Katsaus vilja- ja öljykasvimarkkinoiden tapahtumiin markkinointikaudella 214/15 - puolivälin analyysi Markkinointikausi 214/15 alkoi virallisesti 1. heinäkuuta 214 ja se päättyy 3. kesäkuuta 215. Markkinointikausi on tätä kirjoittaessa vuodenvaihteessa puolessa välissä. Eri tahojen ennusteiden mukaan maailman viljasadon arvioidaan olevan tällä markkinointikaudella lähes viime kauden ennätyssadon suuruinen. Viljojen hintakehityksen osalta kansainvälisillä vilja- ja öljykasvimarkkinoilla markkinointikausi alkoi laskevin hinnoin. Syyskuussa mm. leipävehnän ja maissin futuurihintojen lähimmät noteeraukset ja vientihinnat olivat alhaisimmilla tasoillan neljään tai viiteen vuoteen. Loppuvuotta kohti hinnat ovat jälleen vahvistuneet. Markkinoilla seurataan juuri nyt mm. syysvehnäkasvustojen talvehtimista pohjoisella pallonpuoliskolla, kasvukauden edistymistä ja sadonkorjuun lähestymistä eteläisellä pallonpuoliskolla sekä näkymiä viljan vientimarkkinoilla. Arvio maailman viljasadosta jo suhteellisen tarkka Markkinoilla arviot kuluvan markkinointikauden viljasadosta alkoivat hahmottua jo paljon ennen markkinointikauden virallista alkua keväällä, kun ensimmäisiä arvioita viljan tuotannosta julkaistiin eri tahojen toimesta. Toukokuussa arviot tämän kauden viljasadosta olivat vielä 5 miljoonaa tonnia viime vuoden viljasatoa alhaisemmat, noin 194 miljoonan tonnin tasolla. Tänä syksynä satoarvioita on korotettu tiuhaan sadonkorjuun edetessä eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa. Sadonkorjuu on nyt vuoden vaihteessa saatu päätökseen kokonaisuudessaan pohjoisen pallonpuoliskon osalta ja se on käynnistynyt tai käynnistymässä alkuvuodesta myös eteläisellä pallonpuoliskolla. Edeltävällä markkinointikaudella 213/14 korjattiin maailman historian toistaiseksi suurin viljasato (1994 miljoonaa tonnia). Suuri sato kasvatti varsin alhaisella tasolla olleita viljavarastoja eri puolilla maailmaa. Suuren sadon myötä hyvä tarjonta, joka riitti vastaamaan kysyntään, näkyi myös viljojen hintakehityksessä. Kaudella 213/14 maissin sekä leipävehnän hinnat olivat edeltävää kautta alhaisemmalla tasolla. Hinnat pysyttelivät kuitenkin keskiarvoja korkeammalla tasolla. Vaikka sadonkorjuu on kauden 214/15 viljasadon osalta vielä osin kesken, voidaan sanoa että tällä kaudella maailman viljasato on määrältään hyvin lähellä viime kaudella saavutettua satoennätystä (199 miljoonaa tonnia). On mahdollista että viime vuonna tehdyt satoennätykset rikotaan vehnällä, maissilla sekä öljykasveista soijalla. Viljojen hehtaarisadot ovat olleet monilla päätuotantoalueilla tänä vuonna tavanomaista korkeampia. milj. tn 19 18 17 16 15 14 1 1 11 1 185 Viljan tuotanto, kulutus ja varastot 36 1789 Tuotanto Kulutus Varastot 335 1994 199 41 429 211/12 212/13 213/14 enn. 214/15 enn. Viljan kulutus kasvaa varsin maltillisesti milj. tn Globaalisti viljan kulutuksen arvioidaan kasvavan tällä markkinointikaudella noin parilla prosentilla. Etenkin viljan rehukäytön ja teollisen käytön ennustetaan kasvavan (+ 2,7 % ja + 2,2 %). Mm. rehukäyttöä kasvattaa lihan kasvavan kulutuksen myötä kasvava tuotanto. Osin viljan kulutuksen kasvun vauhdittajana ovat myös viime vuotta alhaisemmat viljojen hinnat, mikä on laskenut raaka-ainekustannuksia. Viljojen elintarvikekäyttö kasvaa maltillisemmin, mutta hieman tavanomaista enemmän. Kauden suuri viljasato näyttää riittävän hyvin kysyntään nähden huolimatta sen kasvusta. Yleisesti viljavarastojen arvioidaan kasvavan noin 6 % viime kaudesta ja olevan suurimmat 15. vuoteen. Huomattavaa on myös, että suurimpien viejien viljavarastojen arvioidaan kasvavan lähes 25 %. Etenkin maissivarastojen ennustetaan karttuvan tällä kaudella. 45 4 35 1
VEHNÄ Rikotaanko satoennätys? Pohjoisella pallonpuoliskolla olosuhteet syysviljojen kylvöön olivat syksyllä 213 yleisesti hyvät. Vehnän viljelyala kasvoi maailmanlaajuisesti noin prosentilla edeltävästä kaudesta ja se on tällä kaudella noin 222 miljoonaa hehtaaria. Syysvehnät talvehtivat yleisesti hyvin päätuotantoalueilla Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Hyvä talvehtiminen antoi hyvät edellytykset sadonmuodostukselle. Kasvukausi sujui pohjoisella pallonpuoliskolla yleisesti hyvissä olosuhteissa, minkä johdosta markkinointikaudella 214/15 korjataan lähes viime vuoden ennätyssadon suuruinen vehnäsato. Arviot vehnäsadosta liikkuvat 717 725 miljoonan tonnin välillä. Hehtaarisadot ovat maailmanlaajuisesti olleet hieman viiden viime vuoden keskisatoja korkeammalla tasolla (3,2 tn/ha). milj. tn 18 16 14 12 1 8 6 4 2 154 Vehnän tuotanto, suurimmat