LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI"

Transkriptio

1 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (8) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot 25 op Basic Studies in Mental Well-Being of Children and Adolescents, 25 ects Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Erilaisten ongelmien on lisäksi todettu herkästi kasautuvan samoihin perheisiin. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin ja vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä voi ehkäistä ongelmien kasautumista. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen ja siihen liittyvien tekijöiden huomiointi eri ympäristöissä voi edelleen edesauttaa lasten ja nuorten selviytymistä rakentavalla tavalla kasvuun liittyvistä kehitysvaiheista ja niiden haasteista. Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää perinnöllisten ominaisuuksien, ympäristötekijöiden sekä vallitsevan kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle. Oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ymmärrystä ja tietoa monista, samanaikaisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä antaa valmiuksia kohdata nyky-yhteiskunnan ja tämän päivän haasteita lasten ja nuorten moninaisella tehtäväkentällä. Tämä monitieteinen oppiaine on suunnattu kaikille kasvatustyötä tekeville: lasten ja nuorten vanhemmille ja isovanhemmille sekä terveys-, sosiaali-, kasvatus-, ja nuorisotyötä tekeville henkilöille kuten esim. opettajille, koulunkäyntiavustajille, päivähoitajille, kerhonohjaajille, valmentajille, sairaanhoitajille sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintokokonaisuuden yksittäiset opintojaksot vanhenevat 10 vuodessa. Opintokokonaisuuden johtajina toimivat professori Kirsti Kumpulainen terveystieteiden tiedekunnan kliinisen laitoksen lastenpsykiatrian yksiköstä sekä professori Pirjo Pölkki yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteiskuntatieteiden laitokselta. Opintokokonaisuuden koordinaattorina toimii suunnittelija Marja-Liisa Niemi Avoimesta yliopistosta. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI PERUSOPINTOJEN OPISKELUUN Introduction to the basic studies in mental well-being of children and adolescents Sisältö: Johdanto Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi perusopintoihin sekä verkko-oppimisympäristöön ja avoimeen yliopisto-opetukseen tutustuminen. Contents: Introduction to the Basic Studies in Mental Well-being of Children and Adolescents, and to the online learning environment and studying at the Open University

2 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 2 (8) Opetus- ja suoritustavat: Luennot 2 t Opettaja: Avoimen yliopiston suunnittelija AY LAPSEN BIOPSYKOSOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIINTYMINEN, 5 op Bio psychosocial development and disturbance of child, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksellisten, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen muodostuminen; vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteiden synty; lapsuuden ja nuoruuden kehityskaaren eri vaiheiden keskeiset kehitystehtävät; kehityksen kulkuun vaikuttavat riskitekijät sekä tavallisimmin esiintyvät psyykkisen kehityksen ongelmat ja häiriöt. Contents: Formation of developmental, emotional and social skills in children and adolescents; formation of interaction and attachment relationships; central developmental tasks in different stages of childhood and adolescence; risk factors affecting the course of development. perusteet lapsen ja nuoren biopsykososiaalisesta kehityksestä ja sen eri vaiheista, perusihmissuhteiden syntymiseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä ja tunnistaa psyykkistä häiriintymistä ja syrjäytymistä aiheuttavia riskitekijöitä. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the basics and different stages of the bio-psycho-social development of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the factors affecting the formation of basic human relationships and he or she will be able to recognize the related risk factors that may cause psychological disorders and social exclusion. 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, s.20-90, , , , , , , ). sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys; Biopsykososiaalinen kehitys, Normaali psyykkinen kehitys eri ikäkausina, Psyykkisen kehityksen riskit ja suojaavat tekijät s , II Häiriöiden esiintyminen, luokittelu ja tutkiminen; Häiriöiden esiintyvyys ja luokittelu s , IV Palvelujärjestelmä ja hoitoon lähettäminen; Mielenterveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy, Palvelujärjestelmä, Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen yhteistyötahot, V Psykososiaaliset hoidolliset interventiot; Johdatus psykososiaalisiin hoitomuotoihin, Perusterveydenhuollon interventiot, Psykoedukaatio, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Adoptio ja sijoitus 2. Sinkkonen, J.: Nuoruusikä. WSOY, Aro, A. & Laakso M-L. (toim.): Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Niilo Mäki Instituutti, Pihko, H.: Lapsuus muistikuvissamme. Duodecim 2014; 130(24): Oheiskirjallisuus:

