HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2017
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 2 / 14 SISÄLLYS LOPPURAPORTTI 2017 1 Työryhmän saatesanat... 3 2 Työryhmän jäsenet... 3 3 Työryhmän tehtävä ja valmistelu... 4 4 Työryhmän tavoitteet ja tulokset... 4 4.1 Valmistelutyön tilannekatsaus... 4 4.2 Henkilöstöä koskevien tietojen keruu... 5 4.2.1 Henkilöstömäärät ja henkilöstötyövuodet... 6 4.2.2 Paikalliset sopimukset ja Muut tiedot... 9 4.2.3 Muutostuki... 10 4.2.4 Yhteistoiminta... 11 5 Valmistelutyön koordinointi... 12 5.1 Koordinointi valtakunnalliseen valmisteluun... 12 5.2 Koordinointi Keski-Suomen SOTE ja maakuntauudistuksen valmisteluun... 13 5.3 Kuntatyönantajat, rooli ja avustaminen valmistelussa... 13 6 Työsuunnitelman muutosten hallinta ja dokumentointi... 14 7 Väliaikaishallinnon tuleva tehtävälista... 14 8 LOPPUSANAT... 14
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 3 / 14 HENKILÖSTÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2017 1 TYÖRYHMÄN SAATESANAT Henkilöstötyöryhmä on kokoontunut elokuusta 2016 alkaen kuukausittain. Koko Keski-Suomen henkilöstöverkoston kokoonpano tarkentui ennen vuoden vaihdetta, ja koko verkosto kutsuttiin koolle kerran. Henkilöstötyöryhmän kokousten muistiot Henkilöstötyöryhmä ei ota kantaa tässä esivalmistelun vaiheessa palvelukokonaisuuksiin tai niiden tuotantomalleihin. Muiden asiantuntijaryhmien työskentelyä on kevään aikana seurattu yhteistyötä tehden. Esimerkiksi sote palveluiden osalta on seurattu sitä, mitä palveluita mahdollisesti olisi sote-keskuksessa ja mitä liikelaitoksessa, samoin on seurattu tukipalveluihin liittyvässä valmistelutyössä olevia vaihtoehtoja. Samoin henkilöstötyöryhmä on seurannut valtakunnallista valmistelua siitä, miten henkilöstösiirrot mahdollisesti toteutuisivat, kuten esimerkiksi: Alueuudistus.fi -materiaalia Esivalmisteluvaiheen työskentelyn päättyessä sote- ja maakuntauudistusta koskevaa lainsäädäntöä ei ole vielä vahvistettu miltään osin. Myös esimerkiksi tukipalveluihin liittyvät valtakunnalliset ja siten myös maakunnalliset valmistelulinjaukset ovat kesken. Henkilötason tietoa ei ole voinut tässä vaiheessa kerätä, koska vasta väliaikaishallinto on viranomainen, jolla on kyseisen tiedon keräämisoikeus, ellei muusta sovita. Palvelujen ja henkilöstön tarkemmasta sijoittumisesta tulevan Keski-Suomen maakunnan konsernirakenteessa ei ole mahdollista lausua tarkemmin, eikä se ollut tämän vaiheen tavoitekaan. 2 TYÖRYHMÄN JÄSENET Työryhmän kokoonpano Arja Aroheinä, henkilöstöjohtaja, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Riitta Hallberg, henkilöstöjohtaja, Sote kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka Sirpa Hyytiäinen, perusturvajohtaja, Luhangan kunta Erkki Jäppinen, henkilöstöjohtaja, Laukaan kunta Jukka Kaistinen, talous- ja henkilöstöjohtaja, Muuramen kunta Arja-Leena Kriivarinmäki, henkilöstöjohtaja, Äänekosken kunta Tarja Ojala, hallintojohtaja, Keuruun kaupunki Sisko Piispanen, henkilöstö- ja taloussihteeri, Wiitaunioni Merja Virtanen, kehittämispäällikkö, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri Maarit Mäntykoski, palvelussuhdepäällikkö, Jämsän kaupunki