viejämaat 6 55 28 25 24 212/13 213/14 214/15 13 13 Määrältään Euroopan vehnäsato (154 milj. tn) oli selvästi edeltäviä kausia suurempi. Euroopassa suureen sadon taustalla oli tavanomaista korkeammat hehtaarisadot. Viime vuotta suurempia satoja korjattiin myös Venäjällä ja Ukrainassa. Kanadassa vehnäsato jää edeltävän kauden ennätyssatoa pienemmäksi, mutta on samalla tasolla kuin 212/13 kaudella. Yhdysvalloissa syysvehnien osin heikosta talvehtimisesta johtuen sato jäi viime vuotta pienemmäksi. viime vuotta pienemmäksi. Australian ja Argentiinan osalta satoarviot tarkentuvat vielä, kun sadonkorjuu saadaan päätökseen alkuvuodesta. Keski-Euroopassa, Kanadassa ja Kazakstanissa sateinen sadonkorjuukausi aiheutti jonkin verran satotappioita ja laatuongelmia. EU:n vehnäsadosta noin 6 % täyttää tänä vuonna myllyvehnän laatuvaatimukset, kun kahtena edeltävänä vuonna vastaava osuus on ollut 7 75 %. Suurten viejämaiden lisäksi hyviä vehnäsatoja on tällä kaudella korjattu suurista tuottajamaista myös Kiinassa (125 milj. tn) ja Intiassa (96 milj. tn). Vehnän käyttö kasvaa Vehnän kulutuksen arvioidaan kasvavan edeltävästä markkinointikaudesta noin 2 % verran. Kasvua tapahtuu vehnän käytössä elintarvikkeissa, rehuissa ja teollisessa käytössä. Globaalisti suuri rehuviljojen sato ja mm. maissin kilpailukykyinen hinta rajoittavat kuitenkin vehnän rehukäytön suurta kasvua. Toisaalta markkinointikauden alkupuolella vehnän viime kautta alhaisempi hinta on lisännyt jonkin verran sen käyttöä elintarvikeja teollisuussektoreilla. Maailman vehnätase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 695 655 713 717 Kauppa 145 141 155 15 Kulutus 698 677 695 712 Varastot 191 169 187 193 Varastojen vuosimuutos -2-22 18 6 Globaalisti vehnävarastojen ennustetaan karttuvan tällä kaudella hieman verrattuna tasoon, jolla varastot olivat markkinointikauden alussa. Eniten kasvua tapahtuu suurimpien viejämaiden varastoissa, joiden ennustetaan olevan kauden päättyessä suurimmat kolmeen vuoteen. FAO:n varastojen ja kulutuksen suhdetta kuvaava indeksi (stocks-to-use ratio (%)) nousee tällä kaudella vehnällä 27, %:iin mikä on korkein taso useaan vuoteen (213/14 24,9 %). Kun huomioidaan vain suurimmat viejämaat, nousee luku 16, %:iin (213/14 14,1 %). Australiassa kuivuus on leikannut satotoiveita vehnällä minkä vuoksi sato todennäköisesti jää jonkin verran 2
MAISSI Yhdysvalloissa korjattiin suuri maissisato Maailman viljellyin rehuvilja on maissi. Maissin tuotanto on viime vuosina kasvanut voimakkaasti ja sato lähentelee jo miljardia tonnia tai joissakin arvioissa jopa ylittää tämän rajan. Yhtenä syynä tuotannon kasvuun on kasvanut maissin kysyntä ja käyttö mm. bioetanolin raaka-aineena. Satokaudella 214/15 korjataan erittäin hyvä maissisato, joka on todennäköisesti historian toiseksi suurin ja hyvin lähellä viime kauden satoennätystä (982 miljoonaa tonnia). Maissilla satoarvioon liittyy vielä vehnää enemmän epävarmuutta, koska kasvukausi on vielä kesken eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa tuotetaan noin 1 15 % sadosta. Maissin tuotanto kausina 212/13-214/15 milj. tn 4 365 212/13 35 15 1 5 75 27 22,5 216 73,4 213/14 214/15 21 13 Hieman yli kolmannes maailman maissisadosta tuotetaan Yhdysvalloissa (365 miljoonaa tonnia). Muita suuri maissintuottajia ovat Kiina (216 milj. tn), Brasilia (75 milj. tn), EU maat (73 milj. tn) ja Ukraina (27 milj. tn). Suurimpien maissin viejämaiden joukkoon lukeutuvat Yhdysvallat, Brasilia, Ukraina ja Argentiina. Satokaudella 214/15 maissisato onnistui etenkin Yhdysvalloissa, jossa rikotaan todennäköisesti aiemmat satoennätykset. Maissin viljelyala jäi keväällä viime vuotta pienemmäksi, mutta hehtaarisadot ovat olleet selvästi tavanomaista korkeampia. Sateinen sää häiritsi Yhdysvalloissa paikoin sadonkorjuun loppuun saattamista. Myös Kiinassa ja Euroopassa korjattiin lähes ennätyssuuret maissisadot. Brasiliassa ja Argentiinassa maissisato jäänee viime vuotta pienemmäksi. Maissin kylvöt viivästyivät marrasjoulukuussa osin sateisen sään vuoksi ja maissin viljelyala jäänee muutoinkin todennäköisesti viime vuotta pienemmäksi johtuen soijan viljelyn paremmasta kannattavuudesta. Etelä-Amerikan maissisato aletaan korjata helmi- ja maaliskuun taitteessa. Toisaalta kylvöt toista maissisatoa varten aloitetaan alkuvuodesta. Maissin käyttö rehusektorilla kasvaa Maissin käytön arvioidaan kasvavan tällä markkinointikaudella edeltävästä kaudesta noin parilla prosentilla ja suurin kasvu tapahtuu rehusektorilla (+ 3 %). Käytön kasvun taustalla on niin lihantuotannon kasvu