3 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 3 (8) 5. Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim 2010; 126(17): Pesonen, A-K.: Varhainen vuorovaikutus on suotuisan psyykkisen kehityksen edellytys. Duodecim 2010; 126: Honkanen, M. ym.: Luokanopettaja lapsen mielenterveydenedistäjänä ja ennustajana. Duodecim 2010; 126(3): Hermanson, E.: Kotineuvola, terveys syntymästä kouluikään. Duodecim, 2012 tai aiempi painos 2007 (nimellä Lapsiperheen oma kirja terveys syntymästä kouluikään). 9. Kalland, M. & Sinkkonen, J.: Varhaislapsuuden tunnesiteet. Sanoma Pro, Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t ja verkkotyöskentely (luentotallenteet, oppimistehtävät ja vertaistyöskentely) Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on luennot 16 t ja tentti. AY LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN SOSIAALISET ULOTTUVUUDET, 5 op Social dimensions of well-being among children and youth, 5 ects Sisältö: Lapsen ja nuoren kehityksen sosiaalisuus, sosiaaliset verkostot ja vertaisryhmät. Sosiaalinen vertailu ja tuki sekä sosiaalisen pääoman muodot lapsilla ja nuorilla. Verkko sosiaalisuuden areenana. Contents: Social networks and peer groups of children and adolescents. Social comparison and support. Aspects of social capital. Network as a social arena. tunnistaa erilaisten sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkityksen lasten ja nuorten psykososiaaliselle kehitykselle ja hyvinvoinnille. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of various social networks and communities for the psycho-social development and well-being of children and adolescents. 1. Korkiamäki, R.: Kaveria ei jätetä! Sosiaalinen pääoma nuorten vertaissuhteissa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 137. Tampereen yliopisto, Myrskylä, P.: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työja elinkeinoministeriön julkaisuja 2/ Kupiainen, R. ym. (toim.): LAPSET NETISSÄ Puheenvuoroja lasten ja nuorten netin käytöstä ja riskeistä. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/ pdf

4 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 4 (8) 4. Strandell, H.: Lapset iltapäivätoiminnassa. Koululaisten valvottu vapaa-aika. Gaudeamus, Ojanen, K. & Mulari, H. & Aaltonen, S. (toim.): Entäs tytöt. Johdatus tyttötutkimukseen. Vastapaino, Matikainen, J.: Verkko kasvattajana - mitä aikuisen tulisi tietää ja ajatella verkosta? Palmenia, Lahikainen A., Mälkiä T. & Repo, K. (toim.): Media lapsiperheessä. Vastapaino, Muu verkossa ilmoitettu materiaali Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: YTL Mikko Saastamoinen ja YTM Mervi Issakainen, (laajan oppimistehtävän tentaattori YTM Johanna Tyyskä) yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. Opintakso vastaa aikaisempaa Lapsi ja nuori perheen, ryhmän ja yhteiskunnan jäsenenä 5 op opintojaksoa. AY STRESSI- JA KRIISITILANTEET LAPSUUDESSA JA NUORUUDESSA, 5 op Stress and crises in childhood and adolescence, 5 ects Sisältö: Akuutin, kroonisen ja traumaattisen stressin ilmeneminen, synty, ja hoito sekä stressin psyykkiset ja fyysiset vaikutusmekanismit. Erilaisten kriisi- ja traumakokemusten, kaltoinkohtelun, perheväkivallan, viihteellisen väkivallan, koulukiusaamisen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien eri väkivallan muotojen sekä menetysten ja elämänmuutosten merkitys lapsen kehitykselle. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize short- and long-term consequences of traumas and crises (including abuse and violence) for the development and life of children and adolescents. Furthermore, the student will understand the significance of stress for the development of children and adolescents. tunnistaa lasta ja nuorta uhkaavien traumojen ja kriisien (mm. kaltoinkohtelun ja väkivallan) lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia kehitykseen ja elämään sekä tunnistaa stressin merkityksen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta. Contents: Prevention, emergence and treatment of acute, chronic and traumatic stress, and mental and physical mechanisms of stress. The significance of domestic violence, violence in the media, bullying at school and different forms of violence within society, as well as the significance of experienced losses and changes in life situation for the development of children.