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 4 / 14 Kari Luostarinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen Liitto Arja Erola, hallintojohtaja, Ely-keskus Heljä Siitari, Juko, Jyväskylän kaupunki Jaana Pollari, Tehy, Jyväskylän kaupunki Hannu Tuderus, JHL, Jyväskylän kaupunki Sari Harjulampi, SuPer, Äänekosken kunta Ulla Sinikka Sihvonen, Jyty, Jyväskylän kaupunki Marja-Leena Hannula, Pardia, Te-toimisto 3 TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄ JA VALMISTELU Voimaapanolain luonnoksesta on henkilöstötyöryhmälle määritelty ydintehtäväksi: Momentin 1 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja - sopimuksiksi. Väliaikaisen valmistelutoimielimen työn käynnistyminen on kytköksissä voimaanpanolain voimaantuloon. Sen ennakoidaan tulevan voimaan aikaisintaan kesän jälkeen, mahdollisesti jopa myöhemmin. Väliaikainen valmistelutoimielin on lakiluonnoksen mukaan taho, joka valmistelee ehdotukset em. siirtosuunnitelmista ja -sopimuksista. Henkilöstöryhmän tehtävänä on ollut tehdä valmistelua tukevaa työtä. Kokonaisuudessaan valmistelua on tehty lakiluonnosten ja maakunnan nykyvalmistelutilanteen pohjalta. Lopputulokseen vaikuttavat tulevatko lait voimaan ja missä muodossa sekä se, miten palvelut maakunnassa sovitaan tuotettavan niihin perustuen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vielä ei ole tiedossa miten henkilöstö jakautuu maakuntaan, maakunnan liikelaitokseen vai yhtiöön. Henkilöstö on karkealla tasolla selvitetty, mutta siirtosuunnitelmia ja -sopimuksia ei ole lähdetty tekemään. Tähän ei ole ollut riittävästi tietoa, ja ennakkotiedon mukaan KT Kuntatyönantajat tukee tässä tehtävässä. 4 TYÖRYHMÄN TAVOITTEET JA TULOKSET 4.1 VALMISTELUTYÖN TILANNEKATSAUS Henkilöstötyöryhmän suunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on selkiyttää työryhmän tehtävät sekä miettiä eri vaiheiden edellyttämät toimenpiteet. Valmistelutyön tavoitteena on myös tukea luovuttavia organisaatioita tulevaan liikkeen luovutukseen. Työryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli luoda yhteistä näkemystä uudistuksiin liittyvistä ensimmäisen vaiheen lakiluonnoksista henkilöstönäkökulmasta. Työvaliokunnassa oli sovittu, että
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 5 / 14 vaikka kunnat antoivat lausuntonsa itsenäisesti ja omista lähtökohdistaan, työvaliokunnan asettamat alatyöryhmät laativat kunnille yhteistä pohjamateriaalia sosiaali- ja terveyspalveluja käsitteleviä osioita koskien. Kunnilla ja kuntayhtymillä oli mahdollisuus hyödyntää materiaalia omia lausuntoja antaessaan. Työryhmän kokouksessa 21.9.2016 työskenneltiin tämän mukaisesti. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet työryhmälle: Työryhmän tehtävänä on tukea luovuttavien organisaatioiden valmistautumista ja toteuttamista liikkeen luovutuksessa. Jokainen organisaatio toteuttaa liikkeen luovutuksen itse. Työryhmän tehtävänä on tukea uuden organisaation/organisaatioiden toiminnan käynnistymisen valmistelua ja henkilöstön tulevaa siirtymistä luovutuksen saajalle/saajille. Tukea muutosta, muutoksessa elämistä ja uudistuvaa toimintakulttuuria henkilöstötyön näkökulmasta, tämä tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisen asiakasnäkökulman korostumista. 