kuin viime vuotta alhaisemmat hinnat ja hyvä saatavuus. Maissisadosta noin 6 % käytetään rehuksi, 27 % teollisuudessa mm. bioetanolin raaka-aineena ja noin 1 % ruuaksi. Maailman maissitase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 875 86 984 982 Kauppa 98 99 12 113 Kulutus 875 858 94 963 Varastot 13 132 176 195 Varastojen vuosimuutos 1 2 44 19 Ennätyssuuri maissisato näyttää ennusteiden mukaan hyvin riittämään kasvavaankin kulutukseen ja maailman maissivarastojen arvioidaan olevan tämän markkinointikauden päättyessä suurimmat 27. vuoteen. % 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 Lähde: FAO Varastojen ja kulutuksen suhde (stocks-to-use) rehuviljat kaikki viljat vehnä 5/6 6/7 7/8 8/9 9/1 1/11 11/12 12/13 13/14 14/15 3
OHRA JA KAURA Ohrasato hieman viime vuotta pienempi Markkinointikaudella 214/15 ohraa tuotetaan maailmalla arvioiden mukaan noin 138 miljoonaa tonnia. Ohrasato on tällä kaudella noin 5 % edeltävän vuoden ennätyssatoa pienempi, mutta viiden vuoden keskiarvojen tasolla. EU maat kuuluvat suurimpiin ohrantuottajiin. EU alueen ohrasato on tänä vuonna noin 6 miljoonaa tonnia eli noin 43 % koko maailman ohrasadosta. EU:n ohrasato on hyvin lähellä viime vuoden satoa. Venäjä on suurin yksittäinen ohran tuottajamaa 19 miljoonan tonnin sadollaan. Ukrainan ohrasato nousee tänä vuonna 9,4 miljoonaan tonniin ja Australiassa ja Kanadassa ohraa tuotetaan hieman yli 7 miljoonaa tonnia. Viime vuoteen verrattuna tänä vuonna korjattiin Venäjällä ja Ukrainassa noin neljänneksen suuremmat ohrasadot. Kanadassa ja Australiassa vastaavasti ohrasadot olivat prosentuaalisesti lähes saman verran viime vuotta pienemmät. Maailman ohratase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 134 129 145 138 Kauppa 2 19 23 22 Kulutus 135 133 141 137 Varastot 26 22 26 27 Varastojen vuosimuutos -4 4 1 Ohran käytön arvioidaan tällä markkinoilla jäävän noin 3 % viime kautta pienemmäksi, koska rehukäyttö laskee mm. muiden rehuviljojen hyvän tarjonnan myötä. Maailmanlaajuisesti ohravarastot karttuvat viime vuodesta hieman. Myös kauraa tuotetaan hieman viime vuotta vähemmän Suomi on yksi maailman suurimmista kauran tuottajamaista. Tämän vuoden kaurasatomme, 1,1 miljoonaa tonnia, on noin 5 % koko maailman kaurasadosta. Arvioiden mukaan kauraa tuotetaan tänä vuonna noin 22,5 miljoonaa tonnia ja sato on noin 6 % viime vuotta pienempi. Kaurasadosta tuotetaan Euroopassa noin 8 miljoonaa tonnia eli noin 35 %. Suomen lisäksi muita suuria tuottajamaita ovat Puola, Espanja ja Ruotsi. Kanadassa kaurasato on 214/15 satokaudella arvioiden mukaan noin 2,7 miljoonaa tonnia, Australiassa 1,2 miljoonaa tonnia ja Venäjällä noin 5 miljoonaa tonnia. Kauran käytön arvioidaan tällä kaudella jäävän noin pari prosenttia viime kautta pienemmäksi. Kaurasadosta noin 7 % käytetään rehuksi ja muiden rehuviljojen hyvä tarjonta vähentänee myös kauran rehukäyttöä. Kauran elintarvikekäyttö (4,8 milj. tn) on sen sijaan kasvamassa viime vuodesta noin 5 % verran. Maailman kauratase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 23 21,3 24,1 22,5 Kauppa 2,1 1,9 2,1 2 Kulutus 23,2 22,4 23,5 22,9 Varastot 3,9 2,8 3,4 3 Viljasadon jakautuminen viljalajeittain Alla olevassa kuvaajassa on esitetty mistä maailman lähes kolmen miljardin vilja- ja öljykasvisato muodostuu tällä satokaudella. Viime satokauteen verrattuna muutokset viljojen ja öljykasvien tuotantomäärissä ovat verrattain pieniä. Maissia tuotetaan viljoista eniten. Soija on selkeästi tuotetuin öljykasvi. Ohra; 138 Hirssi; 62 Vehnä (sis. durum); 749 Maissi; 982 Eri viljelykasvien tuotanto satokaudella 214/15 (milj. tn) Riisi; 475 Öljykasvit; 531 Ruis; 16 Kaura; 23 Soija; 38 Rapsi; 71 Muut öljykasvit; 152 ja USDA 4
ÖLJYKASVIT Soijaa tuotetaan enemmän kuin koskaan Soija on maailmassa ylivoimaisesti viljellyin öljykasvi. Satokaudella 214/15 tullaan todennäköisesti rikkomaan kaikki aiemmat ennätykset, kun puhutaan soijan tuotantomäärästä. Arviot soijasadosta vaihtelevat 38 312 miljoonan tonnin välillä. Viime vuoteen verrattuna sato olisi toteutuessaan noin 8,5 % suurempi. Soijan satoarvioon liittyy maissin tavoin vielä epävarmuutta, koska kasvukausi on Etelä-Amerikassa vasta alkuvaiheessa ja sadonkorjuu on päätöksessä vasta touko- tai kesäkuussa. Suurin soijan tuottajamaa on Yhdysvallat. Soijan viljelyala Yhdysvalloissa kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen ja myös soijalla hehtaarisadot ovat olleet tavanomaista korkeampia. Tämän myötä tänä vuonna korjattu soijasato on suurin Yhdysvaltain historiassa (18 miljoonaa tonnia). Yhdysvallat kisaa suurimman tuottajamaan paikasta Brasilian kanssa. Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina tuottavat tänä vuonna noin 8 % maailman soijasadosta. milj. tn Soijan tuotanto satokausina 211/12-214/15 35 15 1 5 5 66 58 82 4 49 53 86 53 84 83 91 56 91 54 18 211/12 212/13 213/14 214/15 enn. Muut Brasilia Argentiina Yhdysvallat rästä noin 9 miljoonaa tonnia. Kiina on suurin soijan tuoja, sen tuonnit vastaavat tälläkin kaudella noin 64 % kaikesta kaupankäynnissä liikkuvasta soijamäärästä (74 milj. tn). Argentiina vie soijasta valtaosan rouheena. Suuri sato kartuttaa tällä kaudella soijavarastoja, joiden arvioidaan kasvavan jopa 4 % kauden alun tasoltaan. Varastot kasvavat etenkin Yhdysvalloissa. Maailman soijatase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 241 272 284 38 Kauppa 94 99 111 115 Kulutus 254 267 283 297 Varastot 23 28 29 4 Euroopassa korjattiin hyvä rapsisato Rapsia tuotettiin tänä vuonna eri puolilla maailmaa noin 71 miljoonaa tonnia. Sato jää noin prosentin viime vuotta pienemmäksi, mutta on selvästi edeltävien kausien satoa suurempi. Noin kolmannes sadosta tuotettiin EU:n alueella (24 milj. tn) ja sato on edeltäviä vuosia parempi. Euroopassa hehtaarisadot ovat myös rapsilla olleet keskimääräistä korkeampia. Kanadassa rapsisato jää sen sijaan viime vuoden ennätyssatoa selvästi pienemmäksi (14 milj. tn). Satomäärää laski viljelyalan laskun lisäksi myös hankala kasvukausi. Hyvästä kysynnästä johtuen rapsivarastojen arvioidaan hieman laskevan siltä tasolta, jolla ne olivat kauden alussa. Maailman rapsitase, lähde IGC milj. tonnia 211/212 212/13 213/14 214/15 enn. Tuotanto 62 64 72 71 Kauppa 13 13 16 14 Kulutus 63 65 69 71 Varastot 5 4 6 6 Syysrapsin kylvöt on pohjoisella pallonpuoliskolla tehty ja kasvustojen talvehtiminen on alkanut mm. Euroopassa yleisesti hyvissä olosuhteissa. Viljelyalan arvioidaan jäävän viime vuotta pienemmäksi. Yhdysvallat ja Brasilia käyvät kisaa myös vientimarkkinoilla suurimman soijan viejän tittelistä ja kisa on hyvin tasainen tälläkin kaudella. Maailmanmarkkinoilla soijasadosta liikkuu kauden aikana noin 115 miljoonaa tonnia. Yhdysvallat ja Brasilia vievät yhteensä tästä mää- 5
HINTAKEHITYS - VILJAT Kansainväliset viljamarkkinat Markkinointikausi aloitettiin laskevin hinnoin Odotukset suuresta viljasadosta markkinointikaudella 214/15 alkoivat näkyä viljojen markkinahinnoissa alkukesällä. Pohjoisen pallonpuoliskon kasvukauden edetessä arviot onnistuneesta kasvukaudesta ja hyvistä sadoista vahvistuvat, mikä näkyi laskusuuntaisena viljojen hintakehityksenä markkinoilla Atlantin molemmin puolin. Satoarvioita korotettiin hyvin tiuhaan elokuun ja lokakuun välillä. Satoarvioiden noustessa markkinoilla vahvistui näkemys siitä, että viljan tuotanto riittää kattamaan kysynnän ja varastot karttuvat myös tällä kaudella. Tähän kauteen lähdettiin viime vuoden ennätyssadon kartuttamilla varastoilla, tosin paikoin varastotilanne oli ennen uuden sadon tuloa markkinoille ajankohdalle tyypillisesti niukka. Syyskuussa 214 maissin ja leipävehnän lähimpien futuurien hintanoteeraukset laskivat alhaisimmalle tasolleen neljään vuoteen sekä Chicagon pörssissä että Pariisin Euronextissä. Samansuuntainen lasku näkyi myös viljojen vientihinnoissa (FOB). /tn 26 24 23 22 21 19 18 17 16 15 14 Myllyvehnäfutuurien kehitys NYSE Euronextissä (Matif) maalis 213 touko 213 marras 213 tammi 214 maalis 214 touko 214 marras 214 tammi 215 maalis 215, NYSE Euronext 213 214 Alkusyksystä muodostettiin kuvaa sadosta Syys- ja lokakuussa, kun sadonkorjuu pohjoisella pallonpuoliskolla oli saatu vehnän osalta lähes päätökseen, seurattiin markkinoilla mm. tarkentuvia uutisia vehnäsadon määrästä ja sen laadusta, viljan vienneistä ja Ukrainan kriisistä. Maissikasvustojen tuleentumista ja sadonkorjuun alkua seurattiin myös sen ohella että markkinoilla esitettiin paljon arvioita maissin ja soijan tulevasta kylvöalasta Etelä-Amerikan maissa. Elo- ja lokakuun välillä pientä tukea laskevaan hintakehitykseen toivat toisinaan mm. spekulaatiot vehnän laatuongelmista mm. Euroopassa ja satunnaiset uutiset siitä, että sateinen tai muutoin huono sää on häirinnyt sadonkorjuuta jossain päin pohjoista pallonpuoliskoa. El Ninõ ilmiön vahvistumista ja sen negatiivisia vaikutuksia eteläisen pallonpuoliskon kasvukauteen ja viljasatoihin spekuloitiin, mutta todennäköisyys ilmiön vahvistumiselle laski syksyn edetessä. Hinnat vahvistuivat lokakuun jälkeen Lokakuussa 214 yhdysvaltalaisen maissin vientihinta (FOB, Gulf) laski hieman alle 18 $/tn tason. Euroopassa leipävehnän vientihinnat (FOB Rouen ja Hampuri) käväisivät samanaikaisesti lähellä $/tn rajaa. Yhdysvaltalaisen vehnän ja Mustanmeren vehnän vientihinnat olivat lokakuun alussa noin 24 $/tn tasolla. Markkinointikauden alun tilanteeseen verrattuna olivat hinnat laskeneet yleisesti noin 2 $/tn. Mikäli verrataan hintoja vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin, oli maissin hinta noin 35 $/tn ja leipävehnän hinta noin 5 $/tn alhaisemmalla tasolla. US dollaria/tn 32 28 26 24 22 18 16 Vehnän ja maissin markkinahintoja (FOB) Vehnä, FR (Rouen) Vehnä, US (SRW, Gulf) Vehnä, Mustameri Vehnä, Saksa (Hampuri) US maissi (Gulf) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 214 Yhdysvaltalaisen vehnän vientihintaa on pitänyt muita markkinoita korkeammalla tasolla tällä kaudella mm. vahva dollari sekä se että vehnäsato jäi tavanomaiselle tasolle talvituhoista johtuen. Euron edelleen laskeva kurssi dollariin nähden on tuonut EU maille markkinointikaudella kilpailuetua vientimarkkinoilla. Lokakuun puolen välin jälkeen markkinoiden suunta kuitenkin pikkuhiljaa kääntyi. Suunnanmuutoksen taustalla oli lokakuussa mm. uutiset sateisen sään viivästyttämästä maissin sadonkorjuusta Yhdysvalloissa. Laatutappioiden ohella viivästymisen pelättiin aiheuttavan 6
logistisia ongelmia. Eteläisellä pallonpuoliskolla kuivuus leikkasi Australiassa satotoiveita etenkin vehnällä ja soijan ja maissin kylvöihin tuli viivästyksiä huonon sään vuoksi Etelä-Amerikassa. Joulukuussa nostetta etenkin vehnän markkinahintoihin toi myös huolet syysvehnien talvehtimisesta. Viljoilla vahvistuvaa hintakehitystä on tukenut loppuvuodesta myös kiihtyneet spekulaatiot siitä ovatko Venäjä ja Ukraina koko kauden mukana viljan vientimarkkinoilla vai eivät. Joulukuussa asia nousi jälleen otsikoihin. Ruplan syöksylaskussa ollut kurssi ja kotimarkkinoilla selvästi noussut ruuan hinta lisäsivät Venäjällä paineita siihen, että vientejä rajoitetaan. Juuri ennen joulua uutisoitiin kiristyneistä laatuvaatimuksista vientiviljalle ja vuoden vaihteessa uutisoitiin Venäjän asettaneen 35 $/tn vientimaksun, maksu astuu voimaan 1. helmikuuta. Ukrainan viranomaiset ovat ainakin toistaiseksi vakuuttaneet että vientirajoituksia ei aseteta. Vientitoiminta ainakin Venäjältä hidastunee alkuvuodesta. On kuitenkin huomioitavaa että Venäjä sekä Ukraina ovat jo tehneet valtaosan vientikaupoista ja laivauksista, kun vientitoiminnan vilkkain kausi on tyypillisesti painottunut markkinointikauden alkupuolelle. Ranskalainen vehnä markkinoiden halvinta Lähimmän leipävehnäfutuurin noteeraus Pariisin NYSE Euronextissä oli joulukuun lopussa noin /tn tasolla. Kyseinen noteeraus oli yksi markkinointikauden korkeimmista. Tältä tasolta on hieman tultu alaspäin. Ranskalaisen vehnän vientihinta (FOB Rouen) oli heti joulun jälkeen 243 $/tn tasolla. Saksalaisen vehnän hinta (FOB Hampuri) oli 26 $/tn tasolla, Mustanmeren vehnä 265 $/tn ja yhdysvaltalainen vehnä 272 $/tn (FOB SRW Gulf). Hinnat olivat samalla tasolla kuin kesäkuussa 214. Yhdysvaltalaisen maissin vientihinta oli vahvistunut 191 $/tn tasolle. $/tn 65 6 55 5 45 4 35 15 1 Maissin, vehnän ja soijan futuurihintojen kehitys Chicagon pörssissä (CME) 213 ja 214 Maissi 213 Maissi 214 Vehnä 213 Vehnä 214 Soija 213 Soija 214 Rehuohran vientihinnat vaihtelivat vuoden vaihteessa Ranskassa ja Saksassa (FOB Rouen ja Hampuri) 226 $/tn tasolla. Noteeraukseltaan halvinta oli tuolloin Mustanmeren ohra, 219 $/tn (FOB Black Sea). Myös ohran hinnat ovat vahvistuneet loppuvuotta kohden. $/tn 34 32 28 26 24 22 18 16 1 2 3 4 5 6 7 8 9 111 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11112 Rehuohran vientihintoja (FOB) Rehuohra, Etelä-Australia Rehuohra, Ranska, Rouen Rehuohra Saksa, Hamburg Rehuohra, Mustameri 213 214 Syysvehnien talvehtiminen fokuksessa Syysvehnien talvehtimista seurataan pohjoisen pallonpuoliskon osalta nyt erityisen tarkasti. Marraskuussa uutisoitiin että kylvetyt syysvehnäkasvustot Venäjällä ja Ukrainassa ovat kärsineet mm. kuivuudesta ja ankarista pakkasista ennen lumentuloa. Tällä on ollut etenkin vehnän hintaa tukeva vaikutus. Yhdysvalloissa poikkeuksellisen ankarien pakkasten on pelätty joulukuun loppupuolella ja vuoden vaihteessa aiheuttaneen talvituhoja mm. Keski-lännessä. USDA:n kasvutilannekatsauksessa joulukuun lopussa on arvioita vehnäkasvustojen kunnosta laskettu osassa maata, mm. suurimmassa tuottajaosavaltiossa Kansasissa. Euroopassa syysviljojen talvehtimisen on raportoitu sujuneen hyvissä olosuhteissa. Markkinoilla riittää nyt paljon spekulaatioita ja arvioita syysviljojen talvehtimisesta, mutta asiaan ei saada varmuudella vahvistusta kevättä. Näillä spekulaatioilla voi olla kuitenkin vaikutusta markkinahintojen kehitykseen. Joulukuussa arvioitiin että vehnän viljelyala olisi tulevalla markkinointikaudella 215/16 noin prosentin tätä markkinointikautta suurempi. Syysvehnäkasvustojen ohella markkinoilla seurataan nyt miten maissi- ja soijakasvustot kehittyvät eteläisellä pallonpuoliskolla, etenkin Brasiliassa ja Argentiinassa. Lisätietoja mm. Australian viljasadosta on myös tulossa piakkoin, kun sadonkorjuu saadaan päätökseen. 7