5 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 5 (8) 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim, s , , , , , sisältää seuraavat osiot: I Lapsen ja nuoren psyykkinen kehitys s , II Lasten ja nuorten kehityksen ja mielenterveyden häiriöt; Traumaperäiset stressihäiriöt ja sopeutumishäiriöt, Itsetuhokäyttäytyminen, VIII Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erityiskysymyksiä; Kriisitilanteet ja suuronnettomuudet, Lasten ja nuorten oikeuspsykiatria, Maahanmuuttajien kanssa työskentely, Lapsen oikeudet ja lastensuojelu 2. Söderholm, A. ym.: Lapsen kaltoinkohtelu. Duodecim, Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt Sajaniemi, M. ym.: Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. PS-kustannus, Salmivalli, C.: Koulukiusaamiseen puuttuminen: kohti tehokkaita toimintamalleja. PS-Kustannus, Oheiskirjallisuus: 6. Viheriälä, L. & Rutanen, M.: Lapsen psyykkisen trauman hoito. Duodecim, 2010;126(22): Korhonen, P.: Lasten TV-ohjelmiin liittyvät pelot, painajaisunet ja pelonhallinta. Tampere University Press, Poijula S.: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja, Karlsson ym.: Lapsuuden stressi uhkaa aikuisiän terveyttä. Suomen Lääkärilehti 2007;37: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen Savioja, H. & Sumia, M. & Kaltiala-Heino, R.: Seksuaalikokemukset ja mielenterveys nuoruusiässä. Suomen Lääkärilehti 2015; 6; Haravuori, H. ym.: Jokelan ja Kauhajoen nuorten psyykkinen hyvinvointi - miten nuoret voivat tänään. Duodecim 2010;126(22): Haravuori, H. ym.: Trauman kokenut nuori oireilee monimuotoisesti. Lääkärilehti 2009;6: Kirves, L. & Stoor-Grenner, M.: Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman laatiminen. MLL raportti, Hamarus P.: Haukku haavan tekee. Puututaan yhdessä kiusaamiseen. PS-kustannus, Ellonen, N.: Kurin alaiset. Lasten ja vanhempien välisten ristiriitojen ratkaiseminen perheissä. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 103. Tampereen yliopistopaino, 2012.