4.2 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIEN TIETOJEN KERUU Valmisteluvaiheen päättyessä työryhmällä on raportoituna ja dokumentoituna nykytilanne karkealla tasolla kaikissa siirtyvissä toiminnoissa ja henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa. Tarkempi tiedon keruu ei ole ollut perusteltua seuraavista syistä: Tarkoituksenmukaisinta oli saada tilanteesta iso kuva alustavine tietoineen. Lakiluonnosten hengen mukaisesti henkilöstötietojen alustavan esiselvityksen vaihe on vuoden 2017 loppuun mennessä. Tarkan tiedon kerääminen on varsinaisesti väliaikaishallinnon tehtävä, ja soveltuu sen rooliin mm. rekisterinpitäjän näkökulmasta. Myös KT Kuntatyönantajat ym. ohjeisti helmikuussa, että yksilötason tiedon keruu ei ole perusteltua tässä vaiheessa. Valtakunnallisen valmistelutietojen mukaan tiedon keruuseen saadaan yhtenäinen työkalu ja ohjeistus. Tämä puuttuu vielä, jolloin olisi käyttämään tässä vaiheessa exceliä koko prosessin ajan sekä tekemään paljon työtä ohjeistamisen suhteen. Jo esimerkiksi henkilöstötiedon kerääminen tarkennettuna nimiketasolle tuo esille vaihtelevat käytännöt eri organisaatioissa, eikä tuottaisi helposti käytettävää tietoa koko maakunnan tasolla. Yksilötason tieto on jatkuvasti muuttuvaa ja vaikeasti hallittavaa. Henkilöstötieto yksilötasolla muuttuu koko ajan (henkilöt vaihtuvat, ja henkilöiden tiedot vaihtuvat), joten tarkalla tasolla tiedon keruu on tarkoituksenmukaisempaa lähempänä toteutuvaa muutosta. On kuitenkin huomioitava, että uusien organisaatioiden henkilöstösiirtojen ja henkilöstösuunnittelun vuoksi tiedot kerätään tarkemmallakin tasolla vähintään kaksivaiheisesti. Esiselvitysvaiheessa toiminnan suunnittelua varten ja myöhemmin tiedot joudutaan vielä laajemmin keräämään palvelussuhdetietojen konvertoinnin yhteydessä palkanmaksuun liittyen.
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 6 / 14 Tiedon keruussa etenemisestä tällä tavoin esivalmisteluvaiheessa on saatu yksimielinen hyväksyntä myös johtoryhmältä 12.1.2017. Työryhmän ja yhteishenkilöverkoston yhteistapaamisessa 15.12.2016 esitettiin mallinnus tietojen keruuseen sekä täsmennettiin ohjeistusta. Ohjeistus toimitettiin myös poissaolijoille. Henkilöstötiedot on saatu kerättyä ensimmäisen vaiheen alustavana määrätietona. 4.2.1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄT JA HENKILÖTYÖVUODET Ensimmäisessä vaiheessa kunnista ja muista siirtyvistä organisaatiosta on kerätty siirtyvän henkilöstön määrää henkilötyövuosina. Tiedot pyydettiin toimittamaan organisaatiopohjien mukaisesti toiminnoittain tammikuun loppuun 2017 mennessä. Näin tietoihin perustuvat seuraavat analyysit. Tässä vaiheessa on henkilöstöryhmiä, joiden kohdalla ratkaisut eivät ole vielä varmistuneet maakuntaan siirtymisen osalta.. Tästä esimerkkinä työllistäminen, Ely-keskusten toiminnot, aluehallintoviranomaisen toiminnot sekä laajasti erilaiset tukipalvelut. Alla olevassa kuvassa (kuva1) on eriteltynä maakuntaan siirtyvien toimintojen htv-lukuja alustavasti. Kartoituksen mukaan maakuntaan olisi siirtymässä noin 10 220 henkilötyövuotta. Maakuntaan siirtyvät, htv:t 8157,72 1082,30 44,20 64,00 196,50 335,00 5,00 31,00 304,20 Kunnat ja shp yhteensä/sote Tukipalvelut yhteensä Kuntouttava työtoiminta Ympäristöterveydenhuolto Maaseutupalvelut Pelastustoimi Keski-Suomen liitto Ely ja TE-toimisto Aluehallintoviranomainen ALUSTAVAT TIEDOT Suurin siirtyvä henkilöstömäärä on Sote-palveluissa, noin 8 158 henkilötyövuotta.