Vientimarkkinoilla käydään kovaa kilpailua Tälläkin markkinointikaudella kilpailu vehnän, maissin ja soijan vientimarkkinoilla käy kiivaana. Maailman viljasadosta (ei huomioida riisiä) liikkuu vuosittain kansainvälisessä kaupassa noin 15 % eli suurin osa tuotetusta viljasta kulutetaan edelleen paikallisesti. Tällä markkinointikaudella kansainvälisessä viljakaupassa liikkuvan viljan määrän arvioidaan hieman laskevan viime vuodesta (yht. 297 milj. tn). Mm. Kiinan hyvä viljasato ja viime vuoden ennätyssuuret soijan ostot ovat pienentäneet tuontitarvetta ja tuontitarve on hieman pienempi myös mm. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suurilla vehnäntuojamailla. Kauden alussa arvioitiin että EU:n viljan viennit jäävät selvästi viime kauden ennätystasoltaan. Näihin uutisiin toi hieman lisäpontta se, että suurimman viejämaan, Ranskan vehnäsadon raportoitiin olevan tavanomaista heikkolaatuisempi. Arvioita EU:n viljan vienneistä on kauden edetessä nostettu, kun viennit ovat sujuneet odotettua ripeämpään tahtiin. Vuoden 214 lopussa oli viljoja ja vehnäjauhoja viety EU:sta 214/15 markkinointikaudella noin 21,7 miljoonaa tonnia. Määrä on noin 1,3 miljoonaa tonnia pienempi kuin viime kaudella vastaavaan aikaan, mutta noin 7 miljoonaa tonnia suurempi kuin edeltävällä kaudella. Viljoista eniten on viety vehnää, 14,8 miljoonaa tonnia. Komission arvio EU:n vehnän vienneistä tällä kaudella on 3 miljoonaa tonnia (13/14 3 milj. tn). Myönnetyt vienti- ja tuontitodistukset aikavälillä 1.7.214-6.1.215. eli 28 viikkoa kauden alusta (tonnia) vienti tuonti Vehnä 14 772 786 1 725 711 Vehnäjauho 42 929 15 646 Durum-vehnä 459 99 1 396 84 Ohra 4 299 618 56 28 Maissi 1 377 358 4 143 82 Ruis 124 538 Kaura 136 52 Viljat yht. 21 747 7 384 Lähde: CIRCABC EU maiden viljan vientejä voi kauden loppupuolella vauhdittaa vientitoiminnan mahdollinen hidastuminen Venäjältä ja Ukrainasta. Euron alhainen kurssi dollariin nähden tuo myös EU maille kilpailuetua, kun markkinoilla vientitarjoukset tehdään dollareissa. Venäjän vehnän vientien arvioitiin tällä kaudella ennen vientirajoituksia olevan noin 22 25 miljoonaa tonnia ja Ukrainan noin 1 miljoonaa tonnia. Kauden edetessä arvioita Yhdysvaltain vehnän vienneistä on laskettu noin 24 25 miljoonan tonnin tasolle ja vientimäärä jää selvästi viime kautta pienemmäksi (13/14 32 milj. tn). Kanadan vientien arvioidaan olevan lähellä Yhdysvaltain vientimäärää. Mikäli Venäjä ja Ukraina eivät loppukaudella ole mukana markkinoilla, näyttäisi markkinoilla kuitenkin olevan muista lähteistä hyvin tarjontaa. Öljykasvimarkkinat Positiiviset satonäkymät soija- ja rapsisatojen suhteen ovat tuoneet tällä markkinointikaudella laskuvirettä öljykasvisektorin hintoihin verrattuna viime kauteen. Niukka tarjontatilanne helpottui, kun Etelä-Amerikan sato saatiin korjattua kesällä ja viimein markkinoille ja markkinoilla ei enää oltu Yhdysvaltain vähäisten varastojen varassa. Tämä näkyi markkinoilla etenkin laskevina soijan hintoina heti markkinointikauden alussa. FAO:n öljykasvien hintaindeksi laski elokuussa alhaisimmalle tasolleen neljään vuoteen ja kasviöljyjen ja valkuaisrehujen indeksit saavuttivat tuolloin alhaisimmat tasonsa viiteen ja kahteen vuoteen. Indeksien kehitykseen vaikutti suoraan markkinahintojen kehitys ja elokuun jälkeen indeksien arvot ovat pudonneet edelleen hieman. 7 675 65 625 6 575 55 525 5 475 45 425 4 375 35 325 275 Hinnat vahvistuivat Soijan ja rapsin futuurit (Chicago, Pariisi, Winnipeg) Soijapapu $/tn Rapsi /tn Rapsi CAD$/tn 213 214 Lokakuussa myös öljykasveilla hintakehityksen suunta hieman kääntyi ja hinnat kääntyivät vaihteeksi nousuun 8