6 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 6 (8) 17. Muukkonen, T. & Tulensalo, H.: Lastensuojelun tehtävät, kun lapsen epäillään kokeneen väkivaltaa. Duodecim 2015; 131(10): w.pdf?seq 18. Tuominen, M. & Ellonen, N: Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Duodecim 2015; 131(10): Joki-Erkkilä, M. & Korkman, J.: Lapseen kohdistuneen seksuaalisen väkivallan epäilyn herätessä- mitä tulee huomioida. Duodecim 2015; 131(10): Lahikainen AR, Mälkiä, T. & Repo, K.: Media lapsiperheissä. Vastapaino, KiVa Koulu Opetus- ja suoritustavat: Luennot 8 t, verkkotyöskentely (verkkotallenteet, -tehtävät ja vertaistyöskentely) sekä essee Opettaja: Lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri Anita Puustjärvi ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Marja Darth yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on luennot 12 t ja laaja essee. AY OPPIMINEN JA KOULUSUORIUTUMINEN, 5 op Learning and managing in school, 5 ects Sisältö: Lasten psyykkisten häiriöiden ja oppimisen väliset yhteydet. Aivot ja oppimisvaikeudet; Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet ja koulu. Positiivinen psykologia ja vahvuusperustainen opetus. Kodin ja koulun yhteistyö. Contents: Links between children s mental disorders and learning. Human brain and learning difficulties; Learning difficulties of children and adoles-cents, and school. Positive psychology and Character Strengths. Cooperation between home and school. tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka biologisella, sosiaalisella ja tunneelämän tasolla aiheuttavat oppimisvaikeuksia ja ongelmia lasten ja nuorten koulunkäynnissä sekä keinoja niiden tukemiseen. Learning outcomes: After completing the course, the student will be able to recognize central factors which at the biological, social and emotional level may cause learning difficulties and problems at school for children and adoles-cents. 1. Kumpulainen, K. ym. (toim.): Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Duodecim 2016, s Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus ja Suomen vanhempainliitto, on.pdf 3. Mikkonen, K., Nikander, K. & Voutilainen A.: Koulun ja terveydenhuollon keinot oppimisvaikeuksien tunnistamisessa ja hoidossa. Suomen lääkärilehti 12/2015: 70.

7 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 7 (8) 4. Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus Kujala, T. ym. (toim.): Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. OPH lunkaynti.pdf 6. Kaltiala-Heino, R. ym.: Nuorten mielenterveys koulumaailmassa. Duodecim, Räsänen, P.: Laskemiskyvyn häiriö eli dyskalkulia. Duodecim 2012;128: Kekäläinen, A. (toim.): Erilaiset oppijat - yhteinen koulu. Opetushallitus Muu verkossa ilmoitettu materiaali Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, oppimistehtävät, vertaistyöskentely ja verkkotentti Opettaja: KM, erityisluokanopettaja Jaana Jerkku yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana on laaja oppimistehtävä verkossa. Oppimistehtävä on tehtävissä 6 kertaa lukuvuoden aikana (elokuu, lokakuu, joulukuu, helmikuu, huhtikuu, kesäkuu). Oppimistehtävän kysymykset ja ohjeet lisätään Moodleen ilmoitettuna päivänä. Opiskelijalla on 5 viikkoa aikaa tehdä oppimistehtävä, joka palautetaan Moodleen. AY TERVEYSPALVELUT JA SOSIAALITYÖ LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA, 5 op Healthcare and social work in supporting child, adolescent and family, 5 ects Sisältö: Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto. Lastensuojelun sosiaalityön sekä kolmannen sektorin toiminta. Contents: Child health clinic and school health care. Social work within child welfare and third-sector activities. tunnistaa terveyspalvelujen ja sosiaalityön eri sektorien toiminnan merkityksen lasten, nuorten ja perheen hyvinvoinnin tukemisessa. Learning outcomes: After completing the course, the student will understand the significance of the activities of different sectors of health care services and social work in supporting the well-being of children, adolescents and their family. 1. Lastensuojelulaki 417/ Terveydenhuoltolaki 1326/ Sosiaalihuoltolaki 1301/2014

8 Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 8 (8) 4. Lastensuojelun käsikirja. THL Armanto, A. & Koistinen, P. (toim.): Neuvolatyön käsikirja. Tammi, Bardy, M.: Lastensuojelun ytimissä. THL, Forsberg, H. ym. (toim.): Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. PS-kustannus, Hämäläinen, U. & Kangas, O. (toim.).: Perhepiirissä. Kela, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2004: Paavilainen, E. & Pösö, T. (toim.).: Lapset, perhe ja väkivaltatyö. WSOY Oheiskirjallisuus: 11. Vuori, J. & Nätkin, R. (toim.): Perhetyön tieto. Vastapaino, Helminen J. (toim.): Elämä koettelee, tuki kannattelee. Sosiaali- ja terveysalan työ monimuotoisissa perhesuhteissa. PS-kustannus, Perälä, M-L. & Halme, N. & Nykänen, S.: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteen sovittava johtaminen. THL, Roivainen, I. ym. (toim.): Yhteisöt ja sosiaalityö. Kansalaisen vai asiakkaan asialla? PS-kustannus, Laakso, R.: Mistä koti huostaan otetulle lapselle? Kunnallisalan kehittämissäätiö Opetus- ja suoritustavat: Verkko-opinnot; verkkotallenteet, vertaistyöskentely, oppimistehtävä ja essee. Opettaja: Emeritaprof. Pirjo Pölkki yhteistyöoppilaitoksissa suoritustapana luennot 10 t ja laaja essee.