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 7 / 14 Sote-palvelut htv-määrät 773,60 465,95 Terveyspalvelut Vanhuspalvelut 2556,40 4361,77 ALUSTAVAT TIEDOT Yllä olevassa kuvassa 2 Sote-henkilöstö on jaoteltuna terveyspalveluihin, vanhuspalveluihin, vammaispalveluihin sekä muihin sosiaalipalveluihin. Terveyspalvelut ovat suurin Sote - kokonaisuudessa. Lisäksi on pyritty karkeasti hahmottamaan Sote -palveluiden sisällä olevan tukipalvelun henkilötyövuosia. Tukipalveluiden henkilöstö vaatii erityisesti lisätietoa. Siirtyvien henkilöiden määrä tarkentuu valmistelun edetessä. Tämän kartoituksen mukaan tukipalvelua on yhteensä alustavasti 1 082 henkilötyövuotta. Monessa kunnassa on vielä tarkentumatta miten paljon hallinnossa tehdään siirtyville toiminnoilla hallinnollista työtä. Myös monessa pienessä kunnassa on vain yksi henkilö tekemässä koko palvelua. Lisäksi sama henkilö voi tehdä esimerkiksi sekä taloutta että henkilöstötoimintoja. Kuvassa 3 on eriteltynä tukipalvelut. Luvuissa on eriteltynä myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Saarikan palveluissa olevat hallinnon, talouden, ict ja muut tukipalvelut, vaikka ne liikkeen luovutuksen näkökulmasta sijaitsevat siirtyvän Sote-palvelun sisällä. Tukipalvelut on eroteltu hallintoon, talouspalveluihin, henkilöstöpalveluihin, ICT-palveluihin, ruokapalveluihin sekä muihin tukipalveluihin. Muut tukipalvelut korostuvat kuvassa 3 (n. 430 htv). Muut tukipalvelut koostuvat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin puhtauspalveluiden henkilöstöstä ja muiden organisaatioiden kiinteistöpuolen ja siivouksen henkilöstöä. Lisäksi Jyväskylän kaupungin Työterveys Aalto liikelaitoksen henkilöstötyövuodet sisältyvät muihin tukipalveluihin tässä vaiheessa, sisällöllisesti kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 8 / 14 Kuvasta 4 on poistettu Saarikan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sote-palveluiden sisällä oleva tukipalveluiden henkilöstö (talouden, henkilöstöpalveluiden, ICT, muut tukipalvelut osalta) sekä Työterveys Aalto liikelaitoksen henkilöstö, jotka ovat selkeämmin siirtyviä henkilöstöryhmiä. Kuva 3: Tukipalveluiden htv:t eriteltynä Hallinto 429,49 134,15 64,65 132,90 31,80 297,31 Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut ICT-palvelut Ruokapalvelut Muut tukipalvelut ALUSTAVAT TIEDOT Kuva 4: Tukipalvelut, poistettu sote-palveluiden sisällä oleva tukipalvelu 297,31 48,32 30,90 29,35 65,00 16,80 Hallinto Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut ICT-palvelut Ruokapalvelut Muut tukipalvelut
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 9 / 14 ALUSTAVAT TIEDOT Molemmissa kuvissa (kuvat 3 ja 4) Jyväskylän kaupungin osalta palkkahallinnon henkilöstö on sijoitettu talouden kokonaisuuteen sijoittumisen (Talouskeskus liikelaitos) vuoksi. Kiinteistöpuolen henkilöstön määrittelyä vaikeuttaa kiinteistöjen jääminen kuntaan. KT Kuntatyönantajat on todennut tämän hetken käsitykseksi, ettei kiinteistön omistus vaikuta siirtyvän henkilöstön sijoittumiseen, vaan ko. henkilöstö siirtyisi, jos se on sijoittunut siirtyviin toimintoihin. Vuokrasopimuksen sisältö voi siis vaikuttaa siihen, miten henkilömäärä kuntissa on mitoitettava, joten kartoitusvaiheen tietoihin palataan tästäkin syystä. Muutoksenhallinnan vaikeus ja henkilötietojen luovutuksen rajoitukset edellyttävät jatkuvaa muuttuvan tiedon hallintaa. KT Kuntatyönantajilta saadaan ohjeistus ja väline henkilöstötietojen tarkempaan keräämiseen toiminnan suunnittelua varten syksyllä 2017. Tätä