huolimatta siitä, että odotukset olivat edelleen ennätyssuuressa soijasadossa. Syinä nousujohteiseen hintakehitykseen olivat mm. uutiset sateen viivästyttämästä soijan sadonkorjuusta Yhdysvalloissa. Sateinen sää viivästytti myös rapsin sadonkorjuuta Kanadassa. Samanaikaisesti Brasiliassa kuivuus häiritsi soijan kylvöjä. Soijan ja etenkin soijarouheen futuurihinnoissa Chicagon pörssissä koettiin lokakuussa suuria päivävaihteluja mm. markkinauutisten tuomien spekulaatioiden myötä. Marras- ja joulukuussa soijan futuurihinta on pysytellyt varsin samalla tasolla. Rapsifutuurien hintakehitys on ollut maltillisempaa Parisiin ja Winnipegin pörsseissä. NYSE Euronextissa rapsin lähimmän futuurin noteeraus oli vuoden vaihteessa 351 /tn. /tonni Rapsifutuurien hintakehitys, NYSE Euronext (Matif) 44 Helmi 214 Touko 214 42 Elo 214 Marras 214 4 Helmi 215 Touko 215 38 36 34 32 Lähde:IGC 214 Kotimaassa öljykasvien hinnat ovat seuranneet rapsin futuurihinnan kehitystä Pariisin pörssissä ja ne olivat vuoden vaihteessa 34 /tn tasolla. Etelä-Amerikan soijasato fokuksessa Öljykasvimarkkinoilla seurataan kevät hyvin tiiviisti uutisia siitä minkälaiset kasvuolosuhteet Etelä-Amerikassa ovat ja mitä tämä tarkoittaa soijan tuotannon suhteen. Loppuvuoden voimakkaassa laskussa ollut raakaöljyn hinta voi tuoda laskuvirettä myös öljykasvisektorin hintoihin, mikäli se vähentää kasviöljyjen käyttöä biodieselin raaka-aineena. Mm. Kiinan soijan tuontien kehittymistä seurataan myös tiiviisti. Tämän lisäksi markkinoilla seurataan myös uutisia syysrapsien talvehtimista pohjoisella pallonpuoliskolla sekä ensimmäisiä arvioita soijan kylvöaloista mm. Yhdysvalloissa keväällä 215. Lyhyesti Kaudella 214/15 korjattava suuri vilja- ja öljykasvisato on näkynyt markkinahintojen kehityksessä alkukesästä lähtien. Vilja- sekä öljykasvimarkkinoilla markkinahinnat ovat kuitenkin vahvistuneet syys- ja lokakuun alhaisilta tasoiltaan. Hintataso on kuitenkin kaikilla viljoilla alhaisempi kuin vuosi sitten. Arviot siitä että varastot kasvavat toista kautta peräkkäin niin vehnällä, maissilla kuin soijalla rajoittaa kuitenkin mahdollisuuksia hintojen nousuun kauden edetessä. Markkinoilla seurataan alkuvuodesta: Syysviljojen talvehtimista pohjoisella pallonpuoliskolla ja siihen vaikuttavia sääolosuhteita. Mahdollisista talvituhoista huhuttu Venäjällä, Ukrainassa ja Yhdysvalloissa, mutta varmuutta näistä ei kuitenkaan ole. Tarkentuvia arvioita kylvöaloista saadaan todennäköisesti myös alkuvuodesta Tarkentuvia arvioita viljan kulutuksesta eri sektoreilla sekä kysynnän kehittymisestä vientimarkkinoilla Tarkentuvia arvioita varastoista kauden päättyessä (missä määrin, millä viljalajeilla ja missä varastot kasvavat) Venäjän ja mahdollisesti Ukrainan vientirajoitusten vaikutusta mm. vehnän vientimarkkinoihin Etelä-Amerikan maissi- ja soijasadon kehitystä ja siihen vaikuttavia sääolosuhteita (voimistuuko El Ninõ sääilmiö vai ei, positiivinen vai negatiivinen vaikutus?) Ensimmäisiä arvioita kevään kylvöaloista pohjoisella pallonpuoliskolla (etenkin Yhdysvallat, maissin ja soijan viljelyalat) Kehitystä muilla raaka-ainemarkkinoilla ja hyödykemarkkinoilla ja valuuttakursseissa, näillä vaikutusta myös hintakehitykseen vilja- ja öljykasvisektoreilla (mm. raakaöljy, rupla, dollari, euro) Maailmanpolitiikka ja yleinen taloustilanne voi vaikuttaa markkinatilanteeseen ja mm. viljan kulutukseen 9
Kotimaan viljamarkkinat Viljasato onnistui Kotimaassa korjattiin tänä vuonna hyvä viljasato, joka on määrältään lähes viime vuoden sadon suuruinen, noin 4,1 miljoonaa tonnia. Kasvukausi oli olosuhteiltaan vaihteleva, mutta pääosin suotuisa. Sadonkorjuukauden sateet aiheuttivat laatutappioita etenkin vehnällä, josta korjattiin tänä vuonna ennätyssuuri sato (1, miljoonaa tonnia). Ohrasato oli tänä vuonna 1,8 miljoonaa ja kaurasato 1,1 miljoonaa tonnia. Ruissato oli selvästi viime vuotta suurempi, 72 tonnia. Lisätietoja kotimaan viljasadosta ja sen laadusta löytyy mm. Tiken ja Eviran tilastoista. Hintakehitys kotimaassa Viljojen hinnat pysyttelivät kotimaassa vielä heinäkuussa varsin muuttumattomina, mutta heinäkuun viimeisellä viikolla hintanoteeraukset laskivat vehnällä ja ohralla. Muilla viljoilla muutokset ostohinnoissa olivat tällöin vielä pieniä. Syyskuussa etenkin rehuvehnän ja luomuviljojen hinnat laskivat edelleen ja laskuvirettä on ollut myös muiden viljojen hinnoissa. Lokakuun jälkeen hintakehitys on ollut varsin vakaata. /tn 24 23 22 21 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 Lähde: Tiken ja VYR:n hintaseuranta Viljojen hintakehitys kotimaassa 213 214 Leipävehnä Raisio Rehuvehnä Raisio Kaura ostajien ka Rehuohra Naantali Mallasohra Raisio, Lahti Ruis Lahti Kotimaan hintakehitykseen on vaikuttanut hyvän kotimaan sadon lisäksi yleinen hintakehitys kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaassa on mm. rehuvehnää tällä markkinointikaudella tarjolla selvästi tavanomaista enemmän, mikä on