä. Harjoittelija laatii ohjeiden mukaisen alustavan suunnitelman koko opetuskokonaisuudestaan eli jaksosta, jonka muodostavat kaikki yhdelle ryhmälle harjoittelijan pitämät harjoitustunnit. Jokaisesta erillisestä harjoitustunnista tehdään yksityiskohtainen tuntisuunnitelma. Suunnittelu käynnistyy ensimmäisessä, kaikille yhteisessä ryhmäohjauksessa. Harjoitustunteja suunniteltaessa tärkeintä on ensiksi tutustua sen kurssin sisältöihin kokonaisuudessaan, jolla opettaa itse, ja sen jälkeen perehtyä tarkasti omien oppituntiensa aiheisiin. Tärkeä osa oman opetusjakson toteutusta on sen hahmottaminen muun opetuksen osaksi. Kirjalliseen tuntisuunnitelmaan merkitään seuraavat asiat: opetusryhmää koskevat tavoitteet tuntikohtaisesti omat tavoitteet tuntikohtaisesti oppitunnin rakenne arvioitu ajankäyttö kutakin osiota/tehtävää kohden työskentelytavat/menetelmät. Muistiinpanojen sisältö ja muu käytettävä materiaali esitellään ohjaajalle tuntisuunnittelun yhteydessä. Ohjauskeskustelun perusteella harjoittelija tekee muutokset tuntisuunnitelmaansa ja palauttaa korjatun version kirjallisena ohjaajalle sovittuun ajankohtaan mennessä. Asianmukaisen tuntisuunnitelman esittäminen on edellytys harjoitustunnin pitämiselle. Ohjaava opettaja voi hylätä tuntisuunnitelman tai jo pidetyn harjoitustunnin, jos suunnitelma ei täytä sille asetettuja kriteerejä, oppilaiden oikeus oppimiseen vaarantuu 3

4 harjoitustunnilla tai syynä on jokin muu raskauttava tekijä. Tällöin harjoitustunti siirtyy pidettäväksi toiseen ajankohtaan. 4. Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi Oppituntien seuranta Opetusharjoittelija seuraa opetusta analysoiden vähintään 22 x 75 min. Harjoitustuntien jälkeen kuulijat jäävät palautekeskusteluun. Vertaispalautteen voi antaa myös kirjallisena, sillä siitä on hyötyä reflektiossa. Jos palautekeskusteluun jääminen on omien aikataulujen vuoksi mahdotonta, annetaan harjoitustunnista palaute kirjallisesti. Tuntien seurannan ja vertaispalautteen antamisen tarkoituksena on kehittää yhteistyötaitoja ja jakaa oppimis ja opetuskokemuksia. Tuntien seuranta on hyvä aloittaa heti ohjatun perusharjoittelun käynnistyttyä. Harjoittelija seuraa sekä omien opetusryhmiensä tunteja että oman aineensa/aineidensa muita tunteja. Lisäksi harjoittelija seuraa valikoidusti muiden aineiden oppitunteja. Omaa harjoitustuntia edeltävä ns. pohjatunti on pakollinen seurantatunti. Seurantakortti Opiskelija merkitsee omatoimisesti suorituksensa seurantakorttiin saamiensa ohjeiden mukaisesti. Seurantakortti on harjoittelijan ainoa todiste opintosuorituksestaan, joten harjoittelijalla on velvollisuus pitää kortti tallessa. Mahdollisessa katoamistapauksessa harjoittelijan todennetuista ja hyväksytyistä osasuorituksista päättävät aineryhmä, rehtoria avustava opettaja ja johtava rehtori. Harjoittelujakson päättyessä opiskelija ottaa täyttämästään kortista kopion itselleen ja palauttaa alkuperäisen seurantakortin arviointia varten pääaineensa rehtoria avustavalle opettajalle. 5. Koulu yhteisönä osio Jokainen harjoittelija osallistuu 12 x 60 min Koulu yhteisönä harjoitteluosioon. Opetusharjoittelijat jakautuvat koko opetusharjoittelun ajan samoina pysyviin ryhmiin, joissa he tutustuvat mentoriopettajien johdolla kouluun moniammatillisena työyhteisönä. Ryhmät toimivat ns. pienoisopettajahuoneen periaatteella eli saman aineen harjoittelijoiden tulisi jakaantua tasaisesti eri ryhmiin. Koulu yhteisönä ryhmiin ilmoittaudutaan rehtorin infossa saatujen ohjeiden mukaisesti. Koulu yhteisönä ohjeet löytyvät myös normaalilyseon verkkosivuilta. 6. Oppilasarviointi Ohjatun perusharjoittelun aikana voidaan tutustua koekysymysten laatimiseen sekä oppilaiden muiden tuotosten arviointiin. 4