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) 87/ / Lukuvuosi

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) 87/ / Lukuvuosi Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (5) Lukuvuosi 2017-2018 LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot 25 op Basic Studies in Mental Well-Being of Children and Adolescents, 25 ects Lasten ja

Lisätiedot

sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla.

sekä näiden alojen opiskelijoille. Opintojen voimassaoloaika on 10 vuotta, poikkeuksista on mainittu erikseen kyseisen oppiaineen kohdalla. 1(7) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI Perusopinnot 25 op Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet viimeisten vuosikymmenten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (8) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI - PERUSOPINNOT 25 OP Lasten ja nuorten psyykkiseen pahoinvointiin sekä mielenterveyden ongelmiin on kiinnitetty lisääntyvästi huomiota ja hoidon tarve on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen 10.9.13 Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi Perusopinnot Itä-Suomen yliopisto 25 op 9.3.2013 alkaen Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op)

LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op) LASTEN JA NUORTEN PSYYKKINEN HYVINVOINTI perusopinnot (25 op) Itä-Suomen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan Opintojen rakenne 1. Lapsen normaali fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys (5 op) 2.

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat: National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää lapsuuden arvon ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan lapsen kasvurauhaa tukee lapsen itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja Arvioija: Paikka ja aika: AMMATTITAITOVAATIMUS

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Niilo Mäki Instituutti

Niilo Mäki Instituutti Lastenneurologian juhlasymposium 19.5.2017 Niilo Mäki Instituutin ja Lastentutkimusklinikan toimintaa Juha-Matti Latvala FT, toiminnanjohtaja Niilo Mäki Instituutti Monitieteinen oppimisvaikeuksien tutkimus-

Lisätiedot

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Espoon Valtuustosali Laura Suomalainen, LT nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Apulaisylilääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista

Lisätiedot

To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista. HAMK 2012 Hovi Marjut

To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista. HAMK 2012 Hovi Marjut To Care To Dare To Share CDS - projekti - tuloksista HAMK 2012 Hovi Marjut 14 amkin yhteistyöhanke Ajalla 1.9.2009 31.8.2011 + 1.9.2011-31.3.2012 PÄÄMÄÄRÄ: Tukea amk-opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäistä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA

KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA 1(7) KASVATUSTIETEELLINEN KOULUTUSALA ERITYISPEDAGOGIIKKA Erityispedagogiikan perusopinnot Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä erityispedagogiikasta vähintään syventävät opinnot. Opintojen järjestäminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2018 2019 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 7.9.18 1 Infon rakenne

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA

LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP

PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) PSYKOLOGIA - PERUSOPINNOT 25 OP Psykologian perusopintojaksot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot psykologian eri osa-alueilta: kehityspsykologiasta, persoonallisuudenpsykologiasta, kognitiivisesta

Lisätiedot

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP

RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) RAVITSEMUSTIEDE PERUSOPINNOT 25 OP Ravitsemustiede selvittää ravitsemuksen merkitystä terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa sekä tutkii syömisen merkitystä hyvinvoinnin osatekijänä. Perusopinnoissa

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE

YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Maahanmuuttajat Suomessa Vuonna 2011 Suomessa n. 183 000 ulkomaan

