1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle Kunnan vastaukset Kunta Petäjävesi Kunnan tämänhetkinen asukasluku 2000 6000 Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 25.6.2007, 27.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö Ulla Pietilä Yhdyshenkilön asema Hallintojohtaja Puhelin 014-859 511 Yhdyshenkilön sähköposti ulla.pietila@petajavesi.fi Kuntajaon muutos Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/ I Kunnan selvitys. 1. Kunnan selvitys lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä / 1 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti Kunnan oma 1.A Kuntarakenteen vahvistaminen yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen?. 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen?.
2 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? Kyllä 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? Muodostetaan nykyisen 15 kunnan (Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu, Multia) kanssa "Jyväskylän seudun terveydenhuollon liikelaitoskuntayhtymä" 1.1.2009 lukien 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoiminta-alueella? 1. Vanhusten laitoshoito Jyväskylän, Jyväskylän mlk:n, Petäjäveden, Muuramen, Korpilahden ja Hankasalmen alueella 1.1.2009 alkaen. Väestöpohja n. 142.000 asukasta. Muiden kuntien tilanne (väestö n. 49.000 as)selvitetään vuoteen 2011 mennessä. 2. Huumeiden käyttäjien korvaus- ja vierotushoidot yhteisesti koko alueella 1.1.2009 alkaen 3. vanhusten palveluasuminen ja kotihoidon tilanne selvitetään myöhemmin 1.B.4 Mitä muita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita siirretään yhteistoiminta-alueen järjestettäväksi? vain ympäristöterveydenhuolto 1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? ympäristöterveydenhuollon järjestää jäsenkuntiensa puolesta Jyväskylän seututerveyskeskus 1.1.2009 alkaen (Keuruu selvittää muuta yhteistyövaihtoehtoa). Ympäristönsuojelu jää peruskuntien hoidettavaksi. Myös työterveyshuollon järjestämisestä vastaa Jyväskylän seututerveyskeskus1.1.2009 alkaen. 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? 2009 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? Petäjäveden kunta on jäsenenä Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä(jyväskylä, Jyväskylän mlk, Petäjävesi, Joutsa, Keuruu, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi) 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? Järjestämisvastuu kuntayhtymällä 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? 1) Ammatillinen lisäkoulutus 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? Väestöpohjavaatimuksista poikkeamisen perustelut 1.C Kunnan perustelut sille, jos kunta katsoo, että kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa ei ole voitu saavuttaa asetettuja väestöpohjavaatimuksia ja se aikoo poiketa niistä vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin. Jos kunta aikoo poiketa väestöpohjavaatimuksista, miten kunta aikoo menetellä, että lain tavoitteet toteutuvat ja palvelut turvataan?
3 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoimintaaluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet 1.D Miten kunta aikoo turvata 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? 2. Kunnan selvitys lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? mitään palveluja 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? Liikelaitoskuntayhtymässä (seututerveyskeskus 1.1.2009 lähtien)tai erikoissairaanhoidossa kehitysvammaisten neuvonta- ja ohjauspalvelut (kehitysvammaneuvola). 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? Ohjaus- ja neuvontapalveluja lukuunottamatta muut palvelut. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? a) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? Erityishuollon johtoryhmän tehtävät. 2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? mitään
4 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? Sairaanhoitopiiri on perustanut Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran. Tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen palvelujärjestelmään. Toimijat tutkivat, ohjaavat tutkimuksia, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoiopiiri osallistuu Dehko-hankkeeseen. Myös EVI-hanketta toteutetaan Keski- Suomessa. Kehitetyt toimintamallit suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueellisena toimija tulee olemaan preventioryhmä, jossa on edustajat erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Terveyden edistämistä toteutetaan erityispainopistealueina 1)diabetes ja (muut) valtimosairaudet, 2)krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet, 3) osteoporoosi, 4) mielenterveyden häiriöt. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa. KOSKE edistää ja koordinoi sosiaalisen turvallisuuden kehitystä ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.koske tukee kuntia ja yhteistoimintaalueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Huomiota kiinnitetään paikallisyhteisön toimijoiden yhteistyöhön. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTERE, jossa on laajasti edustettuna julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? Kysymys ei koske Keski-Suomea. 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? Erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat. Kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009. II Kunnan toimeenpanosuunnitelma 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 / 1 3.A Väestökehitys 3.A 1 Asukasluku 2005 ja sen kehitysennuste vuosille 2010-2025 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. (1) prosenttia asukasluvusta Vuoden 2005 indeksi on 100. Ikäryhmä 2005 2005 2010 2010 2015 2015 2020 2020 2025 2025 miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 0-6 128 124 169 137 166 140 151 130 145 126 7-16 236 279 269 241 292 259 337 278 323 274 17-19 63 59 84 68 88 68 70 73 105 85 20-64 1115 965 1172 1034 1251 1105 1304 1182 1360 1255 65-74 183 177 204 188 200 226 221 241 237 226 75-84 118 175 111 151 98 101 94 109 97 112 85-30 51 34 48 34 72 21 67 19 66 1 936 1 812 2 043 1 867 2 129 1 971 2 198 2 080 2 286 2 144 Indeksi 100 105,6 110,7 115,5 120,0 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015-2025 3.B Huoltosuhde 3.B.1 Kunnan väestöllinen (demografinen) huoltosuhde, eli yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrä 17-64 -vuotiaiden määrää kohden. v. 2005 0,68 v. 2010 0,66 v.2015 0,63 v.2020 0,63 v.2025 0,58
5 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu alenevalle ja vanhenevalle väestölle. Kunnan väkiluku 31.7.2007 3809 asukasta ja väestö kasvava. 3.3 Jos kunta perustellusta syystä käyttää muita kuin Tilastokeskuksen tietoja väestön kehityksestä ja huoltosuhteesta, se voi esittää oman näkemyksensä näihin tietoihin perustuen. Kunta on käyttänyt omaa väestöennustettaan. Kunnan väestökehitys on ollut kasvava vuodesta 2005 lukien. Toimeenpanosuunnitelma on laadittava todellisen asukasmäärän mukaan ja kasvavalle ja nuortuvalle väestölle. Väestörakenteen muutos ei kuitenkaan poista vanhuspalvelujen lisätarvetta ja lisää palvelutarvetta päivähoidossa. Koulutuspalveluiden osalta muutos ei näytä olevan suuri. 3. Väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 2025 3.C Arvio palvelutarpeen muutoksista vuosiin 2015 ja 2025 mennessä. 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? Suurin haaste vaikea-asteisen dementiahoidon tarpeeseen vastaaminen. 3.C.2 Sosiaalihuollossa? - lasten päivähoidon tarve kasvaa muuttoliikkeen myötä - lastensuojelun ja vammaispalvelujen tarve kasvaa, osittain aiheutuu muuttoliikkeestä 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Nuorten kehitysvammaisten osuus on lisääntynyt. Eri ikäryhmien vaatimiin palvelutarpeisiin vastaaminen. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? Pienen kunnan asukkaiden palvelutarpeiden "pienet vaihtelut" aiheuttavat suuria taloudellisia vaihteluita. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palvelutarpeessa ei suuria muutoksia 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Nuorisotoimen osalta palvelutarve kasvaa nuorten ikäluokan lisääntyessä. Palveluiden kysyntää myös kuntakeskuksen ulkopuolella Perusopetuksessa palvelutarve pysyy tasaisena muuttoliikkeen ansiosta. 4.Talous / 1 Taloustietoja kunnasta vuosilta 2005-2009 (1000 euroa) Taloustietoja 2005-2009 tp tp ta ts ts (1000 euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 Toimintakulut 17 223 18 460 19 007 19 303 19 616 Toimintatuotot 3 675 3 928 3 952 4 032 4 109 Toimintakate 13 547 14 532 15 055 15 270 15 507
6 Verotulot 2005-2009 tp tp ta ts ts (1000 euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 Kunnallisvero 6 534 7 017 7 127 7 436 7 597 yhteisövero 609 792 868 895 920 kiinteistövero 318 323 311 311 311 käyttötalous 2005-2009 tp tp ta ts ts (1000 euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 valtionosuudet 6820 7300 7386 7607 7683 vuosikate 949 1188 633 836 815 poistot 854 723 822 850 915 satunnaiset erät 0 0 0 0 0 tilikauden tulos 95 464-189 -14-100 Lainakanta ja investoinnit 2005-2009 tp tp ta ts ts (1000 euroa) 2005 2006 2007 2008 2009 lainakanta 4423 3758 4362 4535 5140 investoinnit netto 1493 1187 1268 1010 1935 Tuloveroprosentti vuosina 2005-2009 on 19,25. 4. Talous / 2 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Talouden tasapainossa pitämiseksi toteutetaan valtuuston hyväksymän tasapainottamisohjelman mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tuloja etsitään lisää palvelujen kilpailukykyisellä hinnoittelulla ja pitkäjänteisellä elinkeinojen kehittämisellä. Kunnan käyttömenojen kasvua hillitään palvelurakenteita uudistamalla.. Palvelurakennetta uudistetaan kunnan sisäisillä toimenpiteillä ja Jyvässeudun kuntien välisellä verkostokaupunkiyhteistyöllä. Talousarvion vuosikatteella on kyettävä kattamaan vuotuiset poistot. Käyttötalousmenojen kasvu saa olla vuositasolla enintään verotulojen ja valtionosuuksien kasvun verran. Tiivistelmä kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitetusta toimenpideohjelmasta euromäärineen (jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi). Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä. 5. Muu yhteistoiminta / 1