tarkennettua esiselvitysvaihetta kestää vuoden 2017 loppuun. Lopullinen selvitys siirtyvästä henkilöstöstä on valmis vuoden 2018 loppupuolella, ja se tehdään vielä tarkemmalla tasolla laajempine palvelussuhdetietoineen osana liikkeen luovutusprosessia. Tällä varmistetaan mm. palkan maksuun liittyvien tietojen ja henkilöstön historiatiedon siirtyminen palvelussuhteen osalta. Jos Keski-Suomen valinnanvapausmallin pilotointi käynnistyisi, tarkoittaa se tältä osin myös henkilöstötiedon keruuvaiheiden aikaistamista, vähintään toisen vaiheen osalta. Myös muiden toimintojen mahdolliset aikataulumuutokset valmistelussa ja toimeenpanossa vaikuttavat henkilöstötyön valmistelun aikatauluttamiseen. Myös nykyiset karkean tason tiedot tarkentuvat koko ajan. Päivittyessään ne on toimitettu ja toimitetaan myös yhteiseen koontiin. Alustavia näkemyksiä mahdollisista linjauksista ja vaikutuksista maakuntaan esimerkiksi perustuen valtakunnallisista palvelukeskuksista (talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT) on saatu keväällä 2017. Tämän hetken tiedon mukaan linjaukset vielä arvioidaan valtakunnan tasolla uudelleen. Tätä etenemistä on tarkoituksenmukaista seurata tiiviisti. Henkilöstötyön edustuksen on tärkeä olla mukana linjauksiin perustuvassa valmistelussa maakunnassa.. Tukipalveluja ja Sote-palveluja hankitaan myös ostopalveluina, joita on kartoitettu alustavasti. Esim. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hankkii ICT-palveluja Medi-IT:ltä ja Istekiltä. Ostopalveluja on mm. myös vanhuspalveluissa. 4.2.2 PAIKALLISET SOPIMUKSET JA MUUT TIEDOT Yhteishenkilöverkoston kokouksessa 15.12.2016 pyydettiin työryhmän jäseniä ja yhdyshenkilöitä toimittamaan skannattuna paikalliset virka- ja työehtosopimukset yhteiseen koontiin. Samoin jos on muulla tavoin henkilöstöasioihin liittyviä sovittuja toimintatapoja tai -menettelyjä. Paikallisia sopimuksia on toimitettu yhteensä 57 kappaletta. Paikallisten sopimusten keräämistä jatketaan edelleen. Luovuttaville organisaatiolle on viestitetty, että uusien paikallisten sopimusten tekemissä tulee olla tässä muutostilanteessa maltillinen.
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 10 / 14 Paikallisia sopimuksia on tehty esimerkiksi liittyen lääkäreiden erilaisiin palkkausmalleihin. Myös hoitohenkilöstöä koskevia sopimuksia on joitakin. Lisäksi paikallisia sopimuksia on mm työaikapankeista sekä liukuvasta työajasta ja lomarahan maksuajankohdista. Luovuttavien kuntien ja väliaikaishallinnon tehtäviin jää paikallisten sopimusten tarkempi analysointi ja ohjeistukset paikallisten sopimusten irtisanomisista ennen liikkeen luovutusta huomioiden sopimusten irtisanomisajat. 4.2.3 MUUTOSTUKI Muutostuki koostuu eri palasista. Muutosta tukevaa työtä maakunnassa tehdään jo osana arjen työtä. On tärkeää varmistaa, että erilaiset muutosta tukevat toimet ja hankkeet ovat linjassa uudistuksen yhteisten tavoitteiden kanssa. Yhteisen punaisen langan tulee läpäistä kaikki muutoksen tukemiseksi tähtäävä työ. Tässä tehtävässä ensiarvoisen tärkeässä roolissa ovat esimiehet ja johto toteuttaessaan muutoksen tukitoimia. Tavoitteena muutostuessa tulee olla kokonaisuuden hallittavuus, yhteisen päämäärän rakentaminen sekä sisältöjen (ydinalueet) yhdenmukaisuuden varmistaminen. Henkilöstöryhmä haluaa osaltaan korostaa muutostuessa asiakasnäkökulmaa ja sen huomioon ottamista uudella tavalla osana tätä isoa kokonaisuutta. Muutostuki hahmottuu tällä hetkellä seuraavista tasoista: 1. Valtakunnan taso Ohjaus, hankkeet, valtakunnallinen muutosvalmennus, asiantuntijapalvelut, jne Hankkeet näkyvät arjessa käytännön tasolla myös maakunnissa. 