Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) Lukuvuosi 2017-2018 LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot 25 op Basic Studies in Mental Well-Being of Children and Adolescents, 25 ects Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä voi edelleen edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista. Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista, samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten moninaisella tehtäväkentällä. Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille kasvatustyötä tekeville: lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille sekä terveys-, sosiaali-, kasvatus-, ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintokokonaisuuden yksittäiset opintojaksot vanhenevat 10 vuodessa. Opintokokonaisuuden johtajina toimivat professori Kirsti Kumpulainen terveystieteiden tiedekunnan lääketieteen kliinisen laitoksen lastenpsykiatrian yksiköstä sekä professori emerita Pirjo Pölkki yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatieteiden laitokselta. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI PERUSOPINTOJEN OPISKELUUN Introduction to the Basic Studies in Mental Well-being of Children and Adolescents Sisältö: Johdanto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintoihin sekä verkko-oppimisympäristöön ja avoimeen yliopisto-opetukseen tutustuminen. Opetus- ja suoritustavat: Luennot 2 t Opettaja: Avoimen yliopiston suunnittelija
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 2 (5) AY7020901 LAPSEN BIOPSYKOSOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIINTYMINEN, 5 op Biopsychosocial Development and Disturbance of Child, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat riskitekijät sekä tavallisimmin esiintyvät psyykkisen kehityksen ongelmat ja häiriöt. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä. 1. Kumpulainen K. ym. (toim.) 2016. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. s.20-90, 105-112, 116-127, 428-451, 460-481, 485-491, 493-508, 760-768. sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys; Biopsykososiaalinen kehitys, Normaali psyykkinen kehitys eri ikäkausina, Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät s. 60-90, II Häiriöiden esiintyminen, luokittelu ja tutkiminen; Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu s. 116-127, IV Palvelujärjestelmä ja hoitoon lähettäminen; Mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, Palvelujärjestelmä, Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhteistyötahot, V Psykososiaaliset hoidolliset interventiot; Johdatus psykososiaalisiin hoitomuotoihin, Perusterveydenhuollon interventiot, Psykoedukaatio, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Adoptio ja sijoitus. 2. Sinkkonen J. 2010. Nuoruusikä. WSOY. 3. Aro A. & Laakso M-L. (toim.) 2011. Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Niilo Mäki Instituutti. 4. Pihko H.2014. Lapsuus muistikuvissamme. Duodecim 14; 130(24): 2437-2441. Lisäksi muu mahdollinen verkossa ilmoitettu materiaali. Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t ja verkkotyöskentely (luentotallenteet, oppimistehtävät ja vertaistyöskentely) Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi AY7020902 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SOSIAALISET ULOTTUVUUDET, 5 op Social Dimensions of Well-being among Children and Youth, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Mediayhteisöt. erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille.
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 3 (5) 1. Korkiamäki R. 2013. Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampereen yliopisto. 2. Myrskylä P. 2011. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/2011. 3. Kupiainen R. ym. (toim.) 2013. Lapset netissä Puheenvuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2013. 4. Strandell H. 2012. Lapset iltapäivätoiminnassa. Koululaisten valvottu vapaa-aika. Gaudeamus. 5. Ojanen K., Mulari H. & Aaltonen S. (toim.) 2011. Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Vastapaino. 6. Matikainen J. 2008. Verkko kasvattajana - mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Palmenia. 7. Lahikainen A., Mälkiä T. & Repo, K. (toim.) 2015. Media lapsiperheessä. Vastapaino. 8. Muu verkossa ilmoitettu materiaali oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: YTT Mervi Issakainen yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. Opintojakso vastaa aikaisempaa Lapsi ja nuori perheen, ryhmän ja yhteiskunnan jäsenenä 5 op opintojaksoa. AY7020903 STRESSI- JA KRIISITILANTEET LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA, 5 op Stress and Crises in Childhood and Adolescence, 5 ects Sisältö: Akuutin, kroonisen ja traumaattisen stressin ilmeneminen, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Erilaisten kriisi- ja traumakokemusten, kaltoinkohtelun, perheväkivallan, viihteellisen väkivallan, koulukiusaamisen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle. lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. 1. Kumpulainen K. ym. (toim.) 2016. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim. s.91-104, 336-344, 392-404, 707-739, 769-775, 783-788.