7 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? Kunta on mukana seudullisissa hankkeissa: päivähoidon seudullisessa päivähoitoalueessa, jossa päivähoitopaikkaa voidaan hakea 9 kunnan alueella yli kuntarajojen. Suunnitteilla on nykyisen 15 kunnan yhteinen seututerveyskeskus (liikelaitoskuntayhtymä), kunta liittyy 1.1.2008 Aalto-kirjastoyhteistyöhön. Vanhuspalvelujen seudullinen strategia on tehty. Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? Kunta ostaa mahdollisuuksien mukaan palveluja yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Kumppanuutta eri toimialoilla lisätään palveluiden järjestämisessä ja muulla toiminnallisella yhteistyöllä (mm. vapaa-aikatoimi, mielenterveystyö) sopimuspohjaisesti. 6. Tuottamistavat ja tehokkuus 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) 1. seudullisen yhteistoiminnan lisääminen synergiaetujen saavuttamiseksi 2. yksityisen palvelutuotannon käyttäminen täydentämään/korvaamaan omaa palvelutuotantoa esim. ydinpalveluihin liittyvissä täydentävissä palveluissa 3. työtapojen uudistaminen: tiimityö, työparityö, ammatillinen täydennyskoulutus 4. palvelujen tuotteistus ja kilpailuttaminen valitussa laajuudessa 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. palvelusetelien käyttöönotto 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) 7. Selvitys palveluverkon kattavuudesta / 1 Muutokset aikaisempaan palveluverkkoon nähden uudistuksen toteutuksen jälkeen vuonna 2009 ja vuonna 2013 (jos se poikkeaa vuodesta 2009) 7.1 Perusterveydenhuollossa? Seututerveyskeskus-liikelaitoskuntayhtymä, jonka muodostavat Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Muurame, Korpilahti, Laukaa, Hankasalmi, Konnevesi, Joutsa, Leivonmäki, Luhanka, Keuruu, Multia 7.2 Sosiaalihuollossa? Tavoitteena on tarjota lastensuojelun erityispalvelut, esim. sijaishuoltoon kuuluvat palvelut, turvakotipalvelut, sosiaalija kriisipalvelut yhteistoiminta-alueella sekä tulkkikeskus, työvoiman palvelukeskus, vammaispalveluiden tulkkipalvelut, työ- ja päivätoiminta, perheneuvolapalvelut, nuorten erityispalvelut, sovittelu, poliisin sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ohjaus- ja neuvontapalveluja lukuunottamatta muut kehitysvammaisten palvelut kunta-yhteistoiminta-aluella. Peruskuntien tarjoamien vanhusten lähipalvelujen tarve kasvaa. 7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 7.4 Erikoissairaanhoidossa?
8 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Seudullinen lukiokoulutuksen järjestämistapa, paikallinen lähilukio 7.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? 7.8 Millä tavalla ikä- ja sukupuolijakauma sekä kielisuhteet mahdollisesti vaikuttavat? vaikutuksia 8. Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen tai perustellusta syystä muiden tietojen pohjalta. Palvelusektori (arvio vuosille 2009-2013). Kunnan oma 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Perusterveydenhuollon järjestäminen laajemmalla yhteistoiminta-alueella. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Sosiaalihuollossa ammatillisen osaamisen tason nostaminen (perushoitaja ->sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijät. Ammatillisen osaamisen lisääminen täydennyskoulutuksella. Yhteinen seudullinen rekrytointi ja sijaispörssi. 8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Yhteistyö lukion kanssa yleissivistävissä aineissa. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? Opetustoimen henkilökunnassa on jo tapahtunut sukupolvenvaihdos eikä henkilöstötarpeessa ole merkittäviä muutoksia suunnittelukaudella. 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? III Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Kunnan oma
9 Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? Taustalla on vuonna 2001 käynnistetty verkostokaupunkiprosessi. Verkostokaupunkihankkeista kuten seutuopisto, toisen asteen koulutus, perusopetus, seutukirjasto, päivähoito, tilapalvelu, ruokapalvelu, talous-ja hankintapalvelukeskus, seututerveyskeskus, vanhuspalvelut, ympäristöterveydenhuolto on suoritettu ulkoinen arviointi. Henkilöstö on ollut mukana niin hankkeissa kuin arvioinnissakin. Mitkä muut yhteistyötahot osallistuivat valmisteluun? Verkostokaupunkiprosessin ulkoisessa arvioinnissa oli mukana eri konsulttiyhtiöitä. Taustamuistio "Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu" on verkkoversiona ollut julkisesti luettavissa huhtikuun puolivälistä alkaen. Kunnan osalta tiedotus on tapahtunut paikallislehdessä. Kunnan strategioiden laatimiseen ovat osallistuneet eri kansalaisryhmien edustajat (mm. yrittäjät).