2. Keski-Suomen yhteinen taso Viestintä ja vuorovaikutus Viestintä on hyvässä vauhdissa, seuraavassa vaiheessa on mietittävä kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistamista. REAL- työkalun käyttöönotto on aloitettu. Nyt näyttää siltä, että Real-työkalun kautta saadaan runsaasti henkilöstökokonaisuuteen liittyviä ideoita, vinkkejä säilytettävistä ja uusittavista käytännöistä. Tässä vaiheessa korostuu luovuttavien organisaatioiden välitön yhteistoiminta Esimiehet tuki nykyisille esimiehille, jotta he tukevat henkilöstöään kohtaamaan muutoksen ja kehittymään uusissa toimintatavoissa Esimiehelle tulee tähän työkaluja, vahvemmin toteutus alkaa syksyllä 2017. Henkilöstötyöryhmä perusti alatyöryhmän miettimään erikseen evästystä väliaikaishallinnolle muutostuesta. Työryhmään kuuluivat: Arja Aroheinä (henkilöstöjohtaja, Jyväskylän kaupunki), Sari Uotila (henkilöstöpäällikkö, Jyväskylän kaupunki), Ulla
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 11 / 14 Lauttamus (henkilöstön kehittämispäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri), Arja Erola (hallintojohtaja Ely-keskus), Sirpa Siikaluoma (Työhyvinvointiasiantuntija, KEHA-keskus) sekä tarvittaessa viestinnän edustus. Hankkeen kärkitavoitteiksi määriteltiin: 1) Työyhteisöjen suorituskyvyn kehittäminen 2) Mieli mukaan muutokseen (esimiesten tunnejohtamisen lisääminen. Työryhmän esityksenä, ja henkilöstötyöryhmän kannattamana Keski-Suomen Liitto haki hankerahaa 50 000 Kevalta muutostuen toteuttamiseen. Keski-Suomen hakemus on päässyt seuraavalle kerrokselle ja hakemusta täydennetään elokuun 2017 loppuun mennessä. Omarahoitusosuus on 50 000, jota kysytään luovuttavilta organisaatioilta. Tässä vaiheessa omarahoituksesta on jo koossa yli 40 000 euroa, kun mukana ovat esimerkiksi Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja kuntia. Tämän lisäksi alustavia suostumuksia on jo useammalta toimijalta. Mukana ovat myös henkilöstöjärjestöt ja työsuojelu. Työryhmä on tehnyt tältä osin yhteistyötä erityisesti viestinnänryhmän kanssa. 3. Keski-Suomen taso teemoittain ja toiminnoittain Eri organisaatioyksiköissä tehdään jo paljon osaamisen kehittämistä ja muutoksen hallintaa. Silloin on tärkeää, että esimies osaa ohjata omaa muutostukea ja kehittämistoimia siten, että se vastaa uudistuksen tavoitteisiin ja tukee henkilöstön perustyötä, kehittymistä ja uudistuksessa elämistä. Esimiesten tuella pyritään myös tähän tavoitteeseen. Haasteena on, että meitä on iso joukko 10 000 tekijää, vähintään yli 400 esimiestä, x kpl toimintaa, y kpl integraatiota Nyt jo siis tapahtuu paljon, moni osallistuu jo muutostukeen, eli tämä erityisesti sitä osiota mikä koostuu palasista. Hankkeen johdon, nykyisten organisaatioiden johdon ja esimiesten tulisi johtaa tätä muutoksen tavoitteiden suuntaisesti. Tässä osiossa korostuu punaisen langan varmistaminen. Muutoksessa olevat kumppanit on huomioitava myös. Haaste ja mahdollisuus: uusi toimintakulttuuri ei synny ulkoa, vaan omaan/omassa työssä oivalluksen kautta itse ja yhdessä rakentaen. Kaikessa toimijoina on henkilöstö, me yhdessä teemme muutoksen. Henkilöstön on oltava mukana synnyttämässä yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja niihin pääsemistä tukevaa muutostukea. Hyvä muutostuki on vaikuttavaa, osallisuuden mahdollistavaa yhdessä tekemistä. On myös arvioitava onko henkilöstöryhmiä, joiden kanssa muutostukea ei ole vielä pohdittu lainkaan. 4.2.4 YHTEISTOIMINTA Työryhmä jo työnsä alussa pohti yhteistoiminnan mallinnusta koko maakuntaan siirtyvän henkilöstön osalta. Yhteistoiminnan mallinnus käsiteltiin sote- ja maakuntauudistuksen