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 4 (5) sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys s. 91-104, II Lasten ja nuorten kehityksen ja mielenterveyden häiriöt; Traumaperäiset stressihäiriöt ja sopeutumishäiriöt, Itsetuhokäyttäytyminen, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Kriisitilanteet ja suuronnettomuudet, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatria, Maahanmuuttajien kanssa työskentely, Lapsen oikeudet ja lastensuojelu 2. Söderholm A. ym. 2012. Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim. 3. Salmivalli C. 2010. Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus. 4. Traumaperäiset stressireaktiot ja häiriöt, Käypähoitosuositus. 5. Viheriälä L. & Rutanen M. 2010. Lapsen psyykkisen trauman hoito. Duodecim 126 (22): 2671-7. Lisäksi muu mahdollinen verkossa ilmoitettu materiaali. Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t, verkkotyöskentely (verkkotallenteet, -tehtävät ja vertaistyöskentely) sekä essee Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on luennot 12 t ja laaja essee. AY7020904 OPPIMINEN JA KOULUSUORIUTUMINEN, 5 op Learning and Managing in School, 5 ects Sisältö: Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Positiivinen psykologia ja vahvuusperustainen opetus. Kodin ja koulun yhteistyö. Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunne-elämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä. 1. Mikkonen K., Nikander K. & Voutilainen A. 2015. Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Suomen lääkärilehti 12/2015:70. 2. Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus. Käypähoitosuositus. 3. Kujala T. ym. (toim.) 2012. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti OPH. 4. Kaltiala-Heino R. ym. 2010. Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim. 5. Räsänen P. 2012. Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim 128:1168-77. 6. Muu verkossa ilmoitettu materiaali oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: KM, erityisluokanopettaja Jaana Jerkku
Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 5 (5) yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. AY7020905 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT KASVUN TUKENA, 5 op Child, Youth and Family Services in Supporting the Growth of Children, Adolescents and Family, 5 ects Sisältö: Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lastensuojelun sosiaalityön sekä kolmannen sektorin toiminta. terveyspalvelujen ja sosiaalityön eri sektorien toiminnan merkityksen lasten, nuorten ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. 1.Aaltonen K. 2011. Nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö. 2. painos. Tietosanoma. 2. Bardy M. 2013. Lastensuojelun ytimissä. THL. 3. Forsberg H. ja Ritala-Koskinen A. (toim.) 2006. Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. PS-kustannus. 4. Hämäläinen U. & Kangas O. (toim.) 2010. Perhepiirissä. Kela. 5. Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen tehokkaat menetelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2015. Hoitosuositus. Tutkimusnäytöllä tuloksiin. HOTUS. Hoitotyön tutkimussäätiö. 6. Törrönen M., Hänninen K., Jouttimäki P., Lehto-Lundén T., Salovaara P. & Veistilä M. (toim.) 2016. Vastavuoroinen sosiaalityö. Gaudeamus. 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lapset, nuoret, perheet. Kasvun kumppanit https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet 8. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastensuojelun käsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja 9. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lastenneuvolakäsikirja. https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja 10. Soveltuva lainsäädäntö ja muu verkossa ilmoitettu materiaali. vertaistyöskentely, oppimistehtävä ja essee. Opettaja: Professori emerita Pirjo Pölkki yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana luennot 10 t ja laaja essee. Opintojakso vastaa aikaisempaa Terveyspalvelut ja sosiaalityö lapsen, nuoren ja perheen tukena 5 op opintojaksoa.