5 7. Reflektio / itsearviointi Reflektio Opetusharjoittelija työstää opetusharjoittelun aikana omaa reflektioaineistoaan ainedidaktiikassa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Itsearviointi ja palautetyöskentely Ohjatun perusharjoittelun loppupuolella harjoittelija arvioi kehittymisestään suunnittelutaidoissa, aineenhallintataidoissa, didaktisissa taidoissa sekä muilla osaalueilla harjoitteluprosessin etenemisessä. Itsearviointityöskentely tehdään aineryhmän ohjeiden mukaan kirjallisena samassa yhteydessä, jossa harjoittelija antaa palautetta ohjaaville opettajilleen sekä harjoittelujaksosta kokonaisuutena aineryhmälle. Lisäksi harjoittelija osallistuu palautteen antoon sitä pyydettäessä myös esimerkiksi Koulu yhteisönä osiossa, teemapäivien yhteydessä sekä enorssissa. Palautejärjestelmien tarkoituksena on kehittää opetusharjoittelua. 8. Ohjatun perusharjoittelun arviointi Ohjatun perusharjoittelun hyväksyminen Rehtoria avustava opettaja (ravustaja) arvioi ohjatun perusharjoittelun asteikolla hyväksytty hylätty. Harjoittelu on suoritettu hyväksytysti, kun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja harjoitteluun sisältyvät osiot on suoritettu hyväksytysti ja aikataulun mukaisesti. Rehtoria avustava opettaja toimittaa seurantakortit tarkastamisen jälkeen OKL:n. Ohjatun perusharjoittelun hylkääminen, keskeyttäminen ja täydentäminen Ohjattu perusharjoittelu on kokonaisuus, josta ei voi saada opintorekisteriin erillisiä osioita suoritetuiksi. Jos harjoittelija ei ole harjoittelun aikana suorittanut annettuja tehtäviä tai ei toiminnallaan näytä yltävän asetettuihin tavoitteisiin, harjoittelu voidaan hylätä. Opetusharjoittelu voi myös keskeytyä joko opetusharjoittelijan pyynnöstä tai ohjaavan opettajan ja johtavan rehtorin päätöksellä. Opetusharjoittelun täydentämisestä esimerkiksi tunnin hylkäämisen tai sairastumisen vuoksi neuvotellaan erikseen ohjaavan opettajan, ja tarvittaessa johtavan rehtorin, kanssa. Ohjatun perusharjoittelun hylkäämisestä ja keskeyttämisestä on annettu erilliset ohjeet, joita myös uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian harjoittelussa noudatetaan. 10. Kestävän kehityksen edistäminen Norssissa Sammutetaan luokkien ja työtilojen koneista virrat viimeisen tunnin jälkeen. Pidetään tietokonetykkejä päällä vain tarvittaessa. 5

6 Sammutetaan luokista ja muista tiloista valot käytön päätteeksi. Pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan tulosteet ja kopiot kaksipuolisina ja/tai pienennettyinä. Opiskelijoiden henkilökohtaisia, harjoitteluun kuulumattomia papereita tulostetaan/monistetaan muualla. Norssissa monistukset tapahtuvat vain Norssin oppijoita varten, ja heillekin tarkoin harkittuna. Kirjallisuus Oheiskirjallisuus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004). Opetushallitus. Saatavilla verkossa: Lukion opetussuunnitelman perusteet (2003). Opetushallitus. Saatavilla verkossa: Syrjäläinen, E. & Jyrhämä, R. & Haverinen, L. (2004). Praktikumikäsikirja. Helsinki: Studia Pædagogica 33. Saatavilla verkossa: Helsingin normaalilyseon perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat. Saatavilla verkossa: enorssi työtapapankki. Saatavilla verkossa: Lisäksi erityisopetukseen ja oppilashuoltoon liittyvää kirjallisuutta: Eriksson, E. (2005). Huoli puheeksi opas varhaisista dialogeista, Stakes oppaita 60. Heinämäki, L. (2007). Varhaista tukea koulun arkeen, Stakes, oppaita 67. Peltonen, H. (2006). Opiskelun tuki esi ja perusopetuksessa. Opetushallitus. Salmivalli, C. (1998). Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus 6