Lisätiedot

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa Anna Rönkä Jyväskylän yliopisto Perheet 24/7-tutkimusryhmä JY, JAMK & THL OHOI-hanke Hyvät uutiset Epätyypillinen työaika ei lähtökohtaisesti

Lisätiedot

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011

SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 1 SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (30 op) 30.9.2010 31.5.2011 Sähköinen liiketoiminta on tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa ja liiketoimintaprosesseissa.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) lv. 2019 2020 sivuaineopiskelijoiden info Kasvatustieteiden perusopintojen koordinaattori Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi JYU. Since 1863. 10.9.19 1 Infon

Lisätiedot

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus

Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus Psykonetin yhteinen perustutkinto-opetus Koordinaattori Kari Lehti Psykonet Psykologian perusopintokokonaisuus Perusopinnot kokonaisuudessaan ja osa aine- ja syventävistä opinnoista toteutetaan Psykonetyhteistyönä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2017-2018 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Maarit Koskinen maarit.g.koskinen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström 12.11.2008 Miltä aikuisten ongelmat näyttävät nuoren näkökulmasta ja miten ne vaikuttavat heidän hyvinvointiin Bio-psykososiaalinen viitekehys - Geenit

Lisätiedot

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa Toteutusaika 1.9.2009 30.8.2011 http://cds.diak.fi 14 ammattikorkeakoulun verkosto Päätoteuttaja Diakonia AMK Henkilötyön volyymi yhteensä n. 24

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen TERVEYSTIETO Terveystiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 &

Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjallisuuskatsauksen tuloksia 6.11.2015 Eija Paavilainen, professori 1,2 & Aune Flinck, dosentti 1,3 Terveystieteiden yksikkö, Tampereen

Lisätiedot

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus LAKU-loppuseminaari ti 27.11.2018 Hanna Pakkala Projektipäällikkö Kela, Kuntoutusryhmä Lasten perhekuntoutushankkeen taustaa Perhekuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy

Palvelut kunnille. Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö. Kotineuvola Oy Palvelut kunnille Lapsiperheiden kotipalvelu Lasten ja nuorten ammatillinen tukihenkilötyö Perhetyö Kotineuvola Oy MLL:n Hämeen piirin Kotineuvola Oy:n työntekijät ovat: Sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan

Lisätiedot

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

kaltoinkohtelu on jo tapahtunut KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry Ylisukupolvisen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia?

Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia? Haastavat tilanteet koulussa: miten voimme tukea opettajia? Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Mielenterveyden teemapäivä 10.5.2017 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info

KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 op) sivuaineopiskelijoiden info lv. 2015-2016 kasvatustieteen perusopintoja koordinoiva opettaja Anna-Leena Huttunen anna-leena.huttunen@jyu.fi Perusopinnot sivuaineopiskelijalle

Lisätiedot

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011

YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011 YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA 2010-2011 Sisältö Esimerkki linjan opinnoista Tavoitteet Opetusmenetelmät Opintojen sisältö. tavoitteet ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen perusopinnot Erityispedagogiikan

Lisätiedot

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (10) 206/12.00.01.00/2016 19.4.2016 LIIKUNTALÄÄKETIEDE

Avoin yliopisto Opetussuunnitelma 1 (10) 206/12.00.01.00/2016 19.4.2016 LIIKUNTALÄÄKETIEDE LIIKUNTALÄÄKETIEDE Liikuntalääketieteen opinnoissa tarkastellaan liikunnan, fyysisen kunnon sekä ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä. Opinnoissa perehdytään muun muassa fyysiseen suorituskykyyn ja

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS

LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta

Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op)

Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) Hallintotieteiden perusopinnot (25 op) ALUE1007 Aluetieteen perusteet 5 op HALL1010 Julkinen johtaminen 5 op JOIK1012 Oikeus yhteiskunnassa 5 op SOTE1006 Hyvinvointipalvelujen hallinto 5 op FIHA1001 Julkisen

Lisätiedot