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 12 / 14 johtoryhmässä 6.4.2017 ja ensimmäisen vaiheen yhteistoimintaohjeistus toimitettiin luovuttavien organisaatioiden käyttöön käsiteltäväksi yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa 13.4.2017. http://www.ks2019.fi/henkilosto/tukimateriaalia-esimiehille/ Mallinnus helpottaa asian käsittelyä sekä yhdenmukaistaa toimintatapaa henkilöstöä luovuttavissa kunnissa ja muissa organisaatiossa. Raportin laadintavaiheessa yhteistoimintamateriaali on käsitelty yli puolessa organisaatioista. Henkilöstötyöryhmässä valmistellaan yhteistoiminnan toisen vaiheen ohjeistusta luovuttaviin organisaatioihin. Lisäksi yhteistoiminnassa on käytävä lävitse tulevat palvelutuotantomallit sekä mahdollinen Sote-keskus pilotointi, ennen päätöksentekoa. Jokainen luovuttava organisaatio vastaa tulevasta liikkeen luovutuksesta ja kokonaisuuteen liittyvästä yhteistoiminnasta. Huomioitavaa on, että jokaisen luovuttavan organisaation on seurattava valmistelua ja huolehdittava siitä, että yhteistoiminnassa tulee käytyä valmistelussa etenevät ja muuttuvat asiat tarvittavassa laajuudessa sekä päivitettävä yhteistoimintamateriaalia muuttuneilta osin ja koskien omaa organisaatiota. Yhteistoiminnan ohjeistuksissa on hyödynnetty ja hyödynnetään valtakunnallista ohjeistusta. Henkilöstötyöryhmä on toimittanut aineistoa henkilöstökirjeisiin sekä www.ks2019.fi sivuille Siirtyvä henkilöstö Muutostuki Liikkeen luovutus Yhteistoiminnan ohjeistusta on ollut pohtimassa tarkemmin työryhmästä: Arja Kriivarinmäki (henkilöstöjohtaja, Äänekoski), Riitta Hallberg (henkilöstöjohtaja, Saarikka) sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat Pardiasta ja Jukosta. 5 VALMISTELUTYÖN KOORDINOINTI 5.1 KOORDINOINTI VALTAKUNNALLISEEN VALMISTELUUN Työsuunnitelman mukaisesti työryhmän huomioi valtakunnan tason valmistelun. Varsinkin tukipalveluiden järjestämiseen liittyvä valmistelu tulee erityisesti huomioida. Kevään aikana odoteltiin valtakunnan tasolta merkittäviä päätöksiä ja alustavan tiedon mukaan kesäkuussa vahvistettavaa lainsäädäntöä. Nyt tiedetään, että lakien vahvistaminen siirtyy eduskunnan kesätauon jälkeiseen aikaan. Työryhmä on seurannut ja seuraa aktiivisesti valtakunnantason valmistelua ja miettinyt eri vaihtoehtojen merkitystä oman tehtävänsä kannalta.
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 13 / 14 5.2 KOORDINOINTI KESKI-SUOMEN SOTE JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri ovat osallistuneet kokoontuvaan Keski-Suomen Sote- ja maakuntauudistuksen asiantuntijaryhmien vetäjien säännöllisiin tapaamisiin. Työryhmän tehtävien selkeyttämisen teimme yhteistyötä rajapintojen hahmottamiseksi ja työn järkevöittämiseksi: ICT-ryhmään HR-järjestelmien osalta. Palvelutuotannon ryhmään uudenlaisen asiakaskeskeisen toimintamallin tarvitseman HR-tuen näkökulmasta sekä henkilöstön sijoittumisen näkökulmasta palvelurakenteeseen. Talous- ja tukipalveluryhmään erityisesti henkilöstön määrittelyn osalta. Talouden ryhmän kanssa, erityisesti henkilöstömenosuunnittelun sekä varhaiseläkeja eläkemenoperusteisten linjausten osalta. Viestinnän ryhmän kanssa muutostuen ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Palvelutuotanto ryhmän kanssa olemme kokoontuneet kerran, Karstulassa 17.11.2016. Tammikuussa 26.1.2017 Ari Hirvensalo kertoi talous- ja tukipalveluiden valmistelutilanteesta. Arja Aroheinä osallistui maakunnan palvelulaitoksen asiantuntijaryhmään 16.5.2017. Lisäksi työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri ovat osallistuneet muutosjohtajan johdolla asiantuntijatyöryhmien vetäjien verkostotyöskentelyyn. Osa työryhmän jäsenistä ovat olleet mukana muussa valmistelussa ja tuoneet tietoa työryhmään. 5.3 KUNTATYÖNANTAJAT, ROOLI JA AVUSTAMINEN VALMISTELUSSA Työryhmän puheenjohtaja Arja Aroheinä ja työryhmän sihteeri Merja Virtanen kuuluvat Kuntatyönantajien maakuntavalmistelun henkilöstötyön verkostoon. Tapaamisia on ollut 7.3.2017 ja 31.5.2017. Verkostotapaamisessa saadaan ajantasaista tietoa sekä viedään kentän haasteita Kuntatyönantajien tietoisuuteen. Kuntatyönantaja mallintaa siirtosopimukset luovuttavien organisaatioiden tarpeeseen ja lisäksi saadun tiedon mukaan mallintavat liikkeen luovutuksen avuksi kerättävää tietoa ja järjestelmää tukemaan tulevaa liikkeen luovutusta. Kuntatyönantaja painottaa, että erityisesti tulee varmistaa, että kukin luovuttava työnantajayksikkö on kerännyt tiedot henkilöstöstä yhtenevin periaattein. Henkilöstötietojen siirtämiseen on valmisteilla työväline, joka täyttöohjeineen liitetään alueuudistuksen sivustolle myöhemmin (Tiekartta). Linkit avautuvat OK-näppäimestä vaikka järjestelmä kyselee tunnistautumista. Lista kerättävästä tietosisällöstä on koottu alustavasti seuraaviin taulukoihin, Tarkemmin tietojen kerääminen ohjeistetaan myöhemmin. KVTES, ohjeita siirtyvän henkilöstön tietojen keräämiseen
Henkilöstöryhmän loppuraportti 2017 Sivu 14 / 14 LS tiedot siirtyvästä henkilöstöstä TS ohjeita siirtyvän henkilöstö tietojen keruuseen Ohjeita valtiolta maakuntaan siirtyvän henkilöstön tietojen keräämiseen 6 TYÖSUUNNITELMAN MUUTOSTEN HALLINTA JA DOKUMENTOINTI Työsuunnitelma ja muu kartoitusmateriaali säilytetään Jyväskylän kaupungin hallinnoimassa Share point -alustassa, johon työryhmän jäsenillä on pääsyoikeus. Alusta sopii karkean tason tiedonkeruuseen. Henkilötason tietoa kyseiseen alustaan ei tietoturvasyistä voida tallentaa. Työryhmän muistiot ja muu julkinen materiaali löytyy ks.2019 sivuilta. 7 VÄLIAIKAISHALLINNON TULEVA TEHTÄVÄLISTA Työryhmä on laatinut luonnoksen väliaikaishallinnolle henkilöstötyön osalta. Tehtävälista täsmentyy vielä väliaikaishallinnon aikana. Lisäksi mikäli Keski-Suomi osallistuu Sotekeskustoimintojen osalta valinnanvapauspilotointiin, vaikuttaa se sekä aikatauluihin että myös mahdollisesti tehtävälistan sisältöön. Vastaavasti vaikuttavat mahdollisesti myös muut liikkeenluovutukset, jos niitä toteutetaan nyt tiedossa olevasta pääaikataulusta poiketen. Työsuunnitelma sisältää vaiheistuksen valmisteluun ja varsinaiseen liikkeen luovutukseen. Työsuunnitelmaan on myös kerätty luovuttavien organisaatioiden tarvitsemaa ohjeistusta. Työsuunnitelma väliaikaishallinnolle 8 LOPPUSANAT Nykyisen työryhmän toimikausi päättyy kesäkuussa 2017. Henkilöstötyöryhmä on linkki luovuttaviin organisaatioihin, joiden liikkeen luovutusta tulee tukea. Siksi ehdotamme, että henkilöstötyöryhmä jatkaisi työskentelyä väliaikaishallinnon tukena aina liikkeen luovutukseen saakka. Henkilöstötyön tehtäväalue on laaja. Samoin tiedonkeruu ja tarvittava muutoksen hallinta sekä tukeminen ovat resursseja vaativia, siksi henkilöstötyöryhmän tuki myös väliaikaishallinnon aikana on tarpeen. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri kiittävät työryhmän jäseniä aktiivisesta osallistumisesta henkilöstöasioiden valmisteluun.