vaikuttanut hintakehitykseen sen ohella että vientimarkkinat eivät ole rehuvehnän suhteen vetäneet. Kotimaan käytön lisäksi merkittävä osa viljasadosta menee vientiin ja myös sen myötä viljan vienneissä onnistuminen vaikuttaa kotimaan hintakehitykseen. Heinäkuun ja syyskuun välillä viljakauppaa tehtiin erittäin vilkkaasti ja viljaa myytiin Tiken tilastojen mukaan tiloilta ennätysmäärä ko. vuosineljänneksen aikana, lähes 84 tonnia. Tässä määrässä oli mukana paljon viime vuoden satoa. tn 9 8 7 6 5 4 1 Lähde: Tike Viljan ostot maatiloilta vuosina 213-214 Ruis Kaura Ohra Vehnä I II III IV I II III 213 214 Alkukauden vilkkaan kaupankäynnin myötä ja ajankohdalle tyypillisesti kysyntä sekä tarjonta ovat kotimaan markkinoilla loppuvuodesta rauhoittuneet. Myös kotimaassa viljojen hinnat ovat hieman nousseet loppuvuoden aikana ja etenkin leipävehnän hinta on vahvistunut kansainvälisten markkinoita seuraten. Ostohintojen vaihteluväli 7.1.215 ( /tn) Viljaa viety viime kautta enemmän Ostohintojen keskiarvo 7.1.215 ( /tn) Leipävehnä 16-175 17 Rehuvehnä 115-128 12 Kaura 9-125 113 Suurimokaura 113-13 124 Ohra 114-132 122 Mallasohra 158-165 16 Ruis 18-195 184 Rypsi ja rapsi 329-347 343 Lähde: VYR hintaseuranta Lokakuun loppuun mennessä Suomesta oli Tullin tilastojen mukaan viety viljaa tällä markkinointikaudella 27 tonnia (4 kuukautta). Lokakuun loppuun mennessä eniten oli viety ohraa, yhteensä 121 tonnia. Kauraa oli viety 14 tonnia ja vehnää noin 44 tonnia. Ruista oli lokakuun loppuun mennessä tuotu noin 2 tonnia. Ohran vientimäärää kasvatti lokakuussa tehdyt 64 tonnin laivaus Saudi-Arabiaan ja 16 tonnin laivaus Libyaan. Muutoin ohran laivaukset ovat tällä kaudella kohdistuneet lähinnä Eurooppaan. 1
Kauran laivauksissa pääkohde on tällä markkinointikaudella ollut Keski-Euroopassa. Laivauksia on tehty etenkin Saksaan. tn 45 4 35 15 1 5 Kauran, ohran ja vehnän vienti Suomesta Satokausi 211/12 Satokausi 212/13 Tullin tilastot ovat 2 kuukautta todellisuutta perässä ja näissä vientimäärissä ei näy vielä Mavilta haetut vientitodistukset kauran vientiin EU:n ulkopuolelle viikolla 49 (2 tn) ja ohralle viikolla 52 (1 5 tn). Kotimaan viljatasearviossa arvioidaan kauran vientimääräksi tällä kaudella tn, ohralle tn ja vehnälle 33 tn. Etenkin vehnän vientimäärän täyttämiseen pitää tehdä paljon töitä ja laivauksia kevään aikana. Ruista kylvettiin ennätysmäärä Tiken ennakollisen syysviljojen kylvöalatilaston mukaan (11.12.) viime syksynä kylvettiin ennätysmäärä ruista ja myös syysvehnän kylvöala kasvoi. Rukiin kylvöala on suurin sitten vuoden. Syksyllä 214 syysrukiin kylvöala nousi 36 8 hehtaariin. Ala on 6 % suurempi kuin kasvukauden 214 viljelyala. Luomusyysruista kylvettiin 4 6 hehtaaria ja luomusyysvehnää 1 hehtaaria. Syysvehnän kylvöala oli 43 1 hehtaaria. Ala on hieman suurempi kuin kasvukauden 214 viljelyala. Kylvöalat perustuvat satotutkimuksen 7 maatilan tietoihin. Viljelyalat tarkentuvat toukokuussa 215, kun tukihakemusten kasvikohtaiset viljelyalat ovat käytettävissä. Teollisuuden viljankäyttö kasvoi Satokausi 213/14 Lähde: Tullihallitus 1/214, *satokauden 14/15 viennit Kauran vienti Ohran vienti Vehnän vienti Satokausi 214/15 *) Aikavälillä heinäkuusta syyskuuhun (vuoden 214 3. vuosineljännes) kotimainen teollisuus käyttö kotimaista ja ulkomaista viljaa yhteensä 356 tonnia. Määrä on noin 7 tonnia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Viljamäärästä vehnää oli 116 tonnia, ruista 22 tonnia, ohraa 151 tonnia ja kauraa 69 tonnia. Edeltävään vuosineljännekseen verrattuna etenkin ohran rehukäyttö kasvoi. tn Viljan käyttö teollisuudessa vuosina 213-214 4 Ohra Kaura 35 Ruis Vehnä 15 1 5 Lähde: Tike Lähteet I II III IV I II III Tämä markkinakatsaus on laadittu Vilja-alan yhteistyöryhmässä ja sitä on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Markkinakatsaus on kirjoitettu pääosin vuoden 214 viikolla 52 ja vuoden 215 viikolla 1. Markkinakatsaukseen on käytetty luotettavana pidettyjä lähteitä, valtaosaan niistä löytyy linkit tästä alta. Kansainvälinen viljaneuvosto, IGC: http://igc.int/en/default.aspx YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO: Crop Prospects and Food Situation, joulukuu 214: http://www.fao.org/3/a-i4256e.pdf Food Outlook, heinäkuu 214: http://www.fao.org/3/ai4136e.pdf Agricultural Market Information System, AMIS: http://www.amis-outlook.org/ HGCA: www.hgca.com/markets 2 13 214 Yhdysvaltain maatalousministeriö, USDA: http://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/ Euroopan komissio, viljataseet: http://ec.europa.eu/agriculture